Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää asiakkaan tarpeista lähteviä oikea-aikaisia kuntoutuspalveluita. Tämä edellyttää monialaista ja moniammatillista yhteistyötä asiakkaan verkostossa toimivien tahojen kanssa. Lisäksi palveluprosesseja ja vastuita tulee selkeyttää. Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö onnistuu kehittämällä kollektiivista asiantuntijuutta. Tässä blogikirjoituksessa kuvataan kuntoutusalan ammattilaisten näkemyksiä ja toiveita hyvinvointialueen kuntoutuspalvelujen kehittämisestä.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kuntoutuksen kehittämisohjelmassa [1] kysyttiin syksyllä 2021 kuntoutuksen ammattilaisilta heidän näkemyksiään ja toiveitaan tulevan hyvinvointialueen kuntoutuspalveluiden järjestämisestä.

Kyselyyn vastasi 269 kuntoutuksen kehittämisestä kiinnostunutta ammattilaista. Vastaajat olivat esimerkiksi terapeutteja, esihenkilöitä, sosiaalityön ja hoitotyön ammattilaisia, asiantuntijoita sekä järjestö ja yhdistyskentän toimijoita. Vastauksissa tuli voimakkaasti esille yhteistyön kehittäminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kolmannen sektorin, Kelan ja eri palveluntuottajien kesken.

Kuntoutus on laaja-alaista ja integroituu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Yhteistyön kehittäminen edesauttaa asiakkaan kokonaisvaltaisen elämäntilanteen huomioimista, mikä tulee olla kaikkien toimijoiden tavoitteena huolimatta siitä, missä organisaatiossa työskentelee. Kuntoutuksen ammattilaisten mielestä yhteistyötä tulee olla niin kuntoutusta suunnittelevien kuin toteuttavien tahojen välillä (kuvio 1).

Kolme puhekuplaa, joissa lukee: Tiivistä rajapintayhteistyötä, niin sote-alueen sisällä kuin työllisyydenhoidon, Kelan ja eri kuntoutustahojen kanssa. Selkeitä toimntatapoja moniammatilliseen verkostoyhteistyöhön ja perheiden tukemiseksi. Moniammatillinen yhteistyö saumatonta ja ennen kaikkea tavoitteellista.
KUVIO 1. Kuntoutuksen ammattilaisten näkemyksissä nousivat esille moniammatillinen yhteistyö.

Kuntoutuksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, yksilölliset ja vaikuttavat palvelut yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja asiakkaan osallistaminen omaan kuntoutusprosessiinsa ovat lähtökohtana kuntoutumisprosessin onnistumiselle. Tämä edellyttää yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa toteutettua kuntoutuksen suunnittelua. Myös asiakkaan arkeen laadittujen kuntoutuksen tavoitteiden tulee olla kaikkien verkostoon kuuluvien yhteistyötahojen tiedossa. Kuntoutuksen tulee olla asiakkaan tarpeista lähtevää, ja siinä pitää huomioida myös sosiaalinen kuntoutuminen. [2]

Asiakkaan kuntoutuspalveluissa työskentelee eri sektoreiden ammattilaisia, joilla on oman alansa substanssiosaamista, ammatillista taitoa ja siihen liittyvää ydinosaamista. Moniammatillisessa rajoja ylittävässä yhteistyössä tarvitaan kollektiivista asiantuntijuutta asiakkaan tarpeiden tunnistamiseksi. Ammattilaiset tarvitsevat yhteistä näkemystä asiakkaan toimintakyvystä, jotta kuntoutusprosessia voidaan tukea kokonaisvaltaisesti. Lisäksi tarvitaan asiakasta osallistavien toimintamallien kehittämistä. Toimintamallien tulee perustua näyttöön ja yhtenäisiin kuntoutuskäytäntöihin. (Kuvio 2.) Näihin haasteisiin vastaamiseksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Kuntoutuksen kehittämisohjelma jalkauttaa kuntoutuksen viitekehykseksi kansainvälisen ICF-luokitus [3] eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseihin.

Kuvassa kolme puhekuplaa, joissa lukee: Vahvaa ja laadukasta kuntoutuksen suunnittelua, joka toteutetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen koko verkoston kanssa. Yhteiset tavoitteet. Moniammatillisen yhteistyön ja yhtenäisen toimintamallin kehittämistä tieteellisen tiedon perusteella.
KUVIO 2. Kuntoutuksen ammattilaisten näkemykset kuntoutuksen yhteisistä toimintamalleista.

Tarvitaan ammattilainen koordinoimaan kuntoutuspalveluita

Kyselyn vastauksissa kuntoutuksen ammattilaiset peräänkuuluttivat selkeää koordinointia ja vastuita eri kuntoutuspalveluihin osallistuvien tahojen välille. Tärkeä kysymys liittyi asiakkaan verkostoyhteistyön toteutumiseen. Selkeä palvelujen koordinointi asiakkaan palveluprosessissa mahdollistaa oikea-aikaiset, vaikuttavat ja asiakkaan kuntoutumista edistävät palvelut.

Kuntoutuspalveluprosessin koordinointiin tarvitaan henkilö, joka ottaa vastuun palvelujen kokonaisuudesta jo heti kuntoutustarpeen tunnistamisesta lähtien. Kuntoutustarpeen tunnistaminen johtaa kuntoutussuunnitelman laatimiseen, jossa myös palvelut kuvataan. Lisäksi on huolehdittava kuntoutusprosessin etenemisestä sekä asiakkaan ohjautumisesta palveluihin. Kuntoutusprosessin onnistumisen osalta huomionarvoisia täydentäviä palveluita ovat myös yhdistysten ja järjestöjen toiminnot, mikä tuli myös kuntoutuksen ammattilaisten vastauksissa esille. (Kuva 1.)

Kuvassa kaksi ihmistä ja tekstit: Asiakkaalla voi olla tarpeita monelle eri elämänalueella ja hänen tulisi pystyä saamaan apua kaikkiin samasta paikasta tai ohjausta soveltuviin palveluihin. Palveluosaamista tulee vahvistaa ja myös sille tulee olla riittävästi resursseja.
KUVA 1. Asiakkaiden kuntoutuspalvelujen koordinointiin tarvitaan palveluohjausta (kuva: POPsote-hankkeen kuvapankki).

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa asiakkaan toimijuutta

Järjestö- ja yhdistystoiminta tarjoaa monenlaisia osallistumisen ja toimimisen paikkoja kuntoutuksen asiakkaille. Ammatillinen neuvonta ja ohjaus sekä vertaisen tarjoama tuki vahvistavat asiakasta tiedon tarjoamisen ja toivon rakentamisen avulla. Tapahtumat, kohtaamispaikat, ryhmät ja retket kutsuvat toisten ihmisten seuraan matalalla kynnyksellä. Järjestöjen tarjoamat kuntoutuspalvelut ja kuntouttava työtoiminta vahvistavat toimintakykyä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. [4]

Voimaantuminen voi parhaimmillaan mahdollistaa oman osaamisen hyödyntämisen toisten hyväksi järjestöjen vapaaehtoistoiminnassa, kokemustoiminnassa, palkkatuetussa työssä sekä palkkatyössä. Myös potilasjärjestöt tarjoavat arvokasta tukea, tietoa ja ohjausta kuntoutuksen asiakkaille. [4]

Järjestöjen ja yhdistysten tuki voi kulkea asiakkaan ja hänen perheensä rinnalla kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa. Järjestötoiminnan hyödyntäminen vaatii kuntoutusammattilaiselta ymmärrystä järjestötoiminnan luonteesta sekä tietoa tarjolla olevasta toiminnasta. Erityisen paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla myös järjestötoimijoiden on hyvä olla osa asiakkaan ympärille rakennettavaa moniammatillista verkostoa. Tarjotut ja käytössä olevat järjestöjen tuen ja toiminnan muodot tulee jatkossa myös kirjata kuntoutussuunnitelmaan. (Kuva 2.)

Kuvassa nainen vauvan kanssa ja tekstit: Ammattilaiset olisivat tietoisia ja tiedottaisivat asiakkaita järjestöjen tarjoamista palveluista sekä hyödyntäisivät järjestöjen kehittämiä toimintamalleja työssään. Kolmannen sektorin palveluiden hyödyntäminen ja mukaanotto työskentelyyn. Kokemusasiantuntijuus tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
KUVA 2. Järjestöjen tarjoama tuki vahvistaa asiakkaan kuntoutusprosessia (kuva: POPsote-hankkeen kuvapankki).

Järjestöt ja yhdistykset ovat tärkeitä kumppaneita myös kuntoutuspalvelujen ja -palveluketjujen kehittämisessä. Järjestöjen ammattilaisilla, kokemustoimijoilla ja jäsenillä on paljon hiljaista tietoa, joka olisi yhdistettävissä järjestelmässä syntyvän tiedon sekä kuntoutuksen ammattilaisten hiljaisen tiedon kanssa. Sekä asiakkaiden, organisaatioiden että kuntoutusjärjestelmän kannalta parhaaseen tulokseen päästään, kun palveluketjuja ja -kokonaisuuksia kuvataan ja kehitetään yhteistyössä asiakkaita edustavien järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa.


Ulla Jämsä
kuntoutussuunnittelija
työnohjaaja-valmentaja
POPSote-suunnittelija
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Lääkinnällisen kuntoutuksen osaamiskeskus

Helena Liimatainen
projektisuunnittelija, järjestöyhteistyö
Tulevaisuuden sote-keskus -kehittämishanke, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Heidi Ruotsalainen
kuntoutuksen yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Marjaana Teerikangas
projektikoordinaattori
Kuntoutuksen kehittämishanke
POPsote Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke

Lähteet

[1] Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde. 2022. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Kuntoutuksen kehittämisohjelma. Hakupäivä 16.11.2022. https://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/kehittaminen/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus/kuntoutus/

[2] Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39. Helsinki. Hakupäivä 23.11.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8443-1

[3] World Health Organization. ‎2001‎. International classification of functioning, disability and health: ICF. World Health Organization. Hakupäivä 23.11.2022. https://apps.who.int/iris/handle/10665/42407

[4] Sienkiewicz, D. & van Lingen, C. 2017. The added value of patient organizations. EPF European Patients Forum. Hakupäivä 23.11.2022. https://www.eu-patient.eu/globalassets/library/publications/epf_added_value_report_final.pdf

Post Views: 1 935