Palautteen saamista ja antamista pidetään yleensä myönteisenä asiana. Silti moni opiskelija kokee, että palaute katoaa jonnekin ja että annetulla palautteella ei ole todellista vaikuttavuutta. Kielikeskuksessa opiskelijapalaute on alusta lähtien koettu tärkeäksi. Sitä kerätään ja käsitellään säännöllisesti ja se huomioidaan kehittämistyössä.

Opettajan työ on asiantuntija- ja ihmissuhdetyötä, jossa tärkeä työväline on oma persoona. Opettaja opettaa parhaaksi katsomallaan tavalla opiskelijoiden osaamisen kehittämiseksi ja huomioi opiskelijaryhmän, sen tarpeet, tason ja koon.

Kielikeskuksen opettajat ovat työskennelleet aiemmin eri yksiköissä, yhteistyössä eri alojen kanssa, minkä vuoksi Kielikeskukseen siirryttäessä opetuksen tavat ja menetelmät olivat moninaiset. Opiskelijoiden näkemyksiä opetuksesta ja sen toteutustavoista selvitettiin aluksi lukuvuoden 2021–2022 AVOP-palautteesta, jota antavat valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat. Lisää opiskelijanäkökulmaa tarjosi alkuvuoden 2022 opiskelijakysely, joka tehdään Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) vuosittain.

AVOPista ja opiskelijakyselystä alkuun

AVOP-palautteista sekä opiskelijakyselystä tarkasteltiin pääosin sanallisia palautteita mahdollisimman tarkan tiedon saamiseksi. Palautetta kielten ja viestinnän opinnoista oli varsin vähän suhteessa koko annetun palautteen määrään, ja sisältö vaihteli yksiköittäin. Viestinnän opetukseen liittyviä palautteita oli vain muutama.

Olisi mukava, jos kieli- ja viestintäopinnoissa
keskityttäisiin tämän hetken työelämän vaatimuksiin ja harjoiteltaisiin niitä jo koulussa.

Toivoisin hyväksilukukäytäntöjen yhtenäistämistä ja järkeistämistä.

Palautteita tarkasteltaessa esiin nousi kuitenkin muun muassa seuraavia seikkoja: Kielten opiskelu koettiin pakolliseksi, mutta samalla kieliopintoja koettiin olevan tarjolla liian vähän. Kielten opiskelua pidettiin haastavana ja joidenkin opintojaksojen läpäisyä vaikeana, minkä vuoksi suorituksia jäi rästiin. Kielten opetukseen toivottiin etäopiskelumahdollisuuksia. Opettajien tietoteknisiä taitoja kritisoitiin, samoin opetuksen laadun epätasaisuutta.

Kieliopintoja tulee pystyä suorittamaan
jatkossa joustavasti siten,
että tarjolla on myös täysin verkossa tapahtuvaa opetusta.

Kielenopinnot työllistävät huomattavasti enemmän kuin muut opintojaksot, varsinkin kun vertaa opintopisteiden määrää.

Kieliopinnot liian haastavia.

OPS-kysely: myönteisiä yllätyksiä ja paljon tietoa

Kielikeskuksessa kaivattiin tarkempia tietoja onnistuneista ratkaisuista ja kehittämiskohteista. Syksyllä 2022 luotiin OPS-kyselyn nimellä kulkenut palautekysely, joka suunnattiin sekä opiskelijoille että henkilöstölle ja oli avoinna noin kahden viikon ajan. Vastaaminen oli mahdollista niin suomen kuin englannin kielellä. Tavoitteena oli selvittää, miten tärkeinä kieli- ja viestintäopintoja pidetään, mitkä niissä ovat tärkeimpiä osaamistavoitteita ja mitä kieli- ja viestintäopintoja toivottaisiin vaihtoehtoisiin ja vapaasti valittaviin opintoihin. Selvitys oli tärkeä myös opetussuunnitelmatyön vuoksi.

OPS-kyselyn vastaajamäärät yllättivät alusta lähtien myönteisesti. Kattava palaute antoi paljon tietoa ja pohjaa kehittämistyölle. (Kuvio 1.)

Pylväsdiagrammi, josta käy ilmi, että vastaajia yli yhteensä 749, joista opiskelijoita oli 697, opettajia 46 ja muun henkilöstön edustajia 6. Vastaajista 207 oli tekniikasta ja luonnonvara-alalta, 165 liiketaloudesta, 162 sosiaali- ja terveysalalta, 153 informaatioteknologiasta, 43 kulttuurialalta ja 17 jostakin muualta.
KUVIO 1. OPS-kyselyn vastaajat. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

Vastaajat pitivät kieli- ja viestintäopintoja tärkeinä. Tärkeimmiksi osaamistavoitteiksi nousivat tiedot ja taidot, jotka liittyvät omaan opiskelualaan sekä tulevaan työelämään: oman alan tekstien kirjoittaminen, toimiminen alan viestintäkäytäntöjen mukaisesti, oman alan terminologian hallinta sekä ryhmäviestintätaidot. (Kuvio 2.)

Pylväsdiagrammi, josta käy ilmi, että kolme tärkeintä osaamistavoitetta kieli- ja viestintäopinnoissa oli, että osaa kirjoittaa erilaisia työelämässä tarvittavia tekstejä, osaa viestiä tarkoituksenmukaisesti ryhmässä ja että tuntee oman alan terminologiaa ja osaa toimia alan viestintäkäytäntöjen mukaan.
KUVIO 2. Tärkeimmät osaamistavoitteet OPS-kyselyn mukaan. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

Myös sanalliset palautteet analysoitiin. Esiin nousivat toiveet uusista, joustavista opintojaksototeutuksista, kielten ja viestinnän sisältöjen kehittämisestä sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen yhtenäistämisestä.

Sanalliset palautteet koottiin yksiköittäin jaettaviksi Kielikeskuksen vastuulehtoreille, jotka saattoivat hyödyntää niitä vastuualojensa yksikköpalavereissa. Lisäksi palautteista tehtiin raportti, joka käsiteltiin Kielikeskuksen yksikköpalaverissa. Opiskelijoille ja henkilöstölle koottiin tuloksista esitys, joka on nähtävissä opinto-oppaan Kieliopinnot-sivulla. (Kuva 1.)

Kuvakaappaus OPS-kyselyn tulosten aloitussivusta.
KUVA 1. Kooste OPS-kyselyn tuloksista.

Kehittämistoimiin oli jo ryhdytty: kielten ja viestinnän opintosisältöjä oli kehitetty kuten myös uusia, joustavia opiskelumahdollisuuksia, joita oli myös pilotoitu. Opiskeluun liittyviä käytäntöjä, kuten kielten ja viestinnän osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oli työn alla.

Opiskelijayhteys laajennetun johtotiimin keinoin

Syksyllä 2022 luotiin oma toimintamalli, laajennettu johtotiimi jatkuvan opiskelijayhteyden ylläpitämiseksi. Laajennettuun johtotiimiin kuuluvat Kielikeskuksen yksikönjohtajan ja kahden tiimipäällikön lisäksi yksikön laatuasiantuntija sekä edustaja opiskelijakunta OSAKOsta ja Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet -yksiköstä. Ryhmä tapaa kerran lukukaudessa tai tarpeen mukaan. Keskeistä toimintamallissa on opiskelijoilta tulevan palautteen käsittely ja yhdessä kehittäminen.

Tähän mennessä käytäntö on osoittautunut antoisaksi ja vuorovaikutteiseksi. Tapaamisissa mietitään yhdessä, miten voidaan vaikuttaa opintojen sujuvuuteen. Keskusteluun on noussut samoja seikkoja kuin opiskelijapalautteissa, mutta lisäksi on pohdittu muun muassa läsnäolovelvollisuutta, opiskelijoiden ohjaamista oikean tasoisille kielten opintojaksoille sekä sitä, miten tieto Kielikeskuksen opintotarjonnasta ja toiminnasta saavuttaisi opiskelijat entistä paremmin.

Tietoisuutta ja tiedottamista Kielikeskuksen toiminnasta, kuten tekstityöpajoista, tehdystä kehitystyöstä sekä palautteen vaikuttavuudesta, on lisätty muun muassa viestimällä asioista intrassa, Tuudossa, tutkinto-ohjelmien ja yksiköiden palavereissa sekä some-kanavissa. Laajennetun johtotiimin kautta viesti on edennyt OSAKOon ja sitä kautta laajemmin opiskelijoiden tietoon.

Tärkeä opintojaksopalaute

Opintojaksopalaute on ollut puheenaihe koko Oamkissa. Myös Kielikeskuksessa asiaa on tähdennetty, ja vastausmäärät ovat nousussa. Opettajia, jotka olivat kunnostautuneet syksyn 2. periodin opiskelijapalautteiden keräämisessä erityisen hyvin, palkittiin pienimuotoisesti – ja työyhteisöä rakentavalla tavalla. Näin halutaan tuoda esiin asian merkityksellisyys. Kattava palaute antaa tietoa opiskelijoiden kokemuksista. Se on pohjana kehittämistyölle, jossa voidaan keskittyä varsinaiseen ytimeen: palautteen sisältöön ja sen vaikuttavuuteen.

Tarjontaa työelämän tarpeiden mukaan

AMK-tutkinto-opiskelijoiden palautteiden lisäksi on tarkasteltu YAMK-tutkinto-opiskelijoiden palautteita sekä uraseurantakyselyn tuloksia. YAMK-opiskelijat mainitsivat toiveen englanninkielisten opintojaksojen lisäämisestä sekä kansainvälisen yhteistyön hyödyntämisestä tutkinnossa. Vuonna 2020 toteutetun uraseurantakyselyn vastausten perusteella esimerkiksi vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot ovat tärkeitä työelämässä. Opinnoissa ne eivät ole monien vastaajien mukaan kehittyneet riittävästi (kuva 2). Tulevaisuuden työelämää ajatellen vastaajat kannustivat nykyisiä opiskelijoita kehittämään kommunikointi-, yhteistyö-, monikulttuurisuus-, esihenkilö- ja neuvottelutaitoja.

Kuvakaappaus Vipusesta, jossa näkyy AMK-uraseurannan vastausten keskiarvoja osaamisen ja työn vastaavuuden osa-alueelta.
KUVA 2. Vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot koetaan tärkeiksi työelämätaidoiksi [1, s. 5]. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Pakollisia kieli- ja viestintäopintoja on Oamkin tutkinnoissa rajallinen määrä. Työelämäosaamisen varmistamiseksi on lisätty vapaasti valittavien ja vaihtoehtoisten opintojen tarjontaa. Lisäksi opiskelijoille ja ohjaushenkilöstölle tiedotetaan entistä paremmin niin Oamkin omasta kuin muiden korkeakoulujen kielten ja viestinnän opintotarjonnasta.

Askeleita eteenpäin

Kielikeskuksen kaksi viimeistä vuotta ovat olleet tehokasta kehittämisen aikaa. Kaikille tutkinto-ohjelmille yhteisiin opintojaksoihin on luotu opettajatiimeissä osaamisperusteisuuden mukaiset osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, millä tavoitellaan muun muassa opetuksen laadun tasaisuutta ja arvioinnin yhdenmukaisuutta. Toteutuksista voidaan tehdä erilaisia opiskelijoiden ja osaamisalan tarpeiden mukaan.

Sekä englannin kielestä että viestinnästä on kehitetty ja pilotoitu toteutukset, jotka voidaan opiskella itsenäisesti verkossa. Palaute näistä on ollut myönteistä. Itsenäisesti opiskeltavia verkkototeutuksia voidaan lisätä kesätarjontaan, mikä lisää opiskelumahdollisuuksia erilaisissa elämäntilanteessa oleville opiskelijoille. Jatkuvan oppimisen tarjontaan suunnitellaan työelämäläheistä opintojaksoa (kuva 3).

Kuvassa kokoushuone ja näyttö, jossa lukee: Taitavaksi kokousviestijäksi.
KUVA 3. Yhteistyöyritysten kanssa suunnitellaan Taitavaksi kokousviestijäksi
-opintojaksoa (kuva: Soili Fabritius).

Kielten ja viestinnän HOT-prosessia parannetaan ja selkeytetään, jotta opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan riippumatta siitä, missä ja milloin se on hankittu. Näin opiskelijat voivat hyödyntää erilaisia oppimismahdollisuuksia ja rakentaa oppimispolkunsa ja osaamisensa yksilöllisiksi [2] [3].

Niin Kielikeskuksen toiminnasta kuin kehittämistyöstä tiedotetaan entistä enemmän opiskelijoille ja muulle henkilöstölle. Myös palautteen vaikutuksista halutaan kertoa, millä kirkastetaan sitä mustaa aukkoa, jonne palaute tuntuu opiskelijoiden mielestä osittain katoavan.

Palaute vaikuttaa ja opettaa

Opiskelijapalautteen kautta opiskelijoiden ääni kuuluu ja vaikuttaa. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen, palautteesta keskustelu ja sen pohjalta yhteinen kehittäminen ovat työelämässä tarvittavia taitoja. Niitä on nostettu esiin Arenen suosituksissa amk-tutkintojen yhteisiksi kompetensseiksi [4]. Palaute kehittää opiskelijan osaamista – ja samalla osoittaa laatujärjestelmäämme toimivuuden.



Pirjo Partanen
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Kielikeskus

Lähteet

[1] Vipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu. Uraseuranta. AMK-uraseuranta: osaamisen ja työn vastaavuus eri vuosina. Hakupäivä 12.4.2023. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiZDk5MmY2MzQtY2E1Ni00MGE4LTg5OWUtNzUwZDJjYTIxNGRmIiwidCI6IjkxMDczODlkLTQ0YjgtNDcxNi05ZGEyLWM0ZTNhY2YwMzBkYiIsImMiOjh9

[2] Oulun ammattikorkeakoulu. Oamk 2025 – tahtotila ja tiekartta. Vaatii kirjautumisen. Hakupäivä 2.4.2023. https://heimo.oamk.fi/johtaminen/toiminta-ja-taloussuunnittelu/

[3] Oulun ammattikorkeakoulu. Oulun ammattikorkeakoulun strategia 2020–2030. Hakupäivä 12.4.2023. https://www.oamk.fi/fi/oamk/nain-toimimme/strategia

[4] Arene ry. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Hakupäivä 12.4.2023. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572

Post Views: 1 258