Author Sirpa Ahvenlampi
Jätelämpökattilan kattilanpaineen nosto parantaa kattilan hyötysuhdetta. Se voisi tuoda vuodessa jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen säästön. Paineen nosto myös edesauttaa rikkipartikkeleiden erottumista savukaasusta, joka puolestaan vähentää huoltoseisakkien määrää laitoksen eri osissa. Artikkeli on Sami Pokan kypsyysnäyte.
Opinnäytetyön tekijän tulee aina pohtia tutkimuksensa eettisiä näkökulmia. Opinnäytetyön aihe tai tutkimusasetelma kohdistuu ihmisiin, kun aineistoa kerätään esimerkiksi organisaation henkilökuntaa haastattelemalla tai lähettämällä heille kyselylomake. Tällöin opinnäytetyössä tulee huomioida ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet sekä selvittää edellyttääkö aihe tai tutkimusasetelma eettistä ennakkoarviointia. Sillä tarkoitetaan tutkimussuunnitelman arviointia tieteenalakohtaisten eettisten käytänteiden mukaisesti ja siinä painotetaan tutkimuksesta tai sen tuloksista tutkittavalle mahdollisesti koituvan haitan ennakointia. Jos opinnäytetyölle olisi pitänyt tehdä eettinen ennakkoarviointi eikä sitä ole tehty, kyseessä voi olla hyvän tieteellisen käytännön loukkaus. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimusetiikan tukihenkilöt ovat työstäneet tarkistuslistan avuksi tilanteisiin, joissa opinnäytetyö kohdistuu ihmisiin ja tekijä pohtii eettisen ennakkoarvioinnin tarpeellisuutta.
Artikkeli käsittelee pelillisyyden hyödyntämistä lasten kuntoutusprosessissa. Digitaalisella pelillisellä alustalla parannetaan lasten motivaatiota ja sitoutumista kuntoutusprosessiin ja tehdään prosessi tavoitteineen ja tuloksineen näkyväksi lapselle, huoltajille sekä ammattilaisille. Lisäksi alusta auttaa kaikkia osapuolia kuntoutusprosessin arvioinnissa. Artikkelissa kerrotaan aiheesta ideoidusta innovaatiosta sekä innovaatioprosessista. Artikkelissa kuvataan myös innovaation tukena käytettyä tutkimustietoa, käyttöönoton kannalta merkityksellisiä seikkoja sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia. Innovaatio ideoitiin Pohjois-Pohjaanmaalta keväällä 2021 kerättyjen sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystarveaihioiden perusteella vastaamaan asiakkaiden ja ammattilaisten esille nostamaan tarpeeseen. Tämä innovaatiotehtävä on esimerkki opiskelijayhteistyöstä Oamkin sote-ratkaisujen monitoimijainen ennakointi, testaus ja yhteiskehittämisosaaminen tki-kärjessä. Työtä voidaan edelleen kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ohjaustarpeet työllistävät opettajia yhä useammin suunniteltua enemmän. Opettajien venymisestä huolimatta vaarana on, että yksittäinen opiskelija ei pääse kunnolla kiinni oman alansa työelämään. Opettajan ohjausresurssin parempi kohdentaminen sekä eri toimijoiden roolien ja harjoitteluprosessin selkiyttäminen lisäisivät koulutuksen vaikuttavuutta. Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen sosiaalialan piloteissa tärkeimmiksi ohjauksen kehittämisen paikoiksi tunnistettiin ohjaus ennen harjoittelun alkua, sekä harjoittelun lopussa arviointikeskustelujen yhteydessä. Artikkeli on käytännönläheinen ja siinä kuvataan konkreettisella tasolla kahden eri pilotin toteutusta ja tuloksia. Piloteissa on etsitty uusia ideoita omien ohjauskäytäntöjen kehittämiseen alasta riippumatta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Juha Pousi.
Uudistuva yhteiskunta ja työelämä luovat paineita ammatilliselle opetukselle, jonka tehtävänä on valmistaa ammattilaisia ja osaajia tulevaisuuteen. Tieteen ja teknologian kehitys vaikuttavat kaikkeen työelämään ja siten tämän kehityksen tulee olla keskeinen osa jo nykyistä koulutusta ja opetusta. Kansallisen Digivisio 2030 strategian mukaan tulevaisuuden koulutus huomioi muuttuvan maailman tarpeet, korkeakoulutuksen taso nousee ja suomalaisten työllistyminen paranee. Tässä artikkelissa kuvataan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämistä ja visioidaan uutta työssäoppimisen ja hybridioppimisen pedagogista mallia.
Study Group -tuutorointimallista hyötyvät opettajatuutorit ja opiskelijat. Opettajatuutoreiden vertaistapaamisissa tuli esille, että Study -Group -tuutorointi mahdollistaa varhaisen puuttumisen, mikäli opiskelija on vaarassa viivästyä opinnoissaan. Tuutoritapaamisia on mahdollista järjestää enemmän kuin perinteistä tuutorointimenetelmää käytettäessä. Opiskelijoiden ajankäyttö tehostuu, kun opettajat hyödyntävät opintojaksoilla Study Group -tuutorointia varten tehtyä ryhmäjakoa. Study Group -ryhmät ovat opiskelijoille tärkeitä vertaistuen kannalta.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektikoordinaattori Tarja Rautio, lehtori, projektipäällikkö Essi Xiong, projektisuunnittelijat Sanna Viljamaa ja Nina Keskitalo sekä lehtori, projektikoordinaattori Anne Pietikäinen.
Tšekin Brnossa sijaitsevan Mendelin yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan välillä on aiemmin ollut tiiviit yhteistyösuhteet ja opiskelijavaihtoa. Vuonna 2022 kymmenen vuoden tauon jälkeen opiskelija- ja opettajavaihto voitiin toteuttaa jälleen, tällä kertaa Belended Intensive Program -ohjelman kautta. Opiskelijoita ohjelmaan osallistui Suomen lisäksi Alankomaista ja Slovakiasta. Luennoitsijoita oli edellisten lisäksi myös Krakovasta Puolasta. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan vaihtokokemuksista ja Mendelin yliopistosta.
Artikkelissa tarkastellaan biokaasun käyttömahdollisuuksia ja tuotantopotentiaalia Muhoksella. Suomessa olisi huomattavasti raaka-ainepotentiaalia biokaasun tuotantoon, mutta sitä hyödynnetään vielä niukasti. Raaka-ainetta olisi riittävästi vaikka moninkertaistaa nykyinen biokaasun tuotanto, jos vain taloudelliset edellytykset olisivat paremmassa kunnossa. Juuri tällä hetkellä biokaasun tulevaisuus näyttää valoisammalta muun muassa fossiilisen energian hintojen nousun takia. Biokaasun hyödyntämistä tarkasteltiin Muhoksen uuden Kirkkosaaren alueen lämmityksessä sekä kaukolämpölaitoksen polttoaineena. Biokaasu soveltuu hyvin öljyn korvaamiseen, ja sillä voitaisiin korvata myös turpeen tai vaikka hakkeen käyttöä lämpökeskuksella. Potentiaalia biokaasun tuotannolle olisi, ja alueen ensimmäinen biokaasulaitos on suunnitteilla. Artikkeli pohjautuu insinööriopiskelija Inga Laurilan opinnäytetyöhön.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tki-päällikkö Niko Männikkö.
Viljelijät ovat jo pitkään käyttäneet maataloustukijärjestelmään liittyviä viljelyn suunnittelu- ja dokumentointiohjelmistoja sekä niistä jatkokehitettyjä älykkäitä, koottuun ja analysoituun dataan pohjautuvia ohjelmistoratkaisuja. Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa viljelijöille kehitettiin käyttäjäystävällinen ratkaisu maatilan ympäristöystävällisten toimenpiteiden valintaan. Ympäristökioski koostuu sovelluksesta ja sivustosta, joita voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. Sovelluksen kehittämisen lähtökohtana toimi Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Elävä Itämeri Säätiön (BSAG) kehittämä ja julkaisema sähköisenä pdf-lomakkeena toteutettu työkalu. Sovelluksen kehittäminen alkoi keväällä 2021 tiiviissä yhteistyössä ProAgria Oulun asiantuntijoiden kanssa. Kehittämiseen on osallistunut useita luonnonvara-alan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoita. Lisäksi kaksi lukiolaisryhmää on testannut sovellusta TIKO-silta-hankkeen kautta toteutuneen yhteistyön tuloksena. Sovelluksen kehittäminen jatkuu syksyllä 2022, jolloin sovellusta testataan laajemmin viljelijöiden kanssa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan Legal Councel Ulla Virranniemi ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Anu Skog.
Blogikirjoitus kertoo DigiSote-ikä-hankkeessa työskentelystä kahden opiskelijan näkökulmasta. Kirjoituksessa taustoitetaan hieman DigiSote-ikä-hanketta, pohditaan hanketyön erilaisuutta verrattuna kurssimuotoiseen opiskeluun sekä pohditaan hankkeessa opittuja taitoja ja asioita. Näitä olivat muun muassa moniammatillisessa tiimissä toimiminen, esiintymis- ja koulutustaidot sekä hankemuotoinen työskentely.
Kokoomajulkaisussa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun toimintaa 30 vuoden ajalta vuosina 1989–2022. Julkaisussa on myös huomioita nykyisestä korkeakoulukonsernista ja katsaus Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun vaiheisiin. Kokoomajulkaisun kirjoittajat ovat ammattikorkeakoulussa työskenteleviä tai työskennelleitä, entisiä opiskelijoita tai kumppanuusverkostoissa toimivia ja toimineita. Näin ollen jokaisella julkaisun kirjoittajalla tai kirjoittajaryhmällä on oma, henkilökohtainen suhde ammattikorkeakouluun. Kyse ei ole virallisesta Oulun ammattikorkeakoulun historiikista, eikä Oamkin tilaamasta julkaisusta. Kokoomajulkaisun idea syntyi ammattikorkeakoulun eri vaiheissa työskennelleiden tahdosta koota ja jakaa kokemuksiaan.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan rehtori Heidi Fagerholm, joka kirjoittaa vastuullisuudesta osana arkea ja valintoja.
Move-järjestelmän keskeisenä tarkoituksena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria huolehtimaan omatoimisesti fyysisestä toimintakyvystään siten, että he selviytyvät arjen tehtävistä. Jotta Opetushallituksen määrittelemä Move-järjestelmän tavoite toteutuu, edellyttää se saumatonta ja säännöllistä yhteistyötä koulun ja kouluterveydenhuollon välillä. Tällä hetkellä yhteistyön toteutuminen eroaa huomattavasti alue- ja koulukohtaisesti. Artikkelissa kuvataan haasteita yhteistyön toteutumisessa sekä keinoja yhteistyön sujuvoittamiseen Move-järjestelmän toimivuuden parantamiseksi ja kouluterveydenhoitajan työn kehittämiseksi Oulun kaupungin kouluissa.
Blogissa kerrotaan käytännön esimerkki viestinnän opintojaksojen työelämätekstien opetuksesta eri opintojaksototeutusten tehtäviä linkittäen. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa opiskelijaryhmät kirjoittivat Web-ohjelmoinnin 15 op:n laajuisesta sovellusprojektistaan blogitekstejä, artikkeleita, teknisiä kuvauksia ja GitHub-esittelytekstejä. Ammatillisen viestinnän ryhmä sai tehtäväkseen valita projektista kirjoitetuista teksteistä julkaistavat tekstit, ja he laativat tekstiharjoituksina lausunnon sekä tiedotteen. Kirjoittamisen taitoina saatiin tuntumaa työelämän tekstilajeihin ja kirjoitusprosessiin sekä kiinnitettiin huomiota tekstin viimeistelyyn julkaisemista varten ja tekstin saavutettavuuden varmistamiseen.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Kolumnissa pohditaan erilaisuuden käsitettä, erilaisuuden hyväksymistä, kiusaamista ja asiatonta käytöstä työyhteisössä. Siinä tuodaan esille myös Oulun ammattikorkeakoulussa laadittu hyvän käytöksen ohje.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pia Puustjärvi Liiketalouden yksiköstä.
Blogitekstissä on tiivistetty Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoiman Ruokajälki-hankkeen yhteistyössä Oulun maa- ja kotitalousnaisten Ruokeva-hankkeen tekemän kuluttajakyselyn keskeisimmät tulokset. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, jota jaettiin somekanavien ja toimijaverkostojen kautta Pohjois-Pohjanmaalla. Vastauksia kyselyyn tuli 118. Kyselyn teemana olivat kuluttajien elintarvikkeisiin ja ravintolaruokaan liittyvät ostopäätökset. Tavoitteena oli selvittää tekijöitä, joiden pohjalla kuluttaja valitsee ostamiaan elintarvikkeita, millaista tietoa kuluttajat toivoisivat elintarvikkeista ostopäätöstensä tueksi ja onko vastaavia ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien tekemiin valintoihin ravintoloissa.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ennakointi kumppanuusverkoissa on tärkeää asiantuntijuuden tarkoituksenmukaisen osaamisen jakamisen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Tässä artikkelissa kuvataan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, opettajien, tutkijoiden, asiantuntijoiden, esihenkilöiden ja johtajien kokemuksia millaista osaamista sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat tulevaisuudessa ja millaisilla menetelmillä voidaan edistää yhteistyössä tehtävää osaamisen ennakointia. Osaavan sosiaali- ja terveysalan ammattisten tarvitsevat tulevaisuudessa laaja-alaista osaamista ja eri organisaatioiden osaamisen ennakointitiedon tuottaminen yhteiseen käyttöön on tärkeää, jotta varmistetaan tulevaisuuden osaavat ammattilaiset. Koulutusorganisaatioiden sekä sosiaali- ja terveysalojen palveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä pidetään tärkeänä osaamisen ennakoinnissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ennakointifoorum tullaan kirjaamaan OSMU-hankkeessa kehitettävään toimintamalliin ja se tullaan järjestämään jatkossa vuosittain alueellisena yhteistyönä Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueella.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen kuuluu esimiestyöhön. Työntekijöiden osaamisen tunnistaminen hyödyttää niin työntekijää kuin organisaatiotakin, mutta sen haasteena on työntekijöiden hyvä tuntemus. Esimiehen tuki työntekijöiden kehittymisessä ja urakehityksessä sitouttaa työntekijän omaan työhönsä. Hyvä vuorovaikutussuhde esimiehen ja alaisen välillä rakentuu erilaisista tekijöistä. Tärkeimpinä tekijöinä voidaan pitää molemminpuolista kuuntelutaitoa, arvostamista, toisen näkemysten ymmärtämistä ja luottamusta. Lisäksi yhteinen kehittyminen työhön liittyvissä asioissa, ongelmanratkaisukyky sekä kyky ottaa asioita puheeksi, käsitellä ja ratkaista hankalia asioita ovat tärkeitä taitoja. Esimiehen osoittaessa työntekijälle aitoa kiinnostusta jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, työyhteisöllä on aito mahdollisuus suunnitella ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti.
Viime vuosien aikana lähes kaikessa työssä informaatiokuormitus on lisääntynyt voimakkaasti. Informaatioylikuormituksen tiedetään lisäävän stressiä, heikentävän muistia sekä yleisesti työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Työpaikoilla on tästä syystä tärkeää kiinnittää huomiota työn informaatioergonomiaan ja kehittää ratkaisuja, joilla informaation määrä saadaan pidettyä hallittavalla tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia ratkaisuja ICT-alan yritykset tuottivat Kestävä aivoterveys -hankeen järjestämissä informaatioergonomian työpajoissa. Alan työn luonteesta johtuen, työssä joutuu seuraamaan ja analysoimaan suuria määriä informaatiota. ICT-alan ratkaisut liittyivät työn priorisointiin ja jäsentelyyn, sovittuihin viestinnän käytäntöihin ja keskeytyksettömän työn mahdollistamiseen. Tunnistettujen ratkaisujen avulla on mahdollista keventää muistikuormaa, vähentää tietotulvaa ja välttyä keskeytyksiltä, mikä edistää oman työn hallinnan kokemusta.
Suomessa on rakentamisen sektorilla kaksi pääkategoriaa. Toinen on uudisrakentaminen ja toinen on korjausrakentaminen. Olemassa olevat rakennukset iän myötä kuluu, vanhenee ja rikkoutuu. Tämä kaikki tuo rakennuskantaan korjausvelkaa. Pelkästään asuinrakentamisessa on korjausvelkaa noin 9.4 miljardia. Tämä mahdollistaa arkkitehdeille erittäin paljon työpaikkoja. Korjausrakentaminen on erittäin haastava suunnitteluala, jossa arkkitehdit pääsevät käyttämään luovuutta erittäin paljon. Arkkitehtuuri on parhaimmillaan kerrostuksellista ja tämän seikan saaminen esille korjauskohteita suunniteltaessa vaatii todella pätevän arkkitehdin. Onnistunut lopputulos luo kaupunkeihin uusia tiloja ja kerroksia. Nämä kerrostumat tuottavat kaupunkien asukkaille miellyttäviä tuntemuksia. Korjausrakentamisen parissa arkkitehti pääsee myös suunnittelemaan sitä mikä on yhteiskunnassa tällä hetkellä todella isosti esillä. Energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästö on yhteiskunnallisesti tärkeimpiä asioista ja tähän yhteiskunta on myös panostaa taloudellisia resursseja. Tämä kaikki takaa suunnittelijoille töitä sektorilla, joka on vähemmän altis taloudellisista nousu- tai laskusuhdanteista.
Artikkelissa esitellään röntgenhoitajaopiskelijoiden itseopiskelua tukemaan tuotettua opiskelumateriaalia. Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella itsenäisesti röntgensimulaatiotiloissa. Itsenäisestä opiskelusta simulaatiotiloissa voivat hyötyä monet opiskelijat sen mahdollistaessa esimerkiksi opiskelujen ohessa työssä käyvien opiskelun omaan elämän rytmiin sopivina aikoina. Itseopiskelun tueksi kehitetään jatkuvasti uusia opiskelumuotoja ja erityisesti videomuotoiset itseopiskelumateriaalit havainnollistavat ja tähdentävät teoriatiedon merkitystä. Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoille tuotettiin opinnäytetyönä yhteensä yhdeksän aikuisen vartalon alueen natiiviröntgentutkimusten asetteluvideota. Videoilla tutkimusten projektiot esitetään eri kuvakulmista. Videoille on lisätty myös tekstit ja taustalle äänitetty puhe, jotka auttavat katselijaa havainnoimaan erilaisia yksityiskohtia.
Artikkelissa verrataan Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian kahden osaston eli tieto- ja viestintätekniikan sekä tietojenkäsittelyn opintosuunnitelmia ja niiden opintojaksoja YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen seitsemääntoista tavoitteeseen. Työkaluna on käytetty tekoälyyn pohjautuvaa Agenda 2030 -ohjelmaa (SDG). Lisäksi on verrattu muutamia muita tutkinto-ohjelmia, jotta nähdään, millaisia tuloksia analyysiohjelma antaa muista kuin IT-alan opinnoista. Artikkelissa myös kuvataan, millä tavalla käytetty tekoälysovellus toimii.
Yhteiskunnan rakenteet ja asenteet vaikuttavat päihde- ja lainrikkojataustaisten osallisuuden toteutumiseen. Leimautuminen vähentää osallisuutta ihmisen omassa elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Osallisuuden esteenä on esimerkiksi taustaisuudesta johtuva hauras yhteys omiin vahvuuksiin ja voimavaroihin. Taustaisuus vaikeuttaa myös molemminpuolisen luottamuksen rakentumista sekä vähentää osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Osattomuuden kokemuksiin vaikuttavat vahvasti myös leimautumisesta johtuvat kohtaamattomuuden kokemukset yhteiskunnan palveluissa. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön asiakkaiden osallisuuden kokemuksia omassa elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa.
Tulevien koulutustarpeiden ennakointi vaatii ajan hermolla elämistä erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Viime aikojen tapahtumat, kuten koronapandemia ja sota Ukrainassa, ovat laittaneet lähes kaikki ennusteet uusiksi toimintaympäristön osalta. Nopeiden toimintaympäristön muutosten lisäksi muutostarpeita aiheuttaa hitaammin, lähes huomaamatta tapahtuvat ihmisten arvojen ja arvostuksien muutokset. Rakentajien toimintaympäristöön vaikuttaa voimakkaasti digitalisoituminen, taloudellisen kasvun näkymät, yhteiskuntarakenteen kehitys sekä globaalit kriisit, kuten sodat ja ilmastomuutos. Muutokset ovat vaikuttaneet muun muassa tarvittavan työvoiman määrän ennusteisiin. Muutokset asettavat myös koulutuksen sisällölle uusia painotusvaatimuksia. Rakennusalalla on havaittavissa myös selkeää muutostarvetta yritysten toimintakulttuuriin ja johtamiseen. Johtamiseen kaivataan enemmän itseohjautuvuutta, toimintavapautta sekä dynaamista yrittäjähenkisyyttä.
Teknologian kehityksen ja arkipäiväistymisen myötä lasten ja nuorten näköongelmat ovat yleistyneet. Lisääntynyt lähityöskentely näyttöpäätteiden, älypuhelinten ja pelikonsoleiden äärellä on johtanut optometrian alalla yhä useampiin kohtaamisiin myopisoituneiden ja akkommodaation ylirasituksesta kärsivien lasten ja nuorten kanssa. Näkemisen ongelmat voivat vaikuttaa merkittävästi lapsen tai nuoren oppimiseen, koulumenestykseen ja tulevaisuuteen.
Koululaisten näköä seulotaan terveystarkastuksien yhteydessä ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokkatasolla. Koululaisen näkö voi muuttua nopeastikin, joten vanhemman tai opettajan olisi hyvä havaita näköön liittyvä oireilu ja tarvittaessa ohjata koululainen tutkimuksiin. Tämän artikkeli pohjautuu opinnäytetyönä tehtyyn oppaaseen, jonka tarkoituksena on tukea terveydenhoitajia näönseulonnassa. Koululaisten näköongelmat pitää löytää ajoissa, jotta muilta ongelmilta vältyttäisiin.
Monialaisena yhteistyönä tuotetussa esittelyvideossa konkretisoidaan röntgenhoitajan työnkuvaa ja opintoja Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk). Lisäksi siinä kerrotaan röntgenhoitajien työllistymis- ja jatko-opiskelumahdollisuuksia. Oamk toimeksiantajana ja Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) kuvauslokaatioiden tarjoajana mahdollistivat röntgenhoitajaopiskelijoiden ja medianomiopiskelijan välisen yhteistyön. Esittelyvideo auttaa Oamkia opintojen markkinoinnissa kertomalla opiskelupaikkaa hakeville koulutuksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Esittelyvideosta kerättiin palautetta sähköisen kyselyn avulla toisilta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta. Palautteen perusteella esittelyvideo koettiin hyödylliseksi ja laadukkaaksi sekä tarkoitustaan palvelevaksi kokonaisuudeksi. Yhteistyö yli tutkinto-ohjelmarajojen mahdollisti laadukkaan lopputuloksen ja laittoi pohtimaan vastaavan toimintatavan hyödyntämistä muutenkin opinnoissa.
Artikkelia varten haastateltiin yhdeksää 15–18-vuotiasta nuorta. Artikkeli pohjautuu nuorten haastattelussa esiin nousseisiin vastauksiin siitä, miten he ovat kokeneet terveydenhoitajan saatavuuden koronapandemian aikana opiskeluterveydenhuollossa. Haastattelujen perusteella nuoret eivät niinkään nostaneet esiin terveydenhoitajan saatavuuteen liittyviä ongelmia, vaan toivoivat ennemminkin parannuksia tiedon kulkuun ja saatavuudesta informointiin.