Työelämäyhteistyö on keskeinen osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Yhteistyön tavoitteena on luoda sujuvia työelämäpolkuja opiskelijoille ja houkuttelevia rekrytointikanavia yrityksille. Oulun ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, parantaako koko opintojen läpi kulkeva käyttäjätarinoihin perustuva opetusmenetelmä insinööriopiskelijoiden ohjelmointitaitoja ja valmiuksia työelämään. Menetelmä painottaa käyttäjäpalautteet huomioivaa iteratiivista projektityöskentelyä. Projekteja tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa.

Valokuva, jossa neljä ihmistä istuu pöydä ääressä ja hymyilee. Yksi heistä näpyttelee tietokonetta.
Käyttäjätarinapohjainen opetusmenetelmä parantaa opiskelijoiden yhteistyötaitoja ja motivoi heitä opinnoissaan (kuva: Brooke Cagle/unsplash.com).

Yhteistyö työelämän kanssa on olennainen osa ammattikorkeakoulujen identiteettiä ja toimintaa. Yhteistyö ei ole itseisarvo, vaan sen tarkoitus on rakentaa toimivia työelämäpolkuja opiskelijoille ja houkuttelevia rekrytointikanavia yrityksille. Ammattikorkeakoulu voi parhaimmillaan toimia monipuolisena apuna alueen elinkeinoelämälle.

Yritysten tarvitsemien ammattilaisten palkkaaminen on yrityksille pitkäaikainen investointi. Vastavalmistunut insinööri ei ole organisaatiolleen tuottava työntekijä kuukausiin palkkaamisestaan. Lyhytaikaisen harjoittelijan tai vastavalmistuneen ICT-alan insinöörin voi tämänhetkisessä työtilanteessa olla vaikea löytää ensimmäistä työpaikkaa. Tekoälyn kehittymisen odotetaan myös vaikuttavan avautuviin ohjelmointitehtäviin. Jos opiskelija ei ole suomenkielinen, tilanne mutkistuu entisestään.

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on valmistaa ammattilaisia alueensa teollisuuden käyttöön. Oulun ammattikorkeakoulussa tehdyn YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, hyötyisikö insinöörien ohjelmointikoulutus siirtymisestä projekti- tai kisälliopetuksesta käyttäjätarinapohjaiseen valmentamiseen. Malli muuttaa ohjelmoinnin opetuksen luonnetta. Opetus on alusta asti joustavaa ja pitkäjänteistä. Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijatiimin ja yrityksen yhteistyö vaihtelee kurssirajojen sijasta asiakkaan ja projektin tarpeiden mukaan. Opiskelija tai opiskelijatiimi liittyy usein osaksi yrityksen kehitystiimiä ja yksilöt voivat edetä tiimissään eri tahtiin osaamiseensa ja kehittymiseensä perustuen.

Tässä esitellyn pilotin tulosten pohjalta on tavoitteena aloittaa käyttäjätarinoihin perustuva opetus kaikilla vuosikursseilla heti ensimmäisestä kurssista lähtien opiskelijan tason mukaisesti. Opiskelijoita motivoidaan opiskelemaan ohjelmointia aidoissa projekteissa yhteistyössä työelämän organisaatioiden ja yritysten kanssa. Samalla pyritään tarjoamaan työnantajille työelämään valmiita ammattilaisia. Lisäksi tavoitteena on parantaa ulkomaalaisten opiskelijoiden perehdytystä suomalaiseen työelämään jo opintojensa aikana. Näin pyritään vähentämään työnantajien koulutustaakkaa palkkausvaiheessa.

Projektissa oppimiseen pohjautuvan opintojakson yksityiskohdat tai kesto eivät yleensä ole tiedossa heti alussa, vaan ne muotoutuvat projektin edetessä. Käyttäjätarinoihin perustuva oppiminen vaatii alussa enemmän mentorointia ja ohjausta. Opetusmenetelmä auttaa opiskelijaa taitojen kehittymisessä, ammatti-identiteetin luomisessa ja itseluottamuksen rakentamisessa.

Käyttäjätarinoihin perustuvan opetuksen kolme pilaria

Käyttäjätarinoihin perustuva opetus rakentuu kolmelle pilarille:

  1. Tarvelähtöisten kurssisisältöjen tavoitteena on vähentää yritysten tarvetta lisäkoulutukseen integroimalla yhteistyöprojektit osaksi opintoja. Näin pyritään madaltamaan kynnystä opiskelun ja työelämän välillä. Opiskelija siirtyy työelämään joustavasti oman osaamisen mukaan.
  2. Käytännön oppimisympäristöt ja laboratoriot kannustavat ketteriin kokeiluihin. Organisaatiot voivat tehdä yhteistyötä opiskelijoiden ja oppilaitoksen kanssa uusien ideoiden, ominaisuuksien ja teknologioiden testaamiseen sekä demojen kehittämiseen.
  3. Tehokkaat projekti- ja rekrytointikanavat helpottavat opiskelijoiden työllistymistä ja organisaatioiden työvoimapulaa, varmistaen yritykselle ajantasaisen ja relevantin osaamisen.

Opintojakson toteutus

Opintojakson aloitusvaiheessa selvitettiin projektin aihe. Sen jälkeen asiakkaan kanssa luotiin käyttäjätarinat. Käyttäjätarinat kuvasivat toteutettavia ominaisuuksia, joita viikoittainen teoriaopetus ja valmennus tukivat. Käyttäjätarinat saattoivat muuttua kurssin aikana palautteen ja testaamisen seurauksena. Samalla opiskelijat oppivat reagoimaan työelämän muutoksiin. Projekti jaettiin viikoittaisiin sprintteihin, joissa keskityttiin eri käyttäjätarinoista rakennettuihin kehitysjonon sisältämiin tehtäviin. Jokainen sprintti päättyi toimivaan sovellukseen, joka sisälsi siihen mennessä toteutetut ominaisuudet.

Kurssien sisältö rakentuu projektien ympärille. Ryhmä jakaantuu projektitiimeihin ja eri tiimit saattavat kurssista ja projekteista riippuen tehdä eri projekteja. Projektista pidetään kick-off-tilaisuus, jossa selitetään kurssin ja sen sisältämän projektin rakenne, tavoitteet ja odotukset. Opiskelijoille esitellään käyttäjätarinoihin perustuvan oppimisen malli. Varmistetaan, että kaikilla opiskelijoilla on versionhallintaympäristöt käytössä ja he ymmärtävät versionhallinnan perusteet.

Viikoittain pidetään teoriaopetusta ja projektityötunteja. Sprinttisuunnittelutilaisuudessa keskustellaan seuraavan viikon käyttäjätarinasta ja määritellään tehtävät. Opiskelijoita kannustetaan työskentelemään projekteissa yhteistyössä.

Opiskelijoita ohjataan jakamaan käyttäjätarinat pieniksi, hallittaviksi tehtäviksi. Heille korostetaan inkrementaalisen kehityksen tärkeyttä ja tarjotaan tukea ongelmissa. Opiskelijoiden edistymistä tarkkaillaan versionhallinnan kautta ja annetaan palautetta.

Kurssin aikana pidetään sprinttikatselmuksia, joissa arvioidaan suullisesti projektien edistymistä. Katselmuksissa annetaan palautetta ja tehdään tarvittavat muutokset projektisuunnitelmaan. Samalla järjestetään mahdollisuuksia vertaisarviointiin, jossa opiskelijat voivat esitellä edistymistään myös toisilleen ja saada palautetta.

Tutkimusmenetelmät

Tutkimusmenetelminä käytettiin tutkimuksellista kehittämismallia ja konstruktivistista tutkimusprosessia. Malli integroi aiempien tutkimusten käsitteelliset mallit ja testaa uusia konstruktioita ja hypoteeseja käytännössä. Kriittinen arviointi hienosäätää konstruoidut mallit edelleen.

Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä, kuten kyselyjä ICT-ammattilaisille ja opiskelijoille. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin anonyymeilla ja vapaaehtoisilla kyselyillä.

Tutkimus tehtiin englanninkielisten insinööriopiskelijoiden ohjelmoinnin perusteiden kurssilla. Käyttäjätarinoihin perustuva oppimisen menetelmä on iteratiivinen, ja siihen kuuluu jatkuva projektin kehittäminen asiakaspalautteiden perusteella.

Keskeiset tulokset

Tutkimuksen keskeiset tulokset voidaan luokitella seuraavasti.

  1. Parantunut oppimiskokemus
    • Vahvistunut ammatti-identiteetti: Opiskelijat kehittivät vahvemman käsityksen ammatillisista rooleistaan ja vastuistaan.
    • Lisääntynyt motivaatio: Käyttäjätarinoihin perustuva lähestymistapa teki oppimisesta kiinnostavampaa ja merkityksellisempää, mikä lisäsi opiskelijoiden motivaatiota.
    • Paremmat ohjelmointitaidot: Käytännön, todellisiin projekteihin perustuva oppiminen auttoi opiskelijoita parantamaan ohjelmointitaitojaan.
  2. Positiivinen palaute opiskelijoilta ja ammattilaisilta
    • Opiskelijapalaute: Opiskelijat arvostivat ohjelmointikonseptien käytännön soveltamista ja jäsenneltyä lähestymistapaa oppimiseen.
    • Ammattilaisten näkemykset: ICT-ammattilaiset korostivat opetustyökalujen integroinnin tärkeyttä teollisuuden käytäntöihin ja painottivat vahvan teoreettisen perustan merkitystä.
  3. Tehokas opetusmenetelmä
    • Viikoittaiset tehtävät ja projektit: Viikoittaisten tehtävien yhdistäminen laajaan kurssin kestävään projektiin tarjosi tasapainoisen yhdistelmän teoriaa ja käytäntöä.
    • Yhteisöllinen oppiminen: Tiimityön ja vertaistuen kannustaminen paransi oppimiskokemusta ja auttoi opiskelijoita kehittämään tärkeitä pehmeitä taitoja.
  4. Teollisuusyhteistyö
    • Todelliset projektit: Yhteistyö todellisten asiakkaiden ja organisaatioiden kanssa tarjosi opiskelijoille arvokasta teollisuuskokemusta ja kontakteja.
    • Rekrytointimahdollisuudet: Lähestymistapa herätti yritysten kiinnostusta, tarjoten potentiaalisia rekrytointikanavia opiskelijoille.
  5. Jatkuva kehittäminen
    • Iteratiivinen kehitys: Tutkimuspohjainen kehitysmalli mahdollisti opetusmenetelmän jatkuvan parantamisen palautteen ja käytännön toteutuksen perusteella.
    • Tulevaisuuden strategiat: Suunnitelmat käyttäjätarinoihin perustuvan oppimisen toteuttamiseksi kaikilla ohjelmointikursseilla ja lähestymistavan jatkotestaaminen todellisten asiakkaiden kanssa.

Hyödyt ja haasteet

Käyttäjätarinapohjainen opetusmenetelmä vaatii paljon oppilaitokselta ja opettajilta erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Esimerkiksi kurssien rajat ja sisällöt saattavat olla osittain epäselvät. Opetusmenetelmä vaatii käytännön lisäksi laadukkaan teoriaopetuksen ja työpaikkojen vaihtelevien ympäristöjen ja käytäntöjen omaksuminen voi olla haastavaa. Käyttäjätarinalähtöinen opiskelu vaatii aktiivisuutta myös työpaikalta, muun muassa tarinoiden suunnittelussa ja sprinttikatselmusten pitämisessä.

Käyttäjätarinalähtöinen opetus mahdollistaa oppilaitoksen ja opiskelijoiden paremman integroitumisen paikalliseen työelämään. Erikielisten koulutusten ja eri vuosikurssien opiskelijat voivat työskennellä yhteisissä projekteissa. Mukana voivat olla opinnäytetyön tekijät ja eri kursseja suorittavia opiskelijoita projektin sisällöstä ja laajuudesta riippuen. Kokeneemmat opiskelijat toimivat projektissa scrum-masterin roolissa ja aloittelevat opiskelijat saavat mallia käyttäjätarinalähtöiseen oppimiseen käytännössä. Opintoja voidaan suorittaa yhteistyössä paikallisen ammatillisen oppilaitoksen tai yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Vaikka käyttäjätarinapohjainen opetus vaatii hyvää organisointia, se myös parantaa opiskelijoiden yhteistyötaitoja. Tutkimuksen mukaan myös opiskelijat motivoituivat ja hyötyivät ammatillisesti käyttäjätarinalähtöisestä opetuksesta.

Opiskelijoiden odotetaan työskentelevän omalla tasollaan, eikä heillä ei ole projektissa tulosvastuuta. Projektit vaihtelevat kestoltaan ja niillä on joustavat aloitusajat. Opiskelijoilla on näin myös mahdollisuus edetä joustavammin omaan tahtiinsa. Projektit voivat olla esimerkiksi ei-kriittisiä lisäominaisuuksia, demoja ja tuotekehitysprojekteja. Projektit voidaan toteuttaa etänä koululla tai yhteistyöyrityksen tiloissa. Mahdollisia yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi TKI-projektit, opiskeluprojektit, harjoittelu, hackathon tai opinnäytetyöt.

Käyttäjätarinat rakentavat työelämäpolkuja

Ammattikorkeakoulujen ja työelämän tiivis yhteistyö on ratkaisevan tärkeää opiskelijoiden urapolkujen ja yritysten rekrytointitarpeiden kannalta. Oulun ammattikorkeakoulussa toteutettu tutkimus osoittaa, että käyttäjätarinoihin perustuva opetusmenetelmä voi parantaa insinööriopiskelijoiden ohjelmointitaitoja ja valmiuksia työelämään. Menetelmä voi olla oppilaitokselle ja opetushenkilökunnalle haastavaa. Opiskelijat saavat kuitenkin arvokasta käytännön kokemusta ja oppivat reagoimaan työelämän muutoksiin, mikä tekee heistä valmiimpia ammattilaisia. Samalla yritykset hyötyvät työelämään valmiimmista, valmistuvista ammattilaisista. Tämä vähentää työpaikan koulutustaakkaa.



Mira Vorne
Opiskelee Modern Software and Computing Solutions -tutkinto-ohjelmassa Oulun ammattikorkeakoulussa

Jukka Jauhiainen
yliopettaja
ICT ja viestintä
Oulun ammattikorkeakoulu

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Vorne, M. (2025). User story: Roadmap to Learning Programming [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Modern Software and Computing Solutions]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501111222
Post Views: 141