Author Sirpa Ahvenlampi
Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kaksi lehtoria ja Stuttgartin Duale Hochschule Baden-Württembergin professori toteuttivat yhteisopetusta sosiaalialan opiskelijoille Suomeen ja Saksaan. Opintojakson aiheena olivat erilaiset hyvinvointiyhteiskunnat ja niiden vertailu. Opetusmenetelmänä käytettiin interaktiivista ja yhteistoiminallista verkko-opetusta. Toteutuksen onnistumista arvioitiin Webropol-kyselyllä. Kyselyyn vastasi 56 prosenttia opintojaksolle osallistuneista ja tulosten perusteella opintojakso koettiin hyödyllisenä. Tässä julkaisussa tuodaan esille kansainvälisen yhteisopettajuuden haasteet ja mahdollisuudet yhteistoiminallisessa oppimisessa ja interaktiivisessa opetuksessa, sekä mahdolliset kehittämiskohteet. Julkaisun tavoitteena on toimia myös inspiraationa osallistua kansainväliseen yhdessä oppimiseen.
Kielellisen ilmaisun selkeys on avainasemassa, kun saavutettavia ohjeita, opetusta ja oppimisen resursseja toteutetaan. Kielellinen ja kognitiivinen saavutettavuus tukee inklusiivista koulutusajattelua, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja osallistua. Selkeän yleiskielen lisäksi tarvitaan selkokielen erilaisia tasoja. Selkokuvat ja muut tekstin sanomaa täydentävät visuaaliset ratkaisut nivoutuvat selkokieleen. Opettajille ja muille koulutuksen parissa työskenteleville on tarjolla neuvoja ja ohjeita, joiden avulla voi selkoistaa omia tuotoksia.
SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan tietoisuus opintojen aikaisista korkeakouluopinnoista eli niin kutsutuista väyläopinnoista on vähäistä. Ammattikorkeakouluopinnot nähdään kuitenkin jatko-opinto mahdollisuutena ja tietoisuutta lisäämällä ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä korkeakouluopintoihin voidaan parantaa. Tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja muutoksista on hyvä tiedottaa opiskelijaa, jotta korkeakouluihin hakeutuminen nähtäisiin mielekkäänä vaihtoehtona ammatillisen tutkinnon jälkeen. Moni opiskelija miettii, millaista on opiskella korkeakoulussa ja miten sinne voi hakeutua. Tiedon on hyvä olla selkeää ja helposti saatavaa, mutta opiskelijat haluavat tietää myös mitä hyötyä ammattikorkeakouluopinnoista on työuralla ja millaisiin tehtäviin ammattikorkeakoulun kautta työelämässä sijoittuu.
Artikkeli käsittelee kerrostalorakentamisessa yleisesti käytettyä jäteilman seinäpuhallusratkaisua. Siinä pohditaan perusteita kyseisen ratkaisun käyttämiselle, sen vaikutuksia eri näkökulmista sekä mahdollisia ratkaisun tulevaisuudennäkymiä. Tutkimusmenetelminä on käytetty kentältä työn kautta saatua käytännön kokemusta ja kustannustietoutta sekä kyselytutkimuksia. Päätuloksena todetaan, että seinäpuhalluksen käyttämiselle on kustannus- ja energiankulutukselliset perusteet, mutta laitteiden teknistä toimivuutta ei vielä tunneta riittävän hyvin. Julkaisu perustuu talotekniikan (YAMK) tutkintoon kuuluvaan opinnäytetyön kypsyysnäytteeseen.
Blogitekstissä käsitellään SIMHEapp-mobiilisovellusta, joka on kehitetty korkeakoulutaustaisten maahanmuuttajien tueksi. Sovelluksen avulla käyttäjä voi etsiä koulutus- ja työpaikkoja, luoda ansioluettelon, luokitella osaamistaan ja lukea hyödyllistä tietoa Suomesta. Sovelluksen kehitystiimissä työskenteli eri alojen asiantuntijoita Oulun ammattikorkeakoulusta, Metropolia ammattikorkeakoulusta ja Karelia ammattikorkeakoulusta. Myös opiskelijoilla oli merkittävä rooli sovelluksen kehitystyössä, käytettävyyteen liittyvässä tutkimuksessa ja itse mobiilisovelluksen toteuttamisessa.
Artikkelissa käsitellään toiminnallisena opinnäytetyönä tehtyä videota lannerangan magneettitutkimuksesta. Videossa tuodaan esille röntgenhoitajan työnkuvaa magneettiyksikössä sekä visualisoidaan opiskelijoille tutkimuksen suorittaminen ennen harjoitteluun menoa. Palautekyselyllä kerätyn palautteen mukaan röntgenhoitajaopiskelijat kokivat videon hyödylliseksi ja hyvin toteutetuksi. Video on tehty Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun Lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratorio -kehittämishankkeessa, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
POTKE-hankkeessa on kehitetty toimintamalli, jossa tradenomiopiskelijat käyvät valmentamassa ysiluokkalaisia kesätöiden hakuun ja työelämävalmiuksien kehittämiseen liittyen. Blogikirjoituksessa kerrotaan treenipakettien tekemisestä ja pilotoinnista hankkeen aikana.
Luova Kampus 2020 -hankkeessa on rakennettu uusi opetusnavetta Keski-Pohjanmaan ammattiopiston käyttöön. Oulun ammattikorkeakoulu on ollut mukana hankkeessa. Hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu navettaan erilaisia opetus- ja tutkimusyhteistyötä mahdollistavia ratkaisuja. Näistä tärkeimmät ovat lypsyrobottien ja tuotannonhallintajärjestelmän etäkäyttö, etäkäytettävä kameravalvonta ja tiedonkeruujärjestelmä. Tässä julkaisussa esitellään tarkemmin kameravalvonnan ja tiedonkeruujärjestelmän toteutusta. Tiedonkeruujärjestelmä perustuu Fidera Flow pilvipohjaiseen ohjelmistoon, jolla päästään käsiksi navetan veden- ja energiankulutuksen tietoihin sekä olosuhdeantureiden tietoihin. Järjestelmät on asennettu käyttökuntoon, seuraavaksi on vuorossa käyttäjien koulutus ja käyttöoikeuksista sopiminen.
Artikkelissa kuvataan työyhteisö hyötymistä esihenkilön kulttuurisen osaamisen kehittymisestä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) KulttuuriOsaaja-hankkeessa luotuun MOOC-koulutukseen Monikulttuurinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla, missä esihenkilöitä tuetaan heidän kulttuurisessa osaamisessaan, työyhteisön positiivisen ilmapiirin luomisessa ja maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien sitouttamisessa työyhteisöön. Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden integraatioon ovat yhteydessä kotoutuminen, työllistyminen ja sopeutuminen. Esihenkilö voi tukea integraatiota perehtymällä johtamisosaamiseen, tunneälykkyyden merkitykseen, koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon, kulttuurisen osaamisen osa-alueisiin, positiivisen ilmapiirin ominaispiirteisiin, kielitaidon kehittymisen tukemiseen sekä perehdytyksen merkitykseen. Kun esihenkilön kulttuurinen osaaminen kehittyy, osaa hän huomioida yksilölliset tarpeet jo suunnitellessaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien perehdytystä. Tämä edistää työtyytyväisyyttä ja luo positiivista ilmapiiriä työyhteisöön.
Artikkelin lähtökohtana on kirjoittajien asiantuntijatyö FOKUS työhyvinvoinnin johtamiseen -hankkeessa. Työhyvinvoinnin perusta on hyvässä johtamisessa. Työnantajan myönteinen suhtautuminen työhyvinvointiin, strategiset linjaukset ja aktiivinen toiminta sen edistämisessä ovat keskeisiä. Työn mielekkyyden kokemus on työhyvinvoinnin ydinasioita ja siihen liittyy kokemus luottamuksesta ja osallistumisen mahdollisuuksista. Yhteiskehittämisen ytimen muodostavat tasavertainen osallistuminen ja ideoiden vapaa esittäminen. Sen toteutumiseen tarvitaan luovuutta edistävä, luottamuksellinen ja turvallinen tilanne. Esimerkkejä onnistuneista työhyvinvoinnin johtamisen toteutuksista yhteiskehittämistä hyödyntäen on tärkeää julkaista, jotta hyviä käytäntöjä voi hyödyntää. Onnistuneeseen työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu työhyvinvoinnin kysymysten linkittäminen tulosta tuottaviin työ- ja toimintaprosesseihin. Työelämän tuloksellisuus on merkittävä FOKUS-hankkeessa, jossa kehitetään yritysten ja organisaatioiden käyttöön työhyvinvoinnin johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkalu.
Kehonulkoinen happeuttamishoito eli ECMO-hoito on sairaanhoitajan vaativaa osaamista tehohoidossa. ECMO-hoitoa toteutetaan sydänkirurgiassa käytettävästä sydänkeuhkokoneesta kehitetyllä laitteistolla ja sitä käytetään kriittisesti sairaan potilaan hengitys- ja/tai verenkiertovajauksen tukihoitona. Hoidon haastavuuden vuoksi teho-osastojen ECMO-hoitoa toteuttavat sairaanhoitajat ovat työhönsä kouluttautuneita kokeneita tehosairaanhoitajia. ECMO-hoidossa kohdattavien nopeiden tilanteiden ratkaiseminen vaatii tehohoitajalta osaamista ja jatkuvaa tilanteiden hallintaa. Tätä varten YAMK-opintojen opinnäytetyönä kehitettiin kirjallisuuskatsausta hyödyntäen ratkaisukaavio helpottamaan ECMO-koulutetun sairaanhoitajan päätöksentekoprosessia. Ratkaisukaavion sisällöt liittyvät ECMO-laitteeseen, kanyyleihin ja ECMO-kiertoon liittyviin haasteisiin, antikoagulaatioon liittyviin haasteisiin, ECMO:n aiheuttamiin vaikutuksiin lääkehoidossa, kuntouttamiseen ja perushoitoon liittyviin haasteisiin sekä hoitajan ammattitaitoon kohdistuviin haasteisiin.
Artikkelissa avataan digitalisaation luomaa mahdollisuutta luonnonvara-alan kiertotalouden liiketoiminnan edistämisessä. Artikkelissa perehdytään Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Biotalouden Digi Pilotit -hankkeessa kehitettyyn pilottisovellukseen, jota on kehitetty yhteiskehittämisen menetelmää hyödyntäen yhdessä kaupan ja hävikkiruokaa hyödyntävän yrityksen kesken. Sovelluksella voidaan tehostaa hävikkiruoan kulkua kaupasta jatkojalostajalle ja siitä edelleen ympäristötietoiselle kuluttajalle. Digitaalisen alustan toimintaperiaate ja vaiheet ovat esitetty artikkelissa infograafin muodossa. Kehittämällä elintarvikkeiden ylijäämästä uusia korkeamman lisäarvon tuotteita alueella pureudutaan ruokahävikin määrän ja ympäristövaikutuksien vähenemiseen. Sovellusaloitteella vastataan muun muassa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategiassa 2017‒2025 esitettyihin kehittämishaasteisiin.
Angiografiaa ja aseptiikkaa käsittelevän virtuaalisen oppimismateriaalin tuottamisessa on potentiaalia. Moniammattisessa yhteistyössä tuotettu virtuaalinen oppimismateriaali palvelee sekä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) röntgenhoitajaopiskelijoita että Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) angiografiatoiminnan henkilökuntaa. Työ toteutettiin maksuttomaan Wix-verkkosivustopohjaan. OYS:n radiologi ja asiantuntijaröntgenhoitajat jakoivat tietotaitoaan, ja yhdessä pohdittiin ja kehitettiin virtuaaliselle oppimisympäristölle raamit. Videokuvaaminen ja valokuvaus toteutettiin OYS:n angiografiayksikössä. Virtuaaliselle oppimisympäristölle asetetut laatukriteerit; sivuston laadukas ulkoasu ja sisältö sekä käytettävyys ja hyödyllisuus saavutettiin palautekyselyn perusteella erinomaisesti. Virtuaalisen oppimismateriaalin merkitys röntgenhoitajaopiskelijoille on toimia perusopintoja tukevana lisämateriaalina ja OYS:n angiografiayksikön uuden henkilöstön kouluttamis- ja perehdytysmateriaalina.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on Suomessa laissa säädeltyä ja sen toteutumista valvotaan. Lainsäädännöstä ja valvonnasta huolimatta Suomessa on edelleen paljon epätasa-arvoa ja sukupuolinen segregaatio on suuri ongelma niin kouluissa kuin myös työpaikoilla. Kasvatuksessa tulisi pyrkiä sukupuolisensitiivisyyteen ja sukupuolitietoisuuteen, jotta edelleen vallalla olevasta stereotyyppisestä sukupuoliroolituksesta päästäisiin kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa ja opetuksessa lapsen ja nuoren sukupuoli huomioidaan ja tunnistetaan eri sukupuolten edustajien eriävät tarpeet sekä vallalla olevat sukupuolinormit ja oletukset, joita yritetään purkaa. Sukupuolinormien ja roolien toteuttamisen sijaan tuodaan esille näkökulmaa siitä, että jokainen lapsi ja nuori on ainutlaatuinen eikä ole yhtä oikeaa tapaa olla tietyn sukupuolen edustaja.
Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin heikentyminen ja lisääntyneet mielenterveyden häiriöt ovat olleet laajasti esillä mediassa koronavirusepidemian aikana. Useat eri tahot ovat tuottaneet tutkimustietoa koronarajoitusten ja etäopiskelun vaikutuksista nuorten hyvinvointiin. Psyykkisen tuen tarjoaminen matalankynnyksen palveluina edistää hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien laajenemista. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jonka tuloksista käy ilmi koronarajoitusten heikentävä vaikutus nuorten psyykkiseen hyvinvointiin ja oppimiseen. Vaikutus ei kuitenkaan tämän tutkimuksen mukaan ollut niin suuri kuin useimmat muut tutkimukset osoittavat. Tuen tarjoamisessa ja sen kohdentamisessa nuoriin oli haasteita, joita opetus- ja oppilashuollon henkilöstön sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten tulee jatkossa kehittää.
Artikkeli perustuu ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden monialaisen vapaasti valittavan opintojakson tehtävään, jossa kuvattiin ja pohdittiin laadullisen tutkimuksen metodologisia valintoja. Artikkeliin valittiin tarkasteltavaksi kaksi väitöskirjaa ja kaksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opinnäytetyötä. Väitöskirjojen lähestymistavat olivat fenomenologis-hermeneuttinen ja narratiivinen. Toisessa YAMK-opinnäytetyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun prosessia ja toisessa keskeisellä sijalla olivat haastattelut. Tarkasteltujen laadullisten tutkimusten avulla lähestyttiin aiheita, joita on tutkittu hyvin vähän, mikä on ominaista laadulliselle tutkimukselle. Tutkimukset tuottavat uutta tietoa palveluiden kehittämiseen asiakkaiden itsensä sanoittamana. Käytetyt laadulliset tutkimusmenetelmät ovat tarkastelluissa tutkimuksissa edistäneet sekä palveluiden kehittämistä että uusien palveluiden laatua. Laadullisille tutkimusmenetelmille ominainen asiakaslähtöisyys ja ihmisläheisyys syventävät ymmärrystä tutkittavien ilmiöiden vaikutuksista niihin ihmisiin, joita ne koskevat. Tätä voidaan pitää hyvänä lähtökohtana palveluiden laadun kehittämiselle.
Tehohoito on rankka kokemus potilaalle sekä hänen omaisilleen. On tärkeä turvata laadukas ja asiakkaan tarpeet kohtaava tehohoito. Tehohoidon jälkeen tulisi pyrkiä auttamaan potilasta mahdollisuuksien mukaan ja tarjota tehohoidon jälkiseurantapoliklinikkakäyntiä ja toivottavasti tulevaisuudessa myös osalle tehohoidon läpikäyneitä potilaita on tarjolla sopeutumisvalmennuskurssi. Tavoite on, että asiakkaiden hoidosta tehohoidon jälkeen vastaavat tehohoidon ammattilaiset. Heidän ammattitaitoaan tulisi hyödyntää myös tehohoidon sopeutumisvalmennuskurssilla, ja he ovat parhaita ammattilaisia vastaamaan tehohoitoon liittyviin kysymyksiin. Yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa takaa parhaan mahdollisen hoidon tehohoidon jälkeen.
Aineistona artikkelissa on 248 Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoidon jälkiseurantapoliklinikan asiakaspalautetta. Palautteiden monivalintakysymykset analysoitiin määrällisesti, ikäluokka, sukupuoli ja koulutustaso ristiintaulukoitiin osan kysymysten kanssa. Kyselyn avoimet kohdat analysoitiin laadullisesti induktiivista sisällön analyysiä käyttäen.
Työ ulkomailla antaa mahdollisuuden oppia uusia ammatillisia, kielellisiä ja sosiaalisia taitoja sekä näkökulmia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksiin. Röntgenhoitajan työ Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on hyvin samankaltaista. Alan tekninen kehitys ja potilaskeskeisen hoidon toteuttamisen reunaehdot monimuotoistuvat. Ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen yhtenäistäminen, työyhteisöjen monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden tukeminen sekä moniammatillisen yhteistyön edistäminen ovat olennaisia osia röntgenhoitajan ammatillisen kehittymisen edistämisessä.
Kaukolämpö on ollut pitkään Suomen suosituin lämmitysmuoto. Hintojen nousu ja erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat heikentäneet kaukolämmön asemaa lämmitysmarkkinoilla. Asiakkaille on tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi lämpöpumppujen käytön yleistyessä. Jotta kaukolämpö pystyy säilyttämään paikkansa suosittujen lämmitysmuotojen joukossa, sen on pystyttävä uudistumaan. Tähän vastatakseen kaukolämpöala on ryhtynyt kehittämään uusia edistyksellisempiä ja älykkäämpiä ratkaisuja. Tämä artikkeli pohjautuu Jonna Mäkiollitervon opinnäytetyöhön, jossa käsiteltiin vuonna 2020 valmistuneen asuinkerrostalon uudentyyppistä hybridilämmitysjärjestelmää energiayhtiön näkökulmasta. Tutkittu järjestelmä käyttää kaukolämmön paluuvedestä saatavaa energiaa rakennuksen lämmittämiseen. Järjestelmän avulla kaukolämmön paluuveden lämpötilaa saadaan laskettua, mikä yleistyessään tuo muutoksia kaukolämpöyhtiön taloudellisuuteen ja kaukolämpöverkoston toimintaan.
Optometristin työ edellyttää lääketieteellistä osaamista. Koulutukseen hakiessa alan teknisyys voi olla paremmin tiedossa, kuin sen lääketieteellinen osuus. Laillistetulla optometristilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. Saadakseen oikeuden tulee jokaisen opiskelijan suorittaa erilaisia farmakologian eli lääkeaineiden opintojaksoja. Ensimmäisenä vuotena tutustutaan yleisimpiin lääkeaineisiin ja toisena opiskeluvuotena opiskellaan silmän farmakologiaan. Optometristin tulee osata erilaisten lääkeaineiden käyttö silmän tutkimisen apuvälineenä, tietää lääkeaineiden toimintaperiaatteita ja vasta-aiheita. Näiden avulla pystytään tutkimaan silmää entistä tarkemmin ja voidaan havaita erilaisia muutoksia silmässä.
Hankkeessa kehitettiin mittari näyttöön perustuvan toiminnan tutkimiseen työterveyshuollon kontekstissa (NPTTH-kysely©). Valmistuneella kyselymittarilla selvitettiin työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien (n = 524) osaamista ja asenteita näyttöön perustuvan toiminnan osalta sekä toiminnan organisoitumista suomalaisissa työterveyshuolloissa. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolloissa pidetään tärkeänä, että oma toiminta ja työterveyshuollon toiminta sekä toimintaohjeet perustuvat näyttöön. Organisaatioiden tarjoaman tuen suhteen on parannettavaa. Kyselytutkimukseen vastaajat itse toivoivat näyttöön perustuvan toiminnan avuksi selkeitä ja yhtenäisiä toimintaprosesseja ja käytäntöjä. He toivoivat myös, että näyttöön perustuva tieto olisi jatkuvasti esillä työpaikan kokouskäytänteissä ja että tietojärjestelmät toisivat tiedon päätöksentekotilanteisiin. Tutkimushankkeessa tuotettiin seuraavat toimintamallit työterveyshuolloissa sovellettavaksi: 1) näyttöön perustuvan työterveyshuollon malli (NPTTH), 2) työterveyshuollon näyttöön perustuvan toiminnan moniammatillinen asiantuntijuusmalli (TTH-NPTMA)© ja 3) näyttöön perustuvan toiminnan tarkistuslista (Näyttöavain)©.
Digital Tools for Learning and Validation in VET and WBL: Training Program for VET Teachers, Trainers and Mentors (Dig4VET) is an Erasmus+ KA2 Strategic Partnerships for VET-project aimed to improve skills and competences of vocational teachers, trainers and mentors in using digital tools in education process. Main goal is to raise awareness of a variety of digital tools and technologies that can be used in vocational education and training (VET) and workbased learning (WBL) settings for both classroom and distance learning. Dig4VET proposes empowering VET teachers, trainers and mentors/WBL tutors with the support of a training program for VET teachers, trainers and mentors which can be implemented by VET institutions (local level), by national continuous professional development (CPD) systems and internationally as Erasmus+ courses. In this publication we communicate a review of digital skills of VET teachers and trainers in partner organisations (VET schools) and partner countries, including a report on the use of SELFIE in Latvia, Lithuania and Portugal. We also suggest recommendations for future training programs in digital pedagogy for VET teachers, trainers and WBL tutors. The recommendations section is initialised with an overview of competence-based approaches in advanced CPD which may be specially designed for VET Teachers, Trainers and Potential Mentors to enhance the use of digital tools for teaching, learning, assessment and validation. The report is a multidimensional information resource regarding digital competences of VET teachers, trainers, mentors, and it will be useful for VET policy and decision makers, VET school management, researchers, and particularly – for VET teacher trainers. It can also be of interest and use for other sectors of education (general education, higher education, adult education).
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.
Blogitekstissä kuvataan syksyllä 2021 opinnäytetyönä tehdyn monimenetelmätutkimuksen keskeisimpiä tuloksia Espoon neuvola- ja kouluterveydenhoitajien näkemyksistä potilastietojärjestelmästä ohjelmistopäivityksen jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselynä ja yksilöhaastatteluilla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa potilastietojärjestelmän käyttäjäkokemuksesta, vertailla saatuja tuloksia aikaisempiin tutkimustuloksiin, arvioida käyttöönottoprojektissa asetettujen hyötytavoitteiden toteutumista sekä kerätä kehittämisehdotuksia.
Tutkimustuloksena oli, että hyötytavoitteiden toteutumiseksi on tärkeää, että ammattilaiset osaavat hyödyntää ohjelmiston uusia ominaisuuksia työssään. Käyttöönottokoulutukseen osallistuminen ei takaa potilastietojärjestelmän edistynyttä käyttöä. Perehdytystä ja koulutusta tulee edelleen kehittää etenkin etätoteutuksissa. Tutkimuksessa havaittiin, että neuvola- ja kouluterveydenhoitajilla oli erilainen näkemys järjestelmästä ohjelmistopäivityksen jälkeen. Käyttäjäkokemukseen vaikuttaa ammatin lisäksi työnkuva. Potilastietojärjestelmiä kehitettäessä käyttäjien näkökulma ja organisaation toimintaympäristö olisi huomioitava nykyistä paremmin.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana Pohjois-Pohjanmaalle toteutettavassa ESR-rahoitteisessa Väkevä-hankkeessa, jossa alueelle laaditaan uudistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia. Loka-marraskuun 2021 aikana tehtyjen tutkintovastaavien haastattelujen avulla kartoitettiin nykytilaa siitä, miten yrittäjyyskasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa ja millaisia ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta, kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja digitalisaatiosta tutkintovastaavilla on. Haastattelujen perusteella yrittäjyyskasvatusta pidettiin tärkeänä ja sitä toteutetaan monella tapaa. Kansainvälisyyden koettiin toteutuvan yrittäjyysopinnoissa muun muassa yhteisten projektien, yritysideoiden, kotikansainvälistymisen, englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijavaihdon kautta. Digitalisaation koettiin sisältyvän kiinteästi opetukseen ja työelämään. Digitalisaation kehittyminen on niin nopeaa, että haasteeksi koettiin niiden haltuunotto opetuksessa ja työelämätaidoissa. Kestävä kehitys näyttäytyy läpileikkaavana ja vahvana teemana opetussuunnitelmassa ja opetuksen käytänteissä. Kestävä kehitys nähtiin olevan vahvassa muutoksessa ja sen merkitys korostuu edelleen.
Työelämäpedagogiikalla tavoitellaan toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä luovat yhdessä teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä oppimisympäristöjä. Oamkin hybridiympäristöjen kokonaisuus yksi monialaisimmista suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Kehittyvien oppimisympäristöjen lisäksi jatkuvan oppimisen tueksi tarvitaan uutta, työelämälähtöistä ja monimuotoista koulutustarjontaa. Kun toimintaympäristöt digitalisoituvat, asettaa se osaamiselle kasvavia vaatimuksia. Uuden tiedon löytäminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa myös opetussuunnitelmatyötä, opetuksen pedagogista suunnittelua, tiedon työpaikkasovellusten pohdintaa ja lopulta opitun soveltamista yksilötasolla. Integratiivisessa pedagogiikassa on kyse erilaisten asiantuntijuuden elementtien yhdistämisestä oppimisen ja työskentelyn aikana, esimerkiksi käytännön harjoitusten avulla tai soveltamalla teoreettista tietoa käytäntöön. Integratiivinen pedagogiikka ei itsessään ole menetelmä, vaan pedagoginen malli, jota sovellettaessa voidaan hyödyntää monenlaisia eri menetelmiä. Integratiivinen malli auttaa suunnittelemaan teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä opintoja esimerkiksi työelämäprojektien avulla.
Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön, jossa etsittiin keinoja Oulun torialueen kehittämiseksi vetovoimaiseksi kohtaamis- ja kauppapaikaksi nuorille aikuisille. Nuoret aikuiset näkevät torialueen ensisijaisesti kohtaamis- eikä kauppapaikkana. Alueelle kaivataan lisää tapahtumia, viihtyvyyttä, ajanviettomahdollisuuksia ja monipuolisempaa ruokailukulttuuria. Torialueen kehittäminen nuorten aikuisten näkökulmasta saisi nuoret aikuiset vierailemaan alueella useammin kuin muutaman kerran kesässä. Aineisto on kerätty Oulun ammattikorkeakoulun Terwa-akatemian opiskelijoille syksyllä 2021 järjestetystä työpajasta.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Liisa Kiviniemi ja Aino-Liisa Jussila.
Teknologiset ratkaisut voivat mahdollistaa ammattilaisille uusia tapoja toteuttaa parempaa ikääntyneiden ihmisten palvelua ja hoitoa. Hyvinvointi- ja terveysteknologioiden käyttöönottoa ja käyttöä tulisi tukea ja edistää niin, että teknologiaa saadaan hyödynnettyä ikääntyneiden palveluiden asiakastyössä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin hoitotyöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä teknologian käyttöönotosta ja käytöstä asiakastyössä tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimustuloksissa nousi seitsemän osa-aluetta: teknologian tuottama lisäarvo, teknologian käytettävyys, teknologian käyttömahdollisuudet, yksilölliset tekijät, perehdytys, resurssit sekä yhteiset toimintakäytännöt. Tutkimustulosten perusteella nousseista tarpeista toteutettiin teknologiaviikko tehostetussa palveluasumisessa. Viikolla hoitotyöntekijöillä oli mahdollisuus itsenäiseen teknologioihin tutustumiseen ja perehdytykseen niiden käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi.
Entistä isommat ammattikorkeakoulutuksen sisäänottoryhmät ja pienenevät resurssit aiheuttavat tarvetta keksiä lisää tapoja toteuttaa viestinnän opetusta niin, että opettajan resurssia riittää opiskelijoiden yksilölliseen ohjaukseen ja palautteeseen. Blogissa esitellään Oamkin tietotekniikan tutkinto-ohjelman työyhteisöviestinnän opintojaksolta esimerkki isojen opetusryhmien opetussisältöjen muokkaamisesta itsenäisesti suoritettaviksi ennakkotehtäviksi ja harjoituksiin valmistautumiseksi sekä opiskelijoiden organisoimisesta kokous- ja neuvotteluviestinnän harjoitusryhmiksi.
Sosiaali- ja terveysala digitalisoituu vauhdilla ja digitaalisten palveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi käyttäjien tarpeet huomioiva asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen on yhä tärkeämpää. Tässä artikkelissa esitellään asiantuntijavideo, jossa tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä teemoja asiakaslähtöisestä yhteiskehittämistä. Kirjallisuuskatsaus tarjosi ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden yhteiskehittämisestä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskehittämiseen keskittyvissä hankkeissa tai projekteissa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tuloksista voidaan työstää työpaikalle toimintamalli, jonka kehittämisprosessissa kaikki tärkeät osa-alueet tulevat huomioiduksi. Asiantuntijavideolla on monta hyödynsaajaa, sillä sitä pystytään vapaasti jakamaan sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijavideota voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- tai koulutustarkoituksessa tai alustuksena aiheeseen liittyen. Tulokset osoittavat, että yhteiskehittäminen vaatii onnistuakseen asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yhteiskehittäminen tavoittelee muutosta, niin palveluiden kuin organisaatioiden sekä johtamiskulttuurin suhteen. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja todellisista asiakkaan tarpeista lähtevä kehittäminen ovat tärkeitä elementtejä. Onnistuakseen yhteiskehittäminen vaatii johdon vahvan tuen.
Artikkelissa kuvataan MADE-hankkeessa kerättyjä kokemuksia kahdesta Toimiva digitaalinen palvelu -yhteiskehittämisen hybridityöpajasta, joissa tuotettiin yritysten digitaalisten tuotteiden käytettävyyden evaluointeja. Työpajat toteutettiin yhteistyössä hankkeen henkilöstön, opiskelijoiden ja case-yritysten kanssa. Työpajatyöskentelyn avuksi luotiin työkirja, joka ohjeisti ryhmiä etenemisessä ja sisälsi evaluointikortit käytettävyyden arviointiin. Kortit pohjautuvat heuristiseen arviointiin sisältäen käytettävyysperiaatteita eri käyttöliittymän osa-alueista, kuten visuaalisista elementeistä, navigoinnista sekä sisällöstä. Kerätyn palautteen perusteella työpajatyöskentely työkirjan ja evaluointikorttien avulla koettiin mielekkääksi. Yritykset näkivät saavansa parannusehdotuksien kautta konkreettista hyötyä omaan tuotteensa kehittämiseen. Työpajan suunnittelu ja toteuttaminen oli ensimmäisen toteutuksen jälkeen nopea ja helppo toistaa. Menetelmällä löydettiin tehokkaasti isoimmat käytettävyyshaasteet suhteutettuna työhön käytettyihin resursseihin.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Jukka Jauhiainen, yliopettaja Merja Männistö ja lehtori Karoliina Paalimäki-Paakki.
EU:n hiljattain voimaan astunut yhtenäinen asetus droonien lennättämisestä voi vaatia eritasoisia lupia ja edellyttää riskien tunnistamista eri tasoilla, kuten maassa ja ilmassa. Droonien lennättäjinä toimivat kauko-ohjaajat tarvitsevat pääsääntöisesti luvat ja useimmat laitteet on rekisteröitävä. Lentotoiminnan luonteesta riippuen väliaikaisen vaara-alueen lupa voi tulla kysymykseen osana ilmariskin minimointia. Toiminnan yhteydessä droonioperaattori on velvollinen huolehtimaan maariskeistä. Droonioperaattorin, kuten Oamkin, on tunnettava voimassa oleva regulaatio sekä kyettävä ennakoimaan erilaisia käyttötilanteita. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on drooneihin liittyvän tutkimustoiminnan keskiössä Suomen Akatemian myöntämän tutkimusrahoituksen avustuksella.
Blogiteksti on kirjoitettu Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatillisen koulutuksen kehittämisen valinnaisissa opinnoissa. Kirjoituksessa kuvataan ja arvioidaan opetusvastuuvuorojen digipedagogista suunnitteluprosessia ja sekä opetuksen toteutusta verkko-oppimisympäristössä. Blogitekstiä voidaan hyödyntää esimerkiksi orientaationa tulevissa verkkoryhmissä.