Henkisellä perheväkivallalla on useita kielteisiä vaikutuksia kehittyvän nuoren identiteettiin, mielenterveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Identiteetin muodostuminen on yksi nuoruuden tärkeimmistä kehitystehtävistä, ja perheväkivallan kokemukset voivat vaurioittaa nuoren normaalia kehitystä peruuttamattomalla tavalla. Perheväkivallan muodoista henkinen perheväkivalta on edelleen vaikeasti tunnistettavissa ja siitä raportoidaan poliisille liian vähän. Opinnäytetyömme, johon tämä teksti perustuu, käsittelee henkisen perheväkivallan vaikutuksia nuoren identiteetin kehitykseen. Tavoitteenamme on, että nuorten kanssa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset saisivat lisää tietoa ja valmiuksia kohdata henkistä perheväkivaltaa kokeneita nuoria työssään.

Valokuva, jossa etualalla nyrkkiin puristettu käsi ja taustalla nainen istuu pöydän ääressä.
Henkisestä perheväkivallasta ja sen vaikutuksista puhutaan edelleen liian vähän (kuva: kamboopics/pexels.com).

Vuonna 2019 lähes 11 000 henkilöä joutui perheväkivallan uhriksi. Näistä uhreista jopa neljäsosa oli alaikäisiä lapsia ja nuoria. (Tilastokeskus, 2021.) Vuonna 2019 ja 2021 tehdyissä kouluterveyskyselyissä käy ilmi, että vanhempien tai muiden huoltajien tekemää henkistä perheväkivaltaa esiintyy lasten ja nuorten jokaisessa ikä- ja sukupuoliryhmissä lisääntyvästi. Ulkomaalaistaustaiset sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvat nuoret ovat erityisesti henkisen väkivallan riskiryhmässä. (Opetushallitus, 2023.)

Valokuva, jossa nainen pitää kädessään peilin palasia.
Henkinen perheväkivalta vaikuttaa nuoren minäkuvaan ja itsetuntoon (kuva: cottonbro studio/pexels.com).

Perheväkivalta vaikuttaa nuoren identiteettiin

Yksi tärkeimmistä nuoruuden kehitystehtävistä on luoda tasapainoinen ja yhtenäinen identiteetti (Pulkkinen ym. 2023, 19). Identiteetti muodostuu useista eri osa-alueista, kuten sukupuoli-identiteetistä, etnisestä identiteetistä ja ammatti-identiteetistä (Karvonen ym. 2023). Perheväkivalta vaikuttaa lapsen ja nuoren kasvuympäristöön epäsuotuisasti luoden perheeseen ja elinympäristöön turvattomuuden tunnetta. Kun perheen kuormitus- ja voimavaratekijät ovat epätasapainossa, nuoren identiteetti ei pääse kehittymään toivotulla tavalla. Perheväkivallalla tai sen uhalla voi olla nuoren kehityksen näkökulmasta peruuttamattomia seurauksia, jotka vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen saakka. (Pulkkinen ym. 2023, 197–202.) Yhtenäinen identiteetti on yhdistetty parempaan itsetuntoon, elämän merkityksellisyyteen ja parempaan toimintakykyyn (Penner, Gambin & Sharp, 2019).

Opinnäytetyömme tuloksissa esille nousi kolme keskeistä teemaa, jotka vaikuttivat perheväkivaltaa kokeneen nuoren identiteetin kehitykseen: minäkuva, mielenterveys ja sosiaaliset suhteet. Perheväkivallan seurauksena nuori kärsii todennäköisemmin alhaisesta itsetunnosta, itsesyytöksistä, irrallisuuden tunteista ja vaikeuksista sosiaalisissa suhteissa. Nuoret, jotka olivat kokeneet henkistä kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä, raportoivat merkittävistä masennusoireista ja sosiaalisesta ahdistuksesta. (Shah ym. 2021; Khambati ym. 2018.)

Terveydenhoitaja avainasemassa perheväkivallan puheeksi ottamisessa

Terveydenhuollon ammattilaisista jopa 48 prosenttia kertoo kohdanneensa työssään lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa usein tai erittäin usein. Kuitenkin huomattava osa ammattilaisista kokee tunnistavansa perheväkivallan ilmiön huonosti ja tarvitsevansa lisää tukea sekä materiaalia sen puheeksi ottamisessa. (Paasivirta ym. 2022.) Ammattilaisena on tärkeää osata kohdata perheväkivaltaa kokenut nuori ja tuntea perheväkivallan vaikutuksia, jotta nuorelle voidaan tarjota oikeanlaista apua ja tukea.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitaja ja muu koulun henkilökunta ovat avainasemassa nuoren kohtaamis- ja auttamistyössä. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto voi olla ensimmäinen paikka, jossa henkisen perheväkivallan merkit tunnistetaan ja otetaan puheeksi. Terveydenhoitajan ammattiin kuuluu velvollisuus puuttua tilanteisiin, joissa nuoren kasvu ja kehitys voi vaarantua.

Valokuva, jossa nuori istuu ulkona pää käsiin painettuna.
Henkisellä perheväkivallalla on vaikutuksia nuoren mielenterveyteen, kuten masennus- ja ahdistuneisuusoireiden ilmenemiseen (kuva: cottonbro studio/pexels.com).

On tärkeää tiedostaa, että vanhemmat eivät itse ole välttämättä tietoisia epäjohdonmukaisista kasvatusmenetelmistään, jolloin terveydenhoitajalla on tilaisuus kannustaa vanhempaa nuoren kehitystä tukevien kasvatusmenetelmien käyttöönottamiseen sekä puuttua perheväkivaltaan.

Terveydenhoitajan toimesta uusien kasvatusmenetelmien käyttöönottaminen voi saada alkunsa ja perheelle voidaan tarjota moniammatillista tukea ja apua juuri heidän tarpeisiinsa vastaten. Parhaimmillaan puheeksi ottamisen avulla voidaan katkaista henkisen perheväkivallan kierre ja välttää perheväkivallan ylisukupolviset vaikutukset. Myös terveydenhoitaja tarvitsee itselleen tueksi moniammatillista tiimiä, kuten opettajien ja koulukuraattoreiden apua, jotta perhettä voidaan auttaa parhain mahdollisin keinoin perheväkivaltaan liittyvissä tilanteissa.

Opiskeluterveydenhuollossa vanhempien epäjohdonmukaisiin kasvatusmenetelmiin ja mahdolliseen henkiseen perheväkivaltaan puuttuminen kokonaisvaltaisesti voi olla hankalampaa, sillä nuoren vanhemmat eivät ole enää yhtä tiiviisti mukana terveystarkastuksissa kuin kouluterveydenhuollon puolella. Opiskeluterveydenhuollossa painottuvat tämän vuoksi etenkin henkisen perheväkivallan merkkien tunnistaminen sekä turvallisen ja luotettavan ilmapiirin luominen, jotta nuori rohkaistuisi keskustelemaan perheväkivaltaan liittyvistä aiheista terveydenhoitajan tai muun luotettavan koulun aikuisen kanssa.

Ajoissa puuttuminen

Tulevina terveydenhoitajina koemme tärkeäksi, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat henkiseen perheväkivaltaan liittyviä merkkejä ja ottavat perheväkivallan puheeksi sen arkaluontoisuudesta huolimatta. Mitä aikaisemmin henkiseen perheväkivaltaan pystytään puuttumaan, sitä paremmat lähtökohdat nuori saa tulevaisuutensa kannalta. Varhaisella puuttumisella henkisen perheväkivallan vaikutukset identiteetin kehityksen osalta jäävät vähäisemmiksi.

Henkinen perheväkivalta vaikuttaa nuoren tulevaisuuteen ja sen vaikutukset jatkuvat myös aikuisuudessa, mikäli suojaavia tekijöitä ei ole ollut riittävästi nuoruuden eri kehitysvaiheissa. Henkinen perheväkivalta on moniulotteinen ilmiö, josta tarvitaan edelleen lisää tietoa ja menetelmiä sen puheeksi ottamiseksi. Haluamme olla osana lisäämässä tietoisuutta henkisen perheväkivallan osalta, sillä se on edelleen valitettavan yleinen ilmiö niin Suomessa kuin muualla maailmassa.



Veera Taponen
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa hoitotyön tutkinto-ohjelmassa

Roosa Sarkkinen
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa hoitotyön tutkinto-ohjelmassa

Teksti perustuu opinnäytetyöhön:
 
Sarkkinen, R., & Taponen, V. (2024). Henkisen perheväkivallan vaikutukset nuoren identiteetin kehitykseen [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, hoitotyön tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231814

Lähteet

Karvonen, M., Karukivi, M., Kronström, K., & Kaltiala, R. (2023). Identiteetin muodostuminen ja sen eri osa-alueet. Lääkärilehti, 78(33–34). https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310118752

Khambati, N., Mahedy, L., Heron, J., & Emond, A. (2018). Educational and emotional health outcomes in adolescence following maltreatment in early childhood: A population-based study of protective factors. Child Abuse & Neglect, 81, 343–353. https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2018.05.008

Opetushallitus. (2023). Väkivallan yleisyys lasten ja nuorten kokemana. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vakivallan-yleisyys-lasten-ja-nuorten-kokemana

Tilastokeskus. (2021). Tietoon tulleet alaikäisiin kohdistuneet perheväkivaltatapaukset vähenivät 14 prosenttia. https://www.stat.fi/til/rpk/2020/15/rpk_2020_15_2021-06-01_tie_001_fi.html

Paasivirta, A., Holmi, L., Stålbergm, M., & Laajasalo, T. (2022). Uskalla nähdä – lapsiin kohdistuvan henkisen väkivallan tunnistamisen ja puuttumisen haasteet ammattilaisten silmin [Tutkimuksesta tiiviisti 28/2022]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-875-0

Penner, F., Gambin, M., & Sharp, C. (2019). Childhood maltreatment and identity diffusion among inpatient adolescents: The role of reflective function. Journal of Adolescence, 76, 65–74. https://doi.org/10.1016/j.adolescence.2019.08.002

Pulkkinen, L., Ahonen, T., & Ruoppila, I. (2023). Ihmisen psykologinen kehitys (10. uud. p.) PS-kustannus.

Shah, S. M., Nowshad, G., Dhaheri, F., Al-Shamsi, M., Al-Ketbi, A. M., Galadari, A., Joshi, P., Bendak, H., Grivna, M., & Arnone, D. (2021). Child maltreatment and neglect in the United Arab Emirates and relationship with low self-esteem and symptoms of depression. International Review of Psychiatry, 33(3), 326–336. https://doi.org/10.1080/09540261.2021.1895086

Post Views: 37