Asianmukainen potilaan valmistelu on onnistuneen röntgenkuvan edellytys. Se vaikuttaa myös tutkimuksen laatuun ja tutkimuksen säteilyannokseen. Hoitajan rooli potilaan asettelussa ja ohjauksessa on merkittävä. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan tätä roolia kuvantamisyksiköissä tapahtuvissa harjoitteluissa. Videomuotoisten oppaiden avulla opiskelijat voivat syventää teoriatietoaan ja valmistautua tulevaan harjoitteluun. Artikkelissa kuvaillaan hampaiston kuvantamistutkimuksia ja niiden toteutusta.

Hampaiden ja leuan alueen röntgenkuvia käytetään diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa ja hoidon seurannassa. Vuonna 2021 Suomessa tehtiin yli 380 000 hampaiston ortopantomografiatutkimusta (OPTG) ja yli 20 000 hampaiston ja leuan alueen kartiokeilatietokonetomografiatutkimusta (KKTT). Toisin kuin muissa kuvantamismuodoissa, hammaslääkärit hyödyntävät radiologisia tutkimuksia suhteellisesti enemmän lasten ja nuorten aikuisten hoidossa, joten nuorten potilaiden säteilysuojelu on ensiarvoisen tärkeää. Kuvauksen suorittajilla on velvollisuus toteuttaa kuvauksia niin, että diagnostinen arvo on mahdollisimman suuri ja säteilyaltistus niin alhainen kuin kohtuudella on mahdollista saavuttaa. (European Commission: Directorate-General for Energy, 2012; Säteilyturvakeskus, 2022).

Röntgenhoitaja- ja suuhygienistiopiskelijoiden oppimisen tueksi suunniteltiin kaksi video-opasta, joiden toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelma. Videomuotoiset opetusmateriaalit tukevat oppimista ja auttavat ymmärtämään käsiteltäviä asioita yhdistämällä teoriatiedon ja käytännön, ja näin madaltavat opiskelijan kynnystä siirtyä työharjoitteluun. (Shigli, 2017.) Videot voivat pitkällä aikavälillä olla hyödyksi myös potilaille paremman kuvanlaadun ja tutkimusten diagnostisen arvon sekä pienemmän säteilyannoksen (esimerkiksi uusintakuvausten vähentyneen tarpeen) ansiosta.

Panoraamalaitteen toiminta ja potilaan asettelu

Ortopantomografia (OPTG) eli panoraamakuvaus on röntgentutkimus, jossa kuvataan koko hampaisto ja leuan alue yhdellä kertaa. Kuvauksen aikana röntgenputki ja kuvailmaisin kiertävät kaaren muotoisella radalla potilaan kummaltakin puolelta. (White & Pharoah, 2014.)

Potilaan asettelun lisäksi kuvauksen onnistumiseen vaikuttaa oleellisesti potilaan ohjaus ennen tutkimuksen alkua. Potilaan tulisi poistaa kaikki metalliset esineet, kuten silmälasit, korut ja hammasproteesit, pään ja kaulan alueelta, jotta kuvaan ei synny metalliartefaktia eli metallin aiheuttamaa häiriötä. Koska liike vaikuttaa negatiivisesti röntgenkuvan laatuun, on tärkeää saada potilas pysymään liikkumatta. Ennen kuvauksen alkua potilas ohjataan pysymään mahdollisimman paikallaan ja hengittämään rauhallisesti nenän kautta. (White & Pharoah, 2014.)

OPTG-kuvauksen aikana potilas voi joko istua tai seisoa, ja hänen päätään tuetaan leuka-, otsa- ja ohimotukien avulla paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Potilas pitää molemmilla käsillään kiinni laitteen kahvoista ja asettaa ylä- ja alaetuhampaansa purutikkuun painaen kielensä kitalakea vasten. Selkärangan tulee olla suorassa ja kaulan ojennettuna. (Izzetti ym., 2021.) Potilaan asento tarkistetaan asettelulaservalojen avulla. Pään tulee olla keskellä sekä korvakäytävän ja silmän alareunan linjassa, eikä potilas saa olla liian takana tai edessä. (White & Pharoah, 2014.) Videomuotoisessa oppaassa näitä tekijöitä käydään tarkasti läpi. (Video 1.)

VIDEO 1. Potilaan asettelu panoraamakuvaukseen.

KKTT-laitteen toiminta ja potilaan asettelu

Kartiokeilatietokonetomografia (KKTT) on röntgentutkimus, joka antaa tarkkaa kolmiulotteista ja yksityiskohtaista tietoa hampaistosta ja leuka-alueesta. KKTT-kuvausta käytetään tyypillisesti tutkimusmenetelmänä silloin, kun muilla hammasröntgentutkimuksilla ei saada riittävän tarkkaa kuvaa suun alueen kovakudoksista. (Kaasalainen ym., 2021; Suomalainen & Koskinen, 2023.)

Potilaan esivalmistelut ja yleinen ohjaus ovat samat kuin OPTG-tutkimuksessa. Hampaiden ja leuan KKTT-kuvauksen aikana potilas ohjataan istumaan tai seisomaan ryhdikkäästi paikoillaan, ja potilaan päätä tuetaan yleensä leuka- ja päätukien avulla paikallaan pysymisen varmistamiseksi. (Planmeca, 2023.) KKTT-tutkimuksissa potilaan pään paikallaan pysyminen on tärkeämpää kuin potilaan muu asettelu, sillä vähäinenkin liike alentaa kuvanlaatua huomattavasti (White & Pharoah, 2014). Videolla korostettiin liikkumattomuuden merkitystä kuvan onnistumiseksi (video 2).

KKTT-tutkimuksissa potilaan pään paikallaan pysyminen on tärkeämpää kuin potilaan muu asettelu, sillä vähäinenkin liike alentaa kuvanlaatua huomattavasti (White & Pharoah, 2014). Videolla korostettiin liikkumattomuuden merkitystä kuvan onnistumiseksi (video 2).

VIDEO 2. Potilaan asettelu hampaiston ja leuan KKTT-kuvaukseen.

Videoiden valmistusprosessi

Opasvideoiden tarkoituksena on tarjota röntgenhoitaja- ja suuhygienistiopiskelijoille ajankohtaista ja laadukasta tietoa. Videoita suunniteltaessa mietittiin, mitä asioita olisi hyvä tuoda esiin ja millä tavoin. Lopulta päädyttiin sisällyttämään videoihin hoitajan näkökulma potilaan lähetteen lukemisesta aina potilaan poistumiseen saakka. Videoihin äänitettiin jälkikäteen selostus, jotta videoilla tapahtuvia asioita voitiin selittää sekä kommentoida editointivaiheessa lisättyjä havainnollistavia kuvia, kuten oikeita OPTG-kuvia.

Videot kuvattiin Oulun yliopistollisen sairaalan B-kuvantamisen hammasröntgenyksikössä ja Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteisessä Mittlab-opetuslaboratoriossa. Videoista kerättiin palautetta Oulun ammattikorkeakoulun röntgen- ja suuhygienistiopiskelijoilta sähköisellä kyselyllä. Kysely sisälsi väittämiä kuvan- ja äänenlaatuun, sisällön informatiivisuuteen ja videoiden hyödyllisyyteen liittyen sekä myös avoimen palautteen osion.

Vastaajat kokivat video-oppaiden tukevan oppimista (kuva 1) ja videoista saatiin erittäin positiivista palautetta. Suurin osa vastaajista koki, että videot olivat informatiivisia, tukivat oppimista ja niistä oli apua tulevia harjoitteluja varten. Videoiden kuvan- ja äänenlaatu arvioitiin myös hyväksi. Palautteen perusteella videoiden yleistä äänenvoimakkuutta nostettiin hieman sekä toisen videon otsikointia tarkennettiin. Muutosten jälkeen videot luovutettiin Oulun ammattikorkeakoulun käyttöön.

Kuvio, josta käy ilmi, että 77 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 20 prosenttia jokseenkin samaa mieltä siitä, että videot tukevat oppimista.
KUVA 1. Esimerkki opasvideosta saadusta palautteesta.



Jenna Heikkinen
Valmistunut Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmasta röntgenhoitajaksi

Roni Kamula
Valmistunut Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmasta röntgenhoitajaksi

Neea Syrjälä
Valmistunut Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmasta röntgenhoitajaksi

Kaisa Marttila-Tornio
lehtori, opintovastaava (radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelma)
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Karoliina Paalimäki-Paakki
yliopettaja, radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelma
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:
 
Heikkinen, J., Kamula, R., & Syrjälä, N. (2024). Potilaan asettelu hampaiston ja leuan panoraama- ja kartiokeilatomografiakuvaukseen [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129238

Lähteet

European Commission: Directorate-General for Energy. (2012). Cone beam CT for dental and maxillofacial radiology – Evidence-based guidelines. Publications Office. https://data.europa.eu/doi/10.2768/21874

Izzetti, R., Nisi, M., Aringhieri, G., Crocetti, L., Graziani, F., & Nardi, C. (2021). Basic Knowledge and New Advances in Panoramic Radiography Imaging Techniques: A Narrative Review on What Dentists and Radiologists Should Know. Applied Sciences, 11(17), 7858. https://doi.org/10.3390/app11177858

Kaasalainen, T., Ekholm, M., Siiskonen, T., & Kortesniemi, M. (2021). Dental cone beam CT: An updated review. Physica Medica, 88, 193–217. https://doi.org/10.1016/j.ejmp.2021.07.007

Planmeca. (2023). Planmeca Viso. Käyttöohje. https://materialbank.planmeca.com/catalog/Manuals/r/85234

Shigli, K. (2017). Challenges in Learning Preclinical Prosthodontics: A Survey of Perceptions of Dental Undergraduates and Teaching Faculty at an Indian Dental School. Journal of Clinical and Diagnostic Research, 11(8). https://doi.org/10.7860/JCDR/2017/27710.10301

Suomalainen, A., & Koskinen, S. (2023). Kartiokeilatomografia ja sen kliiniset sovellukset. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 129(10), 1037–1043. https://www.duodecimlehti.fi/duo10979

Säteilyturvakeskus. (2022). Radiologiset tutkimus- ja toimenpidemäärät 2021. https://stuk.fi/avoin-data

White, S. C., & Pharoah, M. J. (2014). Oral Radiology Principles and Interpretation. (7. p.). Elsevier.

Post Views: 73