Author Sirpa Ahvenlampi
Viime vuosina vieritestilaitteet ovat yleistyneet hoitoyksiköissä laboratoriotoiminnan keskityttyä suurempiin yksiköihin. Vieritestilaitteet ovat yksinkertaisia ja nopeita laboratoriolaitteita, mutta laitteen käyttäjien tulee osata laitteen oikeanlainen käyttö. Siksi vieritestilaitteiden käyttöön tarvitaan aina perehdytys. Riittävällä ja laadukkaalla perehdytyksellä voidaan estää mahdolliset vieritesteihin liittyvät virheet. Artikkeli pohjautuu toiminnalliseen opinnäytetyöhön, jossa tehtiin selkeä opetusvideo ja kirjalliset ohjeet Cobas h 232 -vieritestilaitteen käytöstä Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden oppimisen tueksi.
In this report we connect the concept of competence with competence frameworks that provide tools to enhance professional teachers digital pedagogical competence. The concept of competence is separated, by paradigmatic difference, from the concept of competency, as competency refers to the potential of an individual as a whole. The current educational paradigm in VET suggests that the domains of knowledge, skills and abilities describe the composition of individual competence. Competence can be seen also as an achievement acquired through training and development. The European Reference Framework of Key Competences for Lifelong Learning (EU, 2007) describes “competence” as not only the required knowledge but also skills, attitudes and the ability to apply learning outcomes as is appropriate to the context (e.g., working life).
Vocational education and training (VET) policy is among top priorities in all European Union (EU) countries as the quality of our life in future to the great extent depends on the skills and competences of the workforce. Changes brought about by technologies and digitalisation demands us to learn new things every day. Situations where the majority of students digitally outperform their teachers is reality in most education systems. To improve digital competences of VET teachers and trainers and make their teaching more attractive by making use of various digital tools the National Centre for Education of the Republic of Latvia with partners from Latvia, Lithuania, Finland, Portugal and the Czech Republic in September 2020 started EU Erasmus+ project “Dig4VET – Digital Tools for Learning and Validation in VET and WBL: Training Program for VET Teachers, Trainers and Mentors”. Project consortium represented VET schools, training centres, public authority and a university of applied sciences. The variety of institutions gave an added value to the project as partners had diverse experience and expertise.
OSMU-hankkeen toteuttama moniulotteinen palvelumuotoiluprosessi poiki tietoa aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneen hoitopolun haasteista ja kehittämiskohteista sekä mahdollisti eri toimijoiden välisen yhteistyön ratkaisuehdotusten koonnissa. Toimijoiden yhteistyössä määriteltiin myös AVH-hoitopolun arvolupaus. Haasteena AVH-hoitopolun ja siinä vaadittavan osaamisen määrittämisen palvelumuotoilussa oli koko palveluketjun laaja tarkastelu, mikä ei ollut hanketoimijoille entuudestaan tuttua. Kokemus kuitenkin kehitti hanketoimijoiden osaamista palvelumuotoilun toteuttamisesta monin eri tavoin. Palvelumuotoiluprosessi toi lisää tietoa vaativien hoitoalan ammattilaisten osaamisen nykytilasta ja osaamistarpeista, mikä täydensi hankkeen osaamisen kartoittamisen toimenpiteitä. Tunnistettuihin osaamisvajeisiin vastataan hankkeen järjestämässä Kriittisesti sairaan potilaan moniammatillinen hoito ja kuntoutus -koulutuskokonaisuudessa keväällä 2022.
Palvelumuotoiluprosessin määrittelyvaiheen tarkoituksena oli kuvata AVH-hoitopolun nykytilaa PPSHP:n, Oulun kaupungin ja Oulunkaaren alueella sekä hoitopolkuun liittyviä tarpeita ja tavoitteita terveysalan ammattilaisten kokemusten pohjalta. Selvitystyö tehtiin järjestämällä kehittämistyöpaja AVH-hoitopolkuun osallistuville ammattilaisille (sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit) (n = 19) toukokuussa 2021. Lisäksi ensihoidon ammattilaisille toteutettiin erillinen työpaja elokuussa 2021.
Kehittämistyöpajoissa ammattilaiset jakoivat kokemuksiaan AVH-hoitopolun eri vaiheista etäyhteyden välityksellä pienryhmissä OSMU-hankkeen työryhmän jäsenten ohjeistamana. Työskentelyn jälkeen pienryhmien työskentelystä tehtiin yhteenveto, joka osoittaa ammattilaisten näkemykset AVH-hoitopolun nykytilasta ja toimijoista.
Työpajojen tulokset osoittavat, että hoitopolulla koetaan olevan erilaisia haasteita, jotka keskittyvät erityisesti ammattilaisten osaamisen puutteeseen, tiedon siirtoon, läheisten huomioimiseen, kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen, palveluiden piiristä putoamiseen sekä tiedon puutteeseen hoitopolusta.
This report is an information resource regarding digital competences of VET teachers, trainers, mentors, and it will be useful for VET policy and decision makers, VET school management, researchers, and particularly for VET teacher trainers. The long-term experience of Finns as developers of digital pedagogical education opens up a point of reference at which this network can continue to work on higher quality content and development of the training program. In the Dig4VET project, Oulu University of Applied Sciences, School of Professional Teacher Education had an excellent viewpoint to look at the recognised training needs and the training packages planned and implemented during the initiative. In the following chapter we will discuss our review results in relation to recent recommendations, research findings and teacher trainees’ experiences. At the same time, we aim to provide guidelines for the development of future training programs and open education resources, too.
Vocational education and training in Europe has many similarities but also many differences. The countries participating in the Dig4VET project follow this pattern also. A basic aspect of vocational training is directly linked to the definition of VET as education and training which aims to equip people with knowledge, know-how, skills and competences required in particular occupations or more broadly on the labour market. European VET is changing in many ways and the pandemic has forced this process. Responding to rapidly changing demographics, technologies and labour market, European VET is diversifying its programmes and qualifications and becoming more digital. To gain a broader understanding of digital skills and recent development directions in VET especially in partnering countries, we conducted a brief desk research. Partnering countries also contributed to data collection and gathered previous findings of research or reports conducted at the national level.
Palvelumuotoiluprosessin tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää AVH:hon sairastuneiden sekä heidän läheistensä kokemuksia AVH-hoitopolun digitaalisista ratkaisuista ja palveluista hoitopolun eri vaiheissa. Lisäksi tutkimusvaiheessa kuvattiin AVH-digipalveluiden asiakasprofiilit. AVH-sairastuneiden sekä läheisten digipalveluiden käyttöä ja käytön tarvetta selvitettiin osana tutkimusvaiheessa AVH-sairastuneille sekä heidän läheisilleen järjestettyjä työpajoja kesäkuussa 2021. Menetelmänä työpajoissa käytettiin kollektiivista muistelua, palvelupolkua ja sidosryhmäkarttaa. Työpajojen tulosten mukaan AVH-sairastuneilla ja heidän läheisillään on vain vähän kokemusta digitaalisten palvelujen käytöstä AVH-hoitopolulla, mutta kokivat niiden kehittämisen ja käytön lisäämisen osana hoitoa tai kuntoutusta tärkeänä. AVH-digipalveluiden asiakasprofiilit muodostettiin kuvaamaan esimerkkikäyttäjien kokemuksia, tarpeita ja toiveita digipalvelujen käytöstä AVH-hoitopolulla.
Palvelumuotoiluprosessin suunnitteluvaiheen tarkoituksena oli ideoida, millaisia digitaalisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää AVH-hoitopolulla. Lisäksi suunnitteluvaiheessa mallinnettiin digiratkaisuilla tuettu AVH-hoitopolku. Digiratkaisujen ideointi toteutettiin osana AVH-hoitopolulla toimiville ammattilaisille, esihenkilöille, opettajille sekä AVH-sairastuneille ja läheisille tarkoitettuja innovaatiotyöpajoja (n = 3) syys-lokakuussa 2021. Kaksi ensimmäistä innovaatiotyöpajaa keskittyivät ratkaisuehdotusten koontiin, kun taas viimeinen innovaatiotyöpaja keskittyi ehdotusten arviointiin sekä ammattilaisten osaamistarpeiden määrittämiseen. Innovaatiotyöpajoissa osallistujat työskentelivät sekapienryhmissä keskustellen AVH-asiakasprofiileihin peilaten kokemuksista digitaalisten ratkaisujen käytöstä AVH-hoitopolulla. Työskentelyssä osallistujat toivat esille erilaisia digitalisaatiota hyödyntäviä ratkaisuehdotuksia hoitopolulle. Osallistujien mukaan tiedonsaantia, tiedonsiirtoa, palveluiden saatavuutta sekä ennaltaehkäisevää toimintaa ja ohjausta voidaan erityisesti tukea digitalisaation keinoin.
Palvelumuotoiluprosessin tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneiden sekä heidän läheistensä kokemuksia AVH-hoitopolun eri vaiheista. Lisäksi tutkimusvaiheessa muodostettiin asiakasprofiilit, jotka pohjautuvat AVH-sairastuneisiin sekä heidän läheisiin. AVH-sairastuneiden sekä läheisten kokemuksia selvitettiin järjestämällä erilliset työpajat kuntoutumisvaiheessa oleville sairastuneille (n = 8) ja läheisille (n = 4) kesäkuussa 2021. AVH-sairastuneiden työpajassa työskentely tapahtui kahdessa pienryhmässä ja läheisten työpajassa yhdessä ryhmässä OSMU-hankkeen työryhmän jäsenten ohjeistamana. Työpajassa hyödynnettiin kehyskertomusta ja palvelupolkua. Työpajojen tuotokset analysoitiin sisällönanalyysilla. AVH-sairastuneiden ja heidän läheistensä mukaan erityisesti tiedonkulussa ja läheisten merkityksen huomioimisessa on parannettavaa hoitopolun jokaisessa vaiheessa. Läheisten jaksamiseen huomion kiinnittäminen on tärkeää etenkin osastohoidon aikana sekä sairastuneen kotiuduttua. Ammattilaisten AVH-osaaminen korostui etenkin teho- ja osastohoidon aikana.
This training needs analysis presents the survey results of use of digital technologies in VET, in Dig4VET partner countries Latvia, Lithuania and Portugal. The particular focus is on digital competences of VET teachers, trainers, WBL tutors/mentors in the field of education technologies. The need analysis includes their perceptions about their digital competences. It comprises their understanding of the potential of digital tools in learning, teaching, assessment, validation, awareness of digital policies and their perception of training needs. Consistently, it includes the perceptions of VET students and VET school managers. The need analysis also covers an overview of digital tools, education technologies and apps relevant and useful for VET and WBL settings. As well, it offers an overview of how VET schools, VET teachers and school leaders in partner countries were prepared and how they succeeded during the time of Covid-19 pandemic outbreak.
The Members of the Report Team.
Tables and Figures.
List of Abbreviations.
Palvelumuotoilun suunnitteluvaiheen tarkoituksena oli innovoida ratkaisuedotuksia AVH-hoitopolun kehittämiseksi, arvioida ehdotuksien toteuttamiskelpoisuutta, mallintaa uudistettu hoitopolku, määrittää vaativien hoitoalan ammattilaisten koulutustarpeita ja hoitopolulla vaadittavaa osaamista sairastuneiden, läheisten, ammattilaisten, opettajien ja esihenkilöiden kanssa. Suunnitteluvaiheessa järjestettiin kolme innovaatiotyöpajaa. Ensimmäiseen työpajaan osallistui ammattilaisia, esihenkilöitä, sairastuneita ja läheisiä Oulunkaaren alueelta (n = 17) ja toiseen työpajaan Oulun kaupungin alueelta (n = 13). Kolmanteen työpajaan osallistui ammattilaisia, sairastuneita, läheisiä, esihenkilöitä ja opettajia koko Pohjois-Pohjanmaan sote-tuotantoalueelta (n = 18). Suunnitteluvaiheen seurauksena kehitettiin vaativien hoitoalojen ammattilaisten osaamista sekä kerättiin kokoon suuri määrä ideoita ja parannusehdotuksia AVH-hoitopolulle. Lisäksi edistettiin totuttujen toimintatapojen rikkomista ja uusien rakentamista ja parannettiin yhteistyötä eri organisaatioiden välillä.
Selvityksen tarkoituksena oli kuvata aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksia hyvästä hoidosta hoitopolun eri vaiheissa. Aineisto selvitystä varten kerättiin Facebookin AVH-vertaistukiryhmiin kuuluvilta (n = 70) avoimina kirjemuotoisina vastauksina Webropol-alustan kautta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tulosten perusteella AVH-sairastuneiden hyvään hoitoon hoitopolun eri vaiheissa kuuluvat hoitoketjun saumaton toimivuus ja sairastuneen kokonaisvaltaisten tuen tarpeiden huomiointi. Hoitoketjun saumaton toimivuus sisältää tehokkaan hoitoketjun eri organisaatioiden välillä. Sairastuneen ja läheisten tiedon saannin turvaaminen sekä sairastuneen huomioiminen oman hoitonsa asiantuntijana sisältyvät toimivaan hoitoketjuun. Kokonaisvaltaisten tuen tarpeiden huomiointi sisältää sairastuneen psyykkisten voimavarojen huomioimisen, monelta taholta saadun tuen ja kuntoutuksen turvaamisen. Selvityksessä saatua tietoa voidaan hyödyntää AVH-hoitopolun kehittämisessä sekä hoitoalan vaativien ammattihenkilöiden osaamisen kehittämisessä terveydenhuollossa sekä hoitotyön koulutuksessa. Selvitys tuo tietoa siitä, mitkä tekijät sairastuneen kokemusten mukaan tulee huomioida, jotta aivoverenkiertohäiriöiden hoito olisi laadukasta, tehokasta ja sairastuneiden tarpeita vastaavaa.
In general, the current epoch suggests us to consider novel and more complex approaches to learning and implementing the student-centred and digitally supported learning practices. This has also been incentivized by the Declarations issued in Bologna and Berlin. For instance, several studies have concluded that effective integration of advanced digital technologies push teaching and learning towards the constructivist pedagogical paradigm and student-centred practices. Moreover, educational provisions in VET are often already based on student-centred practices by nature. Still, these interactive, student-centred teaching strategies for learning require critical and constructive evaluation in order to move towards better implementations. The provided projects and experiments can help us with the review.
OSMU-hankkeessa toteutettiin vuoden 2021 aikana monivaiheinen palvelumuotoilun prosessi aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitopolun eri vaiheissa tarvittavan osaamisen kehittämiseksi. OSMU-hanke on Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikön yhteishanke. Palvelumuotoiluprosessissa ovat mukana myös Oulun kaupungin, Oulunkaaren ja Oulun Eteläisen kuntalaisia ja terveysalan ammattilaisia sekä Aivoliiton edustajia.
Vocational education, VET teachers and teacher trainers are experiencing constant societal change, resulting in increased individual competence needs in the future. In demanding dual positions of VET teachers, both substance specific and pedagogical competence is challenged by turbulent digital disruption in different sectors. The studies presented in this report, suggest a variety of options, technologies, and digital pedagogical approaches to be applied in vocational teacher programmes. We hope that these models, studies, and the results reported are useful for many involved in the development of VET and vocational teacher education.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tietojenkäsittelyn lehtori Sinikka Viinikka.
Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä teki vuoden 2021 aikana haastatteluja neljässä korkeakouluyhteisössä (LAB, Oulu, Lappi, Tampere) yhteistyön ja identifikaation teemoista. Tässä julkaisussa tarkastellaan Oulun ammattikorkeakoulussa saatuja näkemyksiä yhteisestä identiteetistä ja yhteisöllisyydestä, arvostuksen kokemisesta sekä tarinoista yhteistyöhön liittyen. Kuulumisen tunne ja hyväksytyksi tulemisen kokemus sekä oman työn merkityksellisyys osana kokonaisuutta olivat avaintekijöitä siihen, että yhteisön jokainen toimija voi tuntea toimivansa vahvuuksillaan ja luottamuksellisen suhteen kautta oppia ja kehittyä työssään. Tarinat yhteistyön tekemisestä korkeakouluyhteisössä kuvasivat sekä yhteistyön haasteita että onnistumisia. Negatiiviset tarinat toimivat varoittavina esimerkkeinä ja toivat esille haasteita, jotka haluttiin voittaa. Positiivisesti tarinat taas kannustivat lisäämään yhteistyötä.
Toimivan yhteisöllisen työvuorosuunnittelun edellytyksenä on kaikkien osallistuminen suunnitteluprosessiin. Osallistumista tehostettiin kehittämällä työvuorosuunnittelun toimintoja paremmin käyttäjien tarpeita vastaaviksi palvelumuotoiluprojektin avulla. Työntekijöiden toimintatapoja selvitettiin kyselyn avulla, minkä jälkeen tulokset tiivistettiin ja esitettiin käyttäjäprofiileina. Jokainen käyttäjäprofiili edustaa yhtä työntekijäryhmää, jolla on samankaltaiset tavat toimia työvuorosuunnittelun eri vaiheissa. Käyttäjäprofiilit auttoivat saamaan näkyväksi toiminnan haasteet, joihin lähdettiin yhteiskehittelynä käyttäjien kanssa etsimään ratkaisuja. Tuloksena luotiin erilaisia parannuksia ja uusia toimintamalleja työyhteisön käyttöön.
Osaamisen ja osuvien harjoittelumahdollisuuksien ja -paikkojen varmistaminen on yhteinen haaste koulutukselle
ja palvelujärjestelmälle. Harjoittelukäytänteitä ja harjoitteluympäristöjä kehittämällä luodaan uusia
toimintamalleja varmistamaan tulevaisuuden terveysalan osaajien laadukasta oppimista ja työssä vaadittavia
taitoja. HARKKA-hankkeessa arvioitiin erilaisia harjoitteluympäristöjä sekä innovoitiin ja kokeiltiin etäharjoittelun ja simulaatioiden mahdollisuuksia täydentämään autenttisia hoitoympäristöjä. Raportissa kerrotaan HARKKA-hankkeen tuloksista.
Syöpää sairastavat kohtaavat sairautensa myötä fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia haasteita, jotka voivat heikentää elämänlaatua jopa vuosia hoitojen päättymisen jälkeen. Terveellisillä elintavoilla, kuten liikunnalla, ravitsemuksella ja unella, voidaan merkittävästi vaikuttaa syöpää sairastavien kokonaisvaltaiseen terveyteen hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Terveellisten elintapojen tukeminen ja terveyden edistäminen onkin tärkeää syöpää sairastavien kuntoutuksessa. Syöpään sairastuneiden suuri määrä asettaa haasteita terveydenhuollolle, kun tavoitteena on varmistaa syöpäsairauden aikana ja sen jälkeen niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin täysipainoinen elämä. Terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla tarvittava tietotaito ja työkalut syöpää sairastavien terveyden edistämistyöhön.
Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä Ilmastoindikaattori-hankkeen, jonka tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän pyrkimyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi.
Hiilijalanjäljellä (LCA) tarkoitetaan ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan useimmiten numeerisena lukuna, hiiliekvivalenttina (CO2e). Hiilijalanjälkilaskennassa arviointi tehdään rakennuksen koko elinkaaren ajalle. Elinkaareen sisältyy rakennustuotteiden valmistus, kuljetukset ja työmaatoiminnot, käyttö ja korjaukset sekä purku ja kierrätys.
Life Cycle Cost (LCC) on termi, joka tarkoittaa rakennuksen tai rakenneosan elinkaarikustannusten tutkimista sen koko elinkaaren aikana aina raaka-aineen tuotannosta ja valmistamisesta rakennuksen elinkaaren loppuun eli rakennuksen purkamiseen saakka. Yksinkertaisuudessaan elinkaarilaskennassa on kyse optimoinnista. Laskennan avulla voidaan selvittää, kannattaako esimerkiksi maalämpöpumppuun investointi tai yläpohjan eristäminen alempien lämmityskustannusten säästämiseksi koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjottiin mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa kokemus konferenssityöskentelystä, kun Oulussa järjestettyyn kansainväliseen eHealth-konferenssiin haettiin opiskelijoita osaksi järjestäjävastuussa olevaa tiimiä. Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulujen opiskelijat työskentelivät hybridimuotoisessa konferenssissa yhdessä Suomen Telelääketieteen ja eHealth-seuran, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Monipuolisissa työtehtävissä opiskelijat pääsivät haastamaan itseään ja kerryttämään arvokasta työkokemusta muun muassa tiimityöskentelystä. Tässä artikkelissa kuvaillaan opiskelijoiden kokemuksia tapahtumassa työskentelystä ja jaetaan vinkkejä hybridikonferenssin järjestämiseen.
Sosiaalisen median käyttö kasvaa jatkuvasti ja yritykset ovat huomanneet sen toimivan erinomaisena alustana yritysten palveluiden esittelyssä. Videomuotoisen informoinnin on huomattu olevan hyödyllinen tapa ohjata lääketieteellisiin kuvauksiin saapuvia asiakkaita. Magneettikuvauksiin tulevat potilaat saattavat jännittää tulevaa tutkimusta ja kokea hermostuneisuutta, jolloin he eivät välttämättä keskity juuri ennen kuvausta annettuisiin suullisiin ohjeisiin. Eräässä tutkimuksessa sydämen magneettikuvauksen suorittavien röntgenhoitajien mukaan kuvausta edeltävä videomuotoinen ohjaus paransi asiakkaiden magneettikuvauksen aikaista mukavuutta. Tämä artikkeli pohjautuu toiminnalliseen opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli tuottaa kaksi suomenkielistä magneetti- ja röntgenkuvantamisesta kertovaa käsikirjoitusta Pohjola Sairaalalle. Toisesta käsikirjoituksesta tuotettiin magneettiesittelyvideo, joka antaa magneettikuvaukseen saapuville asiakkaille mahdollisuuden tutustua kuvaukseen internetin välityksellä.
Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikön työntekijät ja opiskelijat ovat pitkään tehneet monenlaista kehitystyötä, jonka kautta yksikön opetus on kiinnitetty digitaalisen maailman mahdollisuuksiin. Julkaisussa keskitytään kolmeen esittävien taiteiden pioneeriprojektiin: virtuaaliurkuihin, LoLa-järjestelmään ja tanssilaboratorioon. Näihin on perehdytty haastattelemalla Ismo Hintsalaa, Jussi Tuohinoa ja Anssi Kirkonpeltoa, jotka ovat tuoneet yksikköön uudenlaisia tapoja tarkastella musiikin ja tanssin opetusta ja esitystoimintaa. Haastatteluissa ilmeni, kuinka kulttuurin digitalisaatio perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, mutta toisaalta sen kautta syntyy myös uusia, kaupallisesti hyödynnettäviä konsepteja. Kehitystyö vaatii kuitenkin jatkuvasti uusia resursseja. Lisäksi tietoisuuden kulttuurista ja sen mahdollisuuksista tulee lisääntyä voimakkaasti myös alan ulkopuolella, jotta tulevaisuudessa nähdään menestyksekkäitä moniosaajia edistämässä kulttuurin digitalisoitumista.
Etäjohtaminen ja etätyön johtaminen ovat muuttaneet totuttua johtamistapaa terveydenhuollossa. Johtamiseen tarvitaan uudenlaista näkökulmaa, sillä avoimuuteen, tiiviiseen vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen ja luottamukseen pohjautuva johtamisajattelu ja johtamistapa korostuvat nyt etätyöskentelyn aikakaudella. Luottamus, arvostus, avoimuus, runsas vuorovaikutus ja yhdessä laaditut pelisäännöt ovat tärkeitä elementtejä. Samanaikaisesti johtajien vertaistukiympäristön luominen ja mentori-mentoroitava-menetelmän hyödyntäminen ovat käyttökelpoisia ratkaisuja esimerkiksi jaettaessa tietotaitoa kokeneempien ja aloittelevien johtajien välillä. Keskustelut ja pohdinta johtajien kesken on tärkeää, sillä etäjohtaminen ja etätyön johtaminen saattavat muodostua johtamisen uudeksi ydinosaamiseksi ja organisaatioiden menetystekijäksi.
Magneettitutkimusten määrä lisääntyy terveydenhuollossa. Jotta kallis magneettikuvauslaite on mahdollisimman tehokkaassa käytössä, on ajanvarauksen toimivuudella merkitystä magneettitutkimustoiminnan sujuvuudelle. Kun ajanvaraus siirretään poliklinikoiden henkilökunnalle röntgenhoitajilta, voivat he käyttää työaikansa potilaiden esitietojen tarkistamiseen, vastaanottamiseen ja ohjaamiseen sekä magneettitutkimusten toteuttamiseen ja potilaiden jälkihoitoon. Artikkelissa kuvaillaan, kuinka poliklinikoilta tehty magneettitutkimusajanvaraus toimii kolmessa keskussairaalassa röntgenhoitajan työn näkökulmasta.
Onnistuneita asioita poliklinikoilta tehtävässä ajanvarauskäytännössä on suunnitelmallinen lääkäreiden läsnäolo, kuten anestesialääkärin anestesiapäivinä ja radiologin kuvien tulkinnassa. Hyvänä asiana pidetään ajanvarauslistojen täyttymistä tarkoituksenmukaisesti ja aikojen ennakkovaraamista. Huonoja asioita ovat työpäivien tiiviys sekä aikojen ja työntekijöiden vähyys suhteessa kasvaneeseen magneettitutkimusten kysyntään. Ratkaisuna ovat päivystysmagneettitutkimusaikojen lisääminen, työskentely kahdessa vuorossa tai magneettikuvantamislaitteiden lisähankinta.
Artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ESR-rahoitteisten hankkeiden välisen yhteistyön kehittämistä ja kehittämisehdotuksia hanketyöskentelyn prosessien sekä rakenteiden kehittämiseen ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on lisätä hankkeiden näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja tuotettujen tulosten laajempaa levittämistä sekä hanketoimijoiden ja ammattilaisten osaamisen kehittyminen. Konkreettisena toimenpiteenä hanketoimijat järjestivät yhteisen webinaarin, jonka tuloksena hankkeet saavuttivat laajemman kohdeyleisön ja moniammatillisuus lisääntyi sekä toimijoiden osaaminen kehittyi. Jatkossa tarvitaan toimintamalleja, joiden avulla hankkeiden välistä yhteistyötä voidaan edelleen kehittää.
Vaikuttavuus esiin -hankkeessa Oulun ammattikorkeakoulu ja Nouseva Rannikkoseutu ry kehittävät maaseuturahaston hankkeiden vaikuttavuuden mittaamiseen erilaisia työkaluja ja mittareita yhdessä alueen toimijoiden kanssa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tässä artikkelissa on tarkasteltu, mitä mahdollisuuksia ekosysteemien hyödyntämisellä on yrittäjyystukien vaikuttavuuden arvioinnissa. Kentän käytännön toimijat näkevät isojakin mahdollisuuksia yhteistyössä ja yhteisissä tavoitteissa. Opiskelijat ovat kartoittaneet myös yritysten kokemuksia yhteistyön lisäämisestä hankkeiden avulla ja vastanneiden yritysten mukaan yhteisissä hankkeissa mahdollistuu verkostoituminen, toiminnan laajeneminen ja osaamisen kasvattaminen.
Teknologia-ala kaipaa naispuoleisia työntekijöitä. Tyttöjä tulee innostaa tutustumaan ja valitsemaan teknologia-alan koulutus. Sinä osaat! – Tytöt ja teknologia -hankkeessa on tehty kouluille materiaaleja tähän. Koulun TET-jakso tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua teknologia-alaan. Tarvitaan kuitenkin toimenpiteitä, että tytöt ja teknologia-alan työnantajat saadaan kohtaamaan. Voisiko sähköinen ’TET-tori’ auttaa tässä?
Optometrian tutkinto-ohjelmassa digitalisaatio tulee näkymään entistä enemmän tulevina vuosina. Maailmanlaajuisesti näkemisen ja silmänterveyden ala on murrosvaiheessa, kun optometristin koulutus tulee painottumaan yhä enemmän silmänterveyden tutkimiseen pelkän optiikan tietämyksen sijasta. Ei kuitenkaan näytä siltä, että koneet korvaisivat optometristia vielä pitkään aikaan. Näkeminen on kompleksinen kokonaisuus, johon tarvitaan paljon tiedon sisäistämistä ja ymmärrystä. Laillistettu optometristi on jo opiskellessaan oppinut hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja tutkimaan silmien terveyttä hyvin laajasti. Näyttää siltä, että innovaatiot ja teknologiat avustavat optometristia tulevaisuudessa, mutta kehyksen taivuttelija -robottia ei tule markkinoille vielä pitkään aikaan. Sitä vastoin, optometristin koulutus yhdistää nyt ja tulevaisuudessa täydellisen määrän käytäntöä, käsityöläisyyttä ja tutkittua, tieteellisesti perusteltua osaamista.
On useita eri mahdollisuuksia, miten syöpään sairastunutta voidaan tukea ja auttaa äkillisesti muuttuneessa elämäntilanteessa vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan avulla. Vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan eri muodot ovat tärkeitä tukimuotoja sairastumisen keskellä myös potilaiden läheisille. Syöpäjärjestöt on tärkeä kolmannen sektorin tukipalvelu, joka kouluttaa tukihenkilöitä tuomaan helpotusta sairastuneen vaikeaan elämäntilanteeseen. Hoitotyön ammattilaisten lisäksi sairastuneelle on tärkeää saada keskusteluapua joltakin saman kokeneelta, vertaiselta. Vertaistuki ja tukihenkilötoiminta yhdessä hoitotyön ammattilaisten tarjoaman tuen kanssa mahdollistavat syöpään sairastuneen ja hänen läheisensä psykososiaalista selviytymistä.