Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Reetta Saarnio ja Kati Päätalo.
Tutkimuksellinen kehittäminen on lähtökohta ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Jo käsitteellisesti termi yhdistää kaksi asiaa: tutkimuksen ja kehittämisen. Opinnäytetöissä tämä tarkoittaa työn jakautumista kahteen huolellisesti suunniteltuun vaiheeseen, jotka ovat tutkimusmenetelmillä toteutettava tutkimusvaihe ja kehittämismenetelmillä toteutettava kehittämisvaihe. Näiden painotukset vaihtelevat eri opinnäytetöissä.
Tutkimusvaihe noudattaa tieteellisen tutkimuksen perusperiaatteita ja traditioita. Tutkimukselle asetetaan tutkimuskysymykset tai tutkimustehtävät, joihin lähdetään etsimään vastausta tieteellisesti hyväksytyin menetelmin. Näitä voivat olla esimerkiksi laadullinen tai määrällinen tutkimusmenetelmä, niiden yhdistelmä tai kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksellisuus näkyy ennen kaikkea järjestelmällisyytenä, hyvin suunniteltuna tiedon hankintana ja kriittisyytenä sisältäen myös huolellisen luotettavuuden ja eettisyyden arvioinnin. Tässä vaiheessa tyypillisesti tuotetaan tietoa, jota hyödynnetään prosessin seuraavissa vaiheissa.
Tutkimusvaihetta seuraa kehittämisvaihe, joka toteutetaan erilaisten kehittämismenetelmien avulla. Menetelmille on tyypillistä osallistavuus ja keskustelevuus. Niitä ovat esimerkiksi aivoriihi, ennakointimenetelmät, palvelumuotoilun työkalut tai muut yhteisölliset ideointimenetelmät. Kokonaisuudessaan tutkimuksellisen kehittämisen prosessit ovat monimenetelmällisiä ja menetelmät valitaan kulloiseenkin tilanteeseen sopiviksi. Myös kehittämismenetelmien valinnassa huomioidaan niiden luotettavuus, kehittämisen oikeutus ja tutkimuseettiset vaatimukset. Vaiheet voivat olla myös päällekkäisiä tai sisältää useita eri tutkimus- ja kehittämissyklejä soveltaen esimerkiksi toimintatutkimusta tai palvelumuotoilun prosessia.
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöissä tutkimuksellinen kehittäminen tapahtuu kiinteässä työelämäyhteistyössä. Tutkimuksellisen kehittämisen lähtökohta on pragmaattinen: käytännössä huomattu kehittämistarve tai esimerkiksi tarve varmistaa tarjottavan palvelun vaikuttavuus ja näyttöön perustuvuus. Toimintaa ohjaa näin ollen käytännöllinen tavoite. Tutkimuksellisen kehittämisen prosessi etenee ideasta ratkaisuun ja sen implementointiin eli käyttöönottoon. Tämän polun varrelle valitaan soveltuvat tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Kehittäminen tapahtuu aktiivisena vuorovaikutuksena opinnäytetyön tekijän ja työelämäkumppanin kanssa. Kehittämiseen liittyy siis vahvasti osallistamisen ajatus, jolla tarkoitetaan kehittäjien osallistumista konkreettiseen toimintaan, mutta myös käytännön toimijoiden osallistumista kehittämiseen.
Yhteisessä kehittämisessä keskinäisen dialogin mahdollistuminen on tärkeää. Prosessin aikana opiskelija osoittaa osaamisensa siinä, että hän kykenee suunnittelemaan, ohjamaan, toteuttamaan ja hallinnoimaan tutkimuksellisen kehittämisen prosessin. Myös arviointi on tärkeä osa tutkimuksellisen kehittämisen prosessia ja kohdistuu kehittämistoiminnan perustelujen, organisoinnin ja toteutuksen analysointiin.
Tutkimuksellista kehittämistä opiskellaan sekä tutkimus- että kehittämismenetelmäopintojaksoilla. Oamkin sosiaali- ja terveysalan master-tutkinnot sisältävät kaikille opiskelijoille pakollisina opintoina 10 opintopisteen tutkimus- ja tiedontuottamismenetelmien opintojakson, joka sisältää sekä laadullisten että määrällisten tutkimusmenetelmien opiskelua. Näyttöön perustuva toiminta on keskeinen läpileikkaava teema opintojaksoilla. Tästä Kati Immonen kirjoittaa kolumnissaan.
Opiskelija voi mielenkiintonsa mukaan valita tutkintonsa sisältöön myös vaihtoehtoisia opintoja sekä tutkimusmenetelmä- että kehittämismenetelmäopintojaksoista. Vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmäopintojaksoja ovat Laadullisten tutkimusmenetelmien soveltaminen (5 op), Tilastollisten menetelmien soveltaminen (5 op) sekä Tieteellinen ajattelu ja viestintä (5 op). Kehittämismenetelmiin opiskelija voi perehtyä vaihtoehtoisilla opintojaksoilla Palvelumuotoilu Sotessa sekä Yhteiskehittämisen menetelmät (5 op). Opintoihin voi kuulua myös projektin johtamista (5 op). Tässä kolumnisarjassa Kiviniemi ja Jussila ovat aiemmin kuvanneet kolumnissaan laadullista tutkimusta osana tutkimuksellista kehittämistä.
Kestävä aivoterveys -hankkeen Oamkin työelämäkumppanit ovat ICT-alan yrityksiä. Luhtasela ja Nevasaari toteuttivat YAMK-opinnäytetyönsä ICT-alalla työskentelevien psyykkisestä palautumisesta työkuormituksesta tiiviissä yhteistyössä hanketoimijoiden ja ICT-alan yrityksen henkilöstön kanssa. Opinnäytetyö on oiva esimerkki tutkimuksellisesta kehittämistyöstä, jossa tutkimus- ja kehittämisvaihe muodostavat loogisen kokonaisuuden. Opinnäytetyön tekijät toteuttivat tutkimusvaiheen laadullisena tutkimuksena, jossa teemahaastatteluilla kerättiin tietoa ICT-alalla työskentelevien palautumisesta työkuormituksesta työpäivän aikana ja vapaa-ajalla.
Haastattelumateriaali analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kehittämisvaiheen rakenne ja sisältö pohjautuivat tutkimusvaiheen tuloksiin. Kehittämisvaiheessa opinnäytetyön tekijät järjestivät yhteiskehittämisen työpajan yhteistyöorganisaation jäsenille. Etäyhteydellä toteutetussa työpajassa hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmänä aivoriihimenetelmää sekä Padlet- ja Prezi-sovelluksia.
Sosiaali- ja terveysalan tki-päällikkö Niko Männikkö kuvasi kolumnissaan tuloksellista tutkimus- ja kehittämistyötä sotealan yksikössä. Tulevaisuudessa sekä AMK- että YAMK-opinnäytetyöt pyritään kiinnittämään vahvasti sosiaali- ja terveysalan tki-kärkiin ja vastaamaan myös valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-verkostossa laadittujen YAMK-opinnäytetöiden suositusten toteutumiseen.
Suositusten mukaan opinnäytetyön kiinteä suhde työelämään ja koulutusorganisaation tutkimus- ja kehittämisohjelmiin näkyy muun muassa siinä, että se tuottaa ratkaisuja ja toimintamalleja työelämän uudistamiseen sekä tukee työelämän ja ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Opinnäytetyön tulee myös hyödyttää sekä yksittäistä yritystä tai organisaatiota että laajemmin koulutus- ja ammattialan tai alueen kehittämistä, mikä on huomioitava tulosten implementoinnissa.
Reetta Saarnio, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kati Päätalo, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja on yksikönjohtaja Taina Junttila.
Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:
– Rautio Tarja, Xiong Essi, Viljamaa Sanna, Keskitalo Nina & Pietikäinen Anne: Master-opiskelija syventää osaamistaan hanketoiminnassa
– Männikkö Niko: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö yhteistyökumppanina – tuloksellista tutkimus- ja kehitystyötä
– Kiviniemi Liisa & Jussila Aino-Liisa: Laadullinen tutkimus osana tutkimuksellista kehittämistä
– Jauhiainen Jukka, Männistö Merja & Paalimäki-Paakki Karoliina: Älypotkupuvuista saunasensoreihin – terveys- ja hyvinvointiteknologiaa moniammatillisesti
– Hautala Eija & Ruotsalainen Heidi: Yritys ‒ meiltä saa tukea innovaatioiden kehittämiseen
– Immonen Kati: Näyttöön perustuvuus kulkee mukana läpi opintojen opettajasta oppijaan
– Vanhanen Minna & Ronkainen Sanna: Kliininen asiantuntija tarvitsee kehittämistyössään pedagogista osaamista
– Männistö Merja: Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelmassa opiskellaan yhteisöllisesti verkko-oppimisympäristössä
– Päätalo Kati & Kiviniemi Liisa: Työkykyjohtaminen sotealan johtajan kompetenssina
– Tuomikoski Anna-Maria: Digipalveluiden kehittämiseen tarvitaan monialaista osaamista
– Koivunen Kirsi: Master-koulutuksesta tohtoriopintoihin
– Ruotsalainen Heidi & Kurttila Sanna: Näyttöön perustuvan kuntoutuksen toteutumiseksi tarvitaan kuntoutuksen asiantuntijoita
– Niemelä Eija & Hökkä Minna: Palliatiivinen hoito – sydämen asia
– Kiviniemi Liisa: Mielenterveysosaamista tarvitaan
– Rantala Arja: Tutkimusmenetelmien opiskelu ja opettaminen englanninkielisessä kliinisen optometrian YAMK-tutkinnossa
– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla
Lähteet
Immonen, K. 2022. Näyttöön perustuvuus kulkee mukana läpi opintojen opettajasta oppijaan. Oamk Journal 66/2022. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 19.9.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022051335050
Kiviniemi, L. & Jussila, A-L. 2022. Laadullinen tutkimus osana tutkimuksellista kehittämistä. Oamk Journal 79/2022. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 19.9.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022060342744
Luhtasela, L. & Nevasaari, V. 2022. ICT-alalla työskentelevien psyykkinen palautuminen työkuormituksesta. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.9.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202022025
Männikkö, N. 2022. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö yhteistyökumppanina – tuloksellista tutkimus- ja kehitystyötä. Oamk Journal 131/2022. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 19.9.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022090157000
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2014. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: Sanoma Pro.
Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Tampere: Tampere yliopistopaino Oy – Juvenes Print. Hakupäivä 19.9.2022. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf
Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-verkosto. 2022. YAMK-opinnäytetyösuositukset. Suositukset on päivitetty ja hyväksytty 7.2.2022 sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-verkostossa.
Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampere yliopistopaino Oy – Juvenes Print. Hakupäivä 19.9.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-7732-4
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.