Aiemmin sairaanhoitajat etenivät urallaan osastonhoitajiksi tai ylihoitajiksi. Nykyisin, ja tulevaisuudessa toivottavasti yhä useammin, ura voi edetä myös mielenkiintoisiin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin. Osaamisen kehittyminen ja uralla eteneminen edellyttävät sekä koulutusta että työkokemusta. Työelämältä muutos vaatii viisautta ja ennakkoluulottomuutta palkata erikoiskoulutettuja ja Master-koulutuksen käyneitä sairaanhoitajia erilaisiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja edetä uralla edistävät alan veto- ja pitovoimaa, joita tarvitaan erityisesti nyt, kun sosiaali- ja terveysalalla on työvoimapula ja huoli työvoiman riittävyydestä.
Miten koulutus ja työelämä tekevät yhteistyötä? Vastaako koulutus työelämän muuttuviin tarpeisiin? Hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja ohjausosaaminen (HykeO) on yksi Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisalan tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) seitsemästä osaajatiimistä. Ammattikorkeakoululle ominaisella tavalla tki-toiminta on vahvasti integroitunut koulutukseen ja oppimiseen sekä hankeyhteistyöhön ja jatkuvan oppimisen yhteistyöhön työelämän kanssa. Ideana on, että tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä hankkeista tuleva osaaminen ja uusi tieto löytävät tiensä opetussuunnitelmiin, opetukseen ja oppimiseen.
HykeO-osaajatiimissä on yhteys työelämän ja koulutuksen välillä
HykeO:n yhtenä tavoitteena on hoidon jatkuvuuden kehittäminen ja asiakaslähtöisyyden edistäminen. Teemat näkyvät vahvoina myös opetuksessa ja opetussuunnitelmatyössä. Hoidon jatkuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä on tavoitteena kehittää tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, mikä mahdollistaa ajantasaisen tiedonvälityksen uusimmista ja parhaimmista käytännöistä. Esimerkkeinä tällaisista asiakaslähtöisistä käytänteistä ovat muun muassa alueella kehitetyt ja käytössä olevat toimintamallit.
Tuiran hyvinvointikeskuksessa on kehitetty hoidon jatkuvuusmallia [1], jota on tarkoitus levittää koko Pohteen alueelle monin eri tavoin hoito ja palvelutakuu huomioiden [2]. Mallissa on kehitetty omalääkäri ja -hoitajatoimintaa. Tarkoituksena on, että asiakas kohtaa vastaanotolla tutun lääkärin ja hoitajan. Toimintatavan on todettu parantavan hoidon vaikuttavuutta ja laatua. [3]
Myös Nivalassa kehitetään hoidon jatkuvuutta. Siellä sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin, joka käynnistää hoitoprosessin. Asiakkaan hoidon tukena on tarvittaessa moniammatillinen tiimi. [4] Hoidon tarpeen arviointi on vaativaa ja siihen tarvitaan korkeatasoista osaamista.
Koulutuksen ja työelämän tiivis yhteistyö luo vankan perustan, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät vastaamaan alan muuttuviin tarpeisiin ja varmistamaan, että asiakas on aina hoidon keskiössä. Yhteistyö takaa myös sen, että koulutuksessa osataan huomioida vastaanottotoiminnan vaatima osaaminen ja että asiakkaan hoidon tarpeen arviointi osataan tehdä oikein, jolloin asiakkaat saavat laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa.
Työvoimapulan lievittämiseksi lisätään aloituspaikkoja sairaanhoitajan (AMK) koulutukseen
Huoli osaavan työvoiman riittävyydestä sosiaali- ja terveydenhuollossa on tällä hetkellä suuri. Sairaanhoitajat muodostavat tärkeän osan terveydenhuollon ammattilaisista, ja on tärkeää huolehtia, että sairaanhoitajia on tarpeeksi myös tulevaisuudessa. Sairaanhoitaja (AMK) tutkinto tuottaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) mukaan osaamistason kuusi [5]. Myös FinAME-asiantuntijuusmallin mukaan kliinisessä hoitotyössä sairaanhoitajan toiminta näyttöön perustuvassa toiminnassa on tasolla kuusi [6]. Koulutus antaa siis hyvät perustaidot ja laajat valmiudet työelämään mahdollistaen jokaiselle yksilöllisen urapolun rakentamisen.
Kasvattamalla sairaanhoitajien koulutusmääriä voidaan varmistaa, että terveydenhuollossa on riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä toteuttamassa laadukasta hoitoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut harkinnanvaraisen rahoituksen korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Tämä koskee myös sairaanhoitajien (AMK) koulutusmäärien lisäämistä. [7] Oamk kasvatti sairaanhoitajan (AMK) opiskelupaikkojen määrää syksyllä 2024 lisäämällä 20 uutta paikkaa aiempien 85 lisäksi. Tähän määrään sisältyy 20 aloituspaikkaa englanninkieliseen Bachelor of Health Care, Nursing -tutkinto-ohjelmaan, joka toteutuu nyt ensimmäistä kertaa [8].
Erikoistumiskoulutuksesta ja Master-tutkinnosta lisää osaamista ja mahdollisuuksia
Erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja työelämässä jo toimineille. Läheinen yhteys työ- ja elinkeinoelämään on erikoistumiskoulutuksissa tärkeää. [9]
Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutus vahvistaa osallistujan asiantuntijuutta kliinisen hoitotyön erityisosaajana asiakaslähtöisessä palveluprosessissa ja vastaanottotoiminnan näyttöön perustuvassa kehittämisessä. Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti kliinisen hoitotyön eritysosaajana potilaan hoitoprosessissa eri toimintaympäristöissä ja moniammatillisissa verkostoissa. [10] Erikoistumiskoulutuksen käyneiden sairaanhoitajien osaamista kannattaa hyödyntää esimerkiksi hoidon jatkuvuusmallin omahoitajan roolissa.
Kliinisen asiatuntijan tutkinto-ohjelma on tutkintoon johtavaa YAMK-koulutusta. Tutkinnossa on viisi syventävää vaihtoehtoa: laajavastuinen kliininen hoitotyö, mielenterveys- ja päihdetyö, kliininen asiantuntijuus palliatiivisessa hoidossa, kliinisen radiografian syventävät opinnot ja kliinisen bioanalytiikan syventävät opinnot. Syventävistä opinnoista useimmat toteutuvat verkostoyhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. [11]
Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijat ovat osaamisen EQF-tasolla 7 [5]. Laajavastuisten kliinisten asiantuntijoiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on omaan asiantuntijuusalueeseen liittyvän näytön ja näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen leivittäminen [6]. Tutkimus- ja kehittämisosaamisen lisäksi laajavastuiset kliiniset asiantuntijat työskentelevät usein puolet työajastaan esimerkiksi vastaanotolla potilastyössä. Tästä hyötyvät etenkin potilaat ja asiakkaat. Yhdistämällä nämä kaksi osaamisaluetta oman työyhteisön toimintaa kyetään tarkastelemaan kriittisesti, etsimään tutkimusnäyttöä sekä kehittämään toimintaa asiakas- ja ihmislähtöisesti yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa.
Koulutus ja työelämä yhdessä ihmisen parhaaksi
Sote-alan koulutuksella ja työelämällä on yhteinen kehittämisen kohde: hyvinvointipalvelut, jotka vastaavat ihmisten tarpeisiin. Kun toiminta on ihmislähtöistä, siinä huomioidaan asiakkaiden ja potilaiden lisäksi työntekijät. Korkeakoulutus tuottaa osaamista ja tutkintoja, mutta myös tekee soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä työelämän kanssa. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän tiivis yhteistyö varmistaa, että koulutusohjelmat ovat ajantasaisia ja vastaavat työelämän muutoksiin. Opiskelijat syventävät omaa osaamistaan opinnäytetöillä, joita työelämän kannattaa hyödyntää.
Alan vetovoimaisuus on tärkeää sekä koulutukselle että sosiaali- ja terveyspalveluille. On tärkeää saada uusia opiskelijoita alalle, josta myös työllistyy hyvin. Työelämässä oleville ammattilaisille ammatillinen kehittyminen ja koulutusmahdollisuudet ovat vetovoimatekijöitä. Pitovoiman kannalta on merkityksellistä, että saa olla kehittämässä omaa toimintaansa ja myös hankkia uutta osaamista.
Eija Niemelä
yliopettaja
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Satu Pinola
tiimipäällikkö, lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutuksen hakuaika on 26.2.–17.5.2024. Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelmaan voi hakea yhteishaussa 13.-27.3.2024. Tutustu koulutuksiin: • Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma (90 op) • Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutus (30 op) • Sairaanhoitaja (AMK), Oulu • Sairaanhoitaja (AMK), Oulainen
Lähteet
[1] Mäkelä, J., & Axelsson, J. (2023). Vastaanottotoiminnan Hoidon jatkuvuuden pilotti Tuiran hyvinvointikeskuksessa. POPsote. https://innokyla.fi/sites/default/files/2023-02/Loppuraportti%20Tuira.pdf
[2] Pohde. (2022). Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma 2023–2025. https://pohde.fi/wp-content/uploads/2022/11/pohde_sosiaali-_ja_terveyspalveluiden_jarjestamissuunnitelma_aluevaltuuston_hyvaksyma_24-10-2022.pdf
[3] Väyrynen, H. (23.1.2024). Hoidon jatkuvuusmalli laajenee koko Pohjois-Pohjanmaalle. Lääkärilehti. https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/hoidon-jatkuvuusmalli-laajenee-koko-pohjois-pohjanmaalle/
[4] Järvinen, E., Poikkimäki, T., & Hiltunen, V. (19.2.2024). Nivalan terveyskeskuksessa kehitetään hoidon jatkuvuutta. Pohde. https://pohde.fi/ajankohtaista/uutiset/nivalan-terveyskeskuksessa-kehitetaan-hoidon-jatkuvuutta/
[5] Opetushallitus. (Julkaisuaika tuntematon). Tutkintojen viitekehykset. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-viitekehykset
[6] Hotus – Hoitotyön tutkimussäätiö. (2022). FinAME-asiantuntijuusmalli™. https://hotus.fi/tutkimusnaytto-kayttoon/tukirakenteet-ja-toimintamallit/finame-asiantuntijuusmalli/
[7] Opetus- ja kulttuuriministeriö. (Julkaisuaika tuntematon). Harkinnanvarainen rahoitus sairaanhoitajien, bioanalyytikoiden, röntgenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisäämiseen. https://okm.fi/-/harkinnanvarainen-rahoitus-sairaanhoitajien-bioanalyytikoiden-rontgenhoitajien-ja-varhaiskasvatuksen-opettajien-koulutusmaarien-lisaamiseen
[8] Oulun ammattikorkeakoulu. (Julkaisuaika tuntematon). Bachelor of Health Care, Nursing. https://oamk.fi/bachelor-of-health-care-nursing/
[9] Opetus ja kulttuuriministeriö. (Julkaisuaika tuntematon). Korkeakoulutus. https://okm.fi/korkeakoulutus
[10] Oulun ammattikorkeakoulu. (Julkaisuaika tuntematon). Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutus, 30 opintopistettä. https://oamk.fi/sairaanhoitajan-vastaanottotoiminta/
[11] Oulun ammattikorkeakoulu. (22.2.2024). Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma (90 op). Haettu 29.2.2024 osoitteesta https://vanha.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opetussuunnitelmat?koulutus=kla2024s&lk=s2024
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.