Vauhtia erityiseen tukeen osallistamalla

Koulutuskeskus Brahen opetus- ja ohjaushenkilöstö osallistui Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Ammatillisen opettajakorkeakoulun (Amok) pedagogisen henkilöstökoulutuksen toteuttamaan erityisen tuen teemaan liittyvään koulutuskokonaisuuteen. Tässä artikkelissa esitellään kokonaisuuden pedagogista käsikirjoitusta, osallistujien ajatuksia toteutuksesta ja erityisen tuen kehittämistöiden parhaat palat. Tietoa voidaan hyödyntää ammatillisen toisen asteen opetushenkilöstön jatkuvan oppimisen prosesseissa. Oamkin opettajat voivat hyödyntää tietoa pedagogisessa työssään ja opiskelijoiden oppimisen tukemisessa.

Lähes koko Koulutuskeskus Brahen opetus- ja ohjaushenkilöstö, noin 60 henkilöä, osallistui Oamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun pedagogisen henkilöstökoulutuksen toteuttamaan VETO ‒ vauhtia erityiseen tukeen osallistamalla -koulutuskokonaisuuteen marraskuun 2022 ja helmikuun 2023 välisenä aikana. Tarve erityisen tuen koulutukselle nousi opetushenkilöstön toiveesta saada lisää tietoa niiden opiskelijoiden opettamiseen ja kohtaamiseen, joilla on mielenterveyden haasteita tai neuropsykiatrisia (nepsy) erityispiirteitä. Lisäosaamista haluttiin myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen tukemiseen.

Kokonaisuuden tavoitteena oli vahvistaa osallistujien tietoutta ja osaamista yhä useammalla ammatillisia opintoja suorittavalla opiskelijalla esiintyvistä erilaisista oppimisen haasteista. Lisäksi tavoitteena oli kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön omaa ja työyhteisön osaamista sekä tuoda konkreettisia toimintamalleja erilaisten oppijoiden oppimiseen ja arjen tukemiseen. VETO-kokonaisuudella edistettiin opiskelijoiden oppimisen tuen käytänteitä, yksilöllisiä oppimispolkuja ja ammatillisen osaamisen kehittymistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Koulutuskokonaisuuden pedagoginen käsikirjoitus ja kokonaisuuden toteutus koostui erityisen tuen asiantuntijaluennoista, niiden väliin sijoittuvasta osallistavasta pienryhmätyöskentelystä, osallistujien omaan työhön liittyvästä yhteiskehittämisestä, erityiseen tukeen liittyvästä oman osaamisen reflektoinnista oppimispäiväkirjan avulla sekä päätöstapaamisesta (kuvio 1). Koulutus oli Opetushallituksen rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus, ja sen toteutuksessa hyödynnettiin Osallistu ja osallista, Ytot vauhtiin ja Entä jos -hankkeita [1] [2] [3].

Kouluttajina toimivat Amokin lehtorit Tuula Savikuja, Minna Sandberg, Eero Talonen sekä Pirjo Hiltunen. Koulutuskokonaisuuden toteutuksesta ja pienryhmistä vastasivat lehtorit Ulla Mäntykangas ja Raisa Aine. Kouluttaja Sanna Virtanen (Happia) ja lehtori Pirjo Hiltunen osallistuivat myös pienryhmien vetämiseen.

Erityisen tuen taidot osana opettajuutta

Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin, tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä tukea opinnoissaan oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi. Erityisellä tuella pyritään siihen, että opiskelija pystyy saavuttamaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen. [4] [5]

Erityisopettaja tai erityisen tuen asiantuntija suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa. On tärkeää, että kaikki opiskelijan kanssa työskentelevät ovat tietoisia tukitoimista ja sitoutuvat niiden toteuttamiseen. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi:

• erityisopettajan, opettajan tai ohjaajan tuki
• osa-aikainen pienryhmäopetus
• yksilölliset opiskelu- ja opetusjärjestelyt: aikataulut, materiaalit, oppimisympäristöt ja osaamisen osoittamisen tavat
• selkeiden ja saavutettavien opetusmateriaalien käyttäminen sekä monipuoliset opetusmenetelmät
• erilaisten oppimisen apuvälineiden, kuten äänikirjojen tai kuvitettujen ohjeiden, käyttäminen
• yksilöllinen opinto- ja uraohjaus sekä
• opiskelu- ja elämänhallintataitojen harjoittelu. [6]

Erityistä tukea annetaan myös opiskeltaessa työpaikalla ja/tai osaamisen osoittamisessa eli näytössä. Sovitut tukitoimet tulee kirjata opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS), jotta niiden toteutumista ja vaikuttavuutta voidaan arvioida. [4] [6] Inkluusioajattelun mukaisesti ammatillisissa opinnoissa kaikki opiskelijat kuuluvat samaan oppimisyhteisöön ja kaikilla on mahdollisuus osallisuuteen ja toimijuuteen yhteisössä [7].

Inklusiivinen pedagogiikka kaikilla kouluasteilla haastaa opettajien ja ohjaajien osaamisen ja yhteistyön. Tarvitaan monipuolisia kohtaamisen taitoja, tuen ja ohjauksen menetelmiä sekä yhteistyön muotoja, jotta yksilöiden ja ryhmien erilaisiin oppimisen tuen tarpeisiin voidaan vastata. [7]

Teemawebinaareista osaamista erityiseen tukeen, oppimispäiväkirjalla osaaminen esiin

Jotta erityinen tuki toteutuu aidosti käytännössä, on tärkeää, että kaikki opettajat ja ohjaajat tuntevat erityisen tuen perusteet ja sitoutuvat opiskelijan kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Siksi teemawebinaareissa käsiteltiinkin erityisen tuen perusteita, tukea erityisissä oppimisvaikeuksissa (lukemisen ja kirjoittamisen, matematiikan ja hahmottamisen vaikeuksissa), saavutettavaa opiskelumateriaalia ja oppimisympäristöjä, neuropsykiatrista eli nepsy-tukea sekä opiskelijan mielenterveyden ja jaksamisen tukemista. Teemawebinaarissa erityisen tuen opettaja-asiantuntijat alustivat teemasta ja sen ilmiöistä pohjautuen myös säädöksiin sekä käytännön esimerkkeihin. Kouluttajat nostivat esiin myös opiskelijan vahvuuksien ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen tärkeyden.

Jokainen osallistuja reflektoi omaa ammatillista kasvuaan ja erityisen tuen osaamistaan vapaamuotoiseen oppimispäiväkirjaan. Oppimispäiväkirjan tavoitteena oli myös osoittaa 8 opintopisteen laajuisten opintojen osaaminen. Teemawebinaarien vetäjät antoivat oppimispäiväkirjaan pohdintakysymyksiä, kuten mitä uutta opit ja oivalsit, mikä jäi mietityttämään ja miten aiot soveltaa opittua omassa työssäsi.

Oppimispäiväkirjojen pohdinnat toimivat osallistujalähtöisesti myös pienryhmäkeskustelujen käynnistäjinä. Vertaisoppiminen oli mahdollista, koska kaikki pienryhmän jäsenet näkivät toistensa oppimispäiväkirjat. Oppimispäiväkirjoista annettiin tekijälle henkilökohtainen palaute, jotta reflektointi auttaisi myös jatkossa erityisen tuen osaamisen kehittymistä.

Pienryhmien tavoitteena yhteisöllinen erityisen tuen laadun kehittäminen

Koulutuskokonaisuuden osallistujat jakaantuivat koulutusaloittain viiteen noin 10 hengen pienryhmään. Jokaisessa pienryhmässä oli mukana myös erityisopettaja omasta organisaatiosta erityisen tuen prosessin asiantuntijana. Pienryhmät kokoontuivat teemawebinaarien välillä. Pienryhmätyöskentelyssä tavoite oli hyvin konkreettisesti ja matalalla kynnyksellä keskustella teemawebinaarin teemasta ja sen ilmiöistä opetuksessa ja löytää yhdessä ratkaisuja opettajan työhön. Esimerkiksi yhden osaston pienryhmä koosti kaikki tukimuodot, joita heidän osastollaan opiskelijat tarvitsevat. Opettajat pohtivat yhdessä, miten tukea on mahdollista toteuttaa konkreettisesti omassa työssä.

Pienryhmissä määritellyt ja niissä yhteiskehitetyt erityiseen tukeen liittyvät toimenpiteet ja oppimispäiväkirjojen kysymykset olivat merkittävässä roolissa koko prosessin ajan. Teamsiin rakennetun oppimisalustan kautta kaikki pienryhmän jäsenet pääsivät osallistumaan kehittämistyöhön.

Moni erityistä tukea tarvitseva opiskelija hyötyy käytännönläheisestä ja työvaltaisesta oppimisesta. Oppimista tukevat rauhallinen oppimisympäristö ja opiskelijan tahdin mukaan etenevä opiskelu. Selkeä oppimateriaali tukee oppimista, samoin opiskeltavan asian jakaminen pienempiin osiin. Opiskelija voi saada hyötyä myös erilaisten tukimateriaalien käytöstä, kuten äänikirjoista, kuvista ja niin edelleen [7].

Koulutuskokonaisuudessa kehitettiin sisältöjä ja toimintatapoja, jotka auttoivat paitsi erityistä tukea tarvitsevia niin myös kaikkia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita (taulukko 1). Hankkeessa lähestyttiin opiskelijoiden oppimisen tuen tarvetta myös pedagogisen saavutettavuuden näkökulmasta. Se mikä on opetusjärjestelyjen ja menetelmien suhteen jollekin opiskelijalle välttämätöntä, voi olla jollekin opiskelijalle tarpeellista, muttei kenellekään haitaksi. Näin ollen kehittämistöissä tuotetut ideat hyödyttävät kaikkia opiskelijoita. [8]

Kehittämistyön teema	Kehittämistyön lyhyt kuvaus
Lisätty todellisuus ja QR-koodit opetuksessa	Lisätty todellisuus voi auttaa opiskelijoita hahmottamaan monimutkaisia käsitteitä, harjoittelemaan käytännön taitoja ja parantamaan oppimistuloksia. Kehittämistehtävässä tarkasteltiin, miten lisättyä todellisuutta voidaan soveltaa oppimistilanteisiin. Lisäksi selvitettiin QR-koodien käyttö oppimisessa ja opetuksessa, sillä ne tarjoavat monia mahdollisuuksia opiskelijoiden vuorovaikutteiseen ja osallistavaan oppimiseen.
Opinnot alkuun! ‒ Saavutettava opiskelijan tietopankki	Kehittämistyön tavoitteena oli tehdä Brahe.fi-opiskelijan tietopankki saavutettavaksi. Saavutettavuutta parannettiin mm. tekstien muokkaamisella selkeämmäksi, mahdollisuudella kuunnella tekstit, QR-koodien hyödyntämisellä, ohjeiden kuvittamisella ja erilaisilla ohjevideoilla, joissa on tekstitys ja ääni.
Joustava tiimityö ‒ aikaa yhteiskehittämiselle!	Joustavan tiimityön tavoitteena oli lisätä vertaistukea ja tehokasta yhteistoimintaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden laadukkaan opetuksen ja turvallisen toimintaympäristön varmistamiseksi. Kehittämistyössä muun muassa suunniteltiin säännölliset, strukturoidut erityiseen tukeen liittyvät osaston opetushenkilöstön lähitapaamiset sekä niihin liittyvät ratkaistavat kysymykset kuten tapaamisten organisointi, resurssointi ja toteutus.
Oppimiskompassi-sovellus opiskelijalle opintojen seurantaan	Kehittämisen kohteena oli opintojen selkeyttämisen työkalu luonnonvara-alalle. Työkalun avulla opiskelija voi ajantasaisesti seurata oman osaamisen kehittymistä ja suorittamiaan opintoja. Tavoitteena on helpottaa itseohjautuvuutta, koska kompassista saa tietoa puuttuvista suorituksista, jolloin se ohjaa opiskelijaa tekemään oikeita harjoitteita tai tehtäviä.
Ammatillisten rästipajojen toiminnan kehittäminen	Kehittämisen kohteena oli toimintamalli ammatillisiin opintoihin liittyvästä pajatyöskentelystä. Pajassa on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja tukea ammatillisiin opintoihin. Erityisen tuen opiskelijoilla on ”etuajo-oikeus”, mutta paja on tarkoitettu kaikille osaston opiskelijoille. Pajan toiminnan kehittämisessä tärkeänä pidettiin säännöllistä ajankohtaa (tietty päivä viikossa) ja pajapäivän teemoitettua aihepiiriä. Opettajaresurssi on kiertävä eli jokainen osaston ammatillinen opettaja on vuorollaan pajavastuussa.
Yhdenmukaisuuden ja saavutettavuuden kehittäminen It’s Learning -oppimisalustalla	Verkkokurssien selkeyttäminen ja mahdollisimman selkeän kielen käyttäminen palvelee kaikkia opiskelijoita. It’s Learning -ympäristön saavutettavuutta kehitettiin rakentamalla yhdenmukaiset pohjat, joihin opettaja voi rakentaa oppimistehtävänsä. Ympäristöön rakennetut infolaatikot ohjaavat opettajan tekemistä ja selkeyttävät opiskelijan työskentelyä. Tavoitteena on, että jokainen opettaja lähtökohtaisesti käyttää samanlaista, jäsenneltyä oppimisympäristöä ja oppimisympäristön rakenne on opiskelijalle tuttu ja näin helposti saavutettava.
Tilaratkaisujen kehittäminen keskittymistä ja hahmottamista parantamaan	Tilaratkaisujen kehittämisessä todettiin, että tarvitaan erilaisia apuvälineitä ja ratkaisuja opiskelijoiden keskittymisen tueksi. Jotkut opiskelijat tarvitsevat erityisen työrauhan ja oman tilan opiskella tai korvatulpat, jotka vaimentavat taustamelua. Myös selkeät opasteet työpajoihin ja luokkatiloihin helpottavat monen opiskelijan arkea, joten kehittämistehtävässä suunniteltiin esim. oppilaitoksen käytävien värikoodausta ja sen toteutusta. Tämä palvelee myös turvallisuutta, sillä hädän sattuessa sokkeloisessa kiinteistössä, jossa ei ole kunnon opastuksia, on vaikea ohjata esimerkiksi pelastushenkilöstöä paikalle.
Yhteisopettajuuden kehittäminen	Yhteisopettajuuden kehittäminen ja sen toiminnalliset ratkaisut helpottavat opettajan työtä. Opiskelijaryhmiä yhdistämällä voidaan opetusta toteuttaa niin, että enemmän huomiota ja ohjausta vaativia opiskelijoita ohjaa toinen ammatillinen opettaja ja opinnoissa nopeammin edenneitä toinen. Tämä vähentää opiskelijoiden turhautumista, koska opetus ja ohjaus on osuvampaa opiskelijan tarpeisiin nähden. Järjestely vaatii opettajatiimiltä yhteissuunnittelua ja aikataulutusta.
Tutkinnon perusteet ”tehtäviksi”	Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit voivat olla haastavia opiskelijoille. Näiden sisältöjen avaaminen tehtävien muotoon on opiskelijoiden palautteen perusteella ollut toimivaa ja opiskelijan on helpompi hahmottaa, mitä tekemällä osaamisen voi saavuttaa.
Käänteinen opetus- käytännöstä teoriaan ammatillisissa opinnoissa	Monelle ammatilliseen koulutukseen tulevalle tekemällä oppiminen on luontainen tapa osaamisen hankkimiseen. Käänteisissä opinnoissa osaamisen hankkimisen lähtökohtana on aina ensin ohjattuna tekeminen, jota kautta siirrytään hankkimaan teoriaosaamista tekemiseen.
OPVA = oppimisvalmiuksia tukevien opintojen kehittäminen	Yksi opiskelua vaikeuttava tekijä nuorilla on puutteelliset arjentaidot. Kehittämistehtävänä pienryhmä teki tukimateriaalia opiskelijoiden arjentaitoihin ja opiskeluvalmiuksiin sekä pohti ratkaisuja, miten OPVA-opintoja voidaan järjestää Brahessa.

Kehittämistehtävät ja erityiseen tukeen liittyvä aineisto jäivät osallistujien hyödynnettäväksi, ja niitä oli lupa ”parastaa” muiden koulutusalojen käyttöön vapaasti. Kehittämistöiden tulokset jaettiin päätöstapahtumassa, jossa jokainen ryhmä sai lisäksi vertaispalautetta. Kehittämiskommentit ja hehkutukset esityksistä oli mahdollista kirjata esitysten aikana Padletiin. Esimiesten mukanaololla kehittämistöiden esittelyssä varmistettiin kehittämistöiden eteneminen myös jatkossa.

Lopputapahtumassa yhdenvertaisuusasiantuntija, kouluttaja Maryan Abdulkarim taustoitti antirasismista ja moninaisuudesta. Oppilaitoksilla ja opetushenkilöstöllä on keskeinen rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä ja se edellyttää konkreettista toimia, riittäviä resursseja avoimuutta ja halua edistää yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta sekä opiskelijoiden kohtaamista yksilöinä taustan sijaan. Osallistujia ohjattiin hankkimaan lisäosaamista tähän teemaan liittyen esimerkiksi THL:n verkkokoulutuksesta antirasismista ammattilaisille. [9]

VETO-koulutuskokonaisuudessa opettajat yhteisen äärellä ‒ palaute erinomaista!

VETO ‒ vauhtia erityiseen tukeen osallistamalla -koulutuskokonaisuudesta kerättiin osallistujapalaute Webropol-kyselyllä. Kysely lähetettiin 65 henkilölle, ja vastauksia saatiin 30 henkilöltä (n = 30). VETO-koulutuskokonaisuudella koettiin olevan melko paljon tai paljon vaikutusta erityisesti siihen, että osallistuja tunnistaa nyt paremmin erityisen tuen tarpeen, sen taustalla olevia ilmiöitä ja pystyy soveltamaan niitä tietoisemmin ja tavoitteellisemmin omassa työssä (yli 80 % vastaajista).

Kiitos hyvästä koulutuksesta!

Enemmän tällaisia koulutuksia!

Arvokasta tietoa ja oppia, miten kohdata ja tukea erityistä tukea vaativia opiskelijoita.

Tällaisia koulutuksia lisää tämä oli todella hyvä ja tukee työtäni ihan älyttömästi. Kiitos <3

Palautteen pohjalta osaamisen kehittymisen kannalta merkityksellisimpänä VETO-kokonaisuudessa pidettiin teemawebinaarien asiantuntijaluentojen lisäksi lähitapaamisina pidettyjä pienryhmiä, joissa opettajat kokoontuivat ”saman pöydän äärelle” kehittämään omaa työtänsä ja erityisen tuen osaamistaan:

Kaikki teemawebinaarit olivat
aivan mahtavia ja kiinnostavia!

Pienryhmät oli todella hyvä juttu! Saimme todella rakentavaa keskustelua aikaan.

Oli aivan mahtava tapa tehdä töitä.

Oli ihana olla työkavereiden kanssa saman asian äärellä ja vaihtaa ajatuksia ja suunnitella jotain uutta.

Vastaajat kokivat VETO-koulutuskokonaisuuden antaneen heille lisätietoa erityisestä tuesta ja auttaneen heitä varautumaan erilaisiin tuen tarpeisiin herättäen ajatuksia siitä, millaisia erityisen tuen tarpeita opiskelijoiden kanssa vastaan voi tulla. Vastauksista kävi ilmi, että opetus- ja ohjaushenkilöstö oli saanut itsevarmuutta omaan työhön, taitoa tarjota opiskelijoille uusia tapoja opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen, kykyä selkeyttää omaa opetusta ja soveltaa erilaisia työtapoja. Merkittävä onnistuminen koulutuksessa oli se, että erityisen tuen asiat tulivat tutummaksi kaikille osallistujille ja lain edellyttämät kirjaamiskäytännöt omassa organisaatiossa tulivat kaikkien tietoisuuteen.

Palautteissa kehittämiskohteiksi kokonaisuudessa nostettiin ajan puute. Aikataulu koulutukselle koettiin aivan liian tiukaksi opintopistemäärään nähden. Kehittämistehtävälle, samoin kuin teemawebinaareille, olisi toivottu enemmän aikaa. Opiskelijan mielenterveyden ja jaksamisen tukeminen jäi muutamien osallistujien mielestä liian pintatasolle, kun arjessa on todella haastavia tilanteita ja asioita lähes päivittäin tai ainakin viikoittain.

Erityinen tuki on opiskelijan oikeutta ja opettajan osaamista

VETO-koulutuskokonaisuuden tavoitteena oli osallistujien tarve ja kiinnostus erityisen tuen osaamisen kehittämiseen paitsi omassa opettajuudessaan niin myös organisaation yhteisenä toimintatapana. Pedagogista käsikirjoitusta laadittaessa tavoitteena pidettiin luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiiri muodostamista muun muassa pienryhmien avulla. Ammatillisella opettajalla tai ohjaushenkilöstöön kuuluvalla ei välttämättä ole aiempaa osaamista erityisestä tuesta, mutta erityisen tuen osaamista tarvitaan yhä enemmän.

Kokonaisuuden tavoitteena olikin luoda yhteistä keskustelukulttuuria erityisestä tuesta ja jakaa osaamista. VETO-kokonaisuudessa sai kysyä ja ihmetellä, eikä kaikkea tarvinnutkaan tästä aiheesta vielä osata! Työyhteisöissä saatiinkin poikkeusolosuhteiden jälkeen arvokasta yhteiskehittämistä ja keskustelua aikaiseksi. Kokonaisuudessa haluttiin jakaa ja vakiinnuttaa erityisen tuen opiskelijoiden hyödyksi tulevia hyviä käytänteitä, voimaantua kehittämisestä ja saada kokemus oppivasta organisaatiosta.

Loppuseminaarin esityksistä koottu sanapilvi (kuvio 2) kertookin oppimisen tuen moninaisuudesta. Koska erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen tapahtuu opettajan arjen toiminnoissa, haluttiin jokaista yksilönä kannustaa teeman reflektioon ja ilmiöiden pohdintaan oman työn ja osaamisen kehittymisen kannalta.

Ammatillisten opiskelijoiden onnistumisen kokemukset liittyivät usein käytännön töihin ja tehtäviin, kuten ammattiopintoihin tai työsalitoimintaan. Ne saavat aikaan positiivista kehää ja innostusta sekä intoa oppimiseen. Sopiva tuki ja ohjaus puolestaan lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia onnistua. Karvin arvioinnissa annetut kehittämissuositukset toteutuivat tässä ja muissa tähän teemaan liittyvissä koulutuksissa monella tapaa. [7] Erityisesti vahvistui henkilöstön erityisen tuen osaaminen, tiedonkulun merkitys opetus ja ohjaushenkilöstön välillä, tuen muotojen kehittäminen, tuen tasojen ja muotojen selkeys.

Tuen tarve ei opiskelijan koulupolulla häviä minnekään, ehkä muuttaa vain hieman muotoaan. Siksi erityinen tuki on osa paitsi toisen asteen myös korkeakouluopetushenkilöstön osaamista, jotta inkluusion mukaisesti myös korkeakouluopiskelijat kohdataan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Näitä toisella asteella kehitettyjä erityisen tuen toimintamalleja kannattaa hyödyntää myös korkea-asteella. Opettajien ja ohjaajien aito kiinnostus, yhteistyö, opiskelijan kuunteleminen ja arvostaminen ovat tärkeitä edellytyksiä yksilölliselle tuen suunnittelulle, toteutukselle ja opinnoissa menestymiselle.

Raisa Aine
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus, pedagoginen henkilöstökoulutus

Ulla Mäntykangas
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus, pedagoginen henkilöstökoulutus

Pirjo Hiltunen
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus, ammatillinen erityisopettajankoulutus

Lähteet

[1] Oulun ammattikorkeakoulu. Erityistä tukea tarvitsevat ja yhteiset tutkinnon osat (osa Ytot vauhtiin -hanketta). Täydennyskoulutus. Hakupäivä 22.5.2023. https://www.oamk.fi/fi/koulutus/taydennyskoulutus/tk?tkid=896&kid=1491&kieli=FI

[2] Oulun ammattikorkeakoulu. Entä Jos ‒ erityistä tuesta toimintaan. Täydennyskoulutus. Hakupäivä 22.5.2023. https://www.oamk.fi/fi/koulutus/taydennyskoulutus/koulutuskalenteri/?tkid=882&kid=1468&kieli=FI

[3] Oulun ammattikorkeakoulu Osallistu ja osallista ‒ tehdään yhdessä (etä)tiimissä. Täydennyskoulutus. Hakupäivä 22.5.2023. https://www.oamk.fi/fi/koulutus/taydennyskoulutus?tkid=889&kid=1483&kieli=FI

[4] Opetushallitus. 2023. Opiskelijan hyvinvointi ja tuki ammatillisessa koulutuksessa. Hakupäivä 22.5.2023. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskelijan-hyvinvointi-ja-tuki-ammatillisessa-koulutuksessa

[5] Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531, § 64 ‒ Erityinen tuki. Finlex. Hakupäivä 29.5.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531#L7P64

[6] ePerusteet. Ohjeet ja materiaalit: Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa. Hakupäivä 24.5.2023. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/4426603/tekstikappale/4512362

[7] Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 2021. Ammatillisen koulutuksen erityinen tuki arvioitu ensimmäistä kertaa ‒ työnjaossa, osaamisessa ja resurssoinnissa kehitettävää. Hakupäivä 24.5.2023. https://karvi.fi/2021/09/02/ammatillisen-koulutuksen-erityinen-tuki-arvioitu-ensimmaista-kertaa-tyonjaossa-osaamisessa-ja-resursoinnissa-kehitettavaa/

[8] Opetushallitus. 2014. Esteettömästi toisen asteen opintoihin − opas esteettömään opiskelijavalintaan ja opiskeluun. Oppaat ja käsikirjat 2014:10. Hakupäivä 29.5.2023. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/esteettomasti-toisen-asteen-opintoihin

[9] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkokoulutusmateriaali antirasismista ammattilaiselle. Hakupäivä 24.5.2023. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/verkkokoulutus-antirasismista-ammattilaisille