Virtuaalinen oppimismateriaali kasvattaa osaamista angiografiatyöskentelyssä

Virtuaalisen oppimismateriaalin kysyntä lisääntyi pandemia-aikana. Todettiin, että angiografiaa ja aseptiikkaa käsittelevässä virtuaalisessa oppimismateriaalissa oli potentiaalia uuden tuottamiseen sekä opiskelijoiden oppimisen että työelämässä tapahtuvan perehdytyksen kannalta. Moniammattisessa yhteistyössä tuotettu virtuaalinen oppimismateriaali palvelee sekä Oulun ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijoita että Oulun yliopistollisen sairaalan angiografiatoiminnan henkilökuntaa.

Oppiminen on elinikäinen prosessi. Omien oppimismenetelmien sopeuttaminen vallitseviin ympäristön tilanteisiin on avainroolissa, jotta yksilön tiedot ja taidot pysyvät ajantasaisina. Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat nykyaikaan ja tulevaisuuteen tähtääviä oppimisen ja opettamisen ympäristöjä, ja niiden mahdollisuudet ovat rajattomat. [1]

Pandemia-aika on luonut kiireellisen tarpeen ja kehittämisen virtuaalisen oppimisen menetelmille. Pedagogiset menetelmät ovat adaptoituneet muuttuneeseen tilanteeseen ja opiskelussa on siirrytty verkko-opiskeluun. Teknologiaa on kehitetty, mutta aika näyttää pandemian jälkeen, kuinka lopulta oppimista onnistuttiin edistämään virtuaalisen oppimisalustojen avulla. Pedagogiset menetelmät tulevat joka tapauksessa kehittymään ja opettajien teknistä osaamista tulee edelleen kehittää. [1]

Virtuaaliset oppimisympäristöt edistävät oppimista

Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat nykyaikaa ja vapauttavat oppijan ympäristön luomista rajoitteista. [2] Tähän tarkoitukseen toteutettiin opinnäytetyönä virtuaalinen oppimismateriaali angiografiavälineiden käytöstä ja aseptiikan toteuttamisesta (kuva 1).

Angiografia tarkoittaa invasiivistä toimenpidettä, jossa selvitetään potilaan verisuonten kuntoa ja toimintaa viemällä instrumentteja verisuonistoon. Alla esimerkki angiografiatutkimus-käsitteen määrittämisestä virtuaalisessa oppimismateriaalissa.

Mitä on angiografiakuvaus?

Angiografiakuvauksella voidaan tutkia verisuonia eri puolilta kehoa varjoaineen avulla.

Angiografiakuvaus on luotettava perustutkimusmenetelmä. Angiografia on invasiivinen toimenpide, jossa on aina olemassa komplikaatioriski.

Angiografian avulla selvitetään verisuonten sen hetkinen kunto, toimintakyky sekä mahdolliset ahtaumat. Lisäksi tutkimuksen aikana voidaan suorittaa hemodynaamisia mittauksia, joilla saadaan tarkempi arviointi verisuonten tilasta.

Suonistoa kuvataan röntgenlaitteella käyttäen apuna tehosteainetta. Verisuonikaventumia voidaan laajentaa ja hoitaa lääkeaineilla sekä asettaa stentti eli verisuoniproteesi, joka estää verisuonitukoksen uusiutumisen. Välineistön oikeaoppinen ja aseptinen käsittely on edellytys potilasturvalliselle toiminnalle. [3.] (Video 1.)

Aseptiset menetelmät (kuva 2) tarkoittavat toimintatapoja, joilla toimintaympäristöstä poistetaan patogeenisia organismeja eli bakteereita, viruksia ja likaa. Aseptinen ympäristö luodaan aina, kun potilaan iho lävistetään jollain instrumentilla [4].

Virtuaalinen oppimisympäristö luotiin moniammatillisena yhteistyönä

Työ toteutettiin maksuttomaan Wix-verkkosivustopohjaan. Tarjolla on useita ilmaisia generaattoreita, jotka opastavat tekijäänsä toteutuksen eri vaiheissa. Ennen työhön ryhtymistä kannatti käyttää hetki aikaa eri mahdollisuuksien tutkimiseen ja tutustumiseen ja valita oman virtuaalisen oppimisympäristön kannalta parhaiten tarkoitusta palveleva sovellus. Verkkosivuja on nykyisin helppo laatia. Ei tarvitse olla koodaaja tai IT-insinööri, vaan kelvollista materiaalia sai aikaiseksi pienen harjoittelun jälkeen. Verkkosivuston tekemistä teoriasta käytäntöön saattoi toteuttaa jopa yrityksen ja erehdyksen kautta. Verkkosivuston laatiminen oli opettava kokemus, ja oman käden jäljen ihastelu onnistuneesta työstä oli palkitsevaa ja kannustaa kokeilemaan uudestaan.

Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) radiologi ja asiantuntijaröntgenhoitajat jakoivat tietotaitoaan, ja yhdessä pohdittiin ja kehitettiin virtuaaliselle oppimisympäristölle raamit. Videokuvaaminen ja valokuvaus toteutettiin OYS:n angiografiayksikössä. Siellä oli erilaisia angiografiatutkimuksessa ja -toimenpiteissä käytettäviä toimenpidevälineitä, esimerkiksi karoja ja katetreja (kuva 3). Alla esimerkki angiografiatutkimus-käsitteen määrittämisestä virtuaalisessa oppimismateriaalissa.

Katetrit (eng. catheter)

Katetreilla viedään toimenpiteissä käytettävät välineet haluttuun hoitokohteeseen. Katetrit eroavat toisistaan kärjen muodon, paksuuden sekä pituuden mukaan. Katetrien paksuudet ilmoitetaan frencheinä (Fr), kuten sisäänviejät, ja pituus ilmoitetaan senttimetreinä (cm).

Katetrien nimitykset ovat työpaikkakohtaisesti usein puhekielisiä, ja nimitykset tulevat valmistajan tuotteelle rekisteröimästään tuotteen nimestä. Tyypillinen kuvauskatetri on niin sanottu saparokatetri (pigtail catheter). Se soveltuu angiografia- eli diagnostiseen katetroimiseen. Sen rakenteessa on kärjen seudulla sivussa useita pienempiä reikiä sekä kärjessä suurempi reikä, josta saadaan sisään suurempi virtaus tehosteainetta. Tarkemmat tiedot virtauksista saadaan aina valmistajan tiedoista.

Katetrityyppejä on kahdenlaisia: diagnostiseen kuvantamiseen ja toimenpiteisiin soveltuvia. Toimenpiteisiin soveltuvia katetreja on monen pituisia ja paksuisia, ja niissä on erilaisia kärjen muotoilija sekä päätyreiällisiä tai pääty- ja sivureiällisiä.

Yksi yleisimmistä toimenpidekatetreista on muun muassa Cobra, joka on hyvä sisäelinten ja perifeeristen suonien operoimiseen. Sen kärki on kurvi, ja sitä löytyy kolmessa koossa.

Berenstrein on vain kärkireiällä varustettu katetri, jonka kärki on kevyesti kaarrettu. Berensteiniä on helppo käyttää, ja se soveltuu parhaiten eteenpäin suuntautuviin suoniin.

Videokuvaamisessa ja valokuvissa tuotiin esille välineistön valmistelu toimenpiteisiin ja tutkimuksiin. Valmistelu on tärkeä vaihe, ja se tulee toteuttaa aseptisesti. Jokainen väline huuhdellaan seoksella, jossa on keittosuolaa ja verenohennuslääkettä. Tällä estetään veren hyytymistä välineissä ja potilaan verisuonistossa. [5] (Kuva 4.)

Videoiden ja kuvien oton jälkeen siirryttiin studioon muokkaamaan materiaaleja editointiohjelmalla. Videot editoitiin lyhyiksi kokonaisuuksiksi ja niihin liitettiin puhuttu ääni sekä tekstitys. Taustalle valittiin taustamusiikki. Valmiit videoklippikokonaisuudet vietiin verkkosivustopohjaan. Kuvien ja videoiden tueksi lisättiin navigointipalkki ja kategorioittain tekstimuotoista tietoa. Kokonaisuuden lopuksi verkkosivustopohjaan laadittiin aiheeseen liittyviä sanastoja, jotta angiografiatyöskentelyn aikana käytettävät lyhyet kirjainyhdistelmät tulevat tutuiksi ja sujuvasti ymmärretyiksi. Asiaan perehtymättömälle ne saattavat kuulostaa mahdollisesti lähinnä aakkosten opettelulta.

Virtuaalisen oppimismateriaalin sisällössä on linkkejä ulkopuoliseen videomateriaaliin, joka on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omaa ohjausmateriaalia. Videoiden saavutettavuutta parannettiin liittämällä niihin ääntä ja tekstiä. Saavutettavuuden periaatteisiin on hyvä tutustua jo ennen työn toteuttamista, jotta huomio kiinnittyy oikeisiin asioihin. Saavutettavuuden kriteereinä työtämme viitoitti juuri videoiden tekstittäminen ja ääniselitteet. Kun saavutettavuuteen panostetaan, valmis työ palvelee mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa. [6]

Virtuaalinen oppimismateriaali toimii oppimisen ja perehdytyksen tukena

Virtuaalisen oppimismateriaalin merkitys röntgenhoitajaopiskelijoille on toimia perusopintoja tukevana lisämateriaalina. Sitä voidaan käyttää myös angiografiatyöskentelyn kertaamiseen ennen harjoittelua. Virtuaalinen oppimismateriaali lisää röntgenhoitajaopiskelijoiden valmiuksia siirtyä työympäristöön luomalla tietoperustaa välineistöstä ja aseptisesta toiminnasta sekä välineiden asianmukaisesta käsitetystä ja valmistelusta. Virtuaalinen oppimismateriaali voi lisätä opiskelijan itsevarmuutta ja kasvattaa luottoa omiin kykyihin.

Virtuaalinen oppimismateriaali on laadittu yhteisten tavoitteiden pohjalta Oulun yliopistollisen sairaalan angiografiayksikön ammattilaisille uuden henkilöstön kouluttamiseen ja perehtymiseensä. Materiaalia voidaan käyttää myös esittelymateriaalina yksikössä vieraileville henkilöille, tai jos yksikön perustoimintaa halutaan esitellä eri yhteyksissä. Virtuaalinen oppimismateriaali voi olla myös hyvänä apuna, jos yksikköön tulee tilapäistä henkilöstöä, jolloin perustoimintoja ja välineitä on helppoa esitellä verkkosivuston muodossa.

Tällä tavoin toteutettu opiskelu- ja perehdytysmateriaali voi lisätä henkilöstön osaamista välineistön aseptisessa käsittelyssä ja lisätä siten potilasturvallisuutta. Tästä syystä toteutusmuotonsa vuoksi virtuaalista oppimismateriaalia voidaan pitää erittäin onnistuneena koulutus- ja perehdytysvälineenä, ja sen pitäminen ajantasaisena käytäntöjen tai menetelmien muuttuessa tai uuden tiedon tai uusien välineiden käytön opettelussa on helppoa.

Kokonaisuutena oppimismateriaali toimii yhdistävänä linkkinä opiskelijoiden ja harjoitteluyksiköiden henkilöstön välillä. Se helpottaa sekä opiskelijaa työelämään tai harjoitteluun siirtymisessä että angiografiayksikköä, koska opiskelija on voinut etukäteen jo perehtyä ja omaksua pohjatiedot yksikön menetelmistä ja välineistä. Aikaa säästyy molemmilta toimijaosapuolilta ja harjoittelussa voidaan paremmin ja kattavammin perehtyä uuteen toimintaan ja uuden oppimiseen.

Työ tuotti kohderyhmilleen miellyttävän lopputuloksen

Virtuaalisen oppimisympäristön laatukriteereinä olivat sivuston laadukas ulkoasu (kuvio 1) ja sisältö, käytettävyys ja hyödyllisuus. Palautekysely tehtiin laatukriteereiden pohjalta Webropol-kyselynä Oamkin kaikille radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoille ja Oulun yliopistollisen sairaalan F-röntgenin angiografiayksikön työntekijöille. Kysely sisälsi 10 kysymystä ja vapaapalautemahdollisuuden. Vastauksia saatiin 34 henkilöltä.

Kerätty palaute oli kaikilta osin positiivista ja yhdenmukaista jokaisessa kategoriassa, ja kyselyn pohjalta ei esiin noussut solmukohtia tai sisältöön liittyviä haasteita. Koska laajoja ongelmakohtia ei kyselyn perusteella ilmennyt, olivat viimeistelytyöt lähinnä oppimismateriaalin ulkonäöllistä ja kielellistä siistimistä. Lopullinen sisältö viimeisteltiin vielä aihealuetta edustavaksi asiantuntijoidemme palautteen pohjalta. [8]

Vapaapalaute oli hedelmällisintä, ja niiden pohjalta työtä muokattiin tekstien ja ulkoasun osalta. Vapaapalaute avasi virtuaalisen oppimismateriaalin uudesta näkökulmasta. Ohessa on muutama repliikki vapaapalautteista, jonka avulla ulkoasua muokattiin:

Kirjoitusvirheitä, jotka häiritsevät. Joidenkin lauseiden sisäistäminen vaikeaa, teksti ei ole aina sujuvaa.

Ranskalaiset viivat/luettelomerkit olisi voinut keskittää vasemmalle. Lukeminen oli vähän sekavaa, kun rivit olivat eri mittaisia. Sisältö on selkeä ja hyvä ja auttaa ennen kaikkea opiskelijoita ennen harjoitteluun menoa. Muistan olleeni ihan ulkona ensimmäisenä päivänä, ja tähän materiaaliin tutustuminen olisi helpottanut paljon. Hyvää työtä!

Virtuaalisen opiskeluympäristön todettiin olevan juuri sitä, mitä opiskelijoilta oli aiemmin puuttunut. Se siis täytti tietotyhjiön ja sen tarjoama informaatio palvelee tarkoitustaan. Oppimismateriaali toimii kertaavana ja uutta tietoa tarjoavana välineenä ja teoriaopintojen tukena sekä harjoitteluun että työelämään siirryttäessä. Ohessa on muutama palaute oppimismateriaalin arvioinnista, joka osoittaa oppimismateriaalin tarpeellisuuden:

Hyvä opiskelu materiaali esimerkiksi aihealueen kertaamista varten.

Oispa tämmönen ollu ennen omaa angioharkkaa!

Oikein erinomainen työ! Itse olen käynyt angiografiaharjoittelun niin varsinaisesti ei tullut uutta tietoa, mutta todella hyvä sivusto teorian tueksi ja pääsee hahmottamaan välineistöä ja niiden käsittelyä konkreettisemmin ennen harjoittelua. Tää olis pitänyt olla jo aikaisemmin niin olisi vähän edes ymmärtänyt angiotoimintaa ennen harkkaa. En tiedä kuuluuko teidän opparin aihealueeseen tämä, mutta olisi ollut hyvä lisä kertoa suurpiirteisesti tutkimuksen eteneminen, että missä järjestyksessä käytetään välineitä. Lisänä olisi voinut olla potilaan seurantalaitteet, mitkä kytketään tutkimuksen/toimenpiteen aikana ja millasessa roolissa potilaan seuranta on. Mutta ootte tehny kyllä loistavan ja tarpeellisen työn, hyvä te!! 🙂

Lopputulos oli onnistunut kokonaisuus, jota vahvisti positiivinen palaute sekä opiskelijoilta että työelämän edustajilta. Pitkä prosessi saatettiin loppuun menestyksekkäästi, ja lopputulos palvelee Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja opettajia sekä Oulun yliopistollisen sairaalan angiografiatoiminnan henkilökuntaa.

Yrjänheikki Hanna, röntgenhoitajaopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Keränen Suvi, röntgenhoitajaopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Jussila Aino-Liisa, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Ånäs-Enlund Anna-Maria, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Yrjänheikki, H. & Keränen, S. 2022. Angiografiatyöskentely ja angiografiavälineiden aseptinen käyttö. Virtuaalinen opas röntgenhoitajaopiskelijoille ja ammattilaisille. Oulun ammattikorkeakoulu, Radiografia ja sädehoito. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205436

Lähteet

[1] Torres Martín, C., Acal, C., El Homrani, M. & Mingorance Estrada, Á.C. 2021. Impact on the Virtual Learning Environment Due to COVID-19. Sustainability 13 (2), 582. Hakupäivä 20.3.2022. https://doi.org/10.3390/su13020582

[2] FinEduVR. 2021. Virtuaalitodellisuus ja elämyksellinen oppiminen. Hakupäivä 27.10.2021. http://fineduvr.fi/

[3] Soimakallio, S., Kivisaari, L., Manninen, H., Svedström, E. & Tervonen, O. 2005. Radiologia. Helsinki: WSOY.

[4] Gould, D., Chudleigh, J., Purssell, E., Hawker, C., Gaze, S., James, D., Lynch, M., Pope, N. & Drey, N. 2018. Survey to explore understanding of the principles of aseptic technique: Qualitative content analysis with descriptive analysis of confidence and training. American Journal of Infection Control 46 (4) 393–396. Hakupäivä 4.11.2021. https://doi.org/10.1016/j.ajic.2017.10.008

[5] Kerimäki, P. 2022. Toimenpideradiologi. Oulun yliopistollinen sairaala. Haastattelu 24.2.2022.

[6] Aluehallintavirasto. 2020. Yleistä saavutettavuudesta. Hakupäivä 14.3.2022. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/tietoa-wcag-kriteereista/

[7] Yrjänheikki, H. & Keränen, S. 2022. Angiografiatyöskentely ja angiografiavälineiden aseptinen käyttö. Virtuaalinen opas röntgenhoitajaopiskelijoille ja ammattilaisille. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 26.4.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205436

[8] Kymäläinen, H-R., Lakkala, M., Carver, E. & Kamppari, K. 2016. Opas projektityöskentelyyn. Tieteestä toimintaa -verkosto, Helsingin yliopisto, 54–56. Hakupäivä 13.5.2022. http://hdl.handle.net/10138/160099