Koronapandemian aikana ammattikorkeakoulujen opetusta on toteutettu vaihtoehtoisilla tavoilla, kuten etäopiskeluna ja digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä itsenäistä opiskelua hyödyntäen. Etäopiskelu on heikentänyt opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja hyvinvointia. Opiskeluterveydenhuollon palveluita tulee kehittää vastaamaan opiskelijoiden muuttuvia tarpeita. Lisäksi kouluterveydenhoitajan roolia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa etäopiskelun aikana on tarkasteltava uudelleen.
Yhteisöllä tarkoitetaan jonkin alueen tai asian ympärille koostuvaa rajattua ryhmää, jolla on sosiaalinen rakenne ja joka koostuu yksilöistä. Heitä yhdistää usein yhteinen tehtävä tai päämäärä. [1] Yhteisöllisyys ja yhteisö ovat osa ihmisten luontaista sosiaalisuutta. Yhteisöissä tavataan samanmielisiä, luodaan ystävyyssuhteita, saadaan tukea ja tarvittaessa myös turvaa. [2]
Ryhmien välinen myönteinen ja tarpeeksi pitkäaikainen kontakti ja yhteistoiminnallinen keskinäisriippuvuus edesauttavat yhteisöllisyyden syntymistä. Koulutusorganisaatioissa yhteisöllisyyteen tulisi pyrkiä suunnittelemalla ja tukemalla erilaisten ryhmien toimintaa. Osallistujat ovat merkityksellisiä yhteisöllisen toiminnan toteutumiselle, ja toimintaa tulee tehdä myös syrjimättömyyden ja tasa-arvon periaatteilla. Samaistumiskokemuksia syntyy, jos kontakteja on riittävästi eri ryhmän jäsenten kesken. Myönteisiä tunnekokemuksia saadaan, kun ennakkoluulot hälvenevät. [1]
Pandemian seurauksena sosiaaliset kontaktit vähenivät. Korkeakoulussa opiskelevista naisista joka neljäs ja miehistä joka kolmas on kokenut, ettei kuulu yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Etäopiskelu on vähentänyt yhteisöllisyyttä. On huomattu, että varsinkin nuorilla korkeakouluopiskelijoilla opiskelijaryhmän tuen puute vaikeuttaa opiskelemista. On tärkeää, että opiskelijat saavat tukea korkeakouluista ja pääsevät mukaan esimerkiksi opiskelijajärjestöjen ja muiden yhteisöjen toimintaan. [3]
Etäopiskelun vaikutukset opiskelijoiden stressiin ja motivaatioon
Etäopiskelu voi olla reaaliaikaista, jolloin opettaja ja opiskelijat ovat yhteydessä verkkoneuvotteluohjelman, kuten Microsoft Teamsin, Google Meetin tai Blackboard-työkalujen välityksillä. Tällöin opiskelijoilla on mahdollisuus nähdä ja kuulla toisensa sekä opettaja reaaliajassa. Etäopiskelu voi olla myös ei-reaaliaikaista, jolloin opiskeltavat sisällöt ja vuorovaikutus ovat esimerkiksi digitaalisella oppimisalustalla, kuten Moodle. Oppimisalustan avulla opiskelija voi tehdä tehtäviä ja osallistua keskusteluun, kun hänelle itselleen sopii. Etäopetus voi olla myös yhdistelmä molempia. [4]
Aikaisempien tutkimusten mukaan iso osa ammattikorkeakoulujen opiskelijoista on kokenut etäopiskelun aiheuttavan enemmän stressiä verrattuna lähiopetukseen. Alkuvaiheen opinnoissa olevista opiskelijoista yli puolet ja opintojen loppuvaiheessa olevista vajaa puolet on kokenut stressiä. Tämä osoittaa sen, että opintojen vaihe on jonkin verran vaikuttanut siihen, miten etäopiskelu on aiheuttanut stressiä. Myös motivaatio oli heikentynyt etäopiskelun aikana. Opintojen alkuvaiheessa olevilla vastaajilla motivaatio oli laskenut enemmän kuin loppuvaiheen opiskelijoilla. [5]
Yhteisöllisyys on vertaistukea, yhteen hiileen puhaltamista ja ryhmään kuulumisen tunnetta
Keväällä 2022 Oulun ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja-, kätilö- ja ensihoitaja tutkinto-ohjelman opiskelijoille toteutettiin Webropol-kysely osana terveydenhoitajaopintoihin kuuluvaa kehittämistehtävää. Kysely sisälsi kysymyksiä siitä, mitä opiskelijat ymmärtävät yhteisöllisyydellä ja miten he kokivat etäopiskelun vaikuttaneen yhteisöllisyyteen. Koska kyselyn tulosten avulla oli tarkoituksena myös kehittää terveydenhoitajatyötä, kysyttiin siinä opiskelijoiden kokemuksia opiskeluterveydenhuollon saatavuudesta ja palveluista etäopiskelun aikana sekä näkemyksiä toiminnan kehittämiseen. Kyselyyn vastasi 74 opiskelijaa, jotka olivat aloittaneet opinnot eri vuosina (kuvio 1).
Tulosten mukaan opiskelijat määrittelivät yhteisöllisyyden laajasti ja moniulotteisesti. He kokivat, että yhteisöllisyys on vertaistukea, hyvää ryhmähenkeä, tunnetta johonkin ryhmään kuulumisesta, yhteenkuuluvuutta, turvaa, yhdessä oppimista, keskustelumahdollisuutta, yhteen hiileen puhaltamista ja toisten auttamista.
Yhteisöllisyys koulumaailmassa yksinkertaistettuna vie yksinäisyyden tunnetta pois. Yhteiset tunnit, ruokailu ja välitunnit tuovat pakosta sosialisoitumista päivään, joka muuten ei kaikilla välttämättä sitä toisi. Yhteisöllisyys on todella tärkeä kulmakivi opiskelijalle, ilman sitä vertaistuki ja ymmärtäväisyys koulussa esiin tuleviin ongelmiin tai iloihin jää vajavaiseksi. Muut ihmiset ilman samaa kokemusta eivät voi ymmärtää ja tukea samalla tavalla.
Opiskelijoiden mukaan yhteisöllisyys on myös asioiden kokemista ja jakamista toisten kanssa.
Yhteisöllisyys on sitä, että ollaan aidosti kiinnostuneita yhteisön hyvinvoinnista ja pyritään aktiivisesti jokaisen yhteisön jäsenen turvallisuuden ja osallisuuden rakentamiseen. Yhteisö on toimiva tukiverkko, jonka avulla pystyy selviytymään hankalistakin vaiheista läpi.
Yhteisöllisyyden kokemukseen vaikutti myös opiskelijan elämäntilanne. Opiskelijat, jotka opiskelivat aikuisiällä ja monimuotototeutuksessa, eivät kokeneet yhteisöllisyyttä niin tärkeäksi kuin päiväopetuksessa olevat ja nuoremmat opiskelijat. He kokivat, että opiskelukavereista saa tukea, mutta yhteenkuuluvuus ei enää ollut niin olennaista.
Yhteisöllisyys on tärkeää oman hyvinvointini kannalta. En kuitenkaan kaipaa opiskeluista juurikaan yhteisöllisyyttä, koska sosiaalisia suhteita on runsaasti koulun ulkopuolella.
Yhdessä tekemistä arvostetaan entistä enemmän
Kyselyyn osallistuneet opiskelijat kokivat etäopiskelun vaikuttaneen heidän yhteisöllisyyteensä sekä positiivisesti että negatiivisesti. Positiivisesti he kokivat sen, että kaikki ovat samassa tilanteessa, ja etäopiskelun myötä he ovat saaneet vertaistukea toisistaan muuta kautta kuin osallistumalla koululla tapahtuvaan opetukseen ja sosiaalisiin tilanteisiin. Ryhmätöitä on ollut entistä enemmän, mikä on mahdollistanut tiimityötaitojen kehittymisen.
Opiskelijoiden mukaan etäopiskelun vaikutuksesta he osaavat nyt arvostaa enemmän yhdessä tekemistä. Esimerkkinä mainittiin tilanteet, joissa opiskelijat pääsevät koululle harjoitustunneille. Negatiivisena puolestaan koettiin se, että luokkakavereita ei olla opittu tuntemaan. Etätunneilla on vaikea luoda kaverisuhteita tai tutustua ryhmäläisiin. Ryhmätöistä sopiminen koettiin vaikeaksi.
Vaikka oltiinkin ryhmässä, saatettiin kokea yksinäisyyttä. Etäopiskelu lisäsi myös osattomuuden tunnetta. Lisäksi avun pyytäminen koettiin vaikeammaksi etäopiskeluiden vuoksi.
Olen aina ollut ujo, etäopiskelun myötä olen entistä ujompi. En uskalla avata mikkiä ja osallistua keskusteluun.
Etäopiskelu tekee yhteisöllisyyden tunteen syntymisen melkein mahdottomaksi. Kun ei tapahdu luonnollista yhteen tulemista ja ei kohdata fyysisesti samassa tilassa ihmiset ja yhteisö jäävät etäiseksi.
Etäopiskelun koettiin heikentäneen ryhmäytymistä. Myös muiden alojen opiskelijoihin on ollut vaikea löytää yhteyttä. Lisäksi vastauksista kävi ilmi, että opiskelukavereita oli vaikea tunnistaa ulkonäöltä. Vaikka etäopiskelussa olisikin nähnyt tai kuullut luokkakavereita, olivat he silti jääneet etäisiksi.
Osa koki, että parhaiten oli tutustunut samassa pienryhmätyöskentelyssä mukana olleisiin opiskelukavereihin. Yksi opiskelija koki, että tutustuminen muihin opiskelijoihin oli jäänyt vähäiseksi, mutta hän ajatteli, että hän on tullut opiskelemaan eikä hankkimaan ystäviä. Kyseinen opiskelija aikoi muuttaa opintojen päätyttyä pois opiskelupaikkakunnalta.
Helpompi tutustua, kun opettaja jakaa esimerkiksi Zoomissa huoneisiin, eikä aina ns. kuppikunnat pääse muodostumaan.
Mielestäni negatiivisesti. Alkuun olimme kampuksella enemmän, jolloin tuntui, että ryhmämme on yhtenäinen. Nykyään kun tunteja on vähän, tuntuu että ajaudutaan pienempiin porukoihin ja fiilikset vaihtuvat enemmän niiden sisällä.
Opiskelijoilta kysyttiin myös, minkälaisena he kokevat ystävyyssuhteiden ylläpitämisen etäopiskelun aikana. Vastauksista kävi ilmi kaksi toisistaan poikkeavaa ryhmää. Toiset opiskelijat kokivat etäyhteydenpidon luonnollisena ja helppona. Etäyhteyksiin on totuttu, ja yhteydenpito on helppoa jopa pidemmän välimatkan päähän.
Ystävyyssuhteet koulun ulkopuolella tulleet helpommaksi. Kouluun liittyvät ystävyyssuhteet: hieman vaikeammaksi, koska näkeminen on vähäistä, kun asutaan eri paikkakunnilla. Onneksi on sosiaalinen media ja WhatsApp, mutta yhteydenpito on vähentynyt silti.
Helpoksi. Nykyään lähes minne päin maailmaa vain, on helppo pitää yhteyttä tuttuihin. Ihan samalla tavalla tässäkin, ja muut kuin samalla paikkakunnalla olevien ystävien näkeminen on ollut helpompaa, kun opiskelut eivät sido yhdelle paikkakunnalle. Olen siis kokenut ystävyyssuhteiden ylläpidon helpommaksi.
Osa opiskelijoista koki etääntyneensä opiskelukavereistaan. Noin puolet opiskelijoista koki olleensa aiempaa yksinäisempiä etäopiskelun aikana, kun taas kolmasosalla ei ollut tällaista kokemusta. Noin kolmasosa opiskelijoista koki olleensa ajoittain yksinäisempiä.
Terveydenhoitaja voi tukea ja parantaa opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemusta
Tulosten mukaan terveydenhoitaja voisi parantaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia etäopiskelun aikana järjestämällä yhteisiä tapahtumia, teemapäiviä, tukemalla ryhmäytymistä ja järjestämällä lähikontakteja erilaisten ohjauksellisten tapahtumien muodossa. Myös yhteisöllisiä etätapahtumia toivottiin.
Lisäksi ehdotettiin terveydenhoitajan järjestämiä ryhmächatteja tai Zoomeja eri aiheista. Opiskelijat toivoivat, että terveydenhoitaja kyselisi ryhmähengestä ja muistuttaisi ottamaan kaikki mukaan porukkaan. Opiskelijat toivoivat yhteisiä hyvinvointiin liittyviä tapaamisia ja yhteisluentoja terveyteen liittyvistä aiheista.
Tuntuu, että ainakin omalla kohdallani tarvitsisin ennen kaikkea lähikohtaamisia ja yhteistä tekemistä. Ehkä jotain olisi järjestettävissä virtuaalisestikin, mutta osallistuminen vaatii järjestäjän taholta selkeää kannustamista ja osallistumista, jos yhteisöllisyyttä halutaan kehittää.
Osa vastaajista ei tiennyt, miten terveydenhoitaja voisi parantaa yhteisöllisyyttä. Erään opiskelijan mielestä terveydenhoitajalla ei ole työkaluja yhteisöllisyyden edistämiseen. Myös terveydenhoitajan näkymättömyyttä kouluyhteisössä kritisoitiin.
Terveydenhoitaja voisi välillä ilmoittaa olemassaolostaan ja että on opiskelijoita varten silloin kun on huolia ja murheita.
Opiskeluterveydenhuollon palveluja kehitettävä tukemaan etäopiskelua
Kehittämistehtävää varten tehdyssä kyselytutkimuksessa opiskelijat (n=74) arvioivat opiskeluterveydenhuollon palvelujen saannin Likert-asteikolla 0–10 (0=tosi huono–10=tosi hyvä). Keskiarvo 5,2 osoittaa, että palvelut koettiin enintään keskinkertaisiksi ja niitä tulee huomattavasti kehittää.
Resurssien lisäämistä ja jonojen purkamista toivottiin. Hoitoon oli vaikea päästä, ja vastaanottoaikojen koettiin menevän liian pitkälle. Tämä aiheutti huomattavaa tyytymättömyyttä opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Opiskelijat toivoivat, että terveydenhoitajat olisivat helpommin tavoitettavissa. Osa opiskelijoista ei kaivannut minkäänlaisia palveluita, koska he olivat työterveyshuollon piirissä. Yli puolet oli käyttänyt opiskeluterveydenhuollon palveluja opintojen aikana.
Yksi kysymys koski sitä, miten terveydenhoitajan palveluja voisi kehittää etäopiskelujen aikana. Vastauksista ilmeni, että terveydenhoitajan palveluista tulisi tarjota opiskelijoille selvästi enemmän tietoa. Useat opiskelijat toivoivat, että mielen hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluihin panostettaisiin enemmän. Myös etävastaanottomahdollisuutta toivottiin.
Osa opiskelijoista toivoi, että omalla asuinpaikkakunnalla olisi mahdollista päästä opiskeluterveydenhuollon palveluihin, vaikka opiskelupaikkakunta olisi eri. Esille tuli myös se, että koska koulussa ei tarvitse käydä etäopiskeluaikana, terveydenhoitajallekaan ei mennä, vaikka siihen olisi tarvetta. Palvelujen monimuotoisuutta tulisikin kehittää.
En tiedä. Ainakaan YTHS:n kautta ei kovin helposti pääse terveydenhoitajalle, kun chatissa on aina ruuhkaa ja puhelimitsekin voi olla vaikeaa saada yhteyttä. Ajat myös menevät todella kauas. Terveydenhoitaja voisi siis ehkä olla ylipäätään opiskelijoiden tavoitettavissa.
Olisi kiva, että nämä olisi edes paikanpäällä. Koen vaikeaksi terveysasioiden hoitamisen etäyhteyksillä. Mielenterveys asioissa yhteys jäi etäiseksi ja kokemus, ettei tule ymmärretyksi. Asiointi YTHS:llä tapahtuu vielä niin monen mutkan kautta, että jätän mieluummin terveysasioiden hoitamisen valmistumisen jälkeen.
Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, mitä uusia palveluja ammattikorkeakouluopiskelijat kaipasivat opiskeluterveydenhuollolta. Vastaajat olivat palveluihin suurimmaksi osaksi tyytyväisiä ja kokivat, että nykyiset palvelut riittävät.
Osa opiskelijoista kaipasi kuitenkin vahvemmin mielenterveyspalveluiden laajentamista ja keskusteluapua. Myös matalamman kynnyksen mielenterveyspalveluita kaivattiin. Mahdollisuutta ennaltaehkäiseviin käynteihin ja avun tarpeen laaja-alaisempaa kartoitusta kaivattiin enemmän. Monet opiskelijat toivoivat parempia chat-palveluja. Myös gynekologin palveluita kaivattiin opiskeluterveydenhuollon piiriin.
Mielenterveyteen kannattaa panostaa varsinkin näinä aikoina, kun ensin oli korona. Puhumista ja kuuntelua, matalaa kynnystä ja mahdollisuutta molempiin.
Ihan vaan enemmän vastaanottoaikoja. Kiireettömissä tapauksissa jonot kuukausien päähän, kuormittavaa odotella sinne asti. YTHS:n chat-ajanvaraus olisi helppo opiskelijalle, kun ei tarvisi hyppiä pois tunneilta vastaamaan puhelimeen, mutta sitä kautta on mahdotonta päästä läpi…
Yhteisöllisyydellä on iso merkitys opiskelijoiden hyvinvointiin
Etäopiskelu on tullut ainakin osittain jäädäkseen ja hybridiopetus on lisääntynyt huomattavasti myös Oulun ammattikorkeakoulussa. Siksi tarvitaan uusia keinoja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen sekä yhteisöllisyyden luomiseen ja parantamiseen. Opiskelijat kaipaavat enemmän yhteisiä tapahtumia, joissa yhteisöllisyyttä luodaan. Niiden järjestämiseen tulisi myös terveydenhoitajan osallistua ja opiskeluterveydenhuollon palveluja suunnata.
Etäopiskelu on lisännyt opiskelijoiden yksinäisyyttä, joka puolestaan lisää masennusta, ahdistuneisuutta ja syrjäytymisriskiä. On tärkeää, että opettajat kannustavat opiskelijoita pitämään kameroita päällä etäopetuksessa. Näin osallistujat tulevat tutummiksi keskenään. Lisäksi on tärkeää, että opiskelijoita osallistetaan aktiivisesti opetukseen ja oppimisyhteisö koetaan turvalliseksi. Silloin myös ujoimmat opiskelijat uskaltavat osallistua keskusteluun esimerkiksi avaamalla mikrofonia opetuskeskusteluissa.
Koska opiskelijoiden henkinen hyvinvointi on heikentynyt etäopiskeluiden aikana, tulee opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten kiinnittää entistä enemmän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen. Opiskelijoille voitaisiin tarjota hyvinvointia kartoittava ensikäynti, jossa kartoitettaisiin opiskelijan sen hetkinen elämäntilanne ja jaksaminen sekä tuettaisiin häntä kokonaisvaltaisesti elämänhallinnassa. Tärkeää on myös, että terveydenhoitaja tunnistaa avun tarpeessa olevan opiskelijan, puuttuu hänen tilanteeseensa riittävän varhain ja osaa ohjata avunpiiriin sitä tarvitsevat.
Opiskeluterveydenhuollon palveluiden saatavuuteen on nopeasti kiinnitettävä huomiota ja palveluita tulee lisätä. Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina rajusti. Yksi syy tähän voi olla myös palveluiden heikko saatavuus ja kohdentaminen sitä tarvitseville.
Tärkeää on, että terveydenhoitaja on läsnä ja näkyvillä ja että opiskelijat kokevat hänet helposti lähestyttäväksi ja turvalliseksi hyvinvoinnin asiantuntijaksi. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia esimerkiksi pohtimalla opiskelijoiden kanssa keinoja, joilla jaksamista voidaan tukea etäopiskelun aikana ja miten palveluita voidaan kehittää asiakas- ja käyttäjälähtöisemmiksi. Yksi menetelmä tähän voisi olla esimerkiksi palvelumuotoilu.
Susanna Hellén
Opiskelee terveydenhoitajaksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä
Laura Karvinen
Opiskelee terveydenhoitajaksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä
Jutta Nikki
Opiskelee terveydenhoitajaksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä
Sini Palola
Opiskelee terveydenhoitajaksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä
Merja Männistö
yliopettaja, terveydenhoitajakoulutuksen tutkintovastaava
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Lähteet
[1] Opetushallitus. 2021. Yhteisöllisyys. Hakupäivä 28.10.2021. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/yhteisollisyys
[2] Salovaara, R. & Honkonen, T. 2013. Voi hyvin, opettaja! Jyväskylä: PS-kustannus.
[3] Parikka, S., Holm., N., Koskela, T., Ikonen, J. & Kilpeläinen, H. 2022. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021. Tutkimuksen toteutus ja menetelmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 17/2022. Hakupäivä 3.3.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-859-0
[4] Vuorio, J., Ranta, M., Koskinen, K., Nevalainen-Sumkin, T., Helminen, J. & Miettunen, A. 2021. Etäopetuksen tilannekuva koronapandemiassa vuonna 2020. Raportit ja selvitykset 2021:4. Opetushallitus, Helsinki. Hakupäivä 15.2.2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/31605670%20OPH%20Et%C3%A4opetuksen%20tilannekuva%20koronapandemiassa%20vuonna%202020%20verkkojulkaisu_21_03_30_0.pdf
[5] Suomen opiskelijakuntien liitto ‒ SAMOK. 2020. AMK-opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta. Kooste opiskelijakuntien toteuttamien kyselyiden tuloksista kevään 2020 poikkeustilanteesta. Hakupäivä 3.12.2021. https://samok.fi/wp-content/uploads/2020/05/amk-opiskelijoiden-kokemuksia-etaopiskelusta.pdf_.pdf
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.