Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja, tiimipäällikkö Kirsi Koivunen ja yliopettaja Kati Päätalo.
Oulun ammattikorkeakoulu on panostanut aina vahvasti Master-tutkintojen kehittämiseen. Tärkeänä tavoitteena on, että koulutus vastaa työelämän odotuksiin ja tuottaa EQF7-tason osaamista [1]. Myös ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen 2022 [2] määrittämät ylempien tutkintojen yhteiset kompetenssit eli oppimaan oppiminen, työelämässä toimiminen, eettisyys, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä ennakoiva kehittäminen on huomioitu koulutuksen kehittämisessä.
Sosiaali- ja terveysalan (sote) Master-koulutuksen kehittämistyön perustana ovat myös sote-integraation edellyttämän monialaisen yhteistyöosaamisen osaamisvaateet, jotka STM on määritellyt seuraavasti: monialainen yhteistyöosaaminen, asiakaslähtöisyysosaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen, etiikka- ja lainsäädäntöosaaminen [3]. Myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) strategian painopistealueiden [4] edellyttämä osaaminen on vahvasti huomioitu tutkinto-ohjelmien opintojen sisällöissä.
Master-koulutus eri sote-alan tutkinnoissa vastaa jo nyt erinomaisen hyvin näihin osaamisvaateisiin, kuten ihmislähtöiseen lähestymistapaan palvelujen kehittämisessä, palveluohjausosaamiseen, talousosaamiseen, menetelmien monipuoliseen arviointiosaamiseen (tehokkuus, vaikuttavuus, tuottavuus) sekä arvostavaan, uudistavaan ja hyvinvointia edistävään johtamiseen. Painotamme myös näyttöön perustuvuutta sote-palveluissa ja johtamisessa.
Kehittämistyötä on vuosien saatossa tehty sekä monialaisessa että moniammatillisessa yhteistyössä liiketalouden, tekniikan, luonnonvara-alan ja kulttuurin sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien kanssa. Kehittämiskohteena ovat olleet tutkintojen pedagogiikka, yhteiset ja alakohtaiset kompetenssit ja opintojen sisällöt, oppimisympäristöt, osaamisperustaisuus sekä monialaisuus.
Koulutuksen kehittämisessä ovat tiiviisti mukana myös kehittäjäopiskelijat, jolloin työskentely tapahtuu opiskelijalähtöisesti. Kehittäjäopiskelijat puolestaan ottavat kehittämiseen mukaan muita Master-opiskelijoita.
Master-tutkinnot ovat vahvasti työelämälähtöisiä. Työelämän ja sidosryhmien edustajat ovat myös mukana kumppaneina koulutuksen kehittämisessä. Työelämäyhteistyön lisäämiseksi sote-yksikkö tarjoaa syksystä 2023 alkaen yhteisiä osaamisfoorumeita yksikön Master-koulutuksen yliopettajien vetämien TKI-kärkien ja osaajatiimien painopisteiden mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysalan Master-tutkintojen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Samalla niiden vetovoima on lisääntynyt. Tutkinnot tuottavat monipuolista ja monialaista osaamista, joka vastaa työelämän tarpeisiin. Koulutuksen vahvuus on nopea reagointi työelämän muutoksiin paikallisella ja kansallisella tasolla, vastaten myös globaaleihin työelämän megatrendeihin.
Oamkissa Sosiaali- ja terveysalan yksikön Master-tutkintojen kehitys on ollut määrällisen vahvistamisen kehityskulussa voimakkainta Tekniikan yksikön rinnalla. Master-tutkintojen määrä on lisääntynyt, ja keväällä 2023 tutkintoja on tarjolla kuusi ja aloituspaikkoja 130. Tällä hetkellä sote-yksikön ylemmissä Master-tutkinnoissa opiskelee noin 350 opiskelijaa. Koulutusten vetovoima on ilmeinen: esimerkiksi vuonna 2022 Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman 30 aloituspaikkaa tavoitteli 144 opiskelijaa.
Tarjolla on nykyisin kuusi monipuolista ja monialaista suomenkielistä tutkinto-ohjelmaa. Suomenkielisiä monialaisia Master-tutkinto-ohjelmia ovat seuraavat:
- akuutti- ja ensihoidon kehittäminen ja johtaminen,
- hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut,
- kliininen asiantuntija,
- kuntoutuksen asiantuntija,
- palveluliiketoiminnan kehittäminen ja
- sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen.
Näissä tutkinto-ohjelmissa opiskelijoilla on mahdollisuus räätälöidä itselleen opintokokonaisuus, joka vahvistaa omaa osaamista ja urasuunnitelmia. Opiskelijoilla on mahdollisuus tuutor-opettajien ohjaamana valita suuresta määrästä johtamisosaamiseen, tutkimus- ja kehittämisosaamiseen, liiketoimintaosaamiseen tai alansa asiantuntijaosaamiseen liittyviä opintojaksoja.
Opiskelu rakentuu osaamisperustaisuudelle. Opiskelijan jo olemassa oleva osaaminen tunnistetaan yhdessä ja opinnot rakennetaan kehittämään osaamista edelleen. Opiskelun vahvuus on monialaisuudessa ja yhteisessä oppimisessa. Opiskelijat opiskelevat monialaisissa ja moniammatillisissa tiimeissä, monialaisten opettajatiimien ohjauksessa.
Sosiaali- ja terveysalan yksikön Master-koulutuksen opettajat ovat alansa huippuasiantuntijoita. Kaikilla on tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä vahva oman alan substanssiosaaminen. Suurin osa (95 %) heistä on tohtoreita tai väitöskirjaa työstäviä jatko-opiskelijoita. Monet opettajat ovat myös post doc -tutkijoina erilaisissa tutkimusryhmissä omaa tutkimus- ja kehittämisosaamistaan edelleen kehittäen. Opettajien hanke- ja kehittämisosaaminen sekä näiden projektien johtamisen osaaminen on erityisen vahvaa. Opettajat ovat myös laajasti verkostoituneita sekä kansallisissa että kansainvälisissä oman alan verkostoissa, mitä kautta osaaminen on myös osa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Kirsi Koivunen
yliopettaja, tiimipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kati Päätalo
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Oamkin Sosiaali- ja terveysalan Master-tutkintoihin avautuu yhteishaku 15.3.2023. Se päättyy 30.3. Valintatehtävä on jo avautunut Oamkin sivuilla: https://www.oamk.fi/fi/koulutus/ylemmat-ammattikorkeakoulututkinnot Hakea voi henkilö, jolla on sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinto (alempi tai ylempi) tai sosiaali- ja terveysalan opistoasteen/ammatillisen korkea-asteen tutkinto. Myös kasvatusalan korkeakoulututkinnolla voi hakea useimpiin sote-alan Master-tutkinto-ohjelmiin. Pohjakoulutuksen lisäksi hakijalla tulee olla tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittu vähintään kahden (2) vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Arvolupauksemme mukaisesti Oamkissa voit opiskella työelämälähtöisen Master-tutkinnon ja kehittää osaamistasi haastavampiin työtehtäviin sekä uralla etenemiseesi. Tarjoamme laadukkaan, joustavan ja monipuolisen koulutuksen pääosin verkko-opintoina. Voit räätälöidä opintojasi omiin osaamistarpeisiisi ja opiskella työn ohessa. Tervetuloa siis syventämään osaamistasi ja vaihtamaan kokemuksia kokeneiden kollegojen kanssa, vuolaassa tiedon ja ajatusten virrassa, inspiroivan koulutuksen vauhdittamana, innostuneiden ja huippuosaavien opettajien kannustamana.
Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja on yliopettaja Heidi Ruotsalainen.
Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Master-koulutuksesta ikäihmisten digipalveluiden kehittäjäksi
– Männistö Merja & Kajula Outi: Digitaalista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä palveluiden kehittämisen osaamista Master-koulutuksesta
– Kiviniemi Liisa & Koivunen Kirsi: Verkostosta voimaa sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulutuksen johtamiskoulutuksen kehittämiseen
– Niemelä Eija & Kiviniemi Liisa: Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelmasta monipuolista osaamista joustavasti
– Tapio Tarja: Kestävästi kriittinen, reilusti eettinen – sitä on sosiaalisesti kestävä kehittäminen
– Junttila Taina: Oppiminen – onneksi se on jatkuvaa
– Saarnio Reetta & Päätalo Kati: YAMK-opinnäytetyöt – tutkimuksellista kehittämistä yhteistyössä työelämän kanssa
– Rautio Tarja, Xiong Essi, Viljamaa Sanna, Keskitalo Nina & Pietikäinen Anne: Master-opiskelija syventää osaamistaan hanketoiminnassa
– Männikkö Niko: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö yhteistyökumppanina – tuloksellista tutkimus- ja kehitystyötä
– Kiviniemi Liisa & Jussila Aino-Liisa: Laadullinen tutkimus osana tutkimuksellista kehittämistä
– Jauhiainen Jukka, Männistö Merja & Paalimäki-Paakki Karoliina: Älypotkupuvuista saunasensoreihin – terveys- ja hyvinvointiteknologiaa moniammatillisesti
– Hautala Eija & Ruotsalainen Heidi: Yritys ‒ meiltä saa tukea innovaatioiden kehittämiseen
– Immonen Kati: Näyttöön perustuvuus kulkee mukana läpi opintojen opettajasta oppijaan
– Vanhanen Minna & Ronkainen Sanna: Kliininen asiantuntija tarvitsee kehittämistyössään pedagogista osaamista
– Männistö Merja: Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelmassa opiskellaan yhteisöllisesti verkko-oppimisympäristössä
– Päätalo Kati & Kiviniemi Liisa: Työkykyjohtaminen sotealan johtajan kompetenssina
– Tuomikoski Anna-Maria: Digipalveluiden kehittämiseen tarvitaan monialaista osaamista
– Koivunen Kirsi: Master-koulutuksesta tohtoriopintoihin
– Ruotsalainen Heidi & Kurttila Sanna: Näyttöön perustuvan kuntoutuksen toteutumiseksi tarvitaan kuntoutuksen asiantuntijoita
– Niemelä Eija & Hökkä Minna: Palliatiivinen hoito – sydämen asia
– Kiviniemi Liisa: Mielenterveysosaamista tarvitaan
– Rantala Arja: Tutkimusmenetelmien opiskelu ja opettaminen englanninkielisessä kliinisen optometrian YAMK-tutkinnossa
– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla
Lähteet
[1] Euroopan unioni. Kahdeksan EQF- tason kuvaus. Hakupäivä 15.2.2023. https://europa.eu/europass/fi/description-eight-eqf-levels
[2] Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Hakupäivä 15.2.2023. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572
[3] Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. Selvityshenkilön raportti. Raportteja ja muistioita 2022:22. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.2.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5399-4
[4] Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. 2022. Painopisteet ja strategiset periaatteet. Hakupäivä 15.2.2023. https://pohde.fi/tietoa-meista/strategia/painopisteet-ja-strategiset-periaatteet/
