Opintojen etenemistä kuvataan opintosuoritusten määrällä. Niiden kertymiseen vaikuttavat muutkin seikat kuin opiskelijan aktiivisuus ja taidot. Opiskelukykymalli kuvaa, miten koko korkeakouluyhteisö voi vaikuttaa opiskelijan opiskelukykyyn.

Opiskelukyky syntyy opiskelijan ja oppimisympäristön vuorovaikutuksessa. Näin ollen korkeakouluyhteisön eri toimijat voivat vaikuttaa opiskelijoiden edistymiseen omalla tavallaan. Opiskelukykymalli kuvaa opiskelukykyyn vaikuttavia seikkoja aina opiskelijan elämäntilanteesta opetuksen linjauksiin ja aikataulutuksista erilaisiin opiskeluympäristöihin.

Opiskelukyky on opiskelijan työkyky. Se ilmaisee, miten opiskelija pystyy kehittymään ja oppimaan. Opiskelukyky realisoituu opintosuoritusten kertymisessä ja arvosanoissa. Huolta herättää, jos arvosanoissa tapahtuu tippumista tai suorituksia ei kerry.

Opiskelukyky syntyy aktiivisesta vuorovaikutuksesta korkeakoulun ja opiskelijoiden kesken. Siksi vuorovaikutukselle tuleekin luoda jatkuvasti mahdollisuuksia. Laadukas opetus, joka aktivoi opiskelijoita esimerkiksi ryhmien keskustelutehtävillä, tukee samalla opiskelijan opiskelukykyä.

Opiskelijan suoriutuminen opinnoista riippuu hänen omista voimavaroistaan ja opiskelutaidoistaan, opetuksen ja ohjauksen toteutuksesta sekä opiskeluympäristöstä saadusta tuesta. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ja Työterveyslaitoksen kehittämä opiskelukykymalli (kuvio 1) kuvaa opiskelukykyyn vaikuttavia asioita.

Piirretty kuvio, jossa on esitetty opiskelukykyyn liittyvät neljä asiaa, jotka ovat omat voimavarat, opiskelutaidot, opetus ja ohjaus sekä opiskeluympäristö.
KUVIO 1. Opiskelukykymalli [1]. Malli pohjautuu Kristina Kuntun julkaisemaan malliin (2006).

Opiskelukyvyn osa-alueet

Opiskelijan voimavarat muodostuvat pääasiassa hänen omista taidoistaan. Opiskelijaterveydenhuolto voi tukea terveyteen liittyvissä asioissa, ja korkeakoulu voi huomioita opiskelijan elämäntilanteen ja olosuhteet yksilöllisillä järjestelyillä. Opiskelijalle voidaan tarvittaessa antaa esimerkiksi pidennetyt tenttiajat tai lisäaikaa tehtävien palauttamiseen. Myös vaihtoehtoiset suoritustavat tai tentin tekeminen useammassa osassa voivat tukea opiskelijan opintojen suorittamista.

Opiskelijan opiskelutaitoihin vaikuttaviin asioihin voidaan kiinnittää huomiota opetuksessa, jonka tulisi luoda opiskelijalle uskoa omiin kykyihinsä. Korkeakoulu voi tukea ja ylläpitää opiskelumotivaatiota esimerkiksi luomalla mahdollisuuksia vertaistuelle ja yhteisöllisyydelle. Yhdessä opiskelu tukee suurinta osaa opiskelijoista merkittävällä tavalla. Yhteisöllistä opiskelua edistävät opetuskäytännöt ovat tärkeitä opiskelukyvyn ja työelämätaitojen rakentajia.

Jokainen opettaja ja ohjaaja voi vaikuttaa opiskelijan opiskelukykyyn opetuksen ja ohjauksen kautta. Opiskelukykyä tukeva korkeakoulupedagogiikka on opiskelijalähtöistä. ”Opetuksen ja ohjauksen tulisi luoda turvallisia ja tavoitteellisia vertaisryhmiä, joissa opiskelijat pääsevät reflektoimaan, jakamaan kokemuksiaan, tietojaan ja taitojaan sekä tukemaan toisiaan oppimisessa.” [1]

Lukujärjestyksellä voidaan tukea opiskelijoiden jaksamista jakamalla kuormaa tasaisesti koko viikon ajalle. Samalla mahdollistetaan, että opiskelijoilla on aikaa ja mahdollisuus ryhmätöiden tekemiseen ja itsenäiseen opiskeluun. Opiskelukuorman tasaiseen jakaantumiseen lukukauden sisällä tarvitaan opettajien keskinäistä yhteistyötä.

Opiskelijat ja opiskelijajärjestöt voivat olla kiinteästi rakentamassa opiskeluympäristöä. Se tuottaa kokemuksen opiskeluyhteisöön ja ryhmiin kuulumisesta sekä osallisuudesta, mikä on oleellinen osa psykososiaalista opiskeluympäristöä.

Digitaalisen opiskeluympäristön rooli on kasvava. Oppimisalustojen selkeät rakenteet auttavat opiskelijaa hahmottamaan kokonaisuuden. Kun tehtävien määräajat ovat ajoissa selkeästi opiskelijoiden nähtävillä, ei niillä rasiteta turhaan opiskelijan muistia. Opetusmateriaalien saaminen pari päivää ennen tunteja voi olla tärkeää jollekin opiskelijalle. Yllä mainitut seikat tukevat varsinkin opiskelijoita, joilla on oppimiseen liittyviä haasteita.

Vertaisryhmät ja opiskelukyky

Study Group -toiminnassa opiskelijalla on oma Study Group -ryhmä. Ryhmä tekee yhdessä opiskeluun liittyviä tehtäviä sekä tukee ja tsemppaa toisiaan. Sen kautta opiskelija liittyy korkeakouluyhteisöön ja tuntee kuuluvansa joukkoon. Ryhmä tarjoaa opiskelijalle turvallisen yhteisön, josta voi saada vertaistukea. Ryhmässä työskennellessään opiskelija oppii vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitoja sekä huomaa, miten hän itse oppii parhaiten.

Hyödyntämällä Study Group -ryhmiä opiskeluun liittyvissä ryhmätöissä voidaan helpottaa aikataulutusta ja vaikuttaa opiskelukykyyn. Tämä on mahdollista, jos ryhmät eri opintojaksoilla pysyvät samoina. Tällöin aikoja ei tarvitse sopia monen eri ryhmän kanssa. Ryhmässä opiskelijat voivat turvallisessa ympäristössä reflektoida osaamistaan.

Samassa opiskelutilanteissa oleville opiskelijoille järjestettävät vertaisryhmät, kuten Valtti-ryhmät, auttavat opiskelijoita. Opiskelija saa vertaistukea ja huomaa, ettei hän ole yksin, vaan muillakin on vastaavia haasteita opinnoissa.

Koko korkeakoulu voi vaikuttaa

Oppimiskyky syntyy ja kehittyy opiskelijan sekä oppimisympäristön dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Kaikki korkeakoulun toimijat voivat omalta osaltaan vaikuttaa siihen. Opiskelijan aito kohtaaminen on tärkeää. Asioiden tekeminen yhdessä opiskelijoiden kanssa tukee opiskelukykyä.


Sinikka Viinikka
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Informaatioteknologian yksikkö

Susanna Saarinen
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö


Lähteet

[1] YTHS. 2023. Opiskelukyky. Hakupäivä 2.2.2023. https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/opiskelukyky/

Post Views: 1 780