Virtaa, voimaa ja vertaisuutta Vankkuri-hankkeesta

Vankkuri-hankkeessa on tehty merkittävää työtä erityislasten ja -nuorten sekä heidän perheidensä arjessa jaksamisen hyväksi. Hankkeen toiminta on lisännyt erityislasten ja -nuorten voimavaroja ja yhdenvertaisuutta, auttanut erityistarpeiden huomioimisessa ja arjessa selviytymisessä. Erityislasten ja -nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääntyminen tuki koko perheen jaksamista arjessa.

Kaikille ihmisille on tärkeää saada osallistua erilaisiin sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin ja tapahtumiin. Vankkuri-hanke on omalla toiminnallaan mahdollistanut osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksia erityislapsille ja -nuorille järjestämällä monenlaista toimintaa, kuten esimerkiksi leirejä (kuva 1). Toimintakaudellaan 2017–2021 hanke tarjosi myös erilaisia koulutuksia erityislasten ja -nuorten sekä kehitysvammaisten tarpeiden huomioimiseksi yhteiskunnassa, mikä on tärkeää toimintamahdollisuuksien perusoikeuksien toteutumiseksi. [1] Erilaiset toimintamahdollisuudet ovat kaikkien perusoikeuksia [2].

Vankkuri-hanketta rahoitti Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Hanke toimi yhteistyössä Oulun eteläisten kuntien sosiaali- ja perusturvan toimijoiden, vapaaehtoisjärjestöjen, sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestöjen sekä alueella toimivien eri oppilaitosten kanssa. Osa Vankkuri-hankkeen toiminnasta järjestettiin Raudaskylän Kristillisen Opiston tiloissa Ylivieskassa. [1]

Vankkuri-hankkeen toiminnan tavoitteena oli vanhemmuuden tukeminen erityislasten perheissä. Toimintaan kuului vertaistukitoimintaa, erilaista leiritoimintaa lapsille ja nuorille sekä perheille yhdessä ja erikseen. Toiminnan tavoitteena oli myös pitää erityislapsia ja -nuoria sekä heidän perheitään esillä yhteiskunnassa siten, että heidän tarpeitansa huomioitaisiin yhä enemmän palveluiden suunnittelussa ja tarjonnassa niin oppilaitoksissa kuin yhteiskunnassa yleisesti. Vankkuri-hankkeen toimintaan kuului myös perheiden, järjestötoimijoiden sekä erityislasten ja -nuorten parissa työskentelevien henkilöiden koulutus. [1] Opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin näiden asioiden toteutumista sekä kysyttiin vastaajien toiveita Vankkuri-hankkeen tulevaa toimintaa varten [3].

Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin vanhempien näkökulmia Vankkuri-hankkeen toiminnan onnistumisesta ja sen vaikutuksista erityislasten ja -nuorten sekä koko perheen arkeen ja jaksamiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Vankkuri-hankkeen toimintaan osallistuneiden erityislasten ja -nuorten vanhemmat.

Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen avulla yhden kuukauden aikana. Kyselyä jaettiin sähköpostitse, hankkeen nettisivuilla sekä paperisena hankkeen järjestämillä kursseilla ja leireillä. Kyselyyn vastaaminen tapahtui anonyymisti.

Merkityksekkäitä ja arvokkaita yksilöitä erityisyydestä huolimatta – tai juuri siksi

Vastaajat kokivat Vankkuri-hankkeen toiminnan auttaneen erityislapsia ja -nuoria monin eri tavoin. Lapset ja nuoret olivat saaneet apua sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ihmissuhteiden luomiseen. Hankkeella oli ollut positiivisia vaikutuksia myös koulunkäyntiin. Se oli auttanut erityislapsia ja -nuoria saamaan itselleen vertaistukea sekä helpottanut heidän jaksamistaan.

Vankkuri-hanke koettiin tärkeäksi inhimillisen tuen ja vertaistukiverkostojen rakentajana sekä väylänä erilaisiin koulutuksiin. Vastaajat kokivat hankkeen mahdollistaneen perheille uusia ihmissuhteita ja vertaistukea sekä luoneen lisää tukiverkkoja arjen tueksi. Perheet olivat saaneet hankkeen toiminnan kautta lisäpalveluita arkeen sekä lisätietoa heille oikeutetuista palveluista.

Vanhemmat kertoivat, että erityislasten ja -nuorten itsetunto, tunne-elämä ja oman toiminnan ohjaaminen olivat Vankkuri-hankkeen toimintaan osallistumisen myötä parantuneet. Lapset ja nuoret olivat kokeneet itsensä merkityksellisiksi ja arvokkaiksi yksilöiksi erityisyydestään huolimatta. Vastaajat totesivat Vankkuri-hankkeen toiminnan lisänneen koko perheen ja erityislasten ja -nuorten voimavaroja sekä heidän kokemaansa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Leiritoimintaa toivottiin hankkeen järjestävän jatkossakin. Tulevilla leireillä vastaajat toivoivat harjoiteltavan itsenäistymisen taitoja, päivittäisistä toiminnoista selviytymisen taitoja, sosiaalisia taitoja sekä mahdollisuuksia kokeilla uusia harrastuksia tai opetella uusia taitoja. Myös erilaiset teemaleirit, kuten esimerkiksi sirkusleirit ja luontoleirit olivat toivottuja. Digi- ja sometaitojen harjoittelu herätti kiinnostusta. Vastaajat toivoivat Vankkuri-hankkeen toiminnan jatkuvan.

Vanhemmuuden tukeminen on koko perheen tukemista

Perheen hyvinvointi heijastuu lapsen ja nuoren hyvinvointiin [4]. Näin ollen vanhemmuuden tukeminen arjessa on lapsen ja nuoren sekä heidän koko perheensä hyvinvoinnin tukemista [5]. Myös tämän kyselytutkimuksen tulokset tukivat näitä näkökulmia. Erityisten perheiden tukeminen arjessa on tärkeää, ja erilaisten työkalujen tarjoaminen erityisten perheiden arkirutiineihin auttaa perhettä jaksamaan [6].

Tutkimustuloksista ilmeni, että Vankkuri-hanke oli tukenut erityislasten ja -nuorten vanhempien vanhemmuutta merkittävästi. Vertaistuki on yksi merkittävimmistä tukimuodoista [7]. Hanke onnistui tarjoamaan erilaisia työkaluja erityisten perheille arjessa selviämiseen ja auttoi erityslasten ja -nuorten perheiden palvelujen suunnittelussa ja tarjonnassa [1].

Lisätietoa erityislasten ja -nuorten sekä heidän perheitään tukevien toimien pitkäaikaishyödyistä tarvitaan. Vankkuri-hankkeen kaltaisen toiminnan hyötyjä tulisi selvittää taloudellisista ja kestävän kehityksen näkökulmista. Lisäksi olisi hyvä kartoittaa, miten kehitysvammalain mukaiset palvelut toteutuvat eri puolilla Suomea, ja ovatko palvelut yhdenvertaisia kaikille vai jäädäänkö joillain alueilla ilman laissa määritettyjä palveluita.

Färm Noora, sairaanhoitajaopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Piipponen Satu, sairaanhoitajaopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Suomalainen Merja, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Kielikeskus

Myllykangas Kirsi, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Färm, N. & Piipponen, S. 2022. Virtaa, voimaa ja vertaisuutta Vankkuri-hankkeesta. Vanhemmuuden tukeminen erityislasten ja -nuorten perheissä. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Hoitotyön tutkinto-ohjelma. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202212695

Lähteet

[1] Raudaskylän Kristillinen Opisto. 2021. Vankkuri-hanke. Hakupäivä 11.3.2021. https://www.rko.fi/hankkeet/vankkuri/vankkuri-hanke/

[2] Nussbaum, M. 2011. Creating Capabilities. The Human Development Approach. Belknad Press of Harvard University Press, Cambridge.

[3] Färm, N. & Piipponen, S. 2022. Virtaa, voimaa ja vertaisuutta Vankkuri-hankkeesta. Vanhemmuuden tukeminen erityislasten ja -nuorten perheissä. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 5.4.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202212695

[4] Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2020. Tukea varhaiseen ja ennakoivaan vanhemmuuteen. Uutinen 14.1. Hakupäivä 16.5.2021. https://www.mll.fi/uutiset/tukea-varhaiseen-ja-ennakoivaan-vanhemmuuteen/

[5] Opetus ja kulttuuriministeriö. 2017. Vanhemmille annettu tuki auttaa perhettä eteenpäin. Tiedote 15.5. Hakupäivä 16.5.2021 https://minedu.fi/-//1271139/vanhemmille-annettu-tuki-auttaa-perhetta-eteenpain

[6] Schaaf, R.C., Toth-Cohen, S., Johnson, S.L., Outten, G. & Benevides, T.W. 2011. The everyday routines of families of children with autism: examining the impact of sensory processing difficulties on the family. Autism: The International Journal of Research and Practice 15 (3), 373–89. Hakupäivä 16.5.2021. https://doi.org/10.1177/1362361310386505

[7] Sihvonen, E. 2020. From Family Policy to Parenting Support. Parenting-Related Anxiety in Finnish Family Support Projects. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Hakupäivä 15.5.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3433-2