Author Sirpa Ahvenlampi
Videopäiväkirjamuotoinen opinnäytetyökokeilu Oulun ammattikorkeakoulun Informaatioteknologian yksikössä tuotti yhdeksäntoista päiväkirjavideota, joissa kaksi opiskelijaa kuvaa videoilla Spotify-musiikinsoittopalvelun tietoverkkorajapintaa käyttävän ohjelmiston laatimisprosessia. Artikkelissa käsitellään myös päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön hyviä puolia ja sen ohjausta.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan koulutusjohtaja Minna Hökkä Kajaanin ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Eija Niemelä Oulun ammattikorkeakoulusta.
Julkaisu on medianomin (AMK) tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön kypsyysnäyte. Opinnäytetyön tutkielmaosuudessa analysoitiin Vesalan vuonna 2019 julkaistun Mul ei oo lapsuudensankarii -musiikkivideon hahmogalleriaa sekä kuvarytmiä suhteessa laululyriikkaan. Tutkielman aineistona toimi kyseinen musiikkivideo, joka on nähtävillä esimerkiksi YouTube-suoratoistopalvelussa. Opinnäytetyössä tutkittiin videon hahmogalleriaa semioottisen analyysin avulla, ja kuvarytmiä ja laululyriikkaa analysoitiin dramaturgisen analyysin keinoilla. Tutkielmassa pohditaan myös journalismin tapoja käsitellä kyseistä musiikkivideota mediassa. Päätuloksena todetaan, että videossa on eriteltävissä viisi eri hahmoa, joiden tarkoitus on tukea olemassaolollaan kappaleen tekstin sanomaa. Hahmot tulkitsevat tekstiä pääosin sanattoman viestinnän keinoin. Kappaleen kuvarytmi ja laululyriikka eivät tue kappaleen alussa toisiaan, mutta videon edetessä kuvakerronta ja teksti kulkevat miltei käsi kädessä.
Artikkelissa pohditaan ahdistusta ilmiönä kohta kaksi vuotta kestäneeseen koronapandemiaan peilaten. Artikkelissa käsitellään menetelmiä, joilla ahdistusta voidaan lievittää. Uusi koronavirus mutatoituu, leviää ja tarttuu helposti sekä aiheuttaa kuolemanriskin erityisesti ikääntyneelle ja monisairaalle kansanosalle. Tämän lisäksi yhteiskuntaan asetetut rajoitustoimet ovat osaltaan vaikuttaneet ihmisten mielialaan ja mielenterveyteen esimerkiksi sosiaalisten rajoitusten sekä taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoululle tehtyyn opinnäytetyöhön, jonka aiheena ovat ahdistuksen lievityskeinot. Opinnäytetyössä todetaan koronapandemian lisänneen ihmisten kokemaa ahdistusta suoraan tai epäsuorasti. Koettuun ahdistukseen on kuitenkin olemassa toimivia lievityskeinoja.
Kati Kangas kirjoitti keväällä 2022 opinnäytetyönään tutkielman ”Kuinka suunnitella tuottava mobiilipeli? Graafinen suunnittelu mobiilipelin ansaintalogiikan tukena”. Tämä artikkeli on tehty kypsyysnäytteenä kertomaan tutkielman tuloksista. Aineistona on käytetty mobiilipelialan ammattilaisten artikkeleja, luentoja ja kirjallisuutta.
Tutkielmassa käytiin läpi mobiilipelialan ansaintalogiikat, joista mikromaksut olivat alalla yleisin. Mikromaksujen käytäntöjä ja sijoittelua tutkiessa paljastui, kuinka tehokkaasti mobiilipeliala hyödyntää ihmisten käytösmalleja. Pelit suunnitellaan erittäin houkutteleviksi ja vetovoimaisiksi. Pelaajan ennakkoluulot rahankäytöstä hajotetaan ja ostokset sijoitellaan tarpeen hetkiin. Pelaajat käyttävät peliin toistuvasti rahaa pelikokemuksensa parantamiseksi jahdatessaan hyvän mielen tunnetta.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Liisa Kiviniemi.
Artikkelissa kuvataan vakinaisen Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) kirjaston vaiheita vuodesta 1996 alkaen. Kirjaston toiminta muuttui tuona aikana monista syistä, joita aiheuttivat niin samaan aikaan tapahtunut tekninen kehitys kuin myös muun muassa opetusministeriön (OPM/OKM) ohjaus. Kirjaston aineistojen ja käytön muutoksia sekä henkilökunnan ja tilojen määrän nousuja ja laskuja kuvataan tilastotietojen avulla. Lisäksi Oamkin kirjaston kehitystä verrataan kaikkien ammattikorkeakoulujen kirjastojen kehitykseen. Tarkastelukauden lopussa Oulun yliopistosta tuli Oamkin enemmistöomistaja ja tulevaisuus näyttää millaiseksi toiminta sen myötä kehittyy.
Verkko-opinnoissa opiskelijat eivät tapaa toisiaan luonnollisella tavalla, kuten kampuksella opiskelevat. Opiskelijoiden ryhmäytymiseen etänä tulee kiinnittää huomiota opintojen eri vaiheissa. Study Group -ryhmät auttavat oman tukiverkon rakentumisessa. Opettajat voivat tarjota Study Group -ryhmille luonnollisia tapaamismahdollisuuksia verkossa luentojen tauoilla ja oppituntien jälkeen. Pienillä teoilla voidaan lisätä opiskelijoiden ryhmäytymistä myös verkossa.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Arja Rantala.
Motivoituneet työntekijät ovat organisaatioiden tärkein voimavara. Työmotivaatiolla on suora yhteys työn tuottavuuteen sekä työntekijän ja koko työyhteisön työhyvinvointiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitkä tekijät motivoivat hoitajia, opettajia ja ICT-alalla toimivia heidän työssään. Artikkelin tulokset perustuvat tutkimusaineistoon, joka kerättiin kyselylomakkeen avoimella kysymyksellä Kestävä aivoterveys -hankkeessa ajanjaksolla 11/2020–2/2021. Kysely toteutettiin hankkeen kohderyhminä olevien alojen (hoito- (n=53), opetus- (n=72) ja ICT-ala (n=46)) toimijoille. Tulosten mukaan opettajia, hoitajia ja ICT-alan toimijoita työssä motivoivat tekijät liittyivät työn merkityksellisyyteen, työyhteisöön kuulumisen palkitsevuuteen, työnkuvaan ja työtehtäviin liittyviin motivoiviin tekijöihin, työsuhteen etuihin, positiivisen palautteen saamiseen asiakkailta ja työyhteisöltä sekä työn mahdollistamiin onnistumisen kokemuksiin.
Blogiteksti käsittelee kansantanssin ja kansanmusiikin historiallista suhdetta, ja se liittyy näiden alojen yhteistä pedagogiikkaa kehittävään KanTaMus-hankkeeseen. Liike ja materiaalisuus ovat kansantanssin ja -musiikin yhteisiä nimittäjiä. Liike täydentää kuvaa musiikista ja ääni tanssista sen suhteen, millaisina ne ovat eläneet eri aikoina, miten ne ovat muuttuneet ja miten ne koetaan nykyaikana. Kansanmusiikin historia on aina myös kansantanssin historiaa, vaikka vanhemmasta tanssista tiedetään vähemmän kuin musiikista. On länsimaisen taidemusiikin luoma harha erottaa performanssi ja tuote toisistaan. Laulu ja soitto ovat ennen kaikkea inhimillistä toimintaa, jossa liike ja usein tanssikin ovat läsnä. KanTaMus-hankkeessa haetaan yhteisiä tarttumapintoja, joiden kautta kansantanssi ja -musiikki voitaisiin taas palauttaa yhteiseen tekemiseen, äänen ja liikkeen kiinteään vuorovaikutukseen.
Oppimisprosessin suunnittelijoiden työkalupakkiin on lisääntynyt oppimisen muotoilun kehykset. Kehykset perustuvat sosiokonstruktivistiseen oppimisteoriaan ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Oppimisprosessin suunnittelijoille tarjotaan innovatiivisia uusia työskentelymalleja. Yhteistä kaikille malleille on nykyaikainen moniammatillinen suunnittelu tiimeissä ja opiskelijoiden osallistuminen suunnitteluun. Kaikilla malleilla on myös yhteinen kehittämiskohde: miten voidaan varmistaa oppimisprosessin tavoiteltu elämyksellisyys? Lisäksi mallit ohjaavat suunnitteluprosessia, mutta onnistunut lopputulos perustuu edelleen suunnittelijoiden ja opettajien pedagogiseen asiantuntemukseen.
Kolumnissa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kirjoittaa omasta kotikaupungistaan Oulusta ja työstään Oulun ammattikorkeakoulussa 2000-luvun alkuvuosina.
Artikkeli pohjautuu Kati Mäenpään Lectio Praecursoriaan kasvatustieteiden väitöskirjaan ”Motivation regulation and study well-being during nurse education studies”. Väitöstutkimus lisää ymmärrystä ja tietoa oppimisen motivaation säätelystä, sen mukautuvuudesta ja yhteydestä opiskeluhyvinvointiin. Tutkimustulokset ovat hyvin sovellettavissa terveysalan ammattikorkeakouluopetukseen, mutta yleisemmin myös muihin opiskelijaryhmiin ja oppimisympäristöihin.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan koululutuspäällikkö Mika Paldanius ja lehtori Jaana Holappa-Girginkaya.
Kouluterveydenhuollossa tuetaan kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia. Myös huoltajien kasvatustyön tukeminen on tärkeässä roolissa. Koululaisten suurimpia terveysongelmia ovat jo pitkään olleet erilaiset mielenterveysongelmat. Keskeisimpinä ovat käytöshäiriöt, tarkkaavaisuuden ongelmat ja aggressiivisuus. Koulussa terveydenhoitaja toimii terveyden edistämisen asiantuntijana. Kouluterveydenhoitaja tekee yhteistyötä koulun muun henkilöstön kanssa, toimii lääkärin työparina sekä asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tuen tarpeet ovat lisääntyneen poikkeusaikana tavallista enemmän. Siksi olisi tärkeää, että palveluita on helposti saatavilla. Koronaepidemian alussa kouluterveydenhoitajia siirrettiin eri kunnissa toisiin tehtäviin. Työpaikan muutokset ja asiakasmäärän laskut vaikuttavat suuresti terveydenhoitajan työhön sekä työnkuvaan.
Yrittäjyys ja yrittäjämäiset taidot ovat merkityksellinen osa sosiaali- ja terveysalan opintoja ja työtä. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan Terwa-akatemiassa, jossa he saavat kokemusta projektioppimisesta sekä yrittäjyydestä monialaisissa tiimeissä työskennellen. Monialaisissa tiimeissä Terwa-opiskelijat sekä sotealan-opiskelijat saavat mahdollisuuden tuoda yhteen oman osaamisensa erilaisissa, yhdessä suunnitelluissa projekteissa. Haastattelimme Terwa-akatemian opiskelijoita sekä siellä opintojaan suorittaneita sote-alan opiskelijoita ja kuulimme heidän kokemuksiaan yhteistyöstä.
Osatyökykyisten ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työelämään pääsyä tulee edistää, jotta kaikki työvoimapotentiaali saataisiin käyttöön. Myös uusia työelämäosallisuutta tukevia malleja tulee kehittää ja ottaa käyttöön. Nuorten Ystävien klubitaloissa on käytössä tuetun työllistymisen työhönvalmennus -toimintamalli. Se on keino tukea osatyökykyisiä ja vaikeasti työllistyviä klubitalojen jäseniä työelämään kiinnittymisessä. Tuetun työllistymisen menetelmä on tutkimusnäyttöön perustuva ja tehokkaaksi todettu malli edistää osatyökykyisten, ja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien työelämään pääsyä. Työnantajayhteistyö on tärkeä osa tuettua työllistymistä ja yhteistyön kehittämiselle nähtiin tarve. Yhteistyötä lähdettiin kehittämään palvelumuotoilun keinoin. Tutkimusvaiheessa tunnistettiin työnantajien tarpeita kehittämistyölle ja viisi erilaista työnantaja profiilia. Tuotantovaiheessa tuotettiin markkinointimateriaalia työnantajien tiedon tarpeisiin ja tuetun työllistymisen markkinointiin.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) vakinainen toiminta käynnistyi syksyllä 1996. Tässä blogitekstissä Oamkin ensimmäisenä rehtorina yli 13 vuotta toiminut Lauri Lantto kertoo muistinvaraisia merkintöjä Oamkin alkuvuosilta. Kyseessä ei ole asioiden tai tapahtumien historiallinen dokumentointi, vaan teksti sisältää muutamia poimintoja vuosien varrelta.
Oulun ammattikorkeakoulun koordinoiman TIKO-silta-hankkeen verkostoituminen Ilmastonmuutos lukioihin! -hankkeen kanssa mahdollisti korkeakoulu- ja lukio-opiskelijoiden välisen yhteistyön, jonka tavoitteena oli toteuttaa lukiolaisille suunnattu hiilijalanjälkilaskuri mobiilisovelluksena. Laskurin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi syksyllä 2020 joukko Oamkin tietojenkäsittelyn opiskelijoita ja lukiolaisia, joiden lisäksi toimintaan osallistuivat graafisen suunnitteluun sekä hiilijalanjälkeen liittyvään laskentaan erikoistuneet yritykset. Sovelluksen toteutus aloitettiin Oamkin tietojenkäsittelyn koulutukseen kuuluvalla Mobile project -opintojaksolla. Projektin tuloksena hiilijalanjälkilaskurista syntyi versio, jota jatkokehitettiin lukiolaisvoimin keväällä 2021. Yhteistyö päättyi menestyksekkäästi, kun sovelluksen kehitykseen osallistuneet Haukiputaan lukion opiskelijat voittivat sillä kansainvälisen Luma StarT -kilpailun.
Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä (KUURA) -hankkeessa tavoitteena on vahvistaa kuntoutusosaamista ja moniammatillista yhteistoimijuutta sekä tuottaa toimivia työkykyä tukevia käytäntöjä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien työpaikkojen kanssa. Rautavaaran kunta on kehittänyt hankkeen aikana omia käytäntöjä muun muassa työterveysyhteistyön tukemiseksi. Blogitekstissä kerrotaan työpaikkojen ja työterveystoimijoiden välisestä työterveysyhteistyöstä.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan tutkintovastaava Tanja Schroderus-Salo ja yliopettaja Aino-Liisa Jussila.
Methods of Research and Knowledge Production is a 10 ETCS course module for OUAS international Master’s Degree in Clinical Optometry students. The course is taught in English. This course begins in August as the program’s first module and lasts until the end of May. The didactic portion of this course is offered via remote lectures and meetings. Materials are available for students in the electronic teaching and learning Moodle environment. Hybrid-model teaching and learning are also utilized for performing two on-campus workshop days. Some students are remotely present from their homes, while others can be present at our campus on the workshop days. After completing this Master’s degree, our students can apply for doctoral programs.
Ikääntyneiden väestöosuuden kasvaessa kotona asumisen tueksi tarvitaan erilaisia teknologisia ratkaisuja. Ikääntyneiden itsenäistä ja mielekästä kotona asumista voidaan tukea monin tavoin teknologian avulla. Artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun roolista KARITA-hankkeessa, jossa näitä ratkaisuja etsitään. Palvelujenkäyttäjinä ikääntyneet ovat moninainen ryhmä, joilla on eri tarpeita ja osaamista teknologian suhteen. Siksi teknologian käyttöönotossa onkin ensisijaisen tärkeää kuunnella heitä itseään, jotta palveluita voidaan tarjota, kohdentaa ja kehittää tarpeita vastaaviksi. Teknologian käyttöönotto ja käyttö tuo mukanaan myös eettisiä näkökulmia, joita on syytä tarkastella niin asiakkaan näkökulmasta kuin henkilöstönkin osaamisen kannalta.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Hanna Alaniska.
Hoitoon liittyvät infektiot ovat maailmanlaajuinen kansanterveydellinen uhka, jotka muodostavat selkeän riskin potilaille pitkittyneiden sairaalahoitojen ja suuremman kuolleisuuden vuoksi. Nämä infektiot ovat usein haastavia hoitaa vaikean patogeneesin ja rajallisten hoitomahdollisuuksien vuoksi. Lisäksi hallitsemattomasti kasvava antibioottiresistenssi ja COVID-19 kaltaiset pandemiat ovat saaneet tutkijat etsimään uusia keinoja nykyisten käytössä olevien ehkäisy- ja hoitokeinojen rinnalle, millä voidaan vastata näihin globaaleihin ongelmiin. Vaihtoehtoisista antimikrobisista, ei- antibioottisista toimintatavoista on tullut tutkijoiden tutkimusintressejä. UV-C-valo on yksi houkuttelevimmista uusista desinfiointi- ja infektioiden ehkäisymenetelmistä. UV-C-valon käytöllä ehkäistään tautien leviämistä, infektioiden aiheuttamia komplikaatioita, kustannuksia ja parhaimmassa tapauksessa ihmisten kuolemia.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Kolumnisarjan aloittavat kirjoituksellaan yliopettajat Eija Niemelä ja Reetta Saarnio.
Osaamismerkin suunnittelu ja pilotointi vaatii tekijältään kokemusta, osaamista ja aikaa. Tässä artikkelissa kuvataan Case-esimerkin avulla yrittäjyysosaamisen merkin suunnitteluprosessia OTE-hankkeessa. Osaamismerkin suunnittelu prosessina on pitkä ja se vaatii huolellista perehtyneisyyttä ja useita palavereja. Ilman merkkiosaajien apuja ja yhteistyötä ei osaamismerkin tekeminen onnistu. Yksi tärkeimpiä asioita osaamismerkkiä suunnitellessa on ymmärtää ja tietää mitä on tekemässä. Tärkeää on ymmärtää miten merkkitehdas Open Badge Factory toimii ja miettiä myös, miten merkin käyttö opastetaan sekä suorittajille että arvioijalle. On huomioitava merkin osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Lisäksi merkkiä suunnitellessa merkin sisällön tulee olla selkeä, jotta arviointi onnistuu, osaaminen tulee näkyviin ja merkin myöntäminen on sujuvaa.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke selvittivät biokaasun mahdollisuuksia liikennekäytössä. Selvitystä varten haastateltiin liikennebiokaasua hyödyntäviä yrittäjiä, tarkasteltiin liikennebiokaasuun liittyviä tilastoja ja selvitettiin kuntien mahdollisuuksia edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Selvitys osoittaa, että liikennebiokaasu on erittäin ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen käyttövoima kuljetuspalveluille ja henkilöliikenteeseen. Sen avulla voidaan edistää kiertotaloutta ja nopeuttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista.
Vuoden 2022 alusta alkaen liikennebiokaasu sisällytettiin osaksi kansallista polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vahvistaa sen asemaa polttoainemarkkinoilla. Muutoksen odotetaan parantavan biokaasun tuotannon kannattavuutta, mikä lisää myös sen saatavuutta. Julkisilta hankinnoilta edellytetään ympäristöystävällisyyttä, ja biokaasu on potentiaalinen vaihtoehto kuntien liikkumispalveluiden käyttövoimaksi. Paikallisista sivuvirroista tuotettu biokaasu on kestävä ilmasto- ja kiertotalousratkaisu, jota kuntien kannattaa hyödyntää.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Envision-hankkeessa, jossa kehitetään kaksi hyötypeliä yhteistyössä seitsemän korkeakoulun kesken. Virtuaalisimulaatiopelit ovat uudenlainen opetusmenetelmä hoitotyön saralla. Opetusmenetelmänä pelaaminen monipuolistaa ja tuo vaihtelevuutta opiskelijoiden oppimisprosessiin.
Envision-hankkeessa kehitteillä olevat pelit suunnitellaan ikääntyneiden ja lasten hoitotyön opetukseen. Tämä blogiteksti kertoo pelin tekemisen monipuolisesta ja monivaiheisesta monikansallisesta yhteistyöstä.
Mammografia on suurta tarkkuutta vaativa lääketieteellisen kuvantamisen laji, jossa esiintyy erilaisia artefaktoja eli kuvavirheitä. Artikkeli perustuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettuun opinnäytetyöhön, jossa kartoitetaan neljän eri mammografian menetelmän yhteydessä esiintyviä artefaktoja vuosina 2011–2020 kirjoitetuissa englanninkielisissä tutkimusartikkeleissa. Menetelmät ovat filmikuvausmammografia, digitaalinen mammografia, rintojen tomosynteesi ja varjoainetehosteinen mammografia. Opinnäytetyön tuloksena luetteloitiin yhteensä 63 artefaktaa. Tutkimusaineistossa sekä mainittiin artefaktoja ohimennen että kuvailtiin niitä tarkemmin. Tarkempi kuvailu painottui uudempien menetelmien eli tomosynteesin ja varjoainemammografian artefaktoihin. Vanhemman aineiston tutkiminen voisi antaa lisätietoa myös vanhempien menetelmien artefaktoista. Artefaktojen riittävä tuntemus on hyvä keino vähentää niistä aiheutuvia haittoja mammografiatutkimuksissa.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea ja edistää korkeakoulutettujen naisten tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Tässä artikkelissa esitellään syksyn 2021 aikana hankkeessa toteutettuja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajoja sekä kartoituksia Oamkissa. Työpajat suunnattiin opiskelijoille, henkilökunnalle, työelämän edustajille sekä valtakunnalliselle NAU! -hankeverkostolle.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajojen vastaanotto oli erittäin myönteinen. Hankkeen työpajoilla onnistuttiin lisäämään tietoisuutta tasa-arvon nykytilasta ja syrjinnän ehkäisemisestä niin opiskelijan, henkilökunnan kuin koko korkeakoulun tasolla. Työpajoissa tarjottiin myös konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja tasa-arvo-osaamisen vahvistamiseksi.
Kartoituksissa nousi esiin vahva tarve koulutusmateriaalille, jota opettajat ja ohjaajat voisivat hyödyntää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopetuksessa. Hanke jatkaa työkalujen ja tasa-arvoisen mentorointimallin tuottamista sekä opettajien, opiskelijoiden että työelämän käyttöön.
Opintojakson luominen ja kehittäminen on usein yksittäisen opettajan työtä. Ammattikorkeakoulun, työelämän ja opiskelijoiden yhteistyötä tiivistämällä saisimme enemmän työelämälähtöisiä opintojaksoja.
Osaamista sijaishuoltoon -hankkeessa lisättiin sosiaalialan opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteistyötä sekä korkeakouluopetuksen että hanketoiminnan synergiaa kehittämällä yhdessä eri toimijoiden kanssa lastensuojelun opintojakso. Sijaishuoltoa perheissä ja yksiköissä -opintojakson kehittämiseen osallistuivat Oulun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Projektiharjoittelu-opintojakson puitteissa, joka toteutettiin sosiaalipedagogiikkaa ja osaamis- ja ongelmaperustaista oppimista hyödyntäen.
Mielenterveyden haasteet ovat ajankohtaisia huolia yhteiskunnassamme. Näihin huoliin haetaan ratkaisuja myös digitaalisia menetelmiä kehittämällä. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa nuorten mielenterveyden edistäjinä. Heidän on tärkeää tietää olemassa olevista mielenterveyttä edistävistä digitaalisista menetelmistä sekä niiden käyttöä edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tieto auttaa nuorten ohjaamisessa ja menetelmien käyttöön sitouttamisessa. Nuorten mielenterveyttä edistävien digitaalisten menetelmien käyttöön sitoutumista on kartoitettu kansainvälisissä tutkimuksissa. Käyttöä edistivät menetelmien selkeys, joustavuus, ikään sopivuus sekä tieto harjoitteiden hyödyllisyydestä. Nuoret kaipasivat myös yksityisyyttä ja vuorovaikutteisuutta sopivassa suhteessa. Nuoret on tärkeä ottaa menetelmien kehitystyöhön mukaan.
Because of restrictions in travelling and having meetings there is a need for virtual ways to tell people what we do and what are the possibilities we offer. For that reason we decided to make a video, kind of a virtual tour with narrative of our printed intelligence laboratory – PrinLab. With this video you can get to know PrinLab laboratory and its machinery even from your own sofa or office at any time you like. Length of video 15:13.