Kuntoutusala on laaja monitieteinen kenttä, jossa eri alojen asiantuntijat työskentelevät moniammatillisesti yhdessä. Keskeistä on tukea ihmisen toimintakykyä kuntoutujien yksilöllisissä tilanteissa. Kuntoutusala tarjoaa monia mahdollisuuksia merkitykselliseen työhön. Kuntoutusalan ammattilaisilla on useita mahdollisuuksia kehittää osaamistaan laajan jatkuvan oppimisen tarjonnan myötä.

Valokuvassa fysioterapeutti ja potilas, joka nostaa käsipainoja.
Kuntoutusalan asiantuntijoita työskentelee muun muassa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, palveluasumisyksiköissä, hyvinvointikeskuksissa ja yksityisinä palveluntuottajina (kuva: Funkcinės Terapijos Centras/pexels.com).

Kuntoutuksen alan asiantuntijuuden rakentuminen alkaa ammattikorkeakoulussa perustutkinto-opiskelijana ja omaa asiantuntijuuttaan on mahdollisuus syventää sekä laajentaa Kuntoutuksen asiantuntijan (ylempi AMK) -opinnoissa edelleen (Oulun ammattikorkeakoulu, 2025). Yhteistyön ja verkostojen merkitys asiantuntijuuden ja urapolkujen kehittymisessä on tärkeää. On merkityksellistä luoda ja kehittää niitä aktiivisesti jo opintojen aikana sekä myöhemmin työelämässä.

Ylemmät AMK-opinnot voivat avata erilaisia urapolkuja (ks. Korpi, 2018) muun muassa alan kehittäjäksi, tutkijaksi, opettajaksi, yrittäjäksi tai kuntoutuksen alan hallinnollisiin tehtäviin. Kuntoutuksen ylempien AMK-opintojen kautta on mahdollisuus hakeutua myös väitöskirjatutkijaksi yliopistoon.

Fysioterapeutti (ylempi AMK), Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Peetu Rytkönen kertoo omasta opiskelupolustaan:

Kuntoutuksen ylempien AMK-opintojen jälkeen jatkoin opintojani Oulun yliopiston lääketieteen tohtorikoulutuksen tutkinto-ohjelmaan (FT). Opiskelen siellä nyt ensimmäistä vuotta. Ennen kuntoutuksen asiantuntijan ylempiä AMK-opintoja minulla heräsi kiinnostus ammattini kautta tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian kehittämiseen. Ylempien AMK-opintojen alussa pääsin mukaan tutkimusryhmään ja tavoitteet kirkastuivat jatko-opintojen suhteen. Se motivoi minua suoriutua opinnoistani kiitettävästi ja ohjasi valitsemaan tutkimusmenetelmiin ja tieteellisesti painottuneita opintojaksoja Oamkissa. Opinnäytetyöni oli artikkelimuotoinen, ja se vahvisti osaamistani tieteellisen tutkimuksen tekoon, ajatteluun ja kirjoittamiseen.

Erilaiset oppimis- ja opiskelijatarinat kuvastavat sitä, että jokainen opiskelija ja asiantuntija kulkee oman opintopolkunsa. Jokainen konstruoi tietonsa, taitonsa ja käsityksensä asioista aikaisemman ymmärryksensä pohjalle ja rakentaa omaa oppimistarinaansa omassa aikataulussaan. (Korpi, 2018.)

Kuntoutusalan monet opiskelu- ja uramahdollisuudet

Kuntoutusalan asiantuntijoiden osaamista voidaan hyödyntää lukemattomissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Työpaikka voi löytyä niin julkiselta sektorilta sairaalasta kuin terveyskeskuksesta, palveluasumisyksiköstä tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Kuntoutuksen ylempi AMK-tutkinto antaa valmiudet toimia alan vaativissa kehittämis-, johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Kuntoutuksen asiantuntijoita tarvitaan kuntoutuspalveluiden kehittämisessä, järjestämisessä ja koordinoinnissa.

Toimintaterapiaopiskelija Åsa Säntti kertoo opiskelukokemuksistaan Oulun ammattikorkeakoulussa. Hän kertoo opintojen olleen mielenkiintoisia ja asiantuntijuuden kasvaneen opintojen myötä. Tutkittu tieto ja tiedonhakutaidot tukevat jatkuvaa oppimista myös koulutuksen jälkeen:

Opiskelu Oamkissa on ollut monipuolista ja työelämälähtöistä. Paljon ollut työharjoitteluita ja tehtäviä niihin liittyen. Jatkuva oppiminen tulee vastaan jo opiskelun aikana, kun huomaa sen kuinka uutta tietoa tulee joka vuosi tutkimustiedon lisääntyessä. Opinnoissa onkin hyvä painottaa tiedonhakutaitoja, jotta omaehtoinen tiedon hakeminen ei jää vain opiskelun aikaiseksi asiaksi vaan jatkuu myös työelämässä. Ajattelen, että jatkuva oppiminen on aivan keskeinen tekijä työssä jaksamisen ja työn imun säilyttämisessä. Työ pysyy mielekkäänä ja innostavana, kun saa kehittää omaa osaamistaan ja oppiminen tuo mukanaan uutta näkökulmaa ja motivaatiota, mikä taas auttaa ylläpitämään työssä viihtymistä ja kehittymistä.

Työllistymisestä loppuvaiheen opiskelijalla Åsalla on positiiviset näkymät:

Itselläni on ihan positiiviset ajatukset työllistymisestä. Mielestäni toimintaterapeuteille riittää töitä, kunhan vaan on valmis toimimaan kaikkien asiakasryhmien kanssa. Omat unelmat olisi saada ensin kasvatettua omaa ammattitaitoa muutama vuosi palkkatyöläisenä ja sen jälkeen jäädä tekemään ainakin osaksi töitä myös yrittäjänä.

Kuntoutusalalla työllisyystilanne on kokonaisuudessaan hyvä, vaikka se vaihtelee alueellisesti ja eri ammattiryhmien välillä. Joillakin alueilla kuntoutuspalvelut ovat ruuhkautuneet tai niitä ei ole riittävästi saatavilla. Alan tulevaisuudessa korostuvat digitalisaation ja hyvinvointiteknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet, jotka voivat parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta. Etäkuntoutusta, robotiikkaa ja virtuaalitodellisuutta hyödynnetään kuntoutuksessa enenemässä määrin toimintakyvyn edistämisessä. (Korpi & Paakkanen, 2023.) Nämä tekijät vaativat kuntoutusalalla jatkuvaa palvelujen ja järjestelmän kehittämistä ja ammattilaisten osaamisen kehittämistä.

Kuntoutuksen asiantuntijaksi kehittyminen on jatkuvaa oppimista

Kuntoutuksen asiantuntijuuden kehittymistä tapahtuu opintojen edetessä tiedon, taidon ja kokemuksen karttuessa. Oppiminen ja asiantuntijuus kehittyvät aina oppilaitoksen ja työelämän välisen yhteistyön kautta. Käytännön toimintatavat muotoutuvat niissä työyhteisöissä, joissa opiskelija osallistuu yhteisön toimintaan. (Hammond ym. 2016; Korpi ym. 2017.) Oppimisen reflektointi (Malinen, 2000) ja ohjattu harjoittelu (Korpi ym. 2017; Kurunsaari, 2019) on todettu tärkeiksi asiantuntijaksi kasvamisessa. Noviisista asiantuntijaksi kasvaminen näkyy muun muassa ajattelun ja toimintavalmiuksien kehittymisenä ja itsereflektion hyödyntämisenä. Asiantuntijat ovat luovia ongelmanratkaisijoita ja muuntautumiskykyisiä tilanteeseen tarttujia. (Isopahkala-Bouret, 2005, s. 157–162.)

Kuntoutuksen asiantuntijuuden kehittyminen ja ylläpitäminen on pitkä, työuran mittainen prosessi. Monipuolinen erityisosaaminen edellyttää jatkuvaa tiedonhankintaa ja itsensä kehittämistä. Kuntoutuksen asiantuntijuus edellyttää muun muassa kykyä hankkia, analysoida, tulkita ja yhdistää tietoa ihmisestä, toimintakyvystä, muutosprosesseista, toimintamuodoista ja kuntoutusjärjestelmästä. Se edellyttää vuorovaikutus-, ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja, verkostojen hallintaa ja kykyä tehdä työtä verkostoissa. (Salminen, 2022.)

Kuntoutumisen asiantuntijoiksi tunnistetaan nykyisin kuntoutuksen laillistetun ammattihenkilöstön ja moniammatillisen yhteistyöverkoston lisäksi vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntemuksen verkosto. Tässä muutoksessa on kyse uudenlaisesta ajattelusta, siirtymästä asiakkaiden sekä ammattilaisten erillisyyden korostamisesta kumppanuuden toimintakulttuuriin, jossa pyritään tietoisesti edistämään asiakkaiden osallisuutta palveluissa. (Hietala 2022.)

Erilaisia polkuja kuntoutuksen asiantuntijaksi kasvamisessa

Polut itsenäiseen toimijuuteen työelämän ammattilaisena voivat opiskelijoilla olla erilaisia. Korven (2018) väitöskirjatutkimuksessa fysioterapiaopiskelijoilla löytyi kolmenlaisia polkuja, tarinamalleja, asiantuntijaksi kasvamisessa ammattikorkeakouluopintojen aikana: autonomisen asiantuntijan kasvun tarina, käytännön työyhteisöön kasvun tarina ja kriittisen kehittäjän kasvun tarina. Opiskelijoiden opintopoluissa oli nähtävissä ammatillista kehittymistä kuvaavia käännekohtia, jotka ajoittuivat opiskelujen eri vaiheisiin. Tarinamallit ovat teoreettisia malleja, jotka muodostuivat opiskelijoiden kokemuksista ja oppimiseen vaikuttavista käännekohdista heidän opintojen aikana. (Korpi ym. 2014; Korpi ym. 2018.)

Autonomisen asiantuntijan kasvun tarinoissa opiskelijat kuvaavat löytäneensä oikean alan ja opiskelupaikan aiempien kokeilujen jälkeen. Opintojen alku merkitsi heille uudenlaista alkua ja myönteistä muutosta. Käytännön työyhteisöön kasvun tarinoissa ammatillinen kasvu voimistuu toisen opiskeluvuoden aikana, kun oman alan kurssit ja käytännön harjoittelut selkiyttävät kokonaiskuvaa omasta alasta. Nämä lisäävät opiskelumotivaatiota näillä opiskelijoilla. Kriittisen kehittäjän kasvun tarinoissa opintojen loppuvaiheessa opiskelijat alkavat arvioida kriittisesti omaa osaamistaan ja alan kehitystä. Kehittämisprojektit koulussa innostavat heitä vaikuttamaan ja myös uudistamaan alaa. (Korpi ym. 2014; Korpi ym. 2018.)



Hilkka Korpi
yliopettaja
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Pirjo Lappalainen
lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Marika Tuiskunen
lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Heidi Ruotsalainen
yliopettaja
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Valitse polku kuntoutuksen asiantuntijaksi – nyt on aika hakea!

Uudet opinnot voivat avata erilaisia urapolkuja aina oman osaamisen kehittämisen tarpeiden mukaisesti. Kuntoutuksen opinnot tarjoavat mahdollisuuden kehittyä huippuosaajaksi omalla alallasi ja laajentaa monialaisia verkostoja. Ylempi AMK-koulutus toteutetaan verkko-opintoina ja verkostoyhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa.

Kuntoutuksen koulutuksiin haetaan valtakunnallisessa korkeakoulujen yhteishaussa. Hakuaika on 11.3.2025–25.3.2025.

Lisätietoa hakemisesta ja aikatauluista löytyy osoitteesta https://opintopolku.fi/

Lähteet

Autti-Rämö, I., Salminen, A-L., Rajavaara, M., & Melkas, S. (2022). Kuntoutumisen edellytykset. Teoksessa I. Autti-Rämö, A-L. Salminen, M. Rajavaara & S. Melkas (toim.), Kuntoutuminen (s. 13–16). Kustannus Oy Duodecim.

Hammond, R., Cross, V., & Moore, A. (2016). The constructon of professional identty by physiotherapists: a qualitatve study. Physiotherapy, 102(1), 71–77. https://doi.org/10.1016/j.physio.2015.04.002

Hietala, O. (2022). Vertaiset ja kokemusasiantuntijat kuntoutumisen tukena. Teoksessa I. Autti-Rämö, A-L. Salminen, M. Rajavaara & S. Melkas (toim.), Kuntoutuminen (s. 476–482). Kustannus Oy Duodecim.

Isopahkala-Bouret, U. (2005). Joy and struggle for renewal: A Narrative Inquiry into Expertise in Job transitions [väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Helda. http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-1636-1

Korpi, H., Peltokallio, L., & Piirainen, A. (2014). The story models of physiotherapy students’ professional development. Narrative research. European Journal of Physiotherapy, 16(4), 219–229. https://doi.org/10.3109/21679169.2014.934279

Korpi, H., Piirainen, A., & Peltokallio, L. (2017). Practical work in physiotherapy students’ professional development. Reflective Practice, 18(6), 821–836. https://doi.org/10.1016/j.physio.2015.04.002

Korpi, H. (2018). Changing Landscape in Professional Development. Narrative Research from the Physiotherapy Students’ Perspective [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7569-2

Korpi, H., Kurunsaari, M., & Piirainen, A. (2018). Asiantuntijaksi kasvaminen ammattikorkeakoulussa: tarinoita ja reflektioita. Fysioterapia, 65(2), 26–31.

Korpi, J., & Paakkanen, E. (27.2.2023). Kuntoutusala tarjoaa merkityksellistä työtä nyt ja tulevaisuudessa. Arene ry. https://arene.fi/ajankohtaista/kuntoutusala-tarjoaa-merkityksellista-tyota-nyt-ja-tulevaisuudessa/?fbclid=IwAR29OTIZefsNG0MrujX6UkOlvHo13RYmVQdbyhIWz1I69lOrBexVohBkg1

Kurunsaari, M. (2019). Perspectives on physiotherapy students’ professional competence development during their education [väitöskirja, Jyväskylän yliopiston]. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto JYX. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7702-3

Malinen, A. (2000). Towards the essence of adult experiential learning: a reading of the theories of Knowles, Kolb, Mezirow, Revans and Schön [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5905-0

Oulun ammattikorkeakoulu. (2025). Kuntoutuksen asiantuntija, YAMK. https://oamk.fi/koulutus/ylemmat-ammattikorkeakoulututkinnot/kuntoutuksen-asiantuntija/

Salminen, A-L. (2022). Kuntoutuksen ammattihenkilöstö. Teoksessa I. Autti-Rämö, A-L. Salminen, M. Rajavaara & S. Melkas (toim.), Kuntoutuminen (s. 468–474). Kustannus Oy Duodecim.

Post Views: 142