Laadukkaan ja määrällisesti suuren perunasadon saavuttaminen edellyttää pellolta hyvää kasvukuntoa. Tärkeänä osana maan kasvukunnon ylläpitoa on monipuolinen viljelykierto, joka tuo maaperään orgaanista ainesta. Perunatilan viljelykiertoa suunnitellessa on paljon huomioon otettavia asioita, mutta myös mahdollisuuksia ja edellytyksiä, joita muissa tuotantosuunnissa ei välttämättä ole. Viime aikoina Suomessa on edistetty monen perunatilan kannalta mielenkiintoisen kasvin viljelyä ja jalostusta.

Valokuvassa perunapelto.
Perunan viljelystä ei jää korjuun jälkeen maahan juurikaan orgaanista ainesta, koska kasvijätteen määrä on hyvin pieni (kuva: Ehrecke/pixabay.com).

Peruna on viljelymaata kuluttava kasvi. Perunan viljelyssä maan muokkaus on voimaperäistä ja erityisesti korjuussa käytettävät koneet ovat raskaita. Lisäksi korjuu tapahtuu usein kosteissa olosuhteissa, jolloin tiivistymisriski on suuri.

Sopivat kasvit perunan viljelykiertoon

Perunatilan viljelykiertoa voidaan miettiä useista lähtökohdista. Tilan käytettävissä olevat resurssit ovat yksi hyvä lähtökohta viljelykierron suunnitteluun. Jos tilalla on käytettävissään nykyaikaiset viljan tuotantoon tarvittavat koneet ja rakennukset, on monipuolisen viljelykierron toteuttamiseen hyvät lähtökohdat. Erilaiset yhteistyösopimukset esimerkiksi tuoreviljan toimittamisesta karjatilalle ovat myös hyviä vaihtoehtoja. Vilja ei kuitenkaan maan kasvukunnon kannalta ole paras mahdollinen kasvi perunan viljelykiertoon. Rehuviljan tuotannon taloudellinen kannattavuus on myös suuresti riippuvaista maailmanmarkkinoista ja markkinapolitiikasta.

Perunan tuotanto tarjoaa viljelykiertoon mahdollisuuksia. Peruna viljelykierrossa mahdollistaa helposti toteutettavan täysin gluteenittoman viljelykierron. Perunan jälkeen myös pellon rikkakasvipaine on pienempi erityisesti monella muulla kasvilla haastavan juolavehnän osalta. Perunan esikasviarvo muille kasveille on myös hyvä. Itselleen peruna ei ole hyvä esikasvi.

Puhdaskauran viljely edellyttää tilan viljelykierrolta täyttä gluteenittomuutta. Kaura kasvina soveltuu myös perunatilan viljelykiertoon hyvin. Kaura viihtyy perunan viljelyssä tyypillisesti normaalia happamammalla maalla paremmin kuin esimerkiksi ohra. Kasvitautien osalta peruna ja kaura ovat hyvä pari. Niillä ei ole juurikaan yhteisiä kasvitauteja, joten kasvit keskenään vähentävät toistensa tautipainetta viljelykierrossa viljeltynä. Viljat ylipäätään ovat perunan viljelykierrossa hyvä lisä kasvivalikoimaan, mutta ainoastaan perunaa ja viljaa sisältävä viljelykierto ei ole maan kasvukunnon kannalta kestävää.

Erikoiskasvit tattari ja kumina ovat maan kasvunkunnon kannalta erinomaisia kasveja. Molemmat hyötyvät puhdaskauran tapaan gluteenittomasta viljelykierrosta. Tattarin esikasviksi ei sallita viljoja. Myös rypsi voi olla ongelmallinen esikasvi. Jääntirypsi on käytännössä kitkettävä kasvustosta, koska kemiallinen torjunta ei ole mahdollista. Peruna on tattarin kannalta erinomainen esikasvi, sillä perunan jälkeen pellon rikkakasvipankki on yleensä pieni. [1]

Kuminalla varsinaista esikasvirajoitusta ei ole, ja viljojen viljely on samassa viljelykierrossa mahdollista. [2] Kuminan vahva juuristo on kuitenkin arvokas lisä perunan viljelykierrossa. Kuminan viljelyssä on huomioitava pahkahomeen riski, joten sen viljelyssä viljelykierron tulisi olla riittävän pitkä. Kuminan ja perunan lisäksi viljelykierrossa olisi syytä olla kasvilajeja, jotka eivät ole pahkahomeen isäntäkasveja. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi viljat ja nurmi.

Viime aikoina Suomessa on edistetty useammankin non-food-kasvin viljelyä. Ne ovat kasveja, joita ei viljellä elintarvikekäyttöön. Kuituhamppu ja kuivaheinä ovat näistä olleet viime aikoina ehkä eniten esillä. Molemmat ovat mielenkiintoisia vaihtoehtoja myös perunatilan viljelykiertoon. Ne ovat maan kasvukunnon kannalta erinomaisia vaihtoehtoja. Näiden kasvien viljelyn aloittaminen on myös helppoa, sillä korjuu voidaan helposti ulkoistaa urakoitsijalle ja sadon varastoinnista ei tarvitse huolehtia.

Taloudellinen kannattavuus

Viljelykierron taloudellinen kannattavuus, tai ainakin sen miettiminen, on tärkeä osa viljelykierron suunnittelua. Perunatilalla peruna on yleensä viljelykieron selkeästi kannattavin kasvi. Siksi sen pinta-ala on perunatiloilla usein maksimoitu tuotantoa rajoittavan tekijän mukaan. Rajoittava tekijä voi olla esimerkiksi varastotila, peltopinta-ala tai markkinat.

Perunatilan muiden kasvien taloudellista kannattavuutta voi arvioida useammastakin näkökulmasta. Puhdaskaura on taloudellisesti kannattava kasvi, mutta sen vaikutus maan kasvukuntoon on negatiivinen. Perunatilalla maan kasvukunnon parantuminen ja orgaaninen aines ovat arvokkaita, mutta niille on vaikea laskea hintaa. Vaikka jokin viljelykasvi olisi katetuottolaskelman perusteella välttävästi kannattava, muuttaako viljelykasvin hyvä esikasviarvo perunalle tilanteen päinvastaiseksi suuremman ja laadukkaamman perunasadon muodossa?

Hyvä viljelykierto on suunniteltu tilakohtaisesti

Hyvä viljelykierto on aina tilakohtainen asia. Mikä sopii toiselle tilalle hyvin, voi toiselle tilalle olla huono vaihtoehto. Tilan senhetkiset resurssit sanelevat pitkälti viljelykierron mahdollisuuksia. Perunatilalla, jolla peltoalaa on käytettävissä runsaasti ja perunan pinta-ala kokonaispinta-alasta on syystä tai toisesta pieni, viljelykierrossa on runsaasti mahdollisuuksia vaikka useammankin erikoiskasvin tuotantoon.

Jos merkittävä osa tilan pelloista on perunan tuotannossa, viljelykierron toteuttamisen lähtökohtana voisi pitää maan kasvukunnon parantumista ja orgaanisen aineksen lisääntymistä. Tilan käytössä oleva kalusto, varastotilat ja työvoimaresurssit myös luonnollisesti vaikuttavat sopivan viljelykierron muodostamiseen. Sopiva viljelykierto onkin aina tilakohtaista ja jokaisen on tehtävä omat ratkaisunsa omien tavoitteidensa mukaisesti.


Arttu Kantola
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelmassa

Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön:

Kantola, A. (2024). Kuivalan tilan kehittämissuunnitelma [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411515

Lähteet

[1] Keskisen Mylly Oy. (3.1.2022). Keskisen Mylly Oy ostaa suomalaista tattaria. Haettu 1.12.2023 osoitteesta https://www.tattariosto.fi/index.php

[2] Transfarm Oy. (2024). Kuminan viljelyopas. https://www.transfarm.fi/kuminan-viljelyopas

Post Views: 87