Author Sirpa Ahvenlampi
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kestävä ja vastuullinen kampusarki 2025 -toimenpideohjelmassa tavoitteena on hiilijalanjäljen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä. Keskeisiksi osa-alueiksi olemme tässä tunnistaneet kiinteistöt, matkustamisen, hankinnat ja ravintolapalvelut.
Olemme laskeneet hiilijalanjäljen vuosilta 2019 ja 2020 Arenen laskentamallin mukaisesti kiinteistöistä, matkustamisesta ja hankinnoista. Oamkin hiilidioksidiekvivalenttipäästöt (CO2e) olivat vuonna 2019 yhteensä 3 453 tonnia ja vuonna 2020 puolestaan 2 397 tonnia. Merkittävimmät päästöt ovat tulleet kiinteistöjen lämmityksestä, matkustamisessa lentämisestä ja hankinnoissa kalusteista (2020) ja IT-laitteista (2019). Olemme tehneet Oamkissa kestävän kehityksen työtä jo pitkään. Hiilijalanjäljen laskeminen tekee näkyväksi osa-alueiden merkitystä ja auttaa meitä pohtimaan valintojamme niin kampusarjessa kuin omassakin elämässämme. Ilmaston lämpenemisen minimoimiseksi jokaisen valinnoilla ja teoilla on merkitystä.
Syyskuussa järjestettyyn tutkimusetiikan ENRIO 2021 -kongressiin kokoontui iso joukko tutkimusetiikan asiantuntijoita ja tutkijoita ympäri Eurooppaa. Kongressin keskeiset aihealueet olivat: tutkimusetiikan koulutus, tietosuoja, avoimen tieteen tutkimuseettiset kysymykset, tieteellisen käytännön loukkaukset ja pilliinpuhaltajan suojaaminen. Läpinäkyvyys on keskeistä tutkimusetiikassa. Tutkimusetiikka on korkeakouluopiskelijan keskeinen osaamisalue ja sen opetusta tulisi vahvistaa opintojen aikana. Kirjoituksessa käsitellään kongressin antia.
Työn sujuvuuden mahdollistamiseksi on tärkeää hallita kognitiivista kuormitusta. Työyhteisössä yhdessä toimimalla, voidaan vaikuttaa hyvään aivoergonomiaan. Aivoergonomia mahdollistaa terveellisen työympäristön ja hyvän palautumisen. Organisaation toimintakulttuurilla sekä johtamisella on iso merkitys hyvän aivotyön onnistumiseen.
Tämä artikkeli pohjautuu työelämässä nousseeseen tarpeeseen vesisynnytykseen liittyvän tiedon lisäämisessä, minkä pohjalta kehitettiin vesisynnytysopas odottaville äideille suomeksi ja englanniksi. Vesisynnytysopasta suunniteltaessa koottiin lähdemateriaaliin perustuen olemassa olevaa tietoa odottavilta ja synnyttäneiltä sekä vesisynnytyksen kokeneilta äideiltä siitä, millaista tietoa he toivovat vesisynnytysoppaan sisältävän. Tätä tietoa hyödynnettiin oppaan laadinnassa. Vesisynnytysopas lisää synnyttävien äitien sekä synnytykseen tulevien tukihenkilöiden tietoa veden käytöstä synnytyksessä. Jaettavan oppaan tavoitteena oli lisäksi antaa terveydenhoitajille viimeisintä tietoa vesisynnytyksestä ja samalla laajentaa heidän ammatillista osaamistaan neuvolatyössä. Vesisynnytysopas jaetaan jokaiselle äitiysneuvolan asiakkaalle neuvolakäynneillä, perhevalmennustapahtumassa tai etänä tarjottavassa nettivalmennuksessa Oulun kaupungissa, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman monipuolisesti tietoa ja hyvän synnytyskokemuksen. Hyvä synnytyskokemus antaa synnyttäjälle parhaimmillaan myönteisen merkityksen itsetuntoon niin naisena kuin äitinä sekä myönteisen muiston synnytyksestä loppuelämäksi. Tämä artikkeli on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelijoille ja sen toivotaan lisäävän tietoa siitä, mitä lämmin vesi synnytyksessä merkitsee synnyttävällä äidille ja vauvalle.
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat Suomessa merkittävä sairausryhmä niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisestikin tarkasteltuna. Hyvien kuntoutuskäytäntöjen hallinnalla on osoitettu olevan vaikuttava rooli potilaan toimintakyvyn palautumisessa sairastumisen jälkeen.
Sairastuminen voi tuoda mukanaan laajakirjoisia toiminnanhaittoja ja kuntoutuskäytäntöjen hallinta vaatii hoitohenkilökunnalta laaja-alaista ammattitaitoa. Tällaista ammattitaitoa voidaan lisätä kouluttamalla henkilökuntaa. Tätä tavoiteltiin opinnäytetyönä tehdyssä kehittämisprojektissa, jonka yhteistyökumppanina toimi Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto. Tarkoituksena oli hoitohenkilökunnan kouluttaminen AVH-potilaiden kuntoutumisen tukemiseen ja se toteutettiin järjestämällä kaksi kehittämisiltapäivää vuodeosaston henkilökunnalle. Kehittämisprojektilla pyrittiin vahvistamaan henkilökunnan ammatillista kasvua ja sitä kautta vaikuttamaan työyksikön kuntoutuskäytäntöihin. Osallistujat kokivat kehittämisiltapäivät tarpeellisina ja ammatillista osaamista kehittävinä. Ammattitaidon ylläpitäminen säännöllisillä koulutuksilla ja käytännön harjoituksilla nähdään tarpeellisena myös jatkossa.
Suomen vapaa-ajan matkailu pohjautuu vahvasti luontoon ja luontoon liittyviin palveluihin. Tässä artikkelissa tarkastellaan LUOTA-hankkeessa kartoitettuja luontoperustaisia palveluja Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa kehitetään turvallisia palvelukokemuksia yhdessä palveluntarjoajien kanssa palvelumuotoilua käyttäen.
Luontoperustaisia palveluja ei sellaisenaan löydy virallisesta toimialaluokituksesta, vaan niitä esiintyy useammassa luokassa. Kartoituksen perusteella luontoperustaisia palveluita löytyy Pohjois-Pohjanmaan alueelta melko monipuolisesti. Koska luontoperustaisia palveluja ei ole määritelty yksiselitteisesti, niiden volyymistakaan ei ole tarkkaa tietoa. Hankkeessa tehty opinnäytetyö tuo arvokasta lisätietoa Pohjois-Pohjanmaan luontoperustaisista palveluista, niiden tarjoajista ja toiminnan volyymista.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii maahanmuuttajien vastuukorkeakouluna, johon kuuluu muun muassa koulutustarjonnan kehitystyö maahanmuuttajakohderyhmälle. Tärkeään rooliin ovat nousemassa työperäiset maahanmuuttajat ja erilaiset tukitoimet heidän yhteiskuntaan integroitumiseksi. Suomen kielen omaksuminen on äärimmäisen tärkeää työllistymisen ja muun arkielämän näkökulmasta. Työn ja opiskelun ohessa suoritettavat opinnot tulee olla ajasta ja paikasta riippumattomia, jolloin mahdollistuu koulutukseen osallistuminen. Oulun ammattikorkeakouluun syntyi digitaalinen alkeiskielitaidon kolmen opintojakson suuruinen kokonaisuus, jossa tarjottiin mahdollisuutta itsenäiseen opiskeluun ja kielen vakiinnuttamiseksi osaksi arkielämää. Kahdessa ensimmäisessä oli lisäksi opettajavetoista opetusta. Kolmas opintojakso oli täysin itsenäisesti suoritettava verkkokurssi, jossa samalla opiskelijoita motivoitiin suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja urapolkuaan sekä avattiin alueemme potentiaalia ja näkymiä hyvään tulevaisuuteen Pohjois-Suomessa.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen johtama tutkijaryhmä selvitti validointiin eli osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää käsitteistöä ja ohjeistusta ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa syksyllä 2020. Juuri julkaistun tutkimusartikkelin tulokset kuvaavat, miten Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakoulutus ja tanssinopettajakoulutus ovat Suomen osaamisperusteisimmat mitattuna osaamisen validointiin liittyvillä laatuindikaattoreilla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osaamisperusteinen opetussuunnitelma otettiin käyttöön pilottihankkeessa vuonna 2011 ja tanssinopettajakoulutuksessa vuonna 2020. Kun osaamisperusteista matkaa Oulun ammattikorkeakoulussa on tehty jo kymmenen vuotta, on hyvä pohtia, mihin ensiluokkainen tulos perustuu. Artikkelissa kuvataan Oamkin ammatillisessa opettajankoulutuksessa ja tanssinopettajakoulutuksessa tehtävää opetussuunnitelmatyötä ja pohditaan kehitystyön vaikutuksia käytännössä. Lopuksi kiinnitetään huomio tunnistettuihin haasteisiin ja tulevaan pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön osaamisen validointiin liittyen.
Opiskelijoilla on paljon annettavaa hankkeissa. Opiskelijat voivat tuoda uusia näkemyksiä ja raikkaita ideoita hanketoiminnan eri osa-alueille. Blogikirjoituksessa tuomme esille POTKE-hankkeen kautta, miten opiskelijoille voidaan antaa hankkeista mielekkäitä toimeksiantoja viestinnän eri osa-alueille. Koemme, että olemme hankkeessa saaneet laajan osaamispääoman käyttöömme opiskelijoiden kautta. Hanketyö voi tukea merkittävästi opiskelijan siirtymistä työelämään tarjoamalla mielekkäitä toimeksiantoja. Kannustamme hankkeissa pohtimaan, miten opiskelijat voivat olla niissä mukana.
Artikkelissa jäsennetään yhteisöllisyyden ilmiötä ja sen yhteyttä asiantuntijatyöhön. Yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä ja toimivaa vuorovaikutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisöllisyyden yksi keskeisimpiä ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa on positiivinen ilmapiiri, halu auttaa toisia ja kiitollisuus, joihin voidaan nojautua silläkin hetkellä, kun vaikeat ajat ja haasteet tai konfliktit koettelevat yhteisöä. Asiantuntijan näkökulmasta yhteisöllisen osaamisen merkitys vain korostuu. Substanssiosaaminen ei riitä hyvien tulosten ja positiivisen asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi. Asiantuntijatehtävissä ollaan avainroolissa edistämässä positiivista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Asiantuntijat toimivat yhteisöllisesti, yhteisöllisyyttä edistäen. Yhteisöllisyyden prosessi taas mahdollistaa kollektiivista tapaa ajatella asioista uudelleen. Samalla määrittyy se toimintatapa ja toimintakulttuuri, jota kilpailijat eivät voi kopioida.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) osallistui vuosina 2019–2021 kuuden ammattikorkeakoulun kanssa Highway to Code (H2C) -hankkeeseen, jonka puitteissa järjestettiin 40 op ohjelmointialan täydennyskoulutus, jonka tavoitteena oli kouluttaa lisää osaajia ohjelmistoalan työtehtäviin. Oulun H2C-opintoihin haki 277 hakijaa. Oamkin H2C-opintoihin valittiin 144 opiskelijaa. Oamkiin valitut opiskelijat suorittivat hankkeen aikana yhteensä 3 239 opintopistettä. Vaikuttavuuskyselyn perusteella näyttää siltä, että H2C-koulutus on vaikuttanut hakijoiden työllisyystilanteeseen positiivisesti. Kyselyn toteutushetkellä työssäkäyvien vastaajien prosenttiosuus oli noussut koulutuksen hakuhetkeen verrattuna. Vastaavien täydennyskoulutusten järjestämisessä kyselyn perusteella kannattaa huomioida erityisesti yritysyhteistyö koulutuksen sisällön suunnittelussa sekä harjoittelupaikkojen mahdollistamisessa, verkkokoulutuksen saavutettavuus, luentotallenteiden käyttö sekä itsenäisen työskentelyn mahdollisuus. Hankkeen aikana toteutettu 40 op täydennyskoulutus onnistui kokonaisuutena erittäin hyvin.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.
Oulun ammattikorkeakoulun Game Lab tarjoaa erinomaisen monialaisen oppimisympäristön sellaiselle opiskelijalle, joka on kiinnostunut pelikehityksestä ja -tuottamisesta. Game Lab sijaitsee nykyisin Linnanmaan kampuksella. Game Lab -opinnot löytyvät Oamkin opinto-oppaasta ja ne ovat tarjolla ristiinopiskelun kautta myös yliopiston opiskelijoille.
Tahaton lapsettomuus on maailmanlaajuinen ilmiö, joka koskettaa monia eri yksilöitä. Tahaton lapsettomuus vaikuttaa moniin eri elämän osa-alueisiin. Parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen se vaikuttaa sekä positiivisesti että negatiivisesti. Lapsettomuus voi olla paria lähentävä, syvä yhteinen ongelma, josta selvitään yhdessä. Avoin kommunikaatio parin välillä on isossa osassa. Kommunikaatio-ongelmat, kuten puhumattomuus parin välillä voi estää lapsettomuuskokemuksesta selviytymistä. Lapsettomuuskokemuksessa kumppani tulee aina löytää uudestaan uudessa, vieraassa tilanteessa ja sopeutua uusiin, yllättäviinkin tilanteisiin. Nainen on usein tapahtumien keskipisteenä, ja hoidot yleensä keskittyvät naiseen. Lapsettomat naiset kokevat enemmän ahdistusta, stressiä ja masennusoireita kuin miehet. Naiset kokevat olevansa vastuussa parin lapsettomuudesta. Sosiaalista tukea saadaan puolisolta, lähipiiriltä sekä ammattilaisilta. Lapsettomuudessa seksistä helposti katoaa intohimo, romantiikka ja läheisyys. Seksin tarkoitukseksi muuttuu usein vain lapsen saaminen. Nainen yleensä ottaa vastuun yhdyntöjen oikeasta ajankohdasta. Seksuaalisutta olisi hyvä hoitaa ja vaalia lapsettomuuskokemuksen aikana. Seksuaalisen läheisyyden huomioiminen ja hoitaminen ovat tärkeitä.
Suomessa terveydenhuoltolaki velvoittaa, että terveydenhuollon toimintojen on oltava laadukkaita, turvallisia ja asianmukaisia sekä niiden on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) toteutumisen edistäminen tärkeää, koska hoitotyön ammattilaisten toiminnoilla on suuri merkitys terveydenhuollon palveluiden toteutumisessa. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen, jossa tiivistettiin olemassa olevaa tietoa hoitotyön ammattilaisten kokemuksista NPT:a edistävistä tekijöistä. Tavoitteena oli vahvistaa ja tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää näyttöön perustuvien toimintojen käyttöönoton suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa sekä koulutuksen kehittämisessä. Haku tehtiin CINAHL-, Medic- ja Pubmed tietokantoihin. Aineiston valintaprosessin jälkeen katsauksen aineiston muodostivat 24 kansainvälistä alkuperäistutkimusta. Katsauksen tulosten mukaan NPT:n voidaan edistää sallivalla johtajuudella ja organisaatiokulttuurin luomisella, hoitotyön ammattilaisten NPT:n osaamisen kehittämisellä sekä verkostoitumisella, moniammatillisella yhteistyöllä ja kollegiaalisella tuella.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat eläneet omassa kielikuplassaan: englanninkielinen työyhteisö ja kommunikointi omalla äidinkielellä lähipiirin kanssa ovat poistaneet akuuttitarpeen suomen opiskelulta. Suomalainen työelämä ja yhteiskuntaan integroituminen edellyttävät kuitenkin hyvää suomen kielen taitoa.
Vuonna 2021 akateemisille osaajille suunnattiin eOSY – alkeissuomen verkkokoulutuskokonaisuus, joka koostui kolmesta alkeistasolta lähtevästä opintojaksosta: Aloita alkeista – suomea verkossa 1 & 2 ja Aloita alkeista – työelämän suomea verkossa. Opiskelu oli ripeätahtista, itseohjautuvaa ja omassa aikataulussa etenevää. Opintojaksojen suunnittelun perustana oli, että opiskelu onnistuu työn ohessa ja että suorituspalaute on välitöntä. Akateemisten osaajien alkeissuomen verkko-opetukselle on selkeä tarve ja palaute toteutuksista hyvää. Kielenoppiminen vaatii kuitenkin aina myös aikaa harjoittelulle.
Itsensä johtaminen on keskeinen työelämätaito ja elämäntaito. Itsensä johtaminen sisältää tavoitteellisuuden, tietoisuuden omasta suorituksesta ja itsensä palkitsemisen sekä vastuun omasta työkyvystä. Aivoterveyden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa haasteet ja voimavarat, joihin vaikuttamalla voi muokata omaa työtään itselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan kokeiluja itsensä johtamisesta ja miten jokainen voisi olla paras mahdollinen pomo itselleen. Tarkastelun kohteena on Kestävä aivoterveys –hankkeeseen sisältyvä työpajakokonaisuus, joka käsitti kolme kahden tunnin mittaista työpajaa, joihin osallistui ICT-alan ammattilaisia neljästä yrityksestä. ICT-alan työn tuunaamisen kokeiluissa pääpaino oli työn tauottamiseen, kalenterointiin sekä liikkeeseen ja liikuntaan liittyneissä kokeiluissa. Nämä teemat korostuivat sekä tiimi- että yksilötason kokeiluissa.
Blogikirjoituksessa kuvataan kulttuurisen monimuotoisuuden kokemuksia Minnesotan yliopistossa Morriksessa Yhdysvalloissa. Kirjoittaja on Fulbright-stipendiaattina yliopistossa lukuvuoden 2021–2022. Yliopisto on kulttuurisesti monimuotoinen ja yhdenvertaisuutta edistävä yliopisto. Näiden periaatteiden toteutumista tarkastellaan kolmella tasolla: yksilön haluna toimia kulttuurista monimuotoisuutta edistäen, yksilön toimintana sekä yliopistoyhteisön toimintana. Minnesotan yliopisto Morris toimii kulttuurista monimuotoisuutta edistäen. Tämä tulee näkyväksi sekä yksilöiden että koko yliopiston toiminnassa konkreettisesti kulttuurista monimuotoisuutta edistävien tekojen, tapahtumien sekä palvelujen kautta.
Artikkelissa käsitellään opinnäytetyönä palvelumuotoilun menetelmillä toteutettua verkkosivuprototyypin kehittämistä. Palvelumuotoilun menetelmien avulla haluttiin vastata käyttäjien aitoihin tarpeisiin. Palvelumuotoiluprosessi pohjautui Design Councilin tuplatimanttimalliin ja siinä hyödynnettiin teoreettisen viitekehyksen laadintaa, Mystery Shopping -menetelmää, käyttäjäprofiileja, Brainstorming-menetelmää ja palvelupolkua. Verkkosivusto luotiin kotisivukoneella ja sen toteuttamiseksi tarvittiin osaamista myös brändäyksestä, digitaalisesta markkinoinnista ja graafisesta suunnittelusta logon luomiseksi.
Terveydenhoitajien työssä jaksamista ja hyvinvointia tulisi tukea nykyistä paremmin. Hoitajien työssä jaksamisesta on puhuttu pitkään, mutta Kiinan Wuhanista 2019 alkanut koronapandemia on aiheuttanut entisestään haasteita terveydenhoitajien jaksamiseen. Terveydenhoitajia on jouduttu siirtämään täysin erilaisiin työtehtäviin, mikä on osaltaan kuormittanut työntekijöitä ja heidän jaksamistaan. Esimiestyöllä on todettu olevan myös selviä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Terveydenhoitajien työhyvinvoinnin heikkeneminen on todellinen vaara työssä jaksamiselle ja sitä tulisikin turvata riittävillä toimenpiteillä ja tukitoimilla. Riittävillä toimenpiteillä ja tukitoimilla varmistetaan hoitohenkilökunnan työssä jaksaminen myös tulevaisuudessa.
”Alaraajojen nivelten manuaalinen mobilisointi” on nykyaikainen, adaptoituva ja monipuolinen fysioterapeuttiopiskelijoille suunnattu oppimateriaali, joka on toteutettu Moodle-alustalla. Oppimisalusta on opiskelijakeskeinen sekä käytännönläheinen ja se haastaa opiskelijat tarkastelemaan manuaalisen terapian käyttöä osana fysioterapiaa kriittisesti, mutta kannustavasti. Paikkaan ja aikaan rajoittumattoman laadukkaan oppimateriaalin avulla opiskelija on valmiimpi kontaktiopetukseen ja opettaja pystyy keskittämään resursseja tärkeään käytännön opettamiseen aiempaa enemmän. Artikkelin tarkoituksena oli lisätä tietoa opiskelijoiden tekemästä opetuksen kehitystyöstä. Artikkelin tavoitteena on myös herättää kiinnostusta opetuksen parissa työskenteleviä panostamaan nykyaikaisten, adaptoituvien ja opiskelijalähtöisten verkko-oppimisalustojen luomiseen.
Julkaisussa kuvataan keväällä 2021 toteutettujen prepost-kyselytutkimusten tuloksia. Kyselytutkimuksella selvitettiin hampaiden valkaisun vaikutuksia suun omahoitotottumuksiin. Kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä yksityisen hammaslääkäriaseman kanssa. Tuloksissa havaittiin, että hampaiden valkaisu paransi hieman suun omahoitotottumuksia, etenkin hampaiden harjauksen osalta. Suun omahoidon merkitys kasvoi hampaiden valkaisun jälkeen. Esteettinen hammashoito, kuten hampaiden valkaisu, voi lisätä motivaatiota toteuttaa parempaa suun omahoitoa.
Terveysalan opettajat ovat varmistamassa, että tulevaisuuden terveysalan ammattilaisilla on tarvittava osaaminen aivoverenkiertohäiriö (AVH) -hoitopolulla toimimiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia terveysalan opettajilla on AVH-hoitopolun eri vaiheissa tarvittavasta osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Ammattikorkeakouluopettajia (n=5) haastateltiin yksilöllisesti syksyllä 2020 ja haastattelut analysoitiin temaattisella analyysillä. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat AVH-hoitopolulla moniammatillista osaamista, vuorovaikutus- ja (digi)ohjausosaamista sekä ymmärrystä muiden ammattilaisten toiminnasta ja sairastuneeseen vaikuttavista yksilö- ja ympäristötekijöistä. Opetus varmistaa osaamisen kliinisten taitojen harjoittelulla, osaamisen perustan rakentamisella sekä osaamisen syventämisen käytännön harjoittelulla, mutta monialaista oppimista tulisi kehittää. Opettajalla tulee olla hoitopolusta laaja-alaista osaamista, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä muun muassa koulutuksia ja eri toimijoita hyödyntäen.
Lasten hoitotyössä kivunhoito on olennainen osa kattavan hoidon tarjoamista. Kivulla ja sen hoitamattomuudella voi olla monia negatiivisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Lääkkeettömän kivunhoidon tulisi olla ensisijaista kivunhoitoa lasten hoitotyössä. Lasten kivun arvioinnista ja tehokkaasta kivunhoidosta on olemassa paljon tietoa, mutta sen sovellettavuutta käytäntöön voisi tehostaa.
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa laadittiin sähköinen itseopiskelumateriaali leikki- ja kouluikäisten lasten hoitotyössä käytettävistä lääkkeettömistä menetelmistä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön ja ensihoidon opiskelijoille. Tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden osaamista leikki- ja kouluikäisten lasten lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä. Lapsipotilaita kohdataan ja hoidetaan monissa hoitoympäristöissä, joten sähköisestä helposti saavuttavasta oppaasta on hyötyä kaikille hoitotyötä tekeville.
Osaaminen on organisaation strategisilla osa-alueilla avain tulokselliseen työhön. Strategialähtöinen osaamisen kehittäminen tähtää organisaatioiden parantuneeseen suorituskykyyn ja osaamisen varmistamiseen. Kuuntelua ja keskustelua sisältävä valmentava johtaminen mahdollistaa osaamisen ja osaamisvajeiden tunnistamisen sekä avautumisen yhteiskehittämiseen myös organisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Esihenkilö, joka toteuttaa valmentavaa johtamista ja huomioi samalla strategian, mahdollistaa oppimisen ja kehittymisen. Valmentava johtaja tunnistaa tiimin ja yksilöiden kyvykkyyden sekä yksikön toimivat käytännöt. Vuorovaikutus henkilöstön kanssa on jatkuvaa, mikä mahdollistaa työntekijälle mahdollisuuden oivaltaa vahvuutensa ja kehittymisen kohteet työssään. Tulevaisuuden osaamisen tarpeita on ennakoitava ja rekrytoinnissa on tärkeää huomioida hakijan osaamisen lisäksi kyky ja halu kehittyä sekä oppia uutta.
Sairaanhoitajien jatkuva osaamisen kehittyminen on välttämätöntä nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä. Siinä esihenkilöillä ja johtamisella on tunnistettu olevan merkittävä rooli. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata aiempaan kirjallisuuteen perustuen, miten sairaanhoitajien osaamisen kehittymistä voidaan tukea työuran eri vaiheissa. Tulosten mukaan jatkuva osaamisen kehittyminen sairaanhoitajilla tulisi toteuttaa siten, että se helpottaisi opiskelijoiden ja vastavalmistuvien sairaanhoitajien siirtymistä työelämään sekä mahdollistaa myös pidempään työskennelleiden jatkuvan systemaattisen osaamisen kehittymisen. Esihenkilöillä on keskeinen rooli sairaanhoitajien ammatillisen kasvun mahdollistajana ja he voivat omalla käyttäytymisellä, toiminnalla ja johtamistaidoilla sekä edistää että estää osaamisen kehittymisen toteutumista.
HARKKA – Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä -hankkeessa kehitetään harjoitteluympäristöjä ja -käytäntöjä sekä harjoittelun ohjausta. Terveysalan opiskelijoiden harjoittelut ja harjoittelujen ohjaus kokivat Covid-19-pandemian myötä isoja muutoksia. HARKKA-hanke toteutti kyselyn opiskelijoille pandemian aikaisista harjoittelukokemuksista ja harjoittelun ohjauksesta. Tulosten mukaan harjoitteluissa tapahtuneet muutokset loivat uusia oppimista ja ohjausta edistäviä toimintatapoja. Muutos lisäsi opiskelijan vastuunottamista, jonka he kokivat merkittäväksi motivaatiota edistäväksi tekijäksi. Uusia teknologiasovelluksia opittiin käyttämään sujuvasti ja opiskelijoiden mukaan etäohjausta tulee ottaa laajemmin käyttöön. Tulosten pohjalta saadaan suuntaviivoja harjoittelun ja harjoittelun ohjauksen edelleen kehittämiseen.
Uniapneapotilaan anestesiahoitotyö on haastava kokonaisuus, johon on varauduttava huolella. Uniapneapotilaiden anestesiassa tulee kiinnittää erityistä huomioita lääke- ja anestesia-aineisiin, anestesiamuodon valintaan, leikkausasentoon sekä hengityksen ja hapensaannin turvaamiseen.
Jotkut anestesiassa käytettävät lääkeaineet saattavat vaikuttaa uniapneapotilaisiin muita potilasryhmiä voimakkaammin. Paikallisanestesia taas vaikuttaa olevan yleisanestesiaa turvallisempi vaihtoehto ja leikkausasennolla saattaa olla vaikutuksia uniapneapotilaiden ylähengitysteiden obstruktioihin. Uniapneapotilaiden maskiventilaatio ja intubaatio voi olla haastavaa, mutta anestesian induktiota voi helpottaa videolaryngoskoopin käyttö ja kahden käden ventilaatiotekniikka. Tulosten vaihtelevuuden vuoksi uniapnean vaikutuksesta potilaan anestesiaan tarvitaan vielä lisää tutkimuksia, etenkin hoitotyön näkökulmasta. Artikkeli pohjautuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena tehtyyn opinnäytetyöhön.
LYSTI-hankkeessa vastataan työelämän vaatimukseen rakentamalla harjoittelulle uusi monialaisen harjoittelun malli. Monialaisessa harjoittelussa eri alojen opiskelijat yhdistävät osaamisena ja oppivat yhdessä tiiminä toteuttamalla yrityksen antaman projektin.
Hankkeesta on meneillään pilottivaihe. Opiskelijat suorittavat harjoittelua paikallisissa organisaatioissa ja samalla tutkitaan, miten monialainen harjoittelu toimii sekä miten opiskelijat sen kokevat. Samalla kerätään organisaatioiden kokemuksia ja kehitetään monialaisen harjoittelun mallia.
Harjoittelun vaikuttavuutta arvioidaan hankkeessa. Tavoitteena on, että opiskelijat ja organisaatiot kokisivat monialaisesta harjoittelusta olevan hyötyä oppimisen kannalta. Artikkelissa on käsitelty vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista sekä uudenlaista oppimisen näkökulmaa.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakoulutuksen yksikönjohtaja Asko Karjalainen.
LoLa-järjestelmä mahdollistaa lähes viiveettömän etäyhteyden erinomaisella kuvan- ja äänenlaadulla pitkienkin välimatkojen etäisyydellä. Järjestelmän avulla voidaan esittää ja opettaa musiikin yhtyesoittoa reaaliaikaisesti. LoLa on käytössä kahdeksassa kulttuurialan koulutusta tarjoavassa ammattikorkeakoulussa Oulun ammattikorkeakoulu mukaan lukien. Tässä artikkelissa kerrotaan LoLan käyttöön liittyviä yleisiä ja erityisiä seikkoja.
Asiakkaat odottavat työterveysyhteistyöltä asiakaslähtöisiä, kustannustehokkaita ja kohdennettuja palveluita tutulta tiimiltä, johon on helppo olla yhteydessä. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat laajat palvelut nopeasti ja läheltä, odotusten mukainen asiantuntijapalvelu sekä työterveystoimien lakisääteinen sujuvuus. Pk-yritysten hoitoa voidaan kehittää säännöllisellä yhteydenpidolla asiakkaisiin. Säännöllinen yhteydenpito mahdollistaa vuorovaikutuksen dialogisuuden. Säännöllisen yhteistyön avulla työterveyden tiimi tulee tutuksi ja luottamuksen on mahdollista rakentua yrityksen ja työterveyden välille. Asiakkuudenhoidon kehittäminen on jatkuva prosessi, jolla voidaan vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja -pysyvyyteen.
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin pk-yritysten odotuksia ja toiveita sekä asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä työterveysyhteistyössä. Lisäksi kehitetiin pk-yritysasiakkaiden asiakkuudenhoitoa työterveyshoitajan työssä. Tavoitteena on saadun tiedon avulla kehittää asiakastyytyväisyyttä ja parantaa asiakaspysyvyyttä. Opinnäytetyössä vastattiin tutkimuskysymyksiin: Millaiset ovat pk-yritysten odotukset työterveysyhteistyöltä? Mitkä tekijät vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen työterveysyhteistyössä? Millä tavoin voidaan kehittää pk-yritysten hoitoa työterveyshoitajan työssä?
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka lähestymistapana oli toimintatutkimus. Asiakasyritysten odotuksia ja kehittämistoiveita selvitettiin haastattelemalla pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstöä. Lisäksi kartoitettiin pk-yritysten hoidon kokemuksia sähköisellä kyselyllä pienelle ryhmälle työterveyshoitajia. Näistä vastauksista saatiin tietoon kehittämisen kohteita, joita jatkotyöstettiin työskentelemässämme yrityksessä johtavien työterveyshoitajien kanssa ideariihi -menetelmää hyödyntäen. Lopputuotoksena tehtiin tukimateriaali työterveyshoitajille pk-yritysten hoidon tueksi, nykyisen pk-yritysasiakkaan yhteistyötapaamisen valmistautuminen, työterveyshoitajan ohjeistus.
Oulun ammattikorkeakoulussa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Jukka Kurttila.
Move! on 5.- ja 8. luokkalaisille oppilaille suunnattu fyysisen toimintakyvyn tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä. Move!-mittaukset toteutetaan kuudella eri mittausosiolla, jotka ovat 20 metrin viivajuoksu, vauhditon 5-loikka, ylävartalon kohotus, etunojapunnerrus, liikkuvuus ja heitto-kiinniottoyhdistelmä. Istuva elämäntapa ja yksipuolinen liikunta ovat vaikuttaneet negatiivisesti nuorten kestävyyskuntoon ja liikkuvuuteen. Artikkelin tarkoituksena oli lisätä tietoa Move!-mittauksista ja mittaustulosten hyödyntämisestä elintapaohjauksessa. Artikkelin tavoitteena oli tuoda kehittämisideoita, joiden avulla kouluterveydenhoitajat saisivat työkaluja mittaustulosten hyödyntämiseen osana elintapaohjausta.
Oulun ammattikorkeakoulu osallistui syksyn 2019 ja syksyn 2021 välisenä aikana H2C eli Highway to code -hankkeeseen yhdessä kuuden ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa koulutettiin ohjelmistoalan ammattilaisia oman alueen työelämän tarpeisiin nopealla aikataululla. Oulun ammattikorkeakoulu tarjosi kolme 10 opintopisteen opintokokonaisuutta keskittyen selainsovellusten käyttöliittymien ohjelmointiin (front-end) sekä 10 opintopisteen harjoittelun. Hankkeen aikana Oamkiin valitut H2C-opiskelijat tekivät yhteensä 3 239 opintopistettä. Hanke osoitti, että tämänkaltaiselle lyhyelle työelämätarpeisiin vastaaville koulutuksille on tarvetta, mutta lyhyt ja vaativa web-ohjelmoinnin koulutus asettaa opiskelijalle myös haasteita.