Itsensä johtamisen merkitys on noussut esille viime vuosina. Työelämän muuttuessa tarvitaan jatkuvasti itsensä johtamisen, kehittämisen ja motivoinnin taitoja. Tavoitteena itsensä johtamisessa on kokonaisvaltainen hyvinvointi ja itsensä toteuttaminen. Itsensä johtamisen taidot korostuvat johtamisessa, koska työtyytyväisyys ja johtamistyyli ovat yhteydessä toisiinsa.
Tämä artikkeli on kirjoitettu YAMK-opinnäytetyön [1] pohjalta, jonka aiheena oli ”Esihenkilöiden itsensä johtamisen taidot työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta”. Johtamistyö on tällä hetkellä muutoksessa. Johtamisessa vuorovaikutuksellisuus, luovuus ja innostuneisuus ovat lisääntyneet. [2] Johtamisen katsotaan olevan sujuvaa yhteistoimintaa [3], jossa valtaa, vastuuta ja päätöksentekoa jaetaan viisaasti [4]. Työelämässä tavoitellaan sitä, että työntekijä ja työ ovat linjassa keskenään [5], jolloin työntekijöiden motivointi ja innostuneisuus korostuvat [6]. Johtajuudessa tarvitaan riittävää tietoisuutta itsestä [3] sekä taitoa havaita erilaisuutta, monipuolisuutta ja vahvuuksia [6].
Johtajien saatua uudenlaista näkökulmaa johtamiseensa työyhteisöjen toiminnan tehostaminen ja ongelmanratkaisutaidot ovat lisääntyneet [3]. Johtamistyylillä ja työtyytyväisyydellä on merkittävä yhteys toisiinsa [7]. Positiivinen johtajuus ehkäisee esimerkiksi emotionaalista uupumusta ja kyynistymistä [8]. Hyvinvoivilla työntekijöillä on myös taloudellista vaikuttavuutta yhteiskunnassa [3].
Osaamista on kehitettävä jatkuvasti ja sen tasoa on ylläpidettävä [9]. Tulevaisuudessa tullaan painottamaan jatkuvaa oppimista, sillä osaamisen kehittämisen on nähty vievän kohti mielekkäitä työuria. Osaamisen kehittämisellä vastataan osaamistarpeisiin muuttuvassa työelämässä ja osaava työvoima tukee lisäksi hyvinvointia. [10] Tulevaisuuden osaajien turvaamiseksi myös koulutusten ja tutkintojen kehittäminen on erityisen tärkeää [11] ja kehittymisessä korostuu reflektiivisyys [12].
Itsensä johtamisen taidot ovat mielen johtamista
Muutokset työelämässä, asiantuntijuustyön lisääntyminen ja etätyö ovat lisänneet tarvetta itsensä johtamiselle [13] kaikenlaisessa johtamistyössä [3]. Itsetuntoa ja sosiaalista tietoisuutta pidetään perustana johtajien itsensä johtamisen taidoille sekä kyvylle hallita itseään ja muita muuttuvissa työolosuhteissa [14]. Itsensä johtaminen pohjautuu viisaille valinnoille työssä ja vapaa-aikana [13].
Itsensä johtamisen taitoihin sisältyy omasta hyvinvoinnista ja ajankäytöstä huolehtiminen. Tarvitaan taitoa määritellä tavoitteita ja päämääriä sekä kykyä tunnistaa ja muokata omia asenteita ja tunteita. Itsensä johtamisen taitoihin luetaan myös kyky palautteen vastaanottamiseen ja siitä oppimiseen. Lisäksi tarvitaan itsenäistä, mutta toisia kuuntelevaa ajattelua ja toimintaa. [15]
Työyhteisössä jokaisella on oltava taidot itsensä johtamiseen [9] eli itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen kokonaisvaltaisesti. Itsensä johtamisen kokonaisuuksiin luetaan keho (fyysisyys), mieli (psyykkisyys), tunteet (sosiaalisuus), arvot (henkisyys) ja työ (ammatillisuus). [3] Onnistuakseen itsensä johtamisessa täytyy tiedostaa omaa itsetuntemusta, arvoja, vastuuta, tavoitteita ja tarpeita viemällä ne käytännön työhön [9].
Itsensä johtamisessa keskeisiä osa-alueita ovat sisäinen motivaatio, mielen johtamisen taidot ja huomion suuntaaminen oikein [16]. Hyvään itsensä johtamiseen liittyvät työstä irrottautumisen taidot. Irrottautuminen työstä tuo palautumista ja antaa mahdollisuuden uusien ideoiden synnylle varsinkin työssä, jossa tarvitaan luovuutta. [13]
Johtamistyössä korostuu ihmisten merkitys
Asiantuntija-aloilla johtaminen keskittyy tasa-arvoiseen ja toimivaan vuorovaikutukseen. Johtaja ja työntekijä nähdään enemmänkin kumppaneina. [2] Johtamistyö on kuin palvelutehtävä [4] [13], sillä johtajalle on tärkeää tiimin ja työntekijöiden hyvinvointi ja onnistuminen työtehtävissä. Tuen antaminen työntekijöille luottamuksella, voimavarojen tukemisella, empatiakyvyllä ja arvostavalla otteella mahdollistaa tavoitteiden saavuttamiseen. [13]
Lähijohtajat ovat korvaamattomia positiivisen työilmapiirin luojia, jolloin vaikutukset ulottuvat työntekijöiden voimaantumiseen ja motivoitumiseen [7]. Työyhteisön ja työntekijöiden toiminnalla on merkitystä johtamiseen ja työilmapiiriin [13]. Esihenkilön, työntekijöiden ja kollegoiden vuorovaikutteinen ja kannustava työskentelykulttuuri mahdollistavat johtamistyön onnistumisen [12].
Johtajan empatiataitoja pidetään tärkeänä, koska emotionaalisen yhteyden kautta työntekijät kokevat arvokkuutta ja välittämistä [14]. Tunnetaitojen lisääminen koulutukseen on olennaista [14], sillä tunneälyllä on suuri merkitys työhyvinvointiin [17]. Empatiakyvyn on todettu vaikuttavan myönteisesti organisaatiossa. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvoiva työyhteisö, laadukas asiakaspalvelu, yhteistyön onnistuminen, oppimisen mahdollistuminen, kokemus työn imusta ja merkityksellisyydestä sekä sitoutuneet työntekijät. [18]
Työelämässä tunnetaitojen hallitseminen on tärkeää, jotta työpaikan tunneilmaston ymmärtäminen ja käsittely on rakentavaa. Uusien toimintamallien oppiminen mahdollistuu harjoittelemalla itsensä hyväksymistä, kannustamista, positiivista palautteenantoa ja kykyä säädellä stressiä. [13]
Esihenkilöille avaimia itsensä johtamisen taitoihin
Esihenkilöiden itsensä johtamisen taidoista tehty opinnäytetyö [1] sisälsi tutkimus- ja kehittämisosion. Tutkimuksellisena osiona toteutettiin kysely, jossa selvitettiin millaisia itsensä johtamisen taitoja Tornion kaupungin kaikkien alojen sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän esihenkilöillä on. Lisäksi selvitettiin kehitettäviä osa-alueita. Tulosten mukaan esihenkilöillä jo oli taitoja itsensä johtamisessa. Yksi kehitettävistä osa-alueista oli työhyvinvointi.
Opinnäytetyön [1] kehittämisosiossa tarkasteltiin kehitettäviä osa-alueita. Yhteiskehittämisen työpajassa laadittiin kohdeorganisaatioille kehittämissuunnitelmat. Yhteiskehittämisen työpajat ovat tarvelähtöisiä, osallisuutta lisääviä mahdollisuuksia rajat ylittävälle kehittämiselle [19]. Kehittämissuunnitelman tarkoitus on kehittää kohdeorganisaatioiden esihenkilöiden itsensä johtamisen taitoja ja sitä kautta työyhteisöjen työhyvinvointia. Kehittämissuunnitelman keskeisiä teemoja ovat organisaation nykytila, kehitettävien osa-alueiden tunnistaminen, tavoitteiden laatiminen, tavoitteisiin johtavien toimenpiteiden määrittäminen, vastuunjako, aikataulutus ja seuranta. [20]
Tutkimuksen mukaan kohdeorganisaatioissa esiintyi yhteisiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Yhteisiä vahvuuksia olivat huomion kiinnittäminen vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa, hyvä stressinsietokyky, kokemus työhön sitoutuneisuudesta, jatkuva kiinnostus oppimisesta ja empaattinen suhtautuminen esihenkilötyössä kohtaamiin asioihin. [1]
Yhteisiä kehittämiskohteita olivat itsensä johtamisen taitojen ja tunnetaitojen koulutus, huolehtiminen omasta työhyvinvoinnista, organisaatiokulttuurin merkitys työhyvinvoinnille ja ajankäytön lisääminen työntekijöiden kohtaamisessa. Kehittämiskohteeksi nousi myös työntekijöiden osaamisen tason ylläpitäminen ja sen kehittäminen. [1]
Jenni Huttunen
Valmistunut sosionomiksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulun kuntoutuksen asiantuntija tutkinto-ohjelmasta
Elina Välimaa
Valmistunut sairaanhoitajaksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulun kuntoutuksen asiantuntija tutkinto-ohjelmasta
Jaana Hoffren
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Jaana Holappa-Girginkaya
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Huttunen, J. & Välimaa, E. 2022. Esihenkilöiden itsensä johtamisen taidot työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta. Oulun ammattikorkeakoulu, kuntoutuksen asiantuntijan tutkinto-ohjelma (YAMK). https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827260
Lähteet
[1] Huttunen, J. & Välimaa, E. 2022. Esihenkilöiden itsensä johtamisen taidot työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 29.12.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827260
[2] Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Työelämä 2025 -katsaus. Työelämän ja työympäristön muutosten vaikutukset työsuojeluun ja työhyvinvointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:16. Työsuojeluosasto, Helsinki. Hakupäivä 22.11.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3573-0
[3] Sydänmaalakka, P. 2017. Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. 4. p. Helsinki: Talentum Media Oy.
[4] Soback, D. 2021. Valmentava johtajuus. Opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. Helsinki: Basam Books Oy.
[5] Mattila, P. (toim.) 2022. Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030. Toimeenpanosuunnitelma vuosille 2022–2023. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 23.11.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8476-9
[6] Ollila, S. & Kujala, A. 2020. Moninaisuus työelämässä ja johtamisessa – erityisherkät persoonat työssä. Hallinnon Tutkimus 39 (2), 90–102. Hakupäivä 23.11.2022. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/98083/56031
[7] Specchia, M L., Cozzolino, M R., Carini, E., Di Pilla, A., Galletti, C., Ricciardi, W. & Damiani, G. 2021. Leadership Styles and Nurses’ Job Satisfaction. Results of a Systematic Review. International Journal of Environmental Research and Public Health 18 (4), 1552. Hakupäivä 23.11.2022. https://doi.org/10.3390/ijerph18041552
[8] Dall’Ora, C., Ball, J., Reinius, M. & Griffiths, P. 2020. Burnout in nursing: a theoretical review. Human Resources for Health 18 (1), 41. Hakupäivä 23.11.2022. https://doi.org/10.1186/s12960-020-00469-9
[9] Mäkinen, P. & Räty, T. 2021. Työhyvinvointikortti – koulutuksesta suuntaa kehittämiseen. Koulutusaineisto. 8. p. Työturvallisuuskeskus TTK.
[10] Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Jatkuvan oppimisen uudistus. Hakupäivä 23.11.2022. https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM033:00/2019
[11] Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutusta kehitetään ministeriöiden yhteisellä hankkeella. Tiedote 21.6. Hakupäivä 23.11.2022. https://okm.fi/-/sosiaali-ja-terveysalan-korkeakoulutusta-kehitetaan-ministerioiden-yhteisella-hankkeella
[12] Ajanko, S. 2016. Moninaisuuden johtaminen – ytimessä johtajan itsetuntemus. Suomen Liikekirjat.
[13] Lyytinen, N. & Pääkkönen, S. 2022. Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle. Helsinki: Otava.
[14] Mansel, B. & Einion, A. 2019. “It’s the relationship you develop with them”: emotional intelligence in nurse leadership. A qualitative study. British Journal of Nursing 28 (21), 1400–1408. Hakupäivä 22.11.2022. https://doi.org/10.12968/bjon.2019.28.21.1400
[15] Jääskeläinen, H. 2020. Hyvä johtaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan – Itsensä johtaminen on taito, jota voi harjoitella. Brik – Johtamisen ja esimiestyön erikoisammattilehti 28.10. Hakupäivä 23.11.2022. https://brik.fi/brik-lehti/itsensa-johtaminen-on-taito-jota-voi-harjoitella/
[16] Otala, L. 2020. Ketterä oppiminen. Keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. 3. p. Turenki: Hansaprint Oy.
[17] Li, X., Chang, H., Zhang, Q., Yang, J., Liu, R. & Song, Y. 2021. Relationship between emotional intelligence and job well-being in Chinese clinical nurses: multiple mediating effects of empathy and communication satisfaction. BMC Nursing 20, 144. Hakupäivä 22.11.2022. https://doi.org/10.1186/s12912-021-00658-4
[18] Paakkanen, M. 2022. Empatian voima työssä. Helsinki: WSOY.
[19] Innokylä. 2022. Työpajat ja sparraukset. Työpajoja kehittämistyön tueksi. Hakupäivä 22.11.2022. https://innokyla.fi/fi/tyopajat-ja-sparraukset
[20] Pahlsten, M. 2022. Työyhteisön kehittämissuunnitelma. Azets. Hakupäivä 22.11.2022. https://www.azets.fi/blogi/tyoyhteison-kehittamissuunnitelma/
