Oppiminen – onneksi se on jatkuvaa

Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Taina Junttila.

Moni havahtuu muutaman työelämävuoden jälkeen tunteeseen muutoksen tai uudistamisen tarpeesta. Alkaa kaivata jotakin uutta omaan tekemiseen. Syntyy ehkä tarve haastaa itseään ja alkaa etsiä mahdollisuuksia muutoksen toteutumiseen. Voisiko uuden oppiminen antaa vastauksen?

Aikuisena ja työelämän ohella opiskelu ei ole aina helppoa ja se vaatii aikaa. Oamk Master School -kehittämistyöryhmä laati vuonna 2020 kyselyn ylempää korkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille. Siinä kysyttiin muun muassa motiiveja hakeutua opiskelemaan ja opiskelun haasteita. Motiiveista yleisin oli oman osaamisen päivittäminen ja uralla etenemisen mahdollisuus. Haastavana koettiin esimerkiksi perhe-elämän, työn ja opiskelun yhdistäminen. Opiskelu koettiin kuitenkin innostavana ja sen koettiin tuovan uusia näkökulmia, intoa ja itsevarmuutta arkisiin työtehtäviin.

Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvat muutokset edellyttävät jatkuvaa osaamisen ajan tasalla pysymistä, uudistamista ja täydentämistä – jatkuvaa oppimista, jota ennen kutsuttiin elinikäiseksi oppimiseksi. Osaamisen uudistaminen luo mahdollisuuksia työuran rakentumiseen. Se avaa uusia edellytyksiä työllistyä sekä laajentaa ja syventää asiantuntijuutta mutta myös ylläpitää kansalaistaitoja. Ennen kaikkea saa uutta virtaa, oivalluksia ja pysyy uteliaana uusien tietojen ja taitojen suhteen.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle jatkuva oppiminen on osa työelämän arkea. Se on jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä ja uudistamista sekä asiantuntijuuden kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmaan sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen, jonka keskiössä ovat osaamis- ja työvoimatarpeen arviointi ja ammatillisen osaamisen kehittäminen. Tässä on hyvä yhteistyön paikka korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Myös hyvinvointialueen TKIO-toiminnassa on tärkeää yhteensovittaa ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö. Näin voidaan välttää päällekkäisyyksiä, arvioida osaamistarpeita ja ennakoida hyvinvointialueen osaajatarvetta kouluttajien kanssa.

Yhteisinä tavoitteina voisivat olla:

• vahvistaa sote-integroidun tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan roolia,
• luoda integroidut tiedolla johtamisen, näyttöön perustuvan toiminnan ja osaamisen johtamisen tukirakenteet,
• vahvistaa menettelytapoja TKIO-toiminnalle ja yhteistyölle eri tasoilla ja
• hyödyntää ammattikorkeakoulujen asiantuntijuutta ja erikoisosaamista tulevan ammattihenkilöstön kouluttajina.

Sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutus rakentuu vahvasti osaamisperustaisuudelle, jossa olennaista on opiskelijoiden aiemman osaamisen ja toisaalta kehittymisen tarpeiden mahdollisimman onnistunut tunnistaminen. Osaamisen tunnistamisen perusteella suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa osaamistavoitteiden mukainen osaamisen kehittäminen tutkintokoulutuksen aikana sekä osaamisen osoittaminen.

Osaamisperustaisessa opiskelussa opintojen eteneminen on aikaan ja paikkaan sitoutumatonta ja opiskelija

• voi itse suunnitella osaamisen kehittämisen ja osoittamisen,
• voi osoittaa osaamistasi itsenäisesti tai ryhmässä,
• voi halutessaan hyödyntää myös tarjottuja vaihtoehtoisia suoritustapoja,
• voi verkostoitua eri alojen opiskelijoiden kanssa ja
• voi nopeuttaa valmistumista.

Osaamisperustainen työskentely vaatii kuitenkin vastuun ottamista omasta oppimisesta ja sen suunnittelusta, osaamisen jakamista myös muille opiskelijoille ja halua kokeilla uudenlaisia osaamisen kehittämisen ja osoittamisen toimintatapoja. Osaaminen on olennainen osa ihmisen identiteettiä, ja eri ympäristöissä kertynyt, yksilöllisistä palikoista koostuva osaaminen muotoutuu osaksi läpi elämän kehittyvää osaamisidentiteettiä. Osaamisidentiteetin vahvistaminen auttaa hyödyntämään osaamista monipuolisesti työssä ja muussa elämässä.

Sosiaali- ja terveysalan ylemmät korkeakoulututkinnot ovat vetovoimaisia ja ne tukevat sekä kehittävät sote-alan ammattilaisten osaamista. Ne ovat yksi tekijä jatkuvan oppimisen polulla, johon kuuluu kaikki elämän aikana tapahtuva oppiminen. Johtamistaitojen kartuttaminen, oman työpaikan toiminnan kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen sekä omien esimiestaitojen kehittäminen – siinä muutama hyvä syy valita maisteritasoinen YAMK-tutkinto.

Se on sinulle, ikuisesti ikiomaa. Ei ole mitään oppimisen vertaista.

Taina Junttila
yksikönjohtaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja on yliopettaja Tarja Tapio.

Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

– Saarnio Reetta & Päätalo Kati: YAMK-opinnäytetyöt – tutkimuksellista kehittämistä yhteistyössä työelämän kanssa
– Rautio Tarja, Xiong Essi, Viljamaa Sanna, Keskitalo Nina & Pietikäinen Anne: Master-opiskelija syventää osaamistaan hanketoiminnassa
– Männikkö Niko: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö yhteistyökumppanina – tuloksellista tutkimus- ja kehitystyötä
– Kiviniemi Liisa & Jussila Aino-Liisa: Laadullinen tutkimus osana tutkimuksellista kehittämistä
– Jauhiainen Jukka, Männistö Merja & Paalimäki-Paakki Karoliina: Älypotkupuvuista saunasensoreihin – terveys- ja hyvinvointiteknologiaa moniammatillisesti
– Hautala Eija & Ruotsalainen Heidi: Yritys ‒ meiltä saa tukea innovaatioiden kehittämiseen
– Immonen Kati: Näyttöön perustuvuus kulkee mukana läpi opintojen opettajasta oppijaan
– Vanhanen Minna & Ronkainen Sanna: Kliininen asiantuntija tarvitsee kehittämistyössään pedagogista osaamista
– Männistö Merja: Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelmassa opiskellaan yhteisöllisesti verkko-oppimisympäristössä
– Päätalo Kati & Kiviniemi Liisa: Työkykyjohtaminen sotealan johtajan kompetenssina
– Tuomikoski Anna-Maria: Digipalveluiden kehittämiseen tarvitaan monialaista osaamista
– Koivunen Kirsi: Master-koulutuksesta tohtoriopintoihin
– Ruotsalainen Heidi & Kurttila Sanna: Näyttöön perustuvan kuntoutuksen toteutumiseksi tarvitaan kuntoutuksen asiantuntijoita
– Niemelä Eija & Hökkä Minna: Palliatiivinen hoito – sydämen asia
– Kiviniemi Liisa: Mielenterveysosaamista tarvitaan
– Rantala Arja: Tutkimusmenetelmien opiskelu ja opettaminen englanninkielisessä kliinisen optometrian YAMK-tutkinnossa
– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla