Magneettirekka mahdollistaa hyvälaatuisten kuvantamispalveluiden tarjoamisen myös isojen kaupunkien ulkopuolelle. Rekassa tehtävä tutkimus on hyvin samanlainen kuin sairaalassa toteutettava magneettitutkimus, mutta rekan tilojen koko tuo omat haasteensa kuvantamiseen. Oppaan avulla lähettäville yksiköille lisätään tietoa magneettirekassa suoritettavien kuvantamistutkimusten kulusta ja rekkamagneetin tilojen ominaispiirteistä.

Magneettikuvaus on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jolla saadaan ihmisen kehosta tarkkoja leikekuvia. Magneettikuvaus ei altista potilasta ionisoivalle säteilylle, sillä kuvantamisessa hyödynnetään erilaisia magneettikenttiä. Magneettitutkimus sopii erityisesti keskushermoston, tuki- ja liikuntaelimistön sekä vatsan alueen tutkimuksiin. Sitä voidaan käyttää myös verisuonten kuvantamiseen. [1]

Opas rekkamagneetista lähetteen tekijän tukena

Tarve oppaalle potilaan turvallisesta kuvantamisesta rekkamagneetissa syntyi työelämässä havaittujen haasteiden kautta. Opinnäytetyön toimeksiantajan kokemus oli, että lähettäville yksiköille oli epäselvää, millainen potilasaines soveltuu kuvattavaksi rekkamagneetissa. Usein rekkamagneettiin lähetettiin huonokuntoisia potilaita, jotka tuotiin sinne pyörätuolilla tai sängyllä.

Toimeksiantajan mukaan potilaat voidaan nostaa rekkamagneettiin potilashissin avulla, mutta heidän tulisi olla sen kuntoisia, että he pystyisivät siirtymään tutkimuspöydälle omin jaloin, korkeintaan yhden henkilön avustamana. Rekkamagneetin tilojen rajallisuuden sekä kuvaushuoneessa olevan voimakkaan magneettikentän vuoksi kuvaushuoneeseen ei voi viedä tavallista potilassänkyä tai pyörätuolia, sillä nämä luokitellaan ferromagneettisiksi esineiksi eli esineiksi, jotka ovat vetovoimassa magneettikenttään. Magneettilaitteessa oleva voimakas magneettikenttä vetää ferromagneettisia esineitä puoleensa. Pahimmillaan ferromagneettinen esine sinkoutuu magneettilaitteeseen ja voi aiheuttaa henkilö- sekä esinevahinkoja. [2]

Vaikka oppaan tarve oli syntynyt eniten siitä syystä, että rekkamagneettiin lähetetään liian huonokuntoisia potilaita, koimme tärkeäksi kertoa oppaassa myös muista turvallisuuteen ja tutkimuksen toteuttamiseen liittyvistä tekijöistä. Oppaaseen kirjasimme osiot vasta-aiheille ja riskeille, joihin lukeutuivat muun muassa potilaassa olevat magneettiyhteensopimattomat metalliset esineet ja lääkinnälliset laitteet, potilaan levottomuus ja ahtaanpaikankammo sekä spastisuus eli tahaton lihasjänteys, jota on vaikea tai lähes mahdoton itse kontrolloida. Halusimme korostaa oppaassa myös sitä, että mikäli potilas ei sovellu rekkamagneettiin, mutta hänellä ei ole muuten estettä magneettitutkimukselle, potilas voidaan lähettää johonkin toiseen kuvantamisen yksikköön.

Opinnäytetyönä toteutettu opas toimii apuna lähetteen tekijälle ja lähettäville yksikölle potilaan ohjaamisessa oikeaan kuvantamisyksikköön. Lisäksi oppaasta ilmenee, millainen toimintaympäristö rekkamagneetti on ja millainen potilas soveltuu kuvattavaksi rekkamagneetissa.

Pohteen ammattilaisohjeet suunnannäyttäjänä

Opinnäytetyönä toteutettavan oppaan tuli mielestämme olla henkilökunnalle tutussa formaatissa ja sisältää kaikki olennainen tieto tiiviissä, noin kahden sivun mittaisessa ohjeessa (kuva 1). Siksi valitsimme Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen aiemmat ammattilaisohjeet malliksi omalle oppaallemme voidaksemme saavuttaa ulkoasultaan yhdenmukaisen lopputuloksen. Lisäksi oppaassa käytettiin samaa muotoilua kuin muissakin Pohteen ammattilaisohjeissa.

Kuvakaappaus oppaasta.
KUVA 1. Rekkamagneettiin tulevan potilaan turvallinen kuvantaminen, opas. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Rekkamagneetti on tilojen ahtauden vuoksi normaalia haastavampi kuvantamisen yksikkö, joten koimme tärkeäksi havainnollistaa tiloja pohjakuvan (kuva 2) avulla. Kuvaan merkityt mitat auttavat konkretisoimaan tilojen kokoa oppaan käyttäjälle.

Kuvakaappaus rekkamagneetin pohjapiirroksesta. Siinä on kuvaushuone, säätöhuone, potilashissi, kuvauspöytä ja GE 1.5T MRI-laite.
KUVA 2. Rekkamagneetin pohjapiirros, muokattu alkuperäisestä lähteestä. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Magneettikuvauksissa turvallisuuteen on kiinnitettävä samalla tavalla huomiota kuin muissakin kuvantamisympäristöissä, vaikka magneettitutkimuksissa ei käytetä säteilyä. Magneettikuvauksissa on otettava huomioon kuvauslaitteessa oleva staattinen magneettikenttä ja kuvauksen aikana muuttuvat gradientti- ja radiotaajuuskentät. [3] Tilan rajallisuuden ja alati päällä olevan magneettikentän vuoksi halusimme ohjeessa korostaa potilaan esivalmisteluja, kuten riskien ja vasta-aiheiden poissulun merkitystä. Tämä huomioitiin oppaan ulkoasussa sekä tekstin sisällössä.

Palaute kertoo oppaan onnistumisesta

Oppaasta kerättiin palautetta kohdeorganisaation henkilökunnalta. Loimme Webropol-työkalulla palautekyselyn, jonka tarkoituksena oli arvioida oppaan sisältöä, ulkoasua ja käytettävyyttä kohderyhmän näkökulmasta, jotta opasta voitaisiin kehittää ennen sen lopullista käyttöönottoa.

Palaute oli pääasiassa positiivista ja tuki ajatusta oppaan tarpeellisuudesta. Oppaan sisältö sekä ulkoasu saivat hyvää palautetta (kuvio 1). Tätä arvioitiin niin, että vastaajat valitsivat väittämää parhaiten kuvaavan numeron asteikolta 1–5. Asteikossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä. Vastaajista suurin osa oli samaa mieltä näiden väittämien kanssa, ja vastausten keskiarvo vaihteli 4,2–4,8 välillä.

Vaakapylväsdiagrammi, josta käy ilmi, että korkeimmat pisteet opas sai sen virheettömästä tekstistä, ajantasaisuudesta ja luotettavasta tiedosta sekä tekstiä tukevista kuvista.
KUVIO 1. Oppaan sisältö ja ulkoasu: vastaukset. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

Oppaan hyödyllisyydestä samaa mieltä oli 85 prosenttia vastaajista, loput 15 prosenttia olivat jokseenkin samaa mieltä. 75 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 25 prosenttia jokseenkin samaa mieltä siitä, että opas antoi hyvän yleiskuvan magneettitutkimuksista sekä sisälsi olennaista tietoa. Vastaajista 60 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 35 prosenttia jokseenkin samaa mieltä siitä, että opas auttaa arvioimaan potilaan soveltuvuutta rekkamagneettiin. (Kuvio 2.)

Vaakadiagrammi, josta käy ilmi, ett opas koettiin hyödylliseksi asteikolla yhdestä viitteen keskiarvolla 4,9.
KUVIO 2. Oppaan hyödyllisyys: vastaukset. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

Opas koettiin tarpeelliseksi, ja 75 prosenttia kaikista vastaajista aikoi hyödyntää sitä myös jatkossa. Olimme erityisen tyytyväisiä siihen, että oppaaseen lisättyä pohjapiirrosta kommentoitiin hyväksi ja havainnolliseksi. Voimme todeta, että onnistuimme vastaamaan opinnäytetyön toimeksiantajan tarpeeseen.

Jenni Juntunen
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa

Lilja-Mari Mettovaara
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa

Annaliisa Karppinen
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Juntunen, J., Mettovaara, L-M. & Karppinen, A. 2023. Rekkamagneettiin tulevan potilaan turvallinen kuvantaminen. Oulun ammattikorkeakoulu. Radiografian ja sädehoitotyön tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027143


Lähteet

[1] Säteilyturvakeskus. 2019. Magneettitutkimus. Säteily terveydenhuollossa. Hakupäivä 5.4.2022. https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-terveydenhuollossa/magneettitutkimus

[2] Säteilyturvakeskus. 2019. Säteily terveydenhuollossa, magneettitutkimus. Hakupäivä 20.4.2023. https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-terveydenhuollossa/magneettitutkimus

[3] Tunninen, V., Ryymin, P. & Kauppinen, T. 2008. Lääketietoa Lääkelaitokselta. TABU 16 (5). Lääkelaitos. Hakupäivä 14.4.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014120350883

Post Views: 1 351