Vanhustenviikkoa vietettiin vuonna 2022 lokakuun ensimmäisellä viikolla teemalla ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”. Teemaan sopivia tapahtumia järjestettiin oululaisissa palvelukodeissa kolmen koulutusorganisaation yhteistyönä. Opiskelijoiden suunnittelemissa ja toteuttamissa tapahtumissa muun muassa ulkoiltiin, heitettiin saapasta ja laulettiin yhdessä.
Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenpäivää on vietetty Suomessa jo vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Sitä seuraava viikko on perinteisesti ollut Vanhustenviikko, jolloin eri puolella Suomea järjestetään erilaisia vuotuisin vaihtuvaan teemaan sopivia tapahtumia ja tilaisuuksia. Tämän vuoden teema oli ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus” [1].
Oulun yliopiston GeroNursing Centre (GNC), Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Koulutuskuntayhtymä OSAO:n Kontinkankaan yksikkö järjestivät vanhustenviikolla yhteistyössä tapahtumia kolmessa oululaisessa ikäihmisten palvelukodissa. Opiskelijoiden suunnittelemat ja toteuttamat tapahtumat sisälsivät vanhustenviikon teeman mukaisesti ulkoilua ja erilaisia ohjattuja toimintoja, kuten yhteislaulua (kuva 1) ja mielikuvajumppaa liittyen syksyiseen luontoon.
Ulkoillessa ikääntyneiden kanssa keskusteltiin syksyisistä luontoteemoista ja muisteltiin niihin liittyviä asioita elämän varrelta. Tapahtumissa huomioitiin myös ne ikäihmiset, joilla ei ollut mahdollisuutta lähteä ulos. Heitä varten luonnosta tuotiin terveisinä sisätiloihin muun muassa käpyjä, naavaa, kuusenoksia ja puolukanvarpuja marjoineen (kuva 2). Luonnosta tuotujen kasvien avulla heräteltiin aisteja, sillä niitä sai kosketella, haistaa ja maistaa.
Luontoelämysten vaikutuksia ikäihmisen hyvinvoinnille
Hoitokotien lähiympäristön puistoalueiden vihreyden on havaittu edistävän ikääntyneiden psyykkistä hyvinvointia ja tuovan vaihtelua ja positiivisia elämyksiä heidän elämäänsä [2]. Yhteiset kävelyretket luontoympäristössä ovat hyvä tapa viettää aikaa ikääntyneiden kanssa, ja ne herättävät mielenkiintoisia keskustelunaiheita ikääntyneiden ja heidän kanssaan ulkoilevien välille. Ikääntyneiden keskustelun on ulkoillessa havaittu lisääntyvän ja olevan monipuolista myös muista kuin luontoon liittyvistä aiheista. Palvelukodeissa asuvat ikääntyneet tutustuvat ulkoillessa lähiympäristöönsä, mikä voi lisäksi virkistää, innostaa ja aktivoida. [3]
Yhdessä liikuntaystävien, läheisten ja hoitajien kanssa ulkoilun on havaittu edistävän ikääntyneiden liikunnallista aktiivisuutta ja toimintakykyä [4]. Läheisten ja hoitohenkilöstön tulisi auttaa palvelutaloihin ja palvelukoteihin muuttaneita ikääntyneitä tutustumaan uuteen lähiympäristöönsä ja sen ulkoilureitteihin sekä mahdollistaa säännöllinen ulkoilu. Tärkeää on myös tunnistaa ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä asuvien ikääntyneiden ulkoilua mahdollistavat ja estävät tekijät, sillä säännöllisellä ulkoilulla luontoympäristössä on runsaasti myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin [5].
Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavien yksiköiden ulko- ja pihatilojen suunnittelu esteettömiksi, turvallisiksi ja viihtyisiksi edistää ikääntyneiden ulkoilua. Ikääntyneiden ulkoilua mahdollistaa myös riittävä henkilöstömitoitus sekä kuntoutumista edistävä hoitotyö. [6]
Ikäihmisten, opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia tapahtumista
Opiskelijat keräsivät kokemuksia ja palautetta ikäihmisiltä sekä tapahtuman järjestämiseen osallistuneilta opettajilta ja opiskelijoilta. Ikäihmisten kokemuksissa korostui yleinen tyytyväisyys tapahtumaan ja sen mukanaan tuomaan virkistykseen ja piristykseen. Ikäihmiset ilmaisivat myös tyytyväisyytensä opiskelijoiden järjestämiin toimintoihin (kuva 3).
On ollut tosi mukavaa ja piristävää.
Saappaanheitto on ollut kivaa.
Parasta oli nuorten kanssa keskustelu kaikesta, mitä tapahtui 50 vuotta sitten.
Opiskelijoiden mielestä oli ollut mukavaa kehittää toimintaa tapahtumaa varten ja he kokivat myös, että oli hienoa päästä ennen harjoittelujaksoa tutustumaan ikäihmisten hoivayksikköön. Opiskelijat kokivat tapahtumien ylläpitävän ja edistävän ikäihmisten toimintakykyä. He näkivät myös tärkeäksi sen, että ikäihmiset pääsevät ulos luontoon.
Raittiin ilman saanti, kunnon vahvistuminen,
mielenterveys. ‒ Opiskelija
Opiskelijat ja opettajat näkivät tärkeäksi vuosittaisen vanhusten viikon järjestämisen, sillä se mahdollistaa ikäihmisten muistamisen ja heidän asiansa esillä pitämisen. He toivat kuitenkin myös esille, ettei yksi vanhustenviikko vuodessa pelkästään riitä. Vastauksissa ilmeni myös vastavuoroisuutta hoidon antamisen ja saamisen suhteen.
Jokainen päivä pitäisi olla vanhusten päivä. ‒ Hoitotyön opettaja
Sua itseäkin hoidetaan vanhana hyvin, niin on mukava hoitaa muita. ‒ Opiskelija
Vuonna 2023 teemalla ”Tehdään iästä numero”
Kaunis kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille opiskelijoille ja opettajille sekä erityiskiitos Hollihaan palvelukodin, Caritas Kairos-Kodin ja Caritas Matriitin palvelutalon ikäihmisille ja henkilökunnalle (kuva 4). Vuoden 2023 lokakuussa vietetään jälleen vanhustenviikkoa uudella teemalla ”Tehdään iästä numero” [1]. Kyseisellä teemalla halutaan rakentaa Suomea entistä ikäystävällisemmäksi ja muuttaa ikäasenteita nykyistä myönteisemmiksi.
Maria Korvola
yliopisto-opettaja
Oulun yliopisto, GeroNursing Centre (GNC)
Sinikka Lotvonen
tutkijatohtori
Oulun yliopisto, GeroNursing Centre (GNC)
Suvi Penttilä-Sirkka
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kaisa-Mari Saarela
yliopisto-opettaja
Oulun yliopisto, GeroNursing Centre (GNC)
Reetta Saarnio
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Heidi Siira
yliopistonlehtori
Oulun yliopisto, GeroNursing Centre (GNC)
Sirpa Tahvanainen
lehtori
Koulutuskuntayhtymä OSAO, Kontinkankaan yksikkö
Lähteet
[1] Vanhustyön keskusliitto. 2022. Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla. Hakupäivä 26.1.2023. https://vtkl.fi/tapahtumat/vanhustenviikko/vanhustenpaivan-paajuhla
[2] Dahlkvist, E., Hartig, T., Nilsson, A., Högberg, H., Skovdahl, K. & Engström, M. 2016. Garden greenery and the health of older people in residential care facilities: A multi-level cross-sectional study. Journal of Advanced Nursing 72 (9), 2065–2076. Hakupäivä 26.1.2023. https://doi.org/10.1111/jan.12968
[3] Van den Berg, M., Winsall, M., Dryer, S., Breen, F., Gresham, M. & Crotty, M. 2020. Understanding the Barriers and Enablers to Using Outdoor Spaces in Nursing Homes: A Systematic Review. The Gerontologist 60 (4), 254–269. Hakupäivä 26.1.2023. https://doi.org/10.1093/geront/gnz055
[4] Björnsdottir, G., Arnadottir, S. A. & Halldorsdottir, S. 2012. Facilitators of and barriers to physical activity in retirement communities: experiences of older women in urban areas. Physical Therapy 92 (4), 551–562. Hakupäivä 26.1.2023. https://doi.org/10.2522/ptj.20110149
[5] Portegijs, E., Rantakokko, M., Viljanen, A. & Rantanen, T. 2015. Perceived and objective entrance-related environmental barriers and daily out-of-home mobility in community-dwelling older people. Archives of Gerontology and Geriatrics 69, 69–76. Hakupäivä 26.1.2023. https://doi.org/10.1016/j.archger.2016.11.011
[6] Ronkainen, K., Korvola, M. & Lotvonen, S. 2022. Näyttövinkki® 2/2022: Mitkä tekijät estävät tai mahdollistavat ympärivuorokautisen hoidon yksikössä asuvien ikääntyneiden ulkoilua? Hotus Näyttövinkki 2/2022. Hoitotyön tutkimussäätiö. Hakupäivä 26.1.2023. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2022/02/nv-2-2022-1.pdf
