Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja riski sairastua muistisairauteen kasvaa ikääntymisen myötä. Tästä johtuen muistisairaiden palveluiden tarve lisääntyy aiheuttaen palvelutuotannon kehittämistarpeen. Digitalisaation keinoin voidaan kuitenkin vastata kasvavaan hoidon tarpeeseen ja täydentää nykyisiä palveluita sekä lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Digitaalisia palveluja tulee kehittää myös muistisairaille yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Oulun yliopistolliselle sairaalalle kehitetty muistisairaan digihoitopolkujen verkkopalvelu on yksi keino edistää omahoitoa ja tiedonsaantia.
Muistisairauksien hoidon kulmakivenä on turvata hyvää elämänlaatua, jota tukee muun muassa yksilöllisesti saatu tieto ja tuki. Digitaalisilla palveluilla voidaan edistää oikea-aikaisen tiedon saantia. Muistisairauteen sairastuneille kohdennetut verkkosivustot ovat lisänneet sairastuneiden ymmärrystä muistisairauden tuomista muutoksista sekä antaneet tietoa ja vinkkejä arjen tueksi. Muistisairauteen sairastuneet haluavat käyttää ja hyödyntää sähköisiä terveyspalveluja, eikä heitä tule ohittaa sähköisten palveluiden kehittämistyössä. [1] [2] [3]
Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) käyttöön ollaan avaamassa muistisairaan digihoitopolkua. Terveyskylä.fi-verkkopalvelun digihoitopolut on tarkoitettu yksilölliseen tiedon saantiin sekä asiointiin potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä. Digihoitopolut lisäävät mahdollisuuksia oman hyvinvoinnin edistämiseen ja auttavat sairauteen sopeutumisessa. [4]
Mitä muistisairaan digihoitopolku tarjoaa?
Juulia Mourujärvi ja Marjut Kiviahde (2022) kehittivät opinnäytetyössään muistisairaan digihoitopolkua OYS:ssa [5]. Muistisairaan digihoitopolun tarkoitus on täydentää muistisairaiden nykyistä hoitopolkua OYS:ssa. Digihoitopolku on tarkoitettu sairautta koskevaan tiedonsaantiin, ohjeistukseen ja kommunikointiin ammattilaisten kanssa. Digihoitopolusta hyötyvät muistisairauteen sairastuneet, heidän läheisensä ja ammattilaiset. Muistisairaan digihoitopolulle tehty sisältö pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimustuloksiin, muistisairauksien Käypä hoito -suositukseen ja OYS:in neurologian ja geriatrian poliklinikan potilasohjausmateriaaliin. [1]
Muistisairaan digihoitopolulta (kuva 1) käyttäjä voi löytää kohdennettua tietoa omasta muistisairaudestaan ja lääkehoidosta. Mikäli muistisairauteen sairastunut on työikäinen, polulle voidaan lisätä tietoa muistisairauksien erityispiirteistä työiässä. Sairaustiedon lisäksi polku tarjoaa monipuolista tietoa ja käytännön vinkkejä sairauteen sopeutumisessa ja elämisestä muistisairauden kanssa.
Muistisairaan digihoitopolun sisällön kehittämisessä haluttiin kuulla muistisairauteen sairastuneiden ja läheisten näkemyksiä haastattelemalla heitä. Muistisairauteen sairastuneen asioista kysytään usein esimerkiksi läheisiltä, mutta muistisairautta sairastavien omat näkemykset ansaitsevat tulla paremmin kuulluksi. [6] Esimerkiksi digihoitopolun Arjen apukeinot -osiossa (kuva 2) tuodaan esille tietoa muistin apukeinoista, asumiseen liittyvistä muistiystävällisistä ratkaisuista ja apuvälineistä.
Haastatteluiden perusteella muistisairauteen sairastuneet ja läheiset kokivat, että digihoitopolulla on hyvä olla tietoa muun muassa muistisairauksista, lääkehoidosta, muistisairauteen sopeutumisesta, itsehoidosta, vertaistuesta, erilaisista apuvälineratkaisuista, tuista ja palveluista sekä tulevaisuuteen varautumisesta. Haastateltavat näkivät hyödylliseksi, että digihoitopolun tieto on tarkistettua ja ajantasaista ja löytyy yhdestä paikasta. Toiminnallisuuksista esille nousi erityisesti toive viestien lähettämiseen hoitavalle taholle. Viestien lähettäminen ajasta ja paikasta riippumatta ja niiden tallentuminen kirjalliseen muotoon tukee asioiden hoitamista muistivaikeuksista huolimatta.
Koettu hyödyllisyys edistää digihoitopolun käyttöönottoa
Sähköisistä palveluista saatava koettu hyöty itselle ja läheisille ja palvelun helppokäyttöisyys kannustavat palvelun käyttöön. Tärkeänä hyötynä koetaan ajansäästö ja paikkariippumattomuus. Muistisairauteen sairastuneille henkilöille kohdennetuissa digipalveluissa korostuvat saavutettavuuteen ja käytettävyyteen liittyvät asiat. Selkokielisyydellä, fonttien valinnoilla, värikontrasteilla ja ymmärrettävillä käyttöohjeilla voidaan edistää digipalveluiden käytettävyyttä huomattavasti. Saavutettavuuden huomioiminen parantaa muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden yhdenvertaisuutta hyödyntää palveluja kognitiivisten taitojen heikkenemisestä huolimatta. [2] [7] [8] [9]
Ammattilaisten asenne on uusien sähköisten terveyspalveluiden kehittämisessä ja käyttöönotossa ratkaiseva. Muistisairautta sairastavien kykyyn hyödyntää sähköisiä palveluita liittyy vahvoja ennakkoluuloja eikä niitä välttämättä olla tarjoamassa hoidon tueksi. Ammattilaisten antama opastus ja rohkaisu korostuvat muistisairaiden sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Muistisairaan digihoitopolun hyötyjen ja mahdollisuuksien ymmärtäminen edistävät palvelun juurtumista aktiiviseen käyttöön. [10]
Marjut Kiviahde
terveydenhoitaja (AMK)
Oulun Seudun Muistiyhdistys
Opiskelee YAMK-tutkintoa Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla -tutkinto-ohjelmassa Savonia-ammattikorkeakoulussa
Juulia Mourujärvi
toimintaterapeutti (AMK)
Oulun Seudun Muistiyhdistys
Opiskelee YAMK-tutkintoa Hyvinvointia edistävien digipalvelujen asiantuntija -tutkinto-ohjelmassa Oulun ammattikorkeakoulussa
Elisa Snicker
lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu, Jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School
Aino-Liisa Jussila
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön: Mourujärvi, J. & Kiviahde, M. 2022. OYS Muisti -digihoitopolku osaksi muistisairaan hoitoprosessia. Digihoitopolun kehittäminen geriatrian ja neurologian poliklinikoilla Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulun ammattikorkeakoulu, hyvinvointia edistävien digipalvelujen asiantuntija (YAMK) tutkinto-ohjelma ja Savonia-ammattikorkeakoulu, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla (YAMK) tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111522678
Lähteet
[1] Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Hakupäivä 7.11.2022. https://www.kaypahoito.fi/hoi50044
[2] Hattink, B., Droes, R-M., Sikkes, S., Oostra, E. & Lemstra, A. W. 2016. Evaluation of the Digital Alzheimer Center: Testing Usability and Usefulness of an Online Portal for Patients with Dementia and Their Carers. JMIR Research Protocols 5 (3), e144. Hakupäivä 8.11.2022. https://doi.org/10.2196/resprot.5040
[3] Wolverson, E., White, C., Dunn, R., Cunnah, K., Howe, D., Paulson, K., Platt, R. & Thorpe, J. 2022. The use of a bespoke website developed for people with dementia and careers: Users’ experiences, perceptions and support needs. Dementia 21 (1), 94–113. Hakupäivä 8.11.2022. https://doi.org/10.1177/14713012211028495
[4] Arvonen, S. & Lehto-Trapnowski, P. (toim.) 2019. Tekemisen meininki – Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen yhteenveto. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsinki. Hakupäivä 7.11.2022. https://www.terveyskyla.fi/Documents/Virtuaalisairaala2.0-%20hankkeen%20loppuraportti.pdf
[5] Mourujärvi, J. & Kiviahde, M. 2022. OYS Muisti -digihoitopolku osaksi muistisairaan hoitoprosessia. Digihoitopolun kehittäminen geriatrian ja neurologian poliklinikoilla Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulun ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 15.11.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111522678
[6] Topo, P. 2021. Etiikka iäkkäiden ja muistisairautta sairastavien henkilöiden tutkimuksessa. Vastuullinen tiede. Tutkimusetiikka ja tiedeviestintä Suomessa. Hakupäivä 9.11.2022. https://vastuullinentiede.fi/fi/etiikka-iakkaiden-ja-muistisairautta-sairastavien-henkiloiden-tutkimuksessa
[7] Aluehallintovirasto. 2021. Yleistä saavutettavuudesta. Aluehallintovirasto. Hakupäivä 8.11.2022. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/
[8] Kivekäs, E., Kuosmanen, P., Kinnunen, U-M., Kansanen, M. & Saranto, K. 2019. Sähköiset terveyspalvelut osaksi potilaan arkea. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11 (1–2), 25–37. Hakupäivä 8.11.2022. https://doi.org/10.23996/fjhw.69813
[9] Mielonen, J., Saranto, K., Kuusisto, H., Kemppi, A. & Kinnunen, U-M. 2021. Ikääntyvien näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista. Gerontologia 35 (1), 3–12. Hakupäivä 8.11.2022. https://doi.org/10.23989/gerontologia.89447
[10] Karisalmi, N., Kaipio, J. & Kujala, S. 2018. The role of healthcare personnel in motivating and guiding patients in the use of eHealth services. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10 (2–3), 210–220. Hakupäivä 8.11.2022. https://journal.fi/finjehew/article/view/69145
