Author Sirpa Ahvenlampi
Tässä kokoomateoksessa esitetään Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen toteuttama palvelumuotoilun monivaiheinen prosessi ja siinä käytetyt menetelmät määrittely-, tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa aivoverenkiertohäiriötä (AVH) sairastavan hoitopolulla tarvittavan osaamisen kehittämistä toteutettiin monivaiheisella, ihmislähtöisellä palvelumuotoilun prosessilla, johon osallistui sairastuneita, heidän läheisiään sekä ammattilaisia ja esihenkilöitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, Oulun kaupungista, Oulunkaaresta sekä Oulun Eteläisen kunnista. Myös Aivoliiton edustajia sekä sosiaali- ja terveysalan opettajia osallistui yhteiskehittämiseen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtori Eija Hautala ja yliopettaja Heidi Ruotsalainen.
Tuotantotalouden opinnot, jotka sisälsivät muutakin kuin perinteisiä insinööriopintoja, antoivat työssä tarvittavaa monipuolisuutta osaamiseeni. Myynnin ja markkinoinnin, tuotekehityksen sekä muotoilun ja tuotannonohjauksen opintojaksoilla saadut opit ovat olleet tarpeen työssäni. Työelämä vaatii tiivistä monialaista yhteistyötä, joten on hyvä ymmärtää asioita omaa tonttia laajemmalta alueellta. Omia lisävahvuuksia voi löytyä myös harrastuksista. Työharjoittelulla on usein ratkaiseva merkitys.
Ammattikorkeakoulun tulee järjestää opintojen ohjausta. Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) ohjaus perustuu holistiseen malliin, joka muodostuu oppimisen ja opiskelun ohjauksesta, urasuunnittelun ja ammatillisen kasvun ohjauksesta sekä persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemisesta. Opettajatuutorilla on tärkeä rooli opiskelijoiden lähiohjaajana. Oamkissa ollaan kehittämässä Study Group -tuutorointia opettajatuutoroinnin menetelmäksi opintojen alkuvaiheeseen. Opiskelijat jaetaan Study Group -ryhmiin ja opettajatuutori tapaa kunkin ryhmän tuutoritapaamisissa noin kuukauden välein. Tapaamiset voivat olla verkossa tai lähitapaamisina. Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeessa Study Group -tuutorointia pilotoidaan Oamkin eri tutkinto-ohjelmissa.
Artikkeli esittelee osana Oulun ammattikorkeakoulun medianomitutkinnon opintoja toteutetun opinnäytetyön tutkielman tuloksia (Curse of Strahd: Uudelleenpelattavuus – Millaisia uudelleenpelattavuutta lisääviä ominaisuuksia pöytäroolipelikirjaan Curse of Strahd liittyy ja miten ne ovat tukeneet teoksen pitkäkestoista suosiota?). Aineistona on käytetty tutkielmaa sekä tutkielmassa esiintyviä lähteitä. Kaikki käytetyt menetelmät ovat laadullisia.
Artikkelissa keskitytään vain keskeisimpiin tutkielmassa tehtyihin johtopäätöksiin. Tutkielmassa ilmeni, että suosio voi vaikuttaa teoksen uudelleenpeluuarvoon enemmän kuin uudelleenpeluuarvo suosioon, joka korosti sosiaalisten verkostojen merkittävyyttä. Curse of Strahd -kirjan kohdalla eniten suosiota (ja siten uudelleenpelattavuutta) lisänneet ominaisuudet olivat etenkin kirjan päävihollinen ja pelin kartta.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Kati Immonen.
Myyntipäiväkirjat-julkaisun tavoitteena on nostaa myynnin arvostusta. Kirjoitusten avulla pääset tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja teemoihin myynnin parista. Myyntipäiväkirjat-kirjoituksia voidaan käyttää myynnin opetuksen tukena. Kirjoitusten tarkoituksena on luoda myynnistä ja myynnin opiskelusta positiivinen kuva ja rohkaista ihmisiä hakeutumaan myynnin tehtäviin avoimin mielin ja opiskella myyntiä riippumatta millä alalla olet. Myyntipäivä-kirjoitukset on kerätty myynnin parissa työskenteleviltä. Kirjoitusten avulla muodostat kuvan siitä, mitä myynti tänä päivänä on ja minkälaista myyntiosaamista myynnin parissa työskentelevät tarvitsevat.
Vankkuri-hanke toimii Oulun eteläisellä alueella mahdollistaen erityislapsille ja -nuorille normaalia osallisuutta ja toimintaa yhteiskunnassamme. Julkaisu kertoo kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin Vankkuri-hankkeen toimintaan sen toimintakaudella 2017–2021 osallistuneiden erityislasten ja -nuorten vanhempien kokemuksia hankkeen toiminnasta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta. Kyselyn aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla, ja siihen vastasi 32 henkilöä. Tuloksista käy ilmi, että hankkeen toiminnalla koettiin olleen myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä perheiden jaksamiseen. Vankkuri-hankkeen ansiosta perheet olivat saaneet tietoa heille kuuluvista palveluista, ja toiminta oli mahdollistanut lapsille ja nuorille erilaisia leirejä, tapahtumia ja kannustanut heitä kokeilemaan uusia taitoja. Vastaajat kokivat, että Vankkuri-hanke oli tukenut heidän vanhemmuuttaan erityislasten ja -nuorten vanhempina merkittävästi, ja että toiminnan jatkumiselle oli yhä tarvetta.
Talopakettien toimittajan määrälaskennassa on aloittanut jo muutaman vuoden ajan joka kevät vähintään neljä uutta työntekijää. Jatkuva kiire sekä korona ja etätyöt ovat kuitenkin vaikeuttaneet uusien työntekijöiden perehdyttämistä. Tutkimuksessa on kehitetty talotehtaan uusien määrälaskijoiden avuksi niin sanottuja helppikuvia ja laskentaohjeita, joiden perusteella laskija tietää, mitä lasketaan ja mitä jätetään laskematta. Määrälaskenta käsittää laaja-alaisesti rakennesuunnitelmiin perehtymisen ja niiden pohjalta materiaalien ja asennusurakoiden määrien laskennan. Kuvien tulkitseminen ei aina ole helppoa ja siinä helppikuvat voivat olla suureksi avuksi.
Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) opetussuunnitelmia kehitettiin ensimmäistä kertaa kilpailun muodossa lukuvuonna 2021–2022. OPStart tulevaisuuteen -kilpailu innosti monia Oamkin opettajia osallistumaan erilaiseen tapaan tehdä kehittämistyötä. Kilpailussa esitetyt ideat toivat esiin uudenlaisia pedagogisia toteutustapoja. Kilpailu antoi arvostusta opettajien työlle.
Artikkelissa käsitellään Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnalle toteutettua tutkimuksellista kehittämistyötä. Tavoitteena on osaava ikääntyneen hoitotyötä toteuttava hoitohenkilökunta asiakaslähtöisessä hoitokulttuurissa tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimusosassa selvitettiin osaamista ikääntyneen hoitotyössä. Lisäksi selvitettiin esihenkilöiden arvioimana oman yksikön hoitohenkilökunnan osaamista ja vertailtiin esihenkilöiden arvioita hoitohenkilökunnan arvioihin omasta osaamisestaan. Tutkimustulokset osoittivat, että hoitohenkilökunnan osaaminen oli pääasiallisesti riittävää useilla osaamisen alueilla. Kehittämisosion tarkoituksena oli laatia hoitohenkilökunnalle osaamista vahvistava koulutussuunnitelma, joka syntyi yhteistoiminnallisen kehittämisen tuloksena. Kehittämisvaiheeseen valittiin ne tutkimustulokset, joissa oli vaihtelua hoitohenkilökunnan ja esihenkilöiden arvioinnissa tai osaamistaso oli matala. Koulutussuunnitelmaan siirtyneitä osaamisalueita olivat asiakaslähtöisyyden syveneminen, arvostavan kohtaamisen kehittyminen, turvallisuuskulttuurin syveneminen ammatillisessa osaamisessa, asukkaan arjen rikastuttaminen palveluasumisessa, yhteisöllisyyden rakentuminen sekä työyhteisötaitojen kehittyminen hoitotyössä.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Vanhanen ja Sanna Ronkainen.
Sosiaali- ja terveysalalla osaamisen johtaminen on tunnistettu tekijäksi, jolla voidaan muun muassa edistää organisaation kilpailukykyä sekä lisätä alan veto- ja pitovoimaa. Johtajien osaaminen on merkittävä tekijä organisaation osaamisen johtamisen prosessin onnistumisessa. Tässä artikkelissa tiivistetään tutkittua tietoa johtajien osaamisen johtamisosaamisesta sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden alan toimintaympäristöissä. Tutkimukset on haettu hyödyntäen monitieteisiä sekä lääke- ja hoitotieteen ja kauppa- ja taloustieteiden tietokantoja. Tulosten mukaan kehittämällä määrätietoisesti ja johdonmukaisesti johtajien osaamisen johtamisosaamista voidaan työyhteisöissä edistää osaamista, työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä vaikuttaa myönteisesti alan kilpailukykyyn sekä veto- ja pitovoimaan. Lisäksi kehittämällä henkilöstön osaamista voidaan parantaa palveluiden ja hoidon laatua.
Artikkelissa kuvataan Covid-19-pandemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusta lapsiperheiden hyvinvointiin vanhempien kokemana. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla (n=5) lapsiperheiden vanhempia. Tutkimuksen mukaan poikkeusolojen aiheuttamat muutokset arjessa vaikuttivat lapsiperheiden hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Muutoksia ilmeni perheen elintasossa, yhteisösuhteissa sekä perheen itsensä toteuttamisessa. Perheen suojaaviksi tekijöiksi koettiin toimiva parisuhde, perheen yhteinen aika sekä töiden tekeminen. Kuormittaviksi tekijöiksi koettiin tukiverkon puute, epätietoisuus koronatilanteesta, työtilanteiden muuttuminen, sosiaalisten kontaktien vähyys sekä sosiaalinen media. Vanhemmat olisivat toivoneet sekä keskusteluapua että konkreettista kotiapua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta, sillä poikkeusolojen aikana lapsiperheille kasautui kuormittavia tekijöitä huomattava määrä lyhyessä ajassa. Tulevaisuudessa vastaavanlaisissa poikkeusoloissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää huomioida perheiden muuttunut tilanne ja vahvistaa perheiden resilienssiä.
Oulun ammattikorkeakoulun Kielikeskus on organisoitunut ja päässyt toiminnassaan vauhtiin. Uuteen yksikköön tulleilla opettajilla on monenlaista osaamista, jota halutaan hyödyntää opetuksen lisäksi esimerkiksi erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa. Toiminnan alusta lähtien Kielikeskuksessa pyritään jatkuvaan laadukkaaseen työhön. Toimintaa arvioidaan erilaisilla mittareilla, mutta entistä tärkeämpää on kerätyn tiedon hyödyntäminen. Onnistunut kehittäminen ja tapa toimia näkyvät myönteisesti myös ulospäin. Opettajien työssä laatu on keskeistä, mutta ajan vähyyden vuoksi sen koetaan helposti kärsivän. Opettajan jaksaminen ja motivaatio työssä heijastuvat opiskelijoihin, työyhteisöön ja yhteistyökumppaneihin ja vaikuttavat siten myös laatuun. Myönteisyyttä ja motivaatiota voivat ylläpitää opetuksen ja ohjauksen lisäksi vaihtelevat työtehtävät. Laatu koostuu pienistä asioista arjen työssä.
Bioanalyytikko on terveydenhuollon ammattilainen, jonka työtehtäviin kuuluu muun muassa verenkuvatutkimusten analysointi. Vaikka laboratorion analyysilaitteistot ovat hyvin luotettavia, manuaalista näytteiden mikroskopointia tarvitaan yhä ammattitaidon ylläpitämiseksi muun muassa laitevikatilanteissa. Opiskelijoiden projektityönä valmistettiin veren sivelyvalmisteita opetuskäyttöön, jotta tulevilla bioanalyytikko-opiskelijoilla on käytössään hyvälaatuista opiskelumateriaalia. Vapaaehtoisilta otetut verinäytteet analysoitiin Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksen laboratorion Sysmex-verenkuva-analysaattorilla. Tämän jälkeen samoista näytteistä valmistettiin mikroskopoitavat objektilasit, jotka värjättiin May-Grünwald-Giemsa-värjäyksellä. Projektityön lopputuloksena syntyi 120 kappaletta May-Grünwald-Giemsa-värjättyä ja peitinlasilla päällystettyä veren sivelyvalmistetta sekä samojen näytteiden verenkuvatulosteet tulosten vertailua varten.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Merja Männistö.
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta on väkivaltaa, joka loukkaa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Se voi olla psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista väkivaltaa. Se voi olla joko läheisen, tuttavan tai tuntemattoman tekemää. Uhriksi voi joutua niin naiset, kuin miehet. Tilastot kertovat naisten kokeneen miehiä enemmän seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa. Seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen kumppanille koottua tietoa ei ole tarpeeksi ja helposti saatavilla. Artikkelissa tuodaan esille aihetta ja nostetaan asiaa yhteiskunnallisesti esille. Se antaa tietoa seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta ja lisää työkaluja asian huomioon ottamiseen ja käsittelemiseen parisuhteessa. Tietoperustana käytettiin tutkimusartikkeleita ja alan kirjallisuutta.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan digimentorina toimiva lehtori Ulla Reinikainen.
Röntgenhoitajan opinnot antavat valmiudet työskennellä myös teollisuudessa, kuten ydinvoimalaitoksessa. Ydinvoimalaitoksessa röntgenhoitajan työnkuva voi vaihdella jätepuolelta säteilyvalvonnan tehtäviin. Röntgenhoitajaopiskelija voi suorittaa syventävän harjoittelujakson ydinvoimalaitoksessa. Harjoittelujakson tavoitteena on tarkastella organisaation säteilyturvallisuuskulttuuria. Janne Savolaisen harjoittelu Loviisan ydinvoimalaitoksessa koostui laitoksen eri tilojen esittelyistä ja luennoista. Harjoittelusta ydinvoimalaitoksessa opiskelija saa parhaan oppimiskokemuksen, jos hänellä on jo hieman teoriatietoa ydinvoimalaitoksen toiminnasta ennen harjoittelun alkua. Savolainen kokee, että täysin toisenlaisessa säteilyä hyödyntävässä organisaatiossa vierailu avarsi hänen näkemystään hyvästä säteilyturvallisuudesta ja sen organisoinnista.
Made in Maaseutu – markkinointi- ja designosaamista maaseutuyrityksille -hankkeessa (Euroopan maaseuturahasto) järjestettiin kahdeksan yhteiskehittämiseen pohjautuvaa työpajaa, joihin osallistui mikroyrityksiä, korkeakouluopiskelijoita ja toisen asteen opiskelijoita. Työpajojen teemalliset sisällöt liittyivät asiakaskokemukseen, sisällöntuotantoon ja visuaaliseen suunnitteluun ja niiden tavoitteena oli saada yrityksille asiakaslähtöistä näkökulmaa ja uusia ideoita toiminnan kehittämiseen. Opiskelijoille työpajat antoivat todellista työelämälähtöistä kokemusta ja mahdollisuuden käyttää työpajan tuotosta referenssinään. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työpajan rakennetta vastaamaan mikroyritysten ja opiskelijoiden tarpeita sekä edistää yritys-oppilaitosyhteistyötä. Merkittävä osa työpajoista järjestettiin hybriditapahtumina tai kokonaan verkossa.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettajat Kati Päätalo ja Liisa Kiviniemi.
Alkuvuosien merkittäviä Oulun ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien yhteistyön hedelmiä oli ennakointitutkimusten tekeminen. Yrittäjäjärjestön organisoiman kyselyn avulla voitiin ammattikorkeakoulussa suunnitella koulutuksen kehittämistä. Yhteistyö laajeni ja syventyi, kun Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät pääsi Oamkin hallitukseen mukaan. Koska vaikuttaminen ja sitoutuminen yhteistyöhön nähtiin yrittäjäjärjestössä erittäin tärkeänä, esitimme vielä Oamkin yhtiöittämisvaiheessa, että Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät haluavat tulla ammattikorkeakoulun osakkaiksi. Osakkuus ei toteutunut, mutta halukkuus antoi selkeän signaalin siitä, kuinka tärkeänä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät näkevät oppilaitosyhteistyön. Jos kaikista alueemme yrittäjistä 27 prosenttia näkee oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön tehokkaimpana keinona saada osaavaa työvoimaa, tarkoittaa tämä meidän alueellamme 4 500 yritystä. Oulun ammattikorkeakoulu itsessään on alueellinen vetovoimatekijä, mutta hyvä ja hedelmällinen yhteistyö alueellamme parantavat yritysten mahdollisuuksia investoida, innovoida ja kasvaa.
Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä on ollut kasvussa Oulussa. Lisääntyneiden seksuaalirikosten seurauksena Ouluun perustettiin turvallinen Oulu -hanke, jonka päätavoitteena on lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten ehkäiseminen sekä lasten tunne- ja turvataitojen vahvistaminen. Riittävän varhain aloitettu ja läpi nuoruuden jatkuva laadukas tunne- ja turvataitokasvatus on yksi merkittävä tekijä seksuaalirikosten ennaltaehkäisyssä. Julkaisun tarkoituksena on tuoda lisänäkyvyyttä opinnäytetyöllemme sekä sen käsittelemälle aiheelle lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ja niiden ennaltaehkäisystä tunne- ja turvataitojen keinoin. Aineistona on käytetty opinnäytetyötämme, tutkimuksia ja artikkeleita sekä järjestöjen verkkosivuja. Opinnäytetyön tiedonhankintamenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta, jossa haastateltiin kouluterveydenhoitajia. Tutkimuksen perusteella turvataitokasvatuksen tarve on lisääntynyt Oulussa ja se tuo mukanaan haasteita kouluterveydenhoitajien työlle.
VIREESSÄ viritysopas nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille on käytännöllinen toimintamalli, joka pohjautuu tutkittuun tietoon turvallisuuden kokemuksen ja tunnesäätelytaitojen merkityksestä oppimiseen. Oppaan teemat ja niihin liittyvät tehtävät ovat syntyneet nuorten kokemustiedon pohjalta. VIREESSÄ-toimintamallia voi toteuttaa kokonaisuutena toteuttaen teemojen mukaista rakennetta, mutta suositeltavaa olisi tapaamiskerroilla toimia ryhmän vireystilan mukaisesti muun muassa virittäviä tehtäviä valittaessa. Yhteinen matka on parhaimmillaan silloin, kun ohjaaja ja nuoret tutkivat yhdessä avoimin mielin ryhmässä tapahtuvia asioita tässä ja nyt. Turvallista matkaa!
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Anna-Maria Tuomikoski.
Nuoret hoitajat eivät koe jaksavansa hoitotyössä ja harkitsevat alalta lähtemistä. Esimiestyöhön on kehitettävä keinoja nuorten hoitajien työhyvinvoinnin edistämiseen. Tämä artikkeli pohjautuu tutkimuksellisena kehittämistyönä tehtyyn YAMK-opinnäytetyöhön. Artikkelissa kuvataan nuorten vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työelämään siirtymävaiheen työhyvinvoinnin edistämistä. Tulosten mukaan nuoret hoitajat saavat tukea työhyvinvointiin, mutta kaipaavat kuitenkin tukea vielä enemmän. Kokemus työhyvinvoinnin edistämisestä koostuu asiantuntijuuden kehittymisen tukemisesta, työhyvinvointia edistävästä työyhteisöstä, työhyvinvointia edistävästä esimiestyöstä ja työhyvinvointia edistävästä organisaatiosta. Tutkimustulosten pohjalta yhteiskehitettiin toimintamalli esimiesten kanssa. Toimintamalli sisältää työhyvinvoinnin edistämisen keinoja esimiestyön tueksi. Toimintamallin avulla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten hoitajien työhyvinvointiin.
Auto- ja työkoneisiin tulleet uudet vaihtoehtoiset käyttövoimat, kuten sähkö ja kaasu yleistyvät nopeasti. Sähkö on käyttövoimana etenkin kevyissä ja kaasu raskaissa ajoneuvoissa. Käyttövoimamuutoksen tavoitteena on vähentää merkittävästi ajoneuvoliikenteen tuottamia päästöjä. On kuitenkin huomattava, että päästöjä tuottavia polttomoottoreita on käytössä vielä huomattavan paljon ja pitkään. Myös näiden ajoneuvojen päästöjen alentamisiin kehitettyjä järjestelmiä ja laitteita on tarpeen kehittää. Tuomas Kokkosen opinnäytetyö on esimerkki tällaisesta kehitystyöstä.
Blogitekstissä esitellään KanTaMus-hankkeen syksyllä 2021 käynnistyneitä työpajoja, joiden aihesisältöjä ovat oppiminen, keho, ääni, kontakti, muuntelu ja tapahtuman anatomia. Hanke on kansantanssin ja kansanmusiikin pedagogiikkaa yhdistävä hanke, jonka tavoitteena on luoda paikallisperinteeseen ja yhteisöllisyyteen nojaavaa, vuorovaikutteista pedagogiikkaa ja hyvinvointia tuottavaa yhteisötoimintaa.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Kirsi Koivunen.
Sosiaali- ja terveysala kohtaa haasteita muun muassa väestön ikääntymisen ja ammattilaisten puutteen vuoksi. Robotiikan ratkaisut voisivat auttaa haasteissa. Jaana Kokon vuonna 2022 valmistuneessa opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyjen ja haastattelujen avulla sote-sektorin tarpeita ja toiveita robotiikan hyödyntämiselle sekä listattiin markkinoilla olevia ratkaisuja esimerkinomaisesti.
Tarpeina nousivat esille erityisesti ratkaisukeskeisesti ohjelmistorobotiikka ja tarvelähtöisesti manuaalisen työn poisto. Ohjelmistorobotiikkaa onkin hyödynnetty massarokotustapahtumien yhteydessä korvaten henkilökunnan työpanosta. Kyselyjen ja haastattelun tuloksena todettiin myös, ettei riittävän kustannustehokkaita ja lisäarvoa tuottavia robotiikan ratkaisuja ole olemassa.
Yhteiskehittäminen ja testbed-toiminta ovat menetelmiä yrityksille ja loppukäyttäjille kehittää tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Suomi on jo tunnettu terveysteknologian vientimaa. Robotiikka voisi olla seuraava vientituote maailmalle.
Ammattiopisto Luovin luonnonvara-alan koulutusta toteutetaan luonto- ja ympäristöalalla, puutarha-alalla sekä maatalousalalla Muhoksen ja Alavuden yksiköissä. Ammattiopisto Luovin valtakunnallinen työryhmä on laatinut kestävän tulevaisuuden periaatteet-suunnitelman vuonna 2021. Suunnitelmassa johtava ajatus on ”arkityöllä kestävään tulevaisuuteen”. Pohjana toimii YK:n Agenda2030-tavoiteohjelma.
Luovin luonnonvara-alan koulutus haluaa olla edelläkävijä kestävän kehityksen suunnitelman jalkauttamisessa käytännön opetukseen. Artikkeli koskee tutkimuksellista kehittämistyötä luonnonvara-alan kestävän kehityksen opetuksen edistämiseksi. Kehittämistyö toteutettiin yhteisöllisen kehittämisen menetelmiä hyödyntäen työpajoissa syksyllä 2021. Työpajoihin osallistui Luovin luonnonvara-alan henkilöstö. Työpajoissa henkilöstö pohti opetuksen arjen käytänteitä sekä kävi keskustelua luovin kestävän kehityksen suunnitelmasta suhteessa oman alan opetuksen käytänteisiin. Näiden pohjalta henkilöstö loi käytännönläheisen suunnitelman oman opetuksen kehittämiseksi.
Tuloksena luonnonvara-alan pedagogisen kehittämisen painopisteiksi nousi viisi Agenda2030-teemaa: vastuullista kuluttamista, ei nälkää, edullista ja puhdasta energiaa, kestävät kaupungit ja yhteisöt sekä ilmastotekoja. Näiden teemojen 14 konkreettista tavoitetta muodostavat pohjan kestävän kehityksen teemojen korostamiseen opetuksen arkityössä.
Informaatioteknologian lisääntyessä työelämässä aivotyötä vaativa työ on lisääntynyt. Tämä kuormittaa erityisesti tietotyötä tekeviä. Voimavarojen täydentämiseksi työntekijän tulee palautua työn kuormituksesta, sillä palautuminen vähentää stressiä ja uupumusta sekä lisää työhyvinvointia. Palautumisessa keskeistä on vastapainon saaminen työlle. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten ICT-alalla palaudutaan työkuormituksesta työpäivinä ja vapaa-ajalla sekä millaisia keinoilla omaa psykologista palautumista edistetään. Tuloksista käy ilmi, että ICT-alalla työskentelevien psykologisessa palautumisessa työpäivien aikana on kehitettävää. Työkuormituksessa korostuivat työn aiheuttama henkinen työkuormitus ja aivotyön kuormittuminen. Kuormitusta koettiin samanaikaisesti monien eri työtehtävien käsittelemisestä, joka asetti haasteita taukojen toteutumiselle ja työpäivän aikaiselle palautumiselle. Esihenkilöiden tulisi kannustaa pitämään erilaisia taukoja, ja näin vaikuttaa positiivisesti työpaikan tauko- ja palautumiskulttuuriin.
Ihmisten johtaminen on vaativa johtajuuden elementti. Hyväksi ihmisten johtajaksi harvoin synnytään. Kasvu ja kehittyminen tapahtuvat jatkuvan oppimisen ja kehittymisen, koulutuksen, mentoroinnin ja syvällisen itsereflektion kautta. Arvostava ja valmentava johtaminen on suunnitelmallista johtamista, tasa-arvoisuutta, osaamisen arvostamista ja työssä jaksamisen edistämistä. Tiedon ja taidon lisäksi johtajuus pitää sisällään vuorovaikutus- ja havainnointitaitoja, oikeudenmukaisuutta, eettisiä valintoja sekä henkilökunnan motivoinnin, innostamisen, osaamisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen ja vahvistamiseen liittyviä näkökulmia. Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä on tällä hetkellä seitsemän ylempää tutkinto-ohjelmaa, joista yksi on sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen ylempi tutkinto-ohjelma. Tutkinto-ohjelman opinnot ja pedagoginen toteutus tarjoavat opiskelijoille monipuolisen oppimisympäristön arvostavan ja valmentavan henkilöstöjohtamisen osaamisen kehittämiseen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Heidi Ruotsalainen ja lehtori Sanna Kurttila.