Toisen vuoden agrologiopiskelijat miettivät unelmiensa pihattonavettaa lypsylehmille Navetan toiminnallinen suunnittelu -opintojaksolla. Suunnitelmat toteutettiin neljässä pienryhmissä joko puhtaalta pöydältä tai olemassa olevalle maatilalle. Suunnittelun apuna käytettiin 4dBarn Täyden kympin robottipihatto -verkkokurssia, josta sai hyvän pohjan pohjapiirustuksen tekemiseen. Jokaisen ryhmän lopputuloksesta tuli omanlaisensa, mikä kuvastaa sitä, miten paljon eri lähestymistapoja pihaton suunnitteluun voi olla.

Ensimmäisen ryhmän suunnittelemassa navetassa (kuva 1) on 100 lehmää. Kyseessä on kahden robotin navetta, jossa karja ruokitaan appeella. Ape jaetaan mattoruokkijalla. Lannan poisto ritilöiltä ja käytäviltä tapahtuu lantarobotilla eli ”puuhapetellä”. Navetassa on päälypsyryhmän iso alue, jossa on 110 vesipedein varustettua partta. Lisäksi löytyy sorkkakylpyalue.

Kuvassa pihaton piirretty pohjapiirros.
KUVA 1. Kahden robotin pihatto, jossa lehmillä on vesipedit ja ape jaetaan mattoruokkijalla. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Navetan toisessa päässä on rehustamo ja toisessa päässä takakierto alue. Ummessa oleville lehmille ja VIC-lehmille (Very Important Cows) on omat osastonsa. VIC-lehmät ovat kolme viikkoa ennen poikimista ja kolme viikkoa poikimisen jälkeen olevia lehmiä, jotka vaativat erityishuomiota.

Vasikoille on oma erillinen osastonsa, jossa on yksilökarsinoita ternivaiheen ajaksi. Myöhemmin vasikat siirretään ryhmäjuottokarsinaan, joka on kaksiosainen. Karsinassa on juottoautomaatti. Navetasta löytyy myös kaksi karjaharjaa. Kuivitus tapahtuu kuivituskärryllä, joka täytetään käsin kuivikkeella.

Eläinten hyvinvointi ja ihmisten työn keventäminen suunnittelun lähtökohtana

Toisen ryhmän suunnittelemassa navetassa (kuva 2) lähtökohtana oli pyrkiä luomaan pihatto, jossa työskentely olisi mahdollisimman mielekästä. Käsin tehtävän työn määrää pyrittiin vähentämään automatisaation kautta. Pihatosta löytyisi automaattinen ruokinta- ja kuivitusjärjestelmä sekä lantarobotti. Pihatossa on pyritty huomioimaan myös eläinten hyvinvointi ja esimerkiksi VIC-lehmille on kestokuivikepohja ja riittävästi tilaa sekä lehmillä on pääsy jaloittelutarhaan vapaasti.

Kuvassa pihaton piirretty pohjapiirros.
KUVA 2. Automatisoitu pihatto. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Robotille on suunniteltu puhdaskäytävä ylikulkusillan avulla työntekijälle (kuva 3). Lypsyryhmällä ja vastapoikineilla on vapaa pääsy lypsylle. Lehmä voidaan porttien avulla tarvittaessa ohjata robotilta erotteluosastolle. Erotteluosastolta ei ole vapaata pääsyä lypsyyn vaan työntekijä käy porteilla ohjaamassa lehmän erotteluosastolta robotille. Robotin läheltä löytyy myös alue haettaville lehmille. Alueelta ei löydy partta, ruokaa eikä vettä, jolloin robotille meno on nopeampaa.

Kuvassa navetan piirretty pohjapiirros.
KUVA 3. Navetan suunnittelussa huomioidaan ihmisten ja eläinten kulkureitit. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Seosrehua ja syväkuivikeparret

Kolmannen ryhmän suunnitelma pohjautui kuvitteelliseen tilaan, jossa on 80 lehmää, 26 vasikkaa ja 73 hiehoa. Lypsyssä olevia lehmiä on 70, ummessa olevia viisi ja poikimaosastolla viisi lehmää kerralla (kuva 4). Tiloja on mahdollista muuttaa portitusten avulla. Lehmät ovat holstein-rotuisia, ja ne ruokitaan seosrehulla, joka jaetaan vedettävällä apevaunulla läpiajettavalle ruokintapöydälle.

Kuvassa navetan piirretty pohjapiirros.
KUVA 4. Kolmannen ryhmän navetassa on huomioitu laajentamismahdollisuus. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Robottipihatossa on syväkuivikeparret ja turvekuivitus makuumukavuuden varmistamiseksi. Pihatosta löytyy takakierto, sairaskarsina, umpilehmien karsina, poikivien karsina ja mahdollisuus järjestää sorkkakylpy robotin läheisyyteen. Lannanpoisto käytäviltä tapahtuu lantarobotilla. Lantakuiluissa on vaijeriraappa.

Hiehot ovat omassa hallissaan, jonka viereen on suunniteltu vasikkala. Vasikat siirretään suoraan hiehopuolelle, ja siirto tapahtuu sisäkautta suoraan oman ikäluokan ryhmäkarsinaan. Vasikoilla on kaksi ryhmäkarsinaa ja neljä yksilökarsinaa. Maidon kuljettaminen pihatosta vasikkalaan tapahtuu Milktaxilla. Ryhmäkarsinoissa on juottoautomaatti, joka toimii molemmissa karsinoissa. Hiehoilla on neljä ryhmäkarsinaa sekä kaksi hoitopartta ja sairaskarsina. Hiehohalliin on tarvittaessa mahdollista tehdä yksi ryhmä- tai sairaskarsina.

Kaikissa rakennuksissa neliöt on suunniteltu siten, että hyväksyttävät yksilökustannukset eivät ylity eli investointituen hakeminen olisi mahdollista.

Pihatossa on 6000 litran tilatankki sekä bufferitankki, jonne maito virtaa isomman tankin tyhjennyksen ja pesun aikana. Maitoautonkulku maitohuoneelle on puhdasta reittiä pitkin, eivätkä likainen ja puhdas liikenne pääse risteämään. Ilmanvaihto tapahtuu pihatossa, ja hieholassa hormeilla ja lisäksi on avattavat verhoseinät. Robottipihatossa on myös helikopterituulettimet. Robottipihattoon asennetaan led-älyvalaistus, joka on ohjelmoitu yö- ja päivävalaistuksiin. Pihatossa on myös valvontakamerat. Suunnittelussa on huomioitu myös tulevaisuuden laajennusmahdollisuudet.

Lisää tilaa vasikoille ja ummessa oleville lehmille

Neljännen ryhmän suunnittelun lähtökohtana oli tehdä olemassa olevalle yritykselle suunnitelma laajennusta varten. Sekä poikimatilat että vasikoiden tilat haluttiin uudistaa niiden puutteellisuuden vuoksi. Uuteen navettaan haluttiin myös koneellinen kuivitus ja syväkuivikeparret hiekalla, jotta utareterveys paranisi. Muut toiminnalliset ratkaisut ovat pääpiirteittäin kunnossa nykyisessäkin tilan toiminnassa. Eläinten hakeminen roboteille on sujuvaa oikein suunnitellun portituksen ansiosta. Erotteluosasto ei estä muiden ryhmän eläinten pääsyä lypsylle, ja lypsyn jälkeen lehmä ohjautuu ruokintapöydän ääreen syömään.

Tilalla on 130 lypsävää lehmää, joiden lisäksi ummessa olevilla lehmillä ja nuorkarjalla on oma hallinsa. Nykyisestä navetasta lähtevät laajennuksen tieltä umpilehmät ja poikivat pois, jolloin navettaan jää vain kaksi lypsyryhmää. Nykyisen kahden robotin sijaan toisessa ryhmässä lypsää kaksi lypsyrobottia ja toisessa ryhmässä yksi. Yhden robotin ryhmässä lypsää 65 kovatuottoisinta ja vanhinta lehmää. Tämä ryhmä voidaan pitää sen verran vapaalla kapasiteetilla, että kovatuottoisilla on tilaa käydä lypsyllä usein ja vanhatkin lehmät pääsevät helposti lypsylle. Toisessa ryhmässä on ensimmäisten kausien lypsäjät.

Uusi laajennus koskee umpilehmiä, tiineitä hiehoja, poikima- sekä VIC- ja fresh-cow-osastoa (kuva 5). Laajennuksessa tehdään tilat myös juottoikäisille, alle kahden kuukauden ikäisille, vasikoille. Nykyinen nuorkarjanavetta toimii karjasuojana yli kahden kuukauden ikäisistä vasikoista aina tiineystarkastettuihin hiehoihin saakka.

Kuvassa navetan piirretty pohjapiirros.
KUVA 5. Pohjapiirustuksessa fresh-cow-, umpilehmä- ja VIC-osastot. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Vasikkalan suunnitelmassa on hyödynnetty 4dBarnin kylmäkasvattamoa vasikoille (kuva 6). Sen etuna on mahdollisuus rakentaa tarpeeksi tilaa edullisten rakennuskustannuksien vuoksi. Lisäksi kylmäkasvatuksessa vasikat pysyvät terveempinä, koska navetan ilma pysyy raikkaana ja kuivana.

Kuvassa vasikoiden kylmäkasvattamon piirretty pohjapiirros.
KUVA 6. Pohjapiirustus vasikoiden kylmäkasvattamosta. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Verkkokurssi auttoi navetan suunnittelutyössä

Täyden kympin robottipihatto -verkkokurssi oli opiskelijoiden mielestä selkeä ja helppokäyttöinen (kuva 7). Kurssin aloittaminen ja myöhemmin samoihin asioihin palaaminen koettiin visuaalisesti toimivaksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi. Kurssi oli opiskelijoiden mielestä sopivan lyhyt ja napakka. Lisäksi siinä oli asiaa hyvin havainnollistavia kuvia ja animaatioita, mikä auttoi hahmottamaan kokonaisuutta. Kurssilla käsiteltiin tärkeimpiä ominaisuuksia navetan toiminnallisuuden kannalta.

Valokuva, jossa kannettava tietokone ja jalka, jossa villasukka.
KUVA 7. 4dBarnin verkkokurssi tarjosi hyviä vinkkejä pihaton suunnitteluun (kuva: Tiina Väisänen).

Opiskelijat kokivat, että kurssi auttoi lähtemään liikkeelle navetan suunnittelutehtävässä, sillä kurssin suoritettua tiesi, mitä ainakin haluaa oman navetan suunnitelmaan. Siitä oli iso apu esimerkiksi osastoinneissa ja mittakaavojen mietinnässä. Havainnollistavien tehtävien ansiosta kurssiin pääsi paremmin sisälle.

Kurssista opiskelijat saivat hyvät vaatimukset siitä, mitä nykyajan navetan tulee sisältää, kuten ruokintapöydän pituusvaatimukset lehmää kohden, haettavien alue ja karsinoiden kokovaatimukset. Näiden avulla opiskelijat pystyivät itse lähteä ideoimaan ja suunnittelemaan niiden toteutuksen omaan navettaansa.


Anna Vähämetsä
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Joonas Huhtala
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Emilia Sorvari
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Alisa Otamo
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Annika Saari
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Ella Posti
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Essi Mikkola
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Joonatan Sarajärvi
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Ronja Vaaraniemi
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Roosa Alasiurua
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Saila Iisakka
Opiskelee agrologiopintoja Oulun ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa

Tiina Väisänen
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Tilta Patosalmi
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Suvi Lavalehto
Opiskelee agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Leena Kärkkäinen
lehtori
ICT ja liiketoiminta
Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätietoa:

- Nautakarjatalouden suunnittelu (12 op) opintojakso 
- Täyden kympin robottipihatto -kurssi 
- 4dBarn
Post Views: 575