Yhteiskuntamme sosiaali- ja terveystoimialat ovat laajojen muutoksien äärellä. Hyvinvointialueemme kamppailevat omien taloushaasteidensa sekä lakisääteisten palveluiden tuottamisten kanssa. Vähenevien resurssien rinnalla tarvitsemme nyt jos koskaan uudenlaisia toimintatapoja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteiskunnallinen yritys osana ekosysteemiä on yksi mahdollisuus ratkoa ongelmia.

Eduskunnan nykyinen hallitusohjelma edellyttää sote-palveluiden toteutustavan muutosta. Taustalla on palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Tähän liittyvä muutostyö kuuluu hyvinvointialueille ja se tulisi tehdä yhdessä yksityisten toimijoiden, järjestöjen ja säätiöiden osaamista ja kapasiteettia hyödyntäen. (Valtioneuvosto, 2023, s. 42–44.)

Yhteiskunnallinen yritys sopii edellä mainittuun hallitusohjelman muutostyöhön liittyväksi yhteistyökumppaniksi hyvin, koska sen tavoitteet liittyvät yhteiskunnallisten sosiologisten ja ekologisten ongelmien ratkaisemisiin. Yhteiskunnallisesta yritysmuodosta ja sen potentiaalista yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana on saatavilla tällä hetkellä vähän tutkimustietoa. Tämä kertoo yritysmuodon yleisestä tunnettuuden puutteesta, jolloin yhteiskunnallisen yrityksen potentiaali on vielä tunnistamatta suuren yleisön keskuudessa. (Kostilainen & Nieminen, 2023, s. 40).

Mustavalkoinen valokuva, jossa kaksi kättä on tarttumassa toisiinsa.
Yhteiskunnallisen yrityksen potentiaalia yhteistyökumppanina haastaa sen
tunnettuvuuden puute (kuva: Joona Kotilainen/kuviasuomesta.fi).

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys on liiketoiminnan malli, jonka toiminnan tavoitteina on ratkaista yhteiskunnallisia sosiaalisia tai ekologisia ongelmia. Suomessa käytössä olevan yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän mukaan sen tulee palauttaa vähintään 50 prosenttia liikevoitosta takaisin yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi joko itse yrityksessä tai sen lähiyhteisössä. Lähiyhteisön määritelmä on laaja, ja sen voidaan nähdä olevan esimerkiksi yhteiskunnallisen yrityksen alueella toimiva hyvinvointialue. Yhteiskunnallisen yrityksen osakkeenomistajien tai sen omistajien voiton maksimointi ei ole toiminnan päätavoite. Suomessa yhdistykset on perinteisesti mielletty yhteiskunnalliseksi toimijaksi, mutta yritysten etuna voidaan nähdä ratkaisukeskeisyys ja tämän myötä tehokkuus. Yhteiskunnallisen yrityksen yritysmuotona voi siis olla esimerkiksi osakeyhtiö, rekisteröity yhdistys, säätiö tai osuuskunta. (Kostilainen & Nieminen, 2023, s. 40; Työ- ja elinkeinoministeriö, 2010, s. 14.)

Yhteiskunnallisen yritysmuodon historia

Yhteiskunnallisen yrityksen käsite syntyi alun perin Iso-Britanniassa 1900-luvun loppupuolella. Iso-Britanniaa pidetäänkin usein yhteiskunnallisen yrittäjyyden edelläkävijänä ja tärkeänä suunnannäyttäjänä. Sen kokemuksista on hyötyä myös Suomen nykyisen hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, kuten yksityisen ja yhteisöllisen yhteistyön tukemisessa paikallisten alueiden elvyttämiseksi sekä uusien julkisten palveluiden tuotantotapojen kehittämisessä. 1800-luvulla yhteiskunnallisen yrityksen tunnuspiirteisiin kuului auttaa lahjoituksien avulla vähävaraisia ihmisiä. Tämän ajan yhteiskunnallisten yrityksien omistajina oli sen asiakkaita. Iso-Britanniassa yhteiskunnallisten yrityksien rooli vahvistui 1900-luvulla osana julkista terveydenhuoltosektoria. (Lyon ym., 2019, s. 13–15; Roper & Cheney, 2005, s. 1–2).

Maailman siirryttyä vapaiden markkinoiden aikakauteen 1980-luvulta alkaen, yleiset muutokset sosiaalipolitiikassa sekä heikentynyt maailman taloustilanne tarjosivat mahdollisuuden yhteiskunnallisten yrityksien lisääntymiselle. Tästä seurasi muun muassa se, että julkiset toimijat eri puolilla Eurooppaa mahdollistivat sote-palveluiden tuottamisen yhdessä yksityisten toimijoiden, kuten yhteiskunnallisten yritysten, kanssa. (Sepulveda, 2015, s. 14–15; Työ- ja elinkeinoministeriö, 2010, s. 14.)

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa ja Euroopassa

Suomessa tehtiin vuonna 2019 kartoitus, jonka yhteydessä selvitettiin Suomessa toimivien yhteiskunnallisten yrityksien tilannetta. Tämän kartoitustyön tulokset julkaistiin vuonna 2020 osana Euroopan komission raporttia, joka koostui kaikkinensa Euroopan Unionin 28 jäsenmaan sekä 7 Euroopan Unionin ulkopuolisen maan laatimista raporteista. Yhteiskunnallisten yrityksien toiminta painottui kolmeen toimialaan: sote-palvelut, työllistymispalvelut sekä muiden yhteiskunnallisten haasteiden taklaaminen. Raportista ilmeni, että yhteiskunnallisten yritysten määrä vaihteli Euroopan tasolla paljon. Vähimmillään yhteiskunnallisia yrityksiä on ollut Maltalla 50 kappaletta ja enimmillään Italiassa noin 102 000 kappaletta. Suomessa vastaava luku oli reilut 1 000 kappaletta. (Borzaga ym., 2020, s. 22, 106–107.)

Yhteiskunnallinen yritys osana ekosysteemiä

Ekosysteemin juuret juontavat luonnontieteisiin. Siinä eri organismit muodostavat yhteisöjä sekä toimintoja osana toimintaympäristöään. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka tunnistaa erilaisia ekosysteemikäsitteitä, joista tunnetuimmat ovat liiketoiminta-, yrittäjä- ja innovaatioekosysteemi. Erilaisia ekosysteemejä yhdistää kuitenkin ajatus yhdessä ratkaistavasta ongelmasta ja siitä, että kaikki ekosysteemin jäsenet hyötyvät ongelman ratkeamisesta. (Hietaniemi, 2023.) 

Ekosysteemiajattelu auttaa yhteiskunnallisia yrityksiä löytämään uusia yhteistyömalleja ja -tahoja sekä auttaa näkemään yhteistyön tuomat liiketoiminnalliset edut. Tätä pilottitoimintaa edistämään Suomessa on viime vuonna perustettu hautomoja ja kiihdyttämöjä tukemaan yhteiskunnallisten yritysten perustamista ja liiketoiminnan vahvistamista sekä luomaan pohjaa innovoinnille. (Keränen & Kostilainen, 2022.)

Opinnäytetyön avulla tietoa yhteiskunnallisen yrityksen perustamisvaiheessa huomioitavista seikoista

Keväällä 2024 kaksi yhteiskunnallisesta yritysmuodosta kiinnostunutta kahden eri ylemmän ammattikorkeakoulujen sosionomiopiskelijaa löivät hynttyyt yhteen. Seurauksena syntyi Oulun ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun välisenä yhteistyönä toteutettu opinnäytetyö. Työssä selvitettiin laadullisen tutkimuksen keinoin yhteiskunnallisen yrityksen perustamisvaiheeseen liittyviä tekijöitä, jotka mahdollistavat ekosysteemiin liittymisen. Opinnäytetyön tutkimusvaiheessa haastateltiin yhteiskunnallisen yritysmuodon parissa toimivia asiantuntijoita. Haastattelutulokset vahvistivat opinnäytetyön tekijöiden ajatusta yhteiskunnallisen yritysmuodon tunnettuuden puutteesta, joka heille oli muodostunut alkuvuodesta 2024, kun opinnäytetyöhön kerättiin tietoperustaa tutkittavasta aiheesta.

Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat muun muassa sen, että yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa näyttäytyi merkittävinä seikkoina yrittäjän vahva sitoutuneisuus sekä alan tuntemus. Jotta talouden tuomat vaatimukset liiketoiminnalle täyttyisivät, tärkeänä koettiin myös se, että edellä mainittujen merkittävien seikkojen lisäksi yritystoiminnassa huomioitaisiin talousosaaminen. Tutkimustulokset osoittivat osaltaan myös sen, että yhteiskunnallisten yrityksien liittymistä ekosysteemeihin edesauttaa vahva sitoutuminen omaan toimintaympäristöön, sen ihmisiin sekä ympäristöön.

Tunnettuuden puute uhkaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkojan potentiaalia

Opinnäytetyössä haastatellut asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnallinen yritysmuoto on vielä varsin tuntematon ja siltä puuttuu tarkka lainsäädännöllinen määritelmä Suomessa. Näin ollen potentiaali yhteiskunnallisten ongelmien ratkojana on vielä varsin tunnistamatonta ja yritysmuotoon liittyvät erityispiirteet eivät näin välttämättä välity aloittelevalle yrittäjälle, joka pohtii perusteilla olevaan toimintaan liittyvää yritysmuotoa. Yhteiskunnallisen yritysmuodon tunnettuuden puute lisää myös riskiä siihen, että yritysmuotoon kiinteästi kuuluvaa yhteiskuntavastuuta tai sen tekemää hyvää ei kyetä näkemään tai sitä ei osata arvostaa riittävästi.

Yhteiskunnallisen yrityksen tunnettuuden puute voidaan nähdä myös haasteena luottamuksen rakentumiselle eri toimijoiden välillä, jos yritysmuoto ei ole selkeä mahdollisten yhteistyökumppaneiden välillä. Yhteiskunnallisen yrityksen potentiaalia ongelmien ratkojana haastaa myös se, että se ei nauti tällä hetkellä mitään erityisetuuksia suhteessa muihin yritysmuotoihin, vaikkakin sen tavoitteena on yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen.

Yhteenveto ja johtopäätökset yhteiskunnallisen yrityksen tunnettuuden kehittämiseksi

Kuten tämän artikkelin alussa todettiin, on yhteiskunnassamme käsillä tilanne, jossa joudumme etsimään erilaisia tapoja ratkoa ongelmia, jotka uhkaavat niin yhteiskuntamme hyvinvointia kuin sen käytössä olevia resursseja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Yhteiskunnallinen yritys osana erilaisia ekosysteemejä on erilainen tapa ratkoa yhteiskuntamme ongelmia. Sen tavoitteena ei ole tehdä sen omistajistaan varakkaita. Yritysmuodon tavoitteet liittyvät yhteiskuntamme ekologisten sekä sosiologisten ongelmien ratkaisemisiin.

On suuri riski, että yhteiskunnallinen yritys jää puuhastelun asteelle ja uudet innovaatiot eivät pääse suuren yleisön tietoisuuteen, jos yrittäjältä tai toimijalta puuttuu vahva liiketoimintaosaaminen. Lainsäädännöllinen määrittelemättömyys yritysmuodon osalta voidaan nähdä epävarmuustekijänä niin aloittavan yrittäjän kohdalla kuin ekosysteemiin kuuluvien toimijoiden kesken.

Yhteiskunnallisen yrityksen tarjoamat innovaatiomahdollisuudet ansaitsevat tulla kuuluksi yhteiskunnassamme ja on valitettavaa, ettei meillä vielä tunnisteta Suomessa yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuutta kehittää uusia toimintatapoja hyvinkin säännellyllä liiketoiminta-alueella. Yhteiskunnallisessa yritysmuodossa on paljon toistaiseksi tunnistamatonta potentiaalia yhteiskunnallisten ongelmien ratkojana ja vain aika näyttää sen, missä vaiheessa sen potentiaali tunnistetaan suuren yleisön keskuudessa.


Riku Hassi
Valmistunut sosionomiksi (ylempi AMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen tutkinto-ohjelmasta

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Hassi, R., & Nieminen, A. (2024). Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen: matkalla osaksi ekosysteemiä [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen; Diakonia-ammattikorkeakoulu, Vaikuttava asiakas- ja palveluohjaus sosiaali- ja terveysalalla]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931498

Lähteet

Borzaga, C., Galera, G., Franchini, B., Chiomento, B., Nogales, R., & Carini, C. (2020). Social enterprises and their ecosystems in Europe: Comparative synthesis report. European Commission. https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=22304&langId=en

Hietaniemi, J. (podcast-isäntä). (8.3.2023). Sari Kola – Innovaatiotohtori ja ekosysteemirakentaja / Ekosysteemit IT-alalla [podcast-jakso]. Teoksessa Sleekcast: Ekosysteemi-kausi. https://open.spotify.com/episode/3ZK9gClEBGMFeQalgfgGux?si=d23abc23a4424ab3

Keränen, E., & Kostilainen, H. (2022). Yritysten ekosysteemiajattelusta vauhtia liiketoimintaan. Dialogi. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://dialogi.diak.fi/2022/05/16/yritysten-ekosysteemiajattelusta-vauhtia-liiketoimintaan/

Kostilainen, H., & Nieminen, A. (2023). Yhteiskunnallinen yritys (Diak Työelämä 31). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-420-6

Lyon, F., Stumbitz, B., & Vickers, I. (2019). Social enterprises and their ecosystems in Europe. Country report United Kingdom. European Union. https://doi.org/10.2767/330252

Roper, J., & Cheney, R. (2005). The meanings of social entrepreneurship today. Corporate Governance, 5(3), 95–104. https://doi.org/10.1108/14720700510604733

Sepulveda, L. (2015). Social Enterprise – A New Phenomenon in the Field of Economic and Social Welfare? Social Policy & Administration, 49(7), 842–861. https://doi.org/10.1111/spol.12106

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2010). Yhteiskunnallinen yritys – ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Iso-Britannian malli ja sen kokemukset (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Konserni 22/2010). https://www.osuustoimintakeskus.net/cms/wp-content/uploads/yhteistoiminta.fi/TEM_22_2010_netti_suomi.pdf

Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8