Oamkin pedagogiset linjaukset toimivat oppimisen, opetuksen ja ohjauksen periaatteina

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ensimmäiset pedagogiset linjaukset valmistuivat syksyllä 2024. Ne toimivat oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laadun periaatteina sekä kehittämisen suuntaviivoina. Linjaukset rakennettiin yhteistyössä koko Oamkin kanssa ja ne koostuvat neljästä näkökulmasta: oppiminen, osaamisperustaisuus, työelämä- ja käytännönläheisyys sekä yhteisöllisyys. Pedagogiset linjaukset tukevat johtamista, pedagogisen osaamisen kehittymistä ja pedagogista hyvinvointia.

Pedagogiset linjaukset konkretisoivat korkeakoulupedagogiikkaa eli opetuksen ja ohjauksen järjestämistä korkeakoulussa (Alaniska, 2024, s. 29). Pedagogiikan on oltava korkeakoulun toiminnan ydin, ja siitä on rakennettava yhteinen ymmärrys (Kivinen & Liikka, 2023, s. 28). Opetustavoitteista tulee myös olla yhteinen näkemys (Myllykoski-Laine, 2024). Oamkissa pedagogiset linjaukset nähdään selkeänä korkeakoulupedagogisena kantana opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä.

Oamkin pedagogisissa linjauksissa neljä näkökulmaa

Oppiminen, osaamisperustaisuus, työelämä- ja käytännönläheisyys sekä yhteisöllisyys muodostavat pedagogisten linjausten neljä näkökulmaa (kuva 1). Niiden kautta henkilöstö ja opiskelijat voivat rakentaa yhteistä keskustelua linjauksista sekä niihin liittyvistä konkreettisista toimintamalleista. Linjausten sisältöä tarkastellaan kahden vuoden välein ja ne ovat vahvasti sidoksissa Oamkin strategiaan (Oulun ammattikorkeakoulu, julkaisuaika tuntematon).

Oppiminen ja sen tukeminen erilaisilla pedagogisilla menetelmillä ja ohjauksella nähdään toiminnan lähtökohtana. Yhteisöllisyysnäkökulmassa korostuu kehittävä ja aktiivinen me-henki, jossa arvostetaan ja kuunnellaan toisia. Yhteisön keskeisinä jäseninä ovat opettajat ja opiskelijat. Opiskelijat ovat sitoutuneet oppimiseen ja opiskeluun, ja opettajat tukevat heidän kasvamistaan aktiivisiksi tiedon rakentajiksi ja jakajiksi.

Työelämä- ja käytännönläheisyysnäkökulma tarkentaa oppimista aitoihin, ajantasaisiin ja ennakoiviin työelämäkysymyksiin. Osaamisperustaisuusnäkökulma tarkoittaa joustavaa oppimispolkua, jossa opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, ja jota ohjaa yhteistyössä laadittu linjakas opetussuunnitelma.

Useimmilla korkeakouluilla on omat linjauksensa ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) suositteleekin niitä jäsentämään pedagogista toimintaansa (Toom, ym., 2023). Korkeakouluissa linjauksista käytetään eri nimityksiä. Pedagogiset linjaukset löytyvät muun muassa Metropolia ammattikorkeakoululta ja Poliisiammattikorkeakoululta. Helsingin yliopistolla ne on nimetty opetusfilosofiaksi ja Laurea ammattikorkeakoulussa ja Vaasan ammattikorkeakoulussa käytetään nimitystä pedagoginen ohjelma.

Osallistava työstöprosessi

Linjausten taustalla on keväällä 2023 toteutettu PedaComp-prosessi, jossa tunnistettiin Oamkin pedagogista osaamista. Prosessi käynnisti yhteisen pedagogisen tietoisuuden (Niinistö-Sivuranta & Parpala, 2023) luomisen, josta oli luontevaa jatkaa kohti kaikille yhteisiä pedagogisia linjauksia. Oamkin pedagogisten linjausten rakentaminen tehtiin yhteisöllisesti osallistaen laajasti oamkilaisia (kuva 2).

Linjausten perustaksi kerättiin tiimitehtävällä oamkilaisten näkemyksiä oppimisesta, opettamisesta, ohjauksesta ja opiskelusta. Vastauksia saatiin yli 300 oamkilaiselta. Tehtävästä saatuja tuloksia työstettiin eteenpäin yhteisessä työpajassa helmikuussa.

PeLi-porukka eli oamkilaisista opettajista, päälliköistä ja opiskelijaedustajasta koostuva ryhmä tarttui oamkilaisten tuottamaan laajaan materiaaliin ja työsti siitä sisällönanalyysia hyödyntäen yhteiset pedagogiset yläteemat. Työn tueksi benchmarkattiin myös toisten korkeakoulujen linjauksia ja muun muassa Karvin tuottamaa aineistoa.

Toukokuussa linjausten runko oli valmis ja jälleen tuotos jaettiin kaikille oamkilaisille kommentoitavaksi. Samalla kerättiin myös työelämän huomioita. PeLi-porukka viimeisteli näiden pohjalta linjaukset.

Johtoryhmä sai linjaukset keskusteltavaksi kesäkuussa ja jälleen teksti tarkentui ja jäsentyi. Elokuussa linjauksille luotiin Oamkin mukainen visuaalinen ilme. Linjausten työstämisprosessia fasilitoivat Oamkin Digivisio 2030 -hankkeen muutoskoordinaattorit Hanna Alaniska ja Jukka Kurttila vararehtori Jyrki Laitisen johdolla.

Pedagogiset linjaukset eri tasoilla

Linjaukset antavat pedagogiselle työlle rungon ja perustan, mutta ne pitää sanoittaa arjen opetustyössä (ks. Vanhanen-Nuutinen, 2023). Pedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen tapahtuvat korkeakouluissa monitasoisesti, jolloin voidaan puhua systeemisestä kehittämisessä, jossa tulee huomioida korkeakoulun, koulutusohjelmien ja opetusvuorovaikutuksen tasot (Toom & Pyhältö, 2020).

Oamkin pedagogiset linjaukset konkretisoituvat näillä kolmella tasolla seuraavasti (kuva 3). Varsinaiset linjaukset edustavat korkeakoulutasoa, jossa toimintaa ohjataan erilaisilla strategioilla ja toimintaa ohjaavilla asiakirjoilla.

Koulutusohjelmatasolla ne konkretisoituvat pedagogisina käytänteinä ja yksikkötason toimintatapoina. Opetusvuorovaikutustasolla opettajat ja opiskelijat luovat niille toimintamalleja oppimistilanteissa. Opettajat rakentavat omaan opetukseensa niihin liittyviä pedagogisia ratkaisuja. Ne ohjaavat ja viitoittavat myös opiskelijan oppimistyötä. Samalla kaikki kolme tasoa kehittävät yhdessä keinoja konkretisoida linjauksia ja samalla kehittävät opetuksen ja oppimisen laatua (ks. Toom & Pyhältö, 2020, s. 24–25).

Korkeakoulutason opetuksen kehittämistoimet eivät siirry automaattisesti tasolta toiselle, ja aiotut toimet tulkitaan eri tasoilla uudelleen. Myös alemmilla tasoilla tehdyt toimet vaikuttavat ylemmille tasoille. (Toom & Pyhältö 2020, s. 24–25.) Korkeakouluissa koulutusyksiköt ovat itsenäisiä toimijoita ja koulutuksen kehittäjiä omassa oppiaineessaan. Siten kehittämistyö ja sen johtaminen ei voi olla koko korkeakoulussa samanlaista, vaan luovaa kokeilua ja etsimistä tukevaa. (Pyykkö & Lappalainen, 2017.)

Oamkissa pyritään tukemaan linjausten avulla rakennettavaa kehitystyötä erilaisilla yhteisillä tehtävillä ja jakamisella. Lukuvuonna 2024–2025 linjauksia konkretisoidaan tehtävällä, jolla etsitään tutkinto-ohjelmille sopivia toimintatapoja ja keinoja liittyen linjausten näkökulmiin. Nämä hyvät käytännöt jaetaan kaikille ja ne ovat osa opetuksen kehittämisen keskustelutilaisuuksia. Näin toivotaan, että linjauksiin liittyvät hyvät käytännöt pääsevät leviämään. Myös tulevaisuudessa pedagogisiin linjauksiin liittyvää keskustelua eri tasoilla ylläpidetään yhteisesti eri tavoin. Lisäksi Oamkin yhteiset kehittämisprosessit liittyen ohjaukseen (Osuva) ja osaamisperustaisuuteen tarkentavat linjauksia ja rakentavat niiden ympärille konkreettisia toimintamalleja eri tasoille.

Pedagogisten linjausten laajemmat tavoitteet

Oamkissa tunnistetaan, että pedagogiset linjaukset tukevat myös muita tavoitteita. Ne nähdään johtamisen tukena sekä osana pedagogisen osaamisen kehittymistä ja pedagogista hyvinvointia.

Pedagogisessa johtamisessa nähdään tärkeänä tavoitteena opiskelijoiden oppimisen tukeminen (Quinlan, 2014) ja oppimisen johtaminen (Daniels ym., 2019). Samalla myös opetuksen johtaminen ja sen kehittäminen tunnistetaan kollegiaalisina tehtävinä (Knight & Trowler, 2001), joita tukevat selkeät tavoitteet, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys (Ainiala ym., 2024). Oamkin pedagogiset linjaukset tarjoavat opettajille pedagogisen johtamisen työkaluja opetuksen ja oppimisen johtamiseen opetustilanteissa ja ne toimivat pedagogisten ratkaisujen tukena myös päällikkö- ja johtotasolla. Linjaukset toteuttavat Oamkin strategiaa ja ohjaavat muita pedagogisia dokumentteja. Linjauksia tarkastellaan kahden vuoden välein.

Pedagogista osaamista kehitetään perinteisesti muodollisilla tukitoimilla, mutta osaamista voidaan kehittää myös rakentamalla pedagogista kulttuuria, joka sisältää opetukseen liittyvät myönteiset arvot, jaetut tavoitteet ja kollegiaalisten kokemusten rakentamisen (Myllykoski-Laine, 2024). Jälkimmäistä osaamisen kehittämistä tavoitellaan Oamkissa linjausten avulla. Oamkissa tunnistetaan, että pedagogiset linjaukset rakentavat samalla pedagogista hyvinvointia, joka rakentuu yhteisön pedagogisen tietoisuuden ja pedagogisen ymmärryksen, mutta myös rakenteiden ja käytäntöjen kautta (Vanhanen-Nuutinen, 2023; Kivinen & Liikka, 2023; Niinistö-Sivuranta & Parpala, 2023). Näihin hyvinvoinnin kysymyksiin linjaukset antavat yhden sysäyksen.

Oamkin pedagogiset linjaukset avaavat uuden mahdollisuuden korkeakoulun opetuksen ja oppimisen kehittämiseen. Yhdessä niistä rakennetaan elävä osa Oamkin toimintakulttuuria ja samalla ne luovat pohjaa laadukkaammalle oppimiskokemukselle.

Hanna Alaniska
lehtori
Ammatillinen opettajankoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Jukka Kurttila
lehtori
TKI-yksikkö/Digitaaliset ratkaisut
Oulun ammattikorkeakoulu

Jyrki Laitinen
vararehtori
Oulun ammattikorkeakoulu

Lähteet

Ainiala, T., Airaksinen, T., Parpala, A., & Timonen, S. (2024). Pedagogisen johtamisen jäljillä. Opettajien akatemia -blogi. Helsingin yliopisto. https://blogs.helsinki.fi/opettajienakatemia/2024/11/08/pedagogisen-johtamisen-jaljilla/?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR3pu-eTSsRDHFWCsUerFEkWpmiQFUE-8Zm1dC1AXwAV6gb1wc0gU9JjmEM_aem_9Mvrq7GfzncY3ATFHh21MA

Alaniska, H. (2024). Formaali vastavuoroinen vertaisoppiminen korkeakoulussa. Kasvatustieteellinen kehittämistutkimus [väitöskirja, Lapin yliopisto]. Lauda. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-398-3

Daniëls, E., Hondeghem, A., & Dochy, F. (2019). A review on leadership and leadership development in educational settings. Educational Research Review, 27, 110–125. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2019.02.003

Kivinen, E., & Liikka, S. (2023). Pedagogisen hyvinvoinnin kehittäminen itää yhteisissä keskusteluissa. Teoksessa L. Vanhanen-Nuutinen, & P. Aura (toim.), Opas pedagogiseen hyvinvointiin. Haaga-Helia. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2023-03/Pedagoginen%20hyvinvointi_SCREEN.pdf

Knight, P., & Trowler, P. (2001). Departmental Leadership in Higher Education. Society for Researc into Higher Education & Open University Press.

Myllykoski-Laine, S. (2024). Establishing a supportive pedagogical culture for higher education teaching [väitöskirja, Turun yliopisto]. UTUPub. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9884-5

Niinistö-Sivuranta, S., & Parpala, A. (2023). Pedagoginen hyvinvointi nousee pedagogisesta tietoisuudesta. Teoksessa L. Vanhanen-Nuutinen, & P. Aura (toim.), Opas pedagogiseen hyvinvointiin. Haaga-Helia. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2023-03/Pedagoginen%20hyvinvointi_SCREEN.pdf

Oulun ammattikorkeakoulu. (Julkaisuvuosi tuntematon). Yhdessä muutamme maailmaa. Oulun ammattikorkeakoulun strategia 2024–2028. https://oamk.fi/wp-content/uploads/2024/02/oamkinstrategia2024-28_digi_fin3-copy.pdf

Pekkarinen, V. (2024). Being and developing as a university teacher: The role of emotions and social reflection in developing as a university teacher in different pedagogical development contexts [väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. eRepo. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5210-3

Pyykkö, R., & Lappalainen, M. (2017). Koulutuksen johtaminen muuttuvassa yliopistomaailmassa. Teoksessa M. Murtonen (toim.), Opettajana yliopistolla. Korkeakoulupedagogiikan perusteet (s. 278–300). Vastapaino.

Quinlan, K. (2014). Leadership of teaching for student learning in higher education: What is needed? Higher Education Research & Development, 33(1), 32–45. https://doi.org/10.1080/07294360.2013.864609

Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S., & Karvonen, A. (2023). Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi (Julkaisut 22:2023). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2223.pdf

Toom, A., & Pyhältö, K. (2020). Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa: Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-696-6

Vanhanen-Nuutinen, L. (2023). Johtaminen, prosessit ja rakenteet pedagogisen hyvinvoinnin tukena. Teoksessa L. Vanhanen-Nuutinen, & P. Aura (toim.), Opas pedagogiseen hyvinvointiin. Haaga-Helia. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2023-03/Pedagoginen%20hyvinvointi_SCREEN.pdf