Blogikirjoituksessa tutustutaan siiliorakkaaseen (Hericium erinaceus) ja sen sisältämiin aineisiin. Siiliorakas sisältää lukuisia bioaktiivisia komponentteja, jotka herättävät kiinnostusta niiden potentiaalisten terveysvaikutusten takia. Näitä ovat esimerkiksi hericenone, hericene sekä ergosteroli. Lisäksi pohditaan, mitkä tekijät vaikuttavat bioaktiivisten komponenttien määrään ja miten niillä voidaan kehittää sienten kasvatusta uudesta näkökulmasta.
Siiliorakas on valkoinen, pallomainen sieni, joka saa nimensä sen roikkuvista ”piikeistä”, jotka kasvavat sienen ikääntyessä. Siiliorakkaalla ei ole kiduksia tai huokosia kuten useimmilla muilla sienillä. Siiliorakkaan koko vaihtelee huomattavasti ja suurimmat voivat olla halkaisijaltaan jopa 75 senttimetriä. Nuorena siiliorakkaan väri vaihtelee vaaleanpunaisesta valkoiseen (kuva 1), mutta ikääntyessään se muuttuu kellertäväksi ja elinkaarensa päättyessä rusehtavaksi. [1]
Bioaktiiviset komponentit ja niiden merkitys
Siiliorakkaassa esiintyy monia bioaktiivisia komponentteja. Tässä keskitytään kuitenkin näistä tutkituimpiin ja mielenkiintoisimpiin, jotka ovat β-(1,3) -(1,6) -D-glukaanit, ergosteroli, hericenone ja hericene sekä näiden eri muodot.
β-glukaanit ovat ravintokuituja, joita esiintyy muun muassa viljoissa, hiivoissa ja sienissä. Viljoista peräisin olevilla β-glukaaneilla on erilaisia vaikutuksia kuin esimerkiksi sienistä peräisin olevilla. Lisäravinteena käytettynä sienen on osoitettu tukevan muistia sekä kognitiivistä ja henkistä terveyttä. Sienistä peräisin olevat β-glukaanit ovat tehokkaita kasvaimia vastaan ja tukevat immuunijärjestelmää. [2]
Ergosteroli on steroli, joka vakaannuttaa sienen solun rakennetta aivan kuten kolesteroli eläimillä. Ergosteroli on myös D2-vitamiinin esiaste. Altistuessaan UV-C-säteilylle ergosteroli muuttuu fotolyysissä D2-vitamiiniksi. Tämän takia sienet ovatkin erinomainen D-vitamiinin lähde. Ergosterolilla on myös muita terveysvaikutuksia, kuten antimikrobisia, antioksidanttisia ja syövänvastaisia vaikutuksia. [3]
Hericenone ja hericene yhdisteet ovat vielä erittäin vähän tutkittuja, mutta ne ovat osoittautuneet tutkimuksissa erittäin mielenkiintoisiksi komponenteiksi. Ne ovat aromaattisia monoterpeenejä ja tunnettuja niiden neuroprotektiivisten vaikutusten takia. Niillä on kyky stimuloida NGF:n tuotantoa eli hermokasvutekijän tuotantoa. NGF on neurotrofinen tekijä, joka löydettiin 1950-luvulla. Sillä on ominaisuuksia, jotka voivat edistää muun muassa ihmisten hermosolujen kasvua ja selviytymistä. [4]
Näiden komponenttien ansiosta siiliorakkaalla on todella paljon arvoa ravintolisämarkkinoilla. Tulevaisuudessa siiliorakasta voidaan kenties hyödyntää myös lääketieteessä. On kuitenkin muistettava, että vaaditaan lisää tutkimustietoa ennen kuin mitään terveysvaikutuksia voidaan todeta varmoiksi.
Bioaktiivisten aineiden määrän nostaminen
On tärkeää tutkia, miten bioaktiivisten aineiden määrää sienissä saadaan nostettua ja kuinka itse sienien biologista tehokkuutta saadaan nostettua. Tärkeimpinä tekijöinä näiden kehittämiseen lienee substraatti eli kasvualusta sekä kasvatusolosuhteet.
Eri substraattilisäaineilla voidaan mahdollisesti nostaa bioaktiivisten komponenttien määrää. Kasvatusolosuhteilla voidaan vaikuttaa sienten biologiseen tehokkuuteen ja mahdollisesti myös bioaktiivisten komponenttien määrään, joihin myös kuivauslämpötilalla ja kasvatuksen jälkeisellä säilytystavalla on merkitystä. Edellä mainituilla keinoilla myös sienten kasvatuksen harrastajat voivat parantaa omaa viljelyään, viljelijät nostaa tuotteidensa arvoa korkeammaksi ja parantaa kannattavuutta.
Antti-Eemeli Koskela
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelmassa
Joni Kosamo
lehtori
ICT ja liiketoiminta
Oulun ammattikorkeakoulu
Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön: Koskela, A-E. (2023). Uusien substraattiainesosien vaikutus kaupalliseen siiliorakkaan viljelyyn optimoiduissa kasvuolosuhteissa. [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138975
Lähteet
[1] Fungi perfecti. (24.4.2023). Lion’s mane mushroom benefits. https://fungi.com/blogs/articles/lions-mane-mushroom-benefits
[2] Fengmei, Z., Bin, D., Zhaoxiang, B., & Baojun, X. (2015). Beta-glucans from edible and medicinal mushrooms: Characteristics, physicochemical and biological activities. Journal of Food Composition and Analysis, 41, 165–173. https://doi.org/10.1016/j.jfca.2015.01.019
[3] Rangsinth, P., Sharika, R., Pattarachotanant, N., Duangjan, C., Wongwan, C., Sillapachaiyaporn, C., Nilkhet, S., Wongsirojkul, N., Prasansuklab, A., Tencomnao, T., Leung, G. P., & Chuchawankul, S. (2023). Potential Beneficial Effects and Pharmacological Properties of Ergosterol, a Common Bioactive Compound in Edible Mushrooms. Foods, 12(13), 2529. https://doi.org/10.3390%2Ffoods12132529
[4] Aloe, L., Rocco, M. L., Balzamino, B. O., & Micera, A. (2015). Nerve Growth Factor: A Focus on Neuroscience and Therapy. Current Neuropharmacology, 13(3), 294–303. https://doi.org/10.2174%2F1570159X13666150403231920
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.