Syntymän jälkeen vastasyntyneellä vauvalla ja synnyttäneellä äidillä on oikeus ihokontaktiin, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vierihoitoon. Synnyttäneelle äidille tai perheelle tulee tarjota mahdollisuus jatkuvaan yhdessäoloon ja vauvan hoitoon heti syntymän jälkeen myös teho-osastolla. Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) otetaan käyttöön toimintamalli, joka mahdollistaa synnyttäneen äidin ja tehohoitoa tarvitsevan vastasyntyneen yhdessä hoitamisen perhehuoneessa. Äidin ja sairaan vastasyntyneen yhdessä hoitamisella edistetään perhelähtöistä hoitotyötä, joka edistää vastasyntyneen pitkäaikaisia hoitotuloksia. Lisäksi sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät sekä koko perheen hyvinvointi ja hoitotyytyväisyys lisääntyvät.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa lasten ja vastasyntyneiden teho- ja valvontaosastolla kaikki potilashuoneet ovat perhehuoneita. Nykyaikaiset tilat on suunniteltu siten, että synnyttäneelle äidille mahdollistetaan ympärivuorokautinen läsnäolo vauvan vierellä. Sairaalassa toteutetaan perhelähtöistä hoitotyötä ja tavoitteena on se, että vain perustellusta syystä äiti ja vauva erotetaan toisistaan heti syntymän jälkeen.
Perhelähtöinen hoitotyö sairaan vastasyntyneen tai keskosen hoidossa
Nykysuositusten mukaan vanhemmat otetaan vahvasti mukaan vauvan hoitoon ja päätöksentekoon tehohoidossa olevan vauvan hoitotyössä. Vanhempien osallistumista tehohoidossa olevan vauvan hoitoon tulee edistää tehokkaiksi osoitettujen interventioiden avulla. (Davidson ym., 2017.) Tavoitteena on, että vanhemmista tulee lapsensa hoidon asiantuntijoita ja he ottavat vastuuta lapsensa hoidosta, jolloin ammattilainen on enemmänkin opastajan roolissa (Mikkelsen & Frederiksen, 2011). Neo-BFHI (the baby friendly hospital initiative for neonatal wards) on vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoille sekä lastenosastoille tehty vauvamyönteisyysohjelma, joka huomioi erityisesti keskosen ja sairaan vastasyntyneen tarpeet. Ohjelman mukaan teho-osaston tulee tarjota vieri- ja perhekeskeistä hoitoa. (Nyqvist ym., 2013.)
Synnyttäneen äidin ja tehohoitoa tarvitsevan vastasyntyneen yhdessä hoitaminen eli Couplet Care -hoito on vähitellen yleistynyt maailmalla ja Suomessa. Synnyttänyttä äitiä ja sairasta tai ennenaikaisesti syntynyttä vauvaa ei eroteta toisistaan syntymän jälkeen. Tavoitteena on, että äiti ja vauva pysyvät yhdessä syntymästä kotiutukseen. (Neff, 2011.) Couplet Care -hoito on WHO:n suositusten mukaista vastasyntyneiden hoidossa, sillä se edistää ihokontaktin ja imetyksen toteutumista sekä lisää vanhempien läsnäoloa ja osallistumista vastasyntyneen hoitoon ympäri vuorokauden (de Salaberry ym., 2019; Flacking ym., 2012; van Veenendaal ym., 2020; White, 2010).
Couplet Care -hoitoa on mahdollista toteuttaa jo synnytyssalissa, jolloin vauva pääsee nopeasti heti alkuvirvoittelun jälkeen äidin ihokontaktiin. Ihokontaktin aikana vauvaa voidaan monitoroida sekä tarvittaessa aloittaa tehostettuja hoitotoimenpiteitä. Äidin synnytyssalivalvonnan jälkeen äiti ja vauva siirtyvät yhdessä perhehuoneeseen vastasyntyneiden teho-osastolle, jossa myös synnyttäneen äidin synnytyksen jälkeinen hoito tapahtuu. (Bergman, 2019; de Salaberry ym., 2019; Haumont, 2014; Lehtonen ym., 2020; Neff, 2011.)
Tehohoitoa tarvitseva vastasyntynyt tai keskonen erotetaan kuitenkin vielä usein äidistään syntymän jälkeen (Lehtonen ym., 2020; Stelwagen ym., 2020; van Veenendaal ym., 2020). Tämä johtuu siitä, että lääketieteen erikoisalat jakaantuvat vielä nykyäänkin vastasyntyneiden ja äitien hoitoon ja organisaatioista puuttuvat vieläkin yhteistyömallit tai ne ovat puutteelliset. Synnyttäneen äidin ja vastasyntyneen erottamisen syyt, kuten keskosuus, hengityshäiriö, hypoglykemia, infektio, lääkehoidon tarve sekä lääketieteelliset toimenpiteet, ovat hyvin samankaltaisia maailmanlaajuisesti. Muita läheisyyttä edistäviä ja estäviä tekijöitä voivat olla sosioekonomiset tekijät, kulttuurinormit, vastasyntyneiden yksiköiden rakenteet, resurssikysymykset, johtaminen, henkilöstön asenteet ja käytännöt, henkilöstön ja vanhempien väliset suhteet sekä äidin ja vanhemman oma päätös. (Dykes ym., 2016; Patriksson & Selin, 2022.) Esteiden ja haasteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta Couple Care -hoidon toteuttamisen mahdollistavia asioita osataan kehittää (Bjerregaard ym., 2024; Chellani ym., 2022).
Toimintamalli äidin ja vauvan yhdessä hoitamiseen
Synnyttäneen äidin ja sairaan vastasyntyneen yhdessä hoitaminen vaatii teho-osastolla toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Oulun yliopistolliseen sairaalaan kehitettiin toimintamalli äidin ja vauvan yhdessä hoitamiseen moniammatillisen työryhmän toimesta. Työryhmään kuuluivat kliinisen hoitotyön asiantuntija, kätilöitä lasten teho-osastolta, naisten ja synnyttäneiden osastolta sekä synnytyssalista ja gynekologeja, neonatologeja ja esihenkilöitä naistentautien ja synnytysten puolelta ja lasten teho-osastolta.
Toimintamallin kehittämisessä hyödynnettiin YAMK-opinnäytetyön (Hiltunen & Jussila, 2024) kirjallisuuskatsauksesta saatuja tuloksia. Tulosten mukaan synnyttäneen äidin ja tehohoitoa tarvitsevan vastasyntyneen parihoidon toteutuksessa ja hoidon järjestämisessä tulisi huomioida perhelähtöinen hoitokulttuuri, hoitotyön uudelleen suunnittelu ja organisointi, vahva johtaminen sekä Couplet Care -toimintamallin toteutuminen. Myös Couplet Care -hoidon esteet ja haasteet tulisi tunnistaa. (Bjerregaard ym., 2024; Chellani ym., 2022; Dykes ym., 2016; Klemming ym., 2023; Patriksson & Selin, 2022; van Veenendaal ym., 2022.)
Oulun yliopistollisessa sairaalassa kehitetty organisointimalli on yleisesti käytössä Suomessa ja Ruotsissa. Mallissa synnyttänyttä äitiä ja vauvaa hoitavat eri osastojen ammattilaiset tiiminä. Äitiä hoitavat naisten ja synnyttäneiden osaston kätilöt, vastasyntynyttä vauvaa lasten teho- ja valvontaosaston sairaanhoitajat tai kätilöt. Neonatologi vastaa vauvan lääketieteellisestä hoidosta ja gynekologi synnyttäneen äidin hoidosta. Tällä mallilla voidaan varmistaa, että kaikki synnyttäneet äidit ja vastasyntyneet voidaan hoitaa yhdessä, mikäli Couple Care -hoidon kriteerit täyttyvät.
Couple Care -toimintamalli sisältää kriteerit synnyttäneen äidin ja tehohoitoa tarvitsevan vastasyntyneen hoitamiseen perhelähtöisesti, hoitohenkilökunnan resurssien ja työnjaon määräytymisen synnyttäneiden äitien ja tehohoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden hoitamisessa. Synnyttäneiden äitien Couple Care -hoidon kriteerit perustuvat tilanteisiin, jolloin häntä ei voida hoitaa potilaana tehohoitoa tarvitsevan vastasyntyneen vierellä. Tällaisia tilanteita ovat komplisoitunut sektio, huonossa tasapainossa oleva perussairaus, kuten tyypin 1 diabetes, vaikea pre-eklampsia, septinen infektio, tehohoito, kontrolloimaton päihteiden käyttö, äidin oma toive tai mikä tahansa vaiva, joka vaatii toistuvaa lääkärin arviota, kuten esimerkiksi psyykkinen tilanne.
Tehohoitoa tarvitsevan vastasyntyneen tilanne vaikuttaa siihen, voidaanko Couple Care -hoitoa toteuttaa. Vastasyntyneen kriteerit perustuvat tilanteisiin, jossa vastasyntynyt joutuu raskaaseen tehohoitoon heti syntymän jälkeen, syntyy keskosena alle 28 raskausviikolla tai hänellä on kirurginen hoidon tarve heti syntymän jälkeen. Vastasyntyneen hoidon keventyessä Couple Care -hoito mahdollistuu.
Uudessa toimintamallissa synnyttäneet äidit ovat potilashallinnollisesti naisten ja synnyttäneiden osaston potilaita. Heidän hoitotyöstään vastaavat saman osaston kätilöt ja lääketieteellisestä hoidosta gynekologit. Yövuoron aikana synnytyssalin kätilöt osallistuvat tarpeen mukaan äitien hoitamiseen. Kätilön tehtävistä jää pois erityistä tarkkailua vaativan vastasyntyneen hoitotyö. Erityistä tarkkailua vaativien vastasyntyneiden hoitamisesta vastaa lasten ja vastasyntyneiden teho- ja valvontaosaston henkilökunta.
Äidin ja vauvan yhdessä hoitaminen teho-osastolla vaatii järjestelmämuutoksen
Toimintamallin käyttöönotto edellyttää, että yksikössä toteutetaan jo valmiiksi perhelähtöistä hoitotyötä. Oulun yliopistollisen sairaalan lasten teho- ja valvontaosastolla henkilökunta on koulutettu perhelähtöisen hoitotyön toteuttamiseen ja uusilla työntekijöillä perhelähtöinen hoitotyö kuuluu perehdytykseen. Koulutus ja tieto antavat valmiuksia ohjata perhettä vastasyntyneen hoidossa sekä tukea vanhempia vanhemmuudessa. Lisäksi osastolla on toteutettu synnyttäneen äidin ja tehohoitoa tai tehovalvontaa tarvitsevan vastasyntyneen yhdessä hoitamista osaston kätilöiden toimesta muutaman vuoden ajan, jolloin osaston henkilökunnalla on jo käsitys, mitä Couple Care tarkoittaa.
Hoitotyön toimintojen uudelleen organisoimiseen ja kehittämiseen tarvitaan vahvaa johtamista ja muutoksen johtamisen taitoa. Lisäksi tarvitaan tietoa henkilöstöresursseista ja osaamisesta sekä laaja-alaista ja rakentavaa yhteistyötä niiden yksiköiden välillä, jotka hoitavat synnyttäneitä äitejä ja tehohoitoa tarvitsevia vastasyntyneitä.
Couple Care -toimintamallin kehittämistä ja valmistumista edisti se, että moniammatilliseen työryhmään kuului useita eri ammattiryhmiä sekä toiminnasta vastaavia johtajia. Työryhmän työskentelyä johdettiin asiantuntevasti ja johtajien ja esihenkilöiden aktiivinen osallistuminen mahdollisti sen, että kehittämisen apuna oli relevanttia tietoa henkilöstöresursseista ja yksiköiden toiminnasta. Synnyttäneen äidin ja vastasyntyneen yhdessä hoitamisen organisointi voidaan toteuttaa eri tavoin riippuen paikallisista olosuhteista. Oulun yliopistolliseen sairaalaan kehitetyn toimintamallin tarkoituksena on kyetä toteuttamaan perhelähtöistä hoitotyötä potilasturvallisesti sairaalan arvojen mukaisesti.
Kaisa Hiltunen
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen -tutkinto-ohjelmassa (ylempi AMK)
Katja Jussila
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen -tutkinto-ohjelmassa (ylempi AMK)
Marja Kinisjärvi
lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri/hoitoalat
Oulun ammattikorkeakoulu
Satu Rainto
lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri/hoitoalat
Oulun ammattikorkeakoulu
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:
Hiltunen, K., & Jussila, K. (2024). Synnyttäneen äidin ja tehohoitoa tarvitsevan vastasyntyneen hoitaminen yhdessä. Toimintamallin laatiminen OYS:n lasten ja vastasyntyneiden teho- ja valvontaosastolle [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931242
Lähteet
Bergman, N. J. (2019). Birth practices: Maternal‐neonate separation as a source of toxic stress. Birth Defects Research, 111(15), 1087–1109. https://doi.org/10.1002/bdr2.1530
Bjerregaard, M., Axelin, A., Carlsen, E. L. M., Birk, H. O., Poulsen, I., Palisz, P., Kallemose, T., & Brødsgaard, A. (2024). Evaluation of a complex couplet care intervention in a neonatal intensive care unit: A mixed methods study protocol. Pediatric Investigation, 8(2), 139–148. https://doi.org/10.1002/ped4.12420
Chellani, H., Arya, S., Mittal, P., & Bahl, R. (2022). Mother-Newborn Care Unit (MNCU) Experience in India: A Paradigm Shift in Care of Small and Sick Newborns. Indian Journal of Pediatrics, 89(5), 484–489. https://doi.org/10.1007/s12098-022-04145-9
Davidson, J. E., Aslakson, R. A., Long, A. C., Puntillo, K. A., Kross, E. K., Hart, J., Cox, C. E., Wunsch, H., Wickline, M. A., Nunnally, M. E., Netzer, G., Kentish-Barnes, N., Sprung, C. L., Hartog, C. S., Coombs, M., Gerritsen, R. T., Hopkins, R. O., Franck, L. S., Skrobik, Y., … Curtis, J. R. (2017). Guidelines for Family-Centered Care in the Neonatal, Pediatric, and Adult ICU. Critical Care Medicine, 45(1), 103–128. https://doi.org/10.1097/CCM.0000000000002169
Dykes, F., Thomson, G., Gardner, C., Hall Moran, V., & Flacking, R. (2016). Perceptions of European medical staff on the facilitators and barriers to physical closeness between parents and infants in neonatal units. Acta Paediatrica, 105(9), 1039–1046. https://doi.org/10.1111/apa.13417
Flacking, R., Lehtonen, L., Thomson, G., Axelin, A., Ahlqvist, S., Moran, V. H., Ewald, U., & Dykes, F. (2012). Closeness and separation in neonatal intensive care. Acta Paediatrica, 101(10), 1032–1037. https://doi.org/10.1111/j.1651-2227.2012.02787.x
Haumont, D. (2014). NIDCAP and developmental care. Journal of Pediatric and Neonatal Individualized Medicine (JPNIM), 3(2), e030240. https://doi.org/10.7363/030240
Klemming, S., Lilliesköld, S., Arwehed, S., Jonas, W., Lehtonen, L., & Westrup, B. (2023). Mother-newborn couplet care: Nordic country experiences of organization, models and practice. Journal of Perinatology, 43(S1), 17–25. https://doi.org/10.1038/s41372-023-01812-3
Lehtonen, L., Lee, S. K., Kusuda, S., Lui, K., Norman, M., Bassler, D., Håkansson, S., Vento, M., Darlow, B. A., Adams, M., Puglia, M., Isayama, T., Noguchi, A., Morisaki, N., Helenius, K., Reichman, B., & Shah, P. S. (2020). Family Rooms in Neonatal Intensive Care Units and Neonatal Outcomes: An International Survey and Linked Cohort Study. The Journal of Pediatrics, 226, 112–117. https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2020.06.009
Mikkelsen, G., & Frederiksen, K. (2011). Family-centred care of children in hospital – a concept analysis. Journal of Advanced Nursing, 67(5), 1152–1162. https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.2010.05574.x
Neff, B. (2011). Neonatal Couplet Care: The next evolution in family centered neonatal care. Key Nurse Leaders Leadership Library.
Nyqvist, K. H., Häggkvist, A.-P., Hansen, M. N., Kylberg, E., Frandsen, A. L., Maastrup, R., Ezeonodo, A., Hannula, L., & Haiek, L. N. (2013). Expansion of the Baby-Friendly Hospital Initiative Ten Steps to Successful Breastfeeding into Neonatal Intensive Care. Journal of Human Lactation, 29(3), 300–309. https://doi.org/10.1177/0890334413489775
Patriksson, K., & Selin, L. (2022). Parents and newborn “togetherness” after birth. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being, 17(1). https://doi.org/10.1080/17482631.2022.2026281
de Salaberry, J., Hait, V., Thornton, K., Bolton, M., Abrams, M., Shivananda, S., Kiarash, M., & Osiovich, H. (2019). Journey to mother baby care: Implementation of a combined care/couplet model in a Level 2 neonatal intensive care unit. Birth Defects Research, 111(15), 1060–1072. https://doi.org/10.1002/bdr2.1524
Stelwagen, M. A., van Kempen, A. A. M. W., Westmaas, A., Blees, Y. J., & Scheele, F. (2020). Integration of Maternity and Neonatal Care to Empower Parents. Journal of Obstetric, Gynecologic & Neonatal Nursing, 49(1), 65–77. https://doi.org/10.1016/j.jogn.2019.11.003
van Veenendaal, N. R., Labrie, N. H. M., Mader, S., van Kempen, A. A. M. W., van der Schoor, S. R. D., & van Goudoever, J. B. (2022). An international study on implementation and facilitators and barriers for parent‐infant closeness in neonatal units. Pediatric Investigation, 6(3), 179–188. https://doi.org/10.1002/ped4.12339
van Veenendaal, N. R., van Kempen, A. A. M. W., Franck, L. S., O’Brien, K., Limpens, J., van der Lee, J. H., van Goudoever, J. B., & van der Schoor, S. R. D. (2020). Hospitalising preterm infants in single family rooms versus open bay units: A systematic review and meta-analysis of impact on parents. EClinicalMedicine, 23, 100388. https://doi.org/10.1016/j.eclinm.2020.100388
White, R. D. (2010). Single-Family Room Design in the Neonatal Intensive Care Unit—Challenges and Opportunities. Newborn and Infant Nursing Reviews, 10(2), 83–86. https://doi.org/10.1053/j.nainr.2010.03.011
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.