Author Sirpa Ahvenlampi
Kokoomateos on kolmas Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurituottamisen ja luovan talouden (YAMK) Master-opiskelijaryhmän ja opettajien yhteistyönä laatima artikkelikokoelma kulttuurituottamisen ajankohtaisista aiheista. Teoksen sisältämien artikkelien teemoja ovat tuottajan työn keskeiset piirteet ja suhteet muihin professioihin, koronapandemian suora ja vahva vaikutus kulttuurialan toimintaan ja toimijoihin, ihmisten osallistaminen kulttuurin tekemiseen, kuluttamiseen ja kulttuuripalvelujen saavutettavuuteen, tarinallistaminen kulttuurin kuluttamisen houkuttelevuuden lisääjänä sekä digitalisoituvan kulttuurin haasteet ja mahdollisuudet. Jokainen artikkeli toimii itsenäisenä tekstinä, joten lukija voi halutessaan poimia niistä itseään kiinnostavimmat.
Lääkehoidossa tapahtuu merkittävä määrä poikkeamia, jotka voisivat olla estettävissä. Virheitä tapahtuu esimerkiksi väärän lääkityksen tai väärän annoksen tilaamisessa, määräämisessä, jakamisessa, valmistelussa, antamisessa ja ottamisessa väärään aikaan. Lääkevirheitä voivat aiheuttaa muun muassa työntekijöiden väsymys, ylikuormitus, henkilöstöpula, heikko koulutus ja potilaille annettu väärä tieto. Mikä tahansa näistä tai niiden yhdistelmä voi vaikuttaa lääkkeiden määräämiseen, jakeluun, kulutukseen ja valvontaan, mikä puolestaan voi johtaa vakaviin haittoihin, vammaisuuteen tai jopa kuolemaan. Tämä artikkeli perustuu toiminnalliseen opinnäytetyöhön, jonka tuotoksena syntyi viisi lääkehoidon perehdytysvideota yhtenäistämään lääkehoidon toimintamalleja, parantamaan lääkehoidon turvallisuutta sekä ennaltaehkäisemään lääkityspoikkeamien syntyä.
ProKuntoutus-verkkokoulutuksen toinen toteutus käynnistyy syyskuussa 2021 avoimina korkeakouluopintoina, jotka toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Koulutus vastaa keskeisiin kuntoutuksen ja sen koulutuksen kehittämistarpeisiin ja toteutuu tutkimusperusteisesti ja työelämäläheisesti. Kuntoutuksen koulutuksen on tuotettava sekä laaja-alaista yhteistä kuntoutusosaamista että syvää erikoisosaamista kuntoutuspalvelujen tuottamiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen. Kuntoutusalan koulutuksessa tarvitaan laajaa tieteiden ja eri ammattialojen välistä yhteistyötä sekä keskustelua ja ymmärrystä kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi. ProKuntoutus 2.0 koulutuksessa pyritään vastaamaan keskeisiin kuntoutusalan osaamisen tarpeisiin. Painopisteenä ovat erityisesti muuttuneet yhteiskunnan tarpeet ja kuntoukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista edistäminen.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää terveydenhuollossa. Pelko syrjinnästä voi jopa lykätä henkilön hoitoon hakeutumista. Tutkimusten mukaan näiden vähemmistöjen edustajat toivovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tasa-arvoista kohtelua, asiakkaan kunnioittamista, asiallista kielenkäyttöä, ennakkoluulottomuutta sekä parempaa osaamista vähemmistöjen kohtaamiseen. Jokainen ammattilainen voi teoillaan ja puheillaan edistää tasa-arvon toteutumista. Heteronormatiivisia olettamuksia ja ennakkoluuloja syntyy helposti esimerkiksi nimen, henkilötunnuksen tai siviilisäädyn perusteella. Omien ennakkoluulojen tunnistaminen ja tiedostaminen onkin tärkeää, eikä niiden tule antaa ohjata omaa käytöstä. Sen sijaan asiakkaalle tulisi antaa tilaa ja mahdollisuus määrittää itse itsensä esimerkiksi ilmaisemalla, millä nimellä haluaa itseään kutsuttavan.
Opiskelu voi tuntua työläältä ja luennot pitkiltä, joten opetukseen olisi hyvä välillä saada jotain vaihtelua. Yksi tapa sitouttaa opiskelijoita opiskeltaviin asioihin on aktivoida heitä miettimään ja ratkaisemaan opiskeltaviin sisältöihin liittyviä aivopähkinöitä. Tähän voidaan liittää myös tarinallisuus ja jopa huumori. Tätä lähestymistä käytetiin Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden opintojaksolla Perhe- ja perintöoikeus. Opintojakson toteuttamisen jälkeen kahden ryhmän opiskelijoilta kysyttiin heidän näkemyksiään siitä, millä tavalla tarinoihin sisältyvä huumori vaikutti opetustilanteeseen. Osoittautui, että opiskelijat kokivat käytetyn huumorin pääpiirteittäin positiiviseksi piirteeksi opetuksessa. Huomionarvoista on kuitenkin, että keskimäärin alhaisimmat arvot opiskelijat antoivat väitteille, joiden mukaan huumori olisi lisännyt opiskelumotivaatiota tai helpottanut asioiden ymmärtämistä. Opiskelijoiden näkemysten mukaan huumorilla on siis positiivisia vaikutuksia oppimistilanteisiin, mutta sen vaikutus oppimisprosessiin vaatii lisää tutkimusta.
Oulun ammattikorkeakoulun taidekokoelma sisältää useita muotokuvia, jotka esittävät sekä Oamkin että sitä edeltäneiden oppilaitosten johtoa. Kuvien esittämät henkilöt ovat jääneet oppilaitoksen historiaan toisin kuin taiteilijat, jotka ovat maalauksia toteuttaneet. Nyt kun Linnanmaan kampukselle muuton jälkeen taidekokoelma on ripustettu uudestaan ovat useat teokset, kuten nämä muotokuvat, aikaisempaa paremmin esillä. Tästä syystä on aiheellista tuoda esille myös tekijöitä teosten taustalla, sillä kokoelmassa on usean nimekkään suomalaisen muotokuvamaalarin teoksia. Artikkelissa esitellään muutamia taiteilijoita sekä heidän teoksiaan Linnanmaan ja Kontinkankaan kampukselta.
Artikkelissa tarkastellaan sähköauton hankinta- ja käyttökustannuksia, lataustekniikkaa sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkastelukohteeksi valitun Utajärven kunnan autokannan sähköistyminen vähentää tieliikenteen päästöjä tulevaisuudessa. Selvitys tehtiin osana Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa Canemure-hanketta yhteistyössä Utajärven kunnan kanssa. Oulun ammattikorkeakoulu toimii Canemure-hankkeessa alueellisena koordinaattorina.
Oamk Highway on Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan opintoväylä toiselta asteelta Oamkiin. Opiskelupaikan saanti Oamkista edellyttää Oamk Highway -opintojen ja toisen asteen tutkinnon suorittamista. Oamk Highway koostuu kolmesta 5 opintopisteen kurssista, joista matematiikan ja fysiikan kurssit ovat pakollisia. Kolmas suoritettava kurssi on alakohtainen, vapaasti valittava verkkokurssi. Pilot-lukuvuoden 2020–21 aikana mukana oli 8 oppilaitosta ja yli 90 opiskelijaa, joista 10 suoritti koko kokonaisuuden varmistaen näin opiskelupaikan Oamkista. Lukuvuodelle 2021–22 yhteistyöoppilaitosten määrä on kasvanut jo yli 30:een. Myös Oamkin tietotekniikan ja tietojen käsittelyn tutkinto-ohjelmat liittyivät mukaan Oamk Highwaylle. Oamk Highwayn opiskelu on suunniteltu siten, ettei kuormitus opiskelijoille kasva liian suureksi toisella asteella.
Kolumnissa pohditaan tiedon saavutettavuutta ja sosiaalisen median vaikuttavuutta tiedon levittämisessä. Tiedon tuottamisen ja julkaisemisen lisäksi se on osattava jakaa oikeilla kanavilla tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa. Julkaisemalla voidaan tuoda esiin omaa ja organisaation asiantuntijuutta, mutta samalla jakaminen toimii markkinointina.
Leader-toiminnassa osallisuustyö on arkipäivää. Strategian laadinnassa sitä edellytetään. Rieska-Leader ry ratkaisi strategian valmisteluvaiheen osallistamisen eri menetelmin. Näitä olivat Learning cafe yhdistettynä SWOT-analyysiin, ryhmäkeskustelut ja Erätauko-menetelmä. Osallistujina olivat hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, alueen yrittäjät, Leader-ryhmien työntekijät sekä Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien hallitusten jäsenet. Erilaiset menetelmät mahdollistivat erilaista osallistumista. Puheenjohtajan ja/tai keskustelun ohjaajan rooli korostuu, kun tavoitellaan aitoa dialogia ja tasavertaista osallistumista. Laaja ja monipuolinen osallisuustyö varmisti sen, että keskeisten asiakkaiden, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden ääni tuli kuulluksi ja kirjatuksi. Tuleva strategia kuvaa yhteisesti tunnistettuja kehittämiskohteita ja vahvuuksia.
Työntekijä voi huolehtia aivoterveydestään työssään monin pienin ja vaikuttavin tavoin. Suomessa noin 3 500 työikäistä sairastuu aivoverenkiertohäiriöön vuosittain. Puolet heistä palaa työhön, jolloin työn muokkaus on tärkeä työkyvyn tuen keino. Nämä äkilliset muutostilanteet alentavat työntekijän työkykyä, joten työhön paluu edellyttää hyvää yhteistyötä työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen kesken. Työn muokkaus on keino tukea työntekijän työkykyä ja työhön paluuta. Työhön paluun tuki ja työn muokkaus on prosessi, jossa on tarkasteltava sekä työntekijän yksilöllisiä tekijöitä että arvioitava työn vaatimuksia ja muita työhön liittyviä ympäristötekijöitä kokonaisuutena. Oulun ammattikorkeakoulu järjesti ESR-hankkeiden yhteisen webinaarin 27.4.2021. Sen teemana oli ”Henkilöstön osaamisen ja työkyvyn muutostilanteiden johtaminen, Case: AVH sairastavan henkilön palvelupolun eri vaiheet”. Webinaariin osallistui viisi ESR-hanketta, joissa käsiteltiin tämän blogin aiheita. Hankkeiden tavoitteet ja yhteystiedot ovat osana tätä blogitekstiä.
Artikkelissa esitetään uuden opetusnavetan tavanomaisesta poikkeavia teknologisia ratkaisuja lypsyrobotin osalta. Navettaan halutaan niin sanottu digisilta, joka tarjoaa mahdollisuuden päästä käsiksi navetan tapahtumiin ja siellä kerättyyn tietoon etäyhteyksin.
Tämän tarpeen toteutuminen varmistettiin painottamalla asiaa kilpailutuksessa. Lypsyrobotiksi valikoitui hyvä järjestelmä, joka täyttää hankkeessa tunnistetut käyttäjätarpeet.
Muut uuteen opetusnavettaan tulevat kamera- ja tiedonkeruujärjestelmät ovat vielä kilpailutusprosessissa, ja niitä käsitellään myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.
Ruokamatkailusta on tullut tärkeä osa matkailuelämystä. Jokainen matkailija syö, ja ruokailu koetaan usein mieleenpainuvimpana asiana matkalla. Ruokamatkailun kehittämisellä voidaan kehittää ympärivuotista matkailua ilman mittavia investointeja. Suomen matkailun tärkein vetovoimatekijä on luonto. Luonnon lisäksi ruokamatkailun kivijalkoja ovat puhtaus ja paikalliset elämäntavat. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden kansainvälistymisessä ja viennissä, sekä ruokamatkailun kehittämisessä on paljon potentiaalia. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategia (2017–2025) nostaakin ruokamatkailun kehittämisen yhdeksi tavoitteekseen.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO saivat keväällä 2021 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa, jolla on tarkoitus lieventää koronan aiheuttamaa korkeakouluopiskelijoiden ahdinkoa. MOOD-hankkeessa OSAKO tekee yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa. Hanke tavoittelee opiskelijoita eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen tartutaan jo ennen opiskelun alkua. Hyvinvointistarttipakettiin kootaan tietoa elämän eri osa-alueilta. OHJY-hankkeessa on mukana Oamkin lisäksi 10 muuta toimijaa. Oamkin hanketoimenpiteet liittyvät verkossa tapahtuvan ohjauksen ja tuen kehittämisen kehittämällä Study Group -tuutorointia. Opiskelijat halutaan saada mahdollisimman pian opintojen alettua tuntemaan itsenä osaksi korkeakouluyhteisöä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla opiskelukavereita, joihin voi turvautua.
Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Vuonna 2021 alkavalle rahoituskaudelle ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin lisättiin työllistymisen laatua kuvaava mittari. Tämän lisäksi kyselyn avulla on mahdollista selvittää, kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen valmistunutta työelämässä. Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa tutkinto- ja alakohtaisesti valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Tiedot auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä. Alumnien vastaukset siitä, mitä ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he kannustavat nykyisiä opiskelijoita kehittämään, ovat erittäin arvokkaita sekä opiskelijoille että myös opetus- ja ohjaustyössä oleville. Kyselyjen tuloksia löytyy muun muassa vipunen.fi-palvelusta.
Keväällä 2021 SILTA-hankkeessa kartoitettiin opiskelijoiden, opettajien ja opinto-ohjaajien tietoisuutta väyläopinnoista. Tässä artikkelissa kuvataan kartoituksen tuloksia. Tulosten mukaan opinto-ohjaajaa merkittävämpi tuki väyläopinnoissa on omaopettajan tuki. Artikkelissa kuvataan myös, miten tietoisuutta väyläopinnoista voidaan lisätä ja tarjonnan kehittämistyötä tehdä yhdessä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajien sekä opiskelijoiden kanssa. SILTA-hankkeen tavoitteena on lisätä amk-opintojen näkyvyyttä ja kehittää toimintatapoja, joiden avulla ammatillisen toisen asteen opiskelija voi tutustua korkeakouluopintoihin. Lisäksi tavoitteena on lisätä oppilaitosten henkilöstön ymmärrystä, valmiuksia ja osaamista opintopolkujen rakentamisessa sekä opiskelijoiden tukemista väyläopintojen aikana. Hankkeessa hyödynnetään yhteistyöverkostoja ja myös Oamkin kumppanioppilaitosten kanssa toteutettavia opintoja muun muassa Highway-opintoja. Verkostoyhteistyö ja rohkeat pilotit lisännevät opiskelijoiden ja opettajien tietoisuutta väyläopinnoista.
Rintasyöpää sairastavan yksilöllinen hoitopolku vaatii moniammatillista yhteistyötä eri käyttöympäristöissä, kuten patologian laboratoriossa, sädehoidossa, leikkaussalissa ja kemoterapiassa. Syöpää sairastavat kokevat, ettei terveydenhuollon ammattilaisilla ole tarpeeksi tietotaitoa asian suhteen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna perus- ja täydennyskoulutukselle sekä jatkuvalle oppimiselle onkin tarvetta. Potilaan hoitopolun täyttämättömät tarpeet vaikuttavat potilaiden selviytymiseen ja tyytyväisyyteen, joten tätä olisi syytä parantaa. EBreast2-hankkeen päätavoitteena onkin toteuttaa moniammatillinen verkkokoulutus rintasyövän hoidossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille.
Kätilötyön sekä tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden yhteistyönä toteutettiin matkasynnytyssovellus Android-mobiililaitteille Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien käyttöön. Idea lähti kätilöopiskelijan huomiosta, että pitkien matkojen Lapissa ensihoidossa tarvittaisiin ohjeita synnytyksen hoitamiseen ambulanssissa. Opiskelijat toteuttivat sovelluksen laatimisen osana omia opintojaan. Valmis sovellus jätettiin sairaanhoitopiirin ensihoitajille pilottikokeiluun. Yhteistyö eri alan opiskelijoiden kesken sujui mutkattomasti toinen toiselta oppien.
SotePeda 24/7 -hankkeessa kehitettiin pedagogisia ratkaisuja ja malleja monialaisesti. Kaksivuotiseen (2018–2020) hankkeeseen osallistui 23 korkeakoulua. Hankkeessa tuotettiin monenlaisia materiaaleja ja opintokokonaisuuksia vapaaseen käyttöön useiden hankkeen työpakettien kautta. Oppimateriaaleja voivat käyttää kaikki sote-digiosaamisesta kiinnostuneet opettajien, opiskelijoiden ja työyhteisöjen lisäksi. Hankkeessa on tehty avoimia oppimateriaaleja 12 tunnistetusta sote-digiosaamisalueesta monipuolisin mikro-oppimateriaalein. Avointen verkkokurssien kautta omaa sote-digiosaamistaan voi täydentää ajasta ja paikasta riippumatta MOOC (Massive Open Online Course) toteutusten kautta.
TeknologiaTET-käsikirja sisältää materiaalia ja tehtäviä, joiden avulla opinto-ohjaajat ja opettajat voivatt tutustua segregaatioon ja teknologia-aloihin yhdessä oppilaiden kanssa. Niiden tekemisen voi hyvin aloittaa heti yläkoulun alussa. Asioiden kypsyttely ja sisäistäminen vaativat aikaa. TeknologiaTET-käsikirja sisältää tietoa ja valmiita tehtäviä segregaatioon ja teknologia-aloihin tutustumiseen. Mukana on myös liitteet vanhempien tai huoltajien ja työnantajien informoimiseen.
Miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus korkeakoulussa toteutuvat ja miten niitä voidaan edistää? Artikkeli kartoittaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien huomioimista korkeakoulun toiminnassa erityisesti uraohjauksen näkökulmasta. Artikkelin kartoitus perustuu Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita koskevaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, toteutettuihin opiskelijapalautekyselyihin sekä opinto-ohjauksen dokumentteihin. Lisäksi kartoituksessa hyödynnettiin Oamkin sisäisiä julkaisemattomia dokumentteja sekä haastateltiin kolmea asiantuntijaa.
Kartoituksen tulosten avulla kehitetään sukupuolitietoista uraohjausta ja vahvistetaan erityisesti naisopiskelijoita hyödyttäviä opintojen aikaisia työelämäyhteistyön muotoja sekä korkeakoulujen tasa-arvo työtä. Jatkotoimenpiteiden tavoitteena on tuottaa käytänteitä, joilla lisätään ymmärrystä yhdenvertaisuuteen liittyvistä rakenteista ja mahdollisista tiedostamattomista tasa-arvoon liittyvistä vääristymistä käytänteissä. Uusien käytänteiden avulla edesautetaan erityisesti korkeakoulutettujen naisten urapolkuja ja yrittäjyyttä yhdessä työelämän kanssa.
Digipedagogiikka on nostettu Oulun ammattikorkeakoulussa keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Oamkissa vietetään parhaillaan digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan Oamkin vararehtori Jyrki Laitinen.
Oppimiseen liittyvässä keskustelussa sivutaan usein motivaatiota – toinen opiskelija on hurjan oppiva ja motivoitunut, toista ei voisi vähempää kiinnostaa. Opettajan pitäisi osata opettaa ja ohjata molempia niin, että motivaatio kasvaisi, ei kuihtuisi. Mutta miten? Ihmisen psykologisten perustarpeiden tyydyttyminen on ratkaisevaa. Opettajan on suunniteltava oppimisympäristöt tukemaan opiskelijan autonomian sekä yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden kehittymistä. Blogikirjoituksessa tehdään tiivis yhteenveto käytännön toimista, joilla opettaja voi tukea opiskelijoidensa motivaation kasvua.
Artikkelissa tarkastellaan Suomen ympäristökeskuksen kuntien päästövähennysten suunnittelun skenaariotyökalua sekä Pohjois-Pohjanmaan ilmastotoimien nykytila ja suunnitelmat -kuntakyselyn tuloksia liikenteen ja rakennusten osalta. Kysely toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun Canemure-hankkeen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton POPilmasto-hankkeen yhteistyönä vuodenvaihteessa 2019–2020.
Sosiaalinen media otetaan yhä useammin käyttöön hankkeissa kohderyhmien tavoittamiseksi. Mutta mitä hankkeiden somemarkkinoinnissa on otettava huomioon? Lue Oulun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin edustajien kokemukset HOTIT OPIT -hankkeessa toteutetun Yoop-työkalun some-kampanjasta ja siitä, millaisiin ratkaisuihin kyseisessä hankkeessa päädyttiin.
Laajaa vaikuttavuutta voidaan saavuttaa, jos somemarkkinointi otetaan huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, sovitaan selkeät vastuut hankepartnereiden kesken ja suunnitellaan somen käyttö hallitusti koko hankkeen elinkaaren ajaksi. Somen käyttö hankkeissa jää kuitenkin hankekonsortion pohdittavaksi, sillä rahoittajat ottavat kantaa somen käyttöön vaihtelevasti. Hankkeet pohtivat itse, mikä rooli somella on ja kuinka sen käyttö auttaa kohderyhmien tavoittamisessa ja viestinnässä yleisesti.
Kun leikkauksissa tarvitaan reaaliaikaista ja liikkuvaa kuvaa, käytetään läpivalaisua. Sitä tuotetaan useimmiten liikuteltavalla läpivalaisulaitteella eli C-kaarella. Leikkaukset, joissa läpivalaisua käytetään, ovat nykyisin yhä monimutkaisempia. Lisäksi niissä käytetään aiempaa enemmän säteilyä, aiheuttaen yhä pidempiä läpivalaisuaikoja. Tällöin moniammatillisessa leikkaussalitiimissä työskentely edellyttää työturvallisuuden näkökulmasta huolellista säteilysuojelun perustoimintatapojen noudattamista. Työperäisen säteilyaltistuksen annosrajat ja henkilökohtainen annosmittaus määritellään säteilylaissa. Tässä julkaisussa kuvataan tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilökunnan säteilyaltistukseen leikkaussalissa. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, joka toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sisältäen viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistut aihepiirin artikkelit.
Oulun ammattikorkeakoulussa käytetään opintojen alussa opiskelun ja tuutoroinnin kehittämisen työkaluna aloituskyselyä. Aloituskyselyllä saadaan opintojen alussa tärkeää informaatiota tuutoroinnin tueksi. Tässä artikkelissa keskitytään opiskelijan itsereflektiosta saatavan ennakkotiedon hyödynnettävyyteen opintojen alkuvaiheessa. Tuloksina esitetään opiskelijoiden näkökulma, miltä opintojen aloitusvaihe tuntuu ja mitä mahdollisia ongelmatekijöitä he siinä itse näkevät.
Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit (PaiBiRa) -hankkeessa tehtyjen tutkimusten mukaan biopohjaiset materiaalit, kuten kutterinlastu, rahkasammal ja turve näyttäisivät tutkituilta osin sopivan hyvin rakennusten eristekäyttöön. Hankkeessa selvitettiin materiaalien kerättävyyttä, saantoa ja materiaalien fysikaalisia ominaisuuksia laboratorio- ja olosuhdetestein. Lisäksi hankkeessa selvitettiin materiaalien ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta sekä puurakennusalan toimijoiden suhtautumista biopohjaisiin eristemateriaaleihin.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kontinkankaan kampukselle suunnitteilla olevan palvelulaboratorion näkökulmasta tuli ajankohtaiseksi ajantasaistaa käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteet ovat tärkeitä asiakirjoja laboratoriotyössä, ja tärkeitä myös bioanalyytikko-opiskelijoiden työkaluina palvelulaboratoriossa, sillä palvelulaboratorion tarkoituksena on toimia Oamkin bioanalyytikko-opiskelijoiden oppimisen simulaatioympäristönä. Toiminnan aloitus vaatii Aluehallintoviraston (AVI) hyväksynnän. Toimintaluvan hakemusprosessi edellyttää kemikaaliturvallisuuteen liittyvät ajantasaiset käyttöturvallisuustiedotteet, tarkan tiedon palvelulaboratorion toiminnasta, sen prosesseista ja laadunhallinnasta. Muita toimintalupahakemusta varten tarvittavia tietoja ovat muun muassa palvelulaboratorion toimitilasuunnitelma, oikeanmukaiset laitteet ja niiden laiterekisteri, kuvaukset palveluprosesseista, kustannuslaskelmat sekä suunnitelmat sisäisestä ja ulkoisesta laadunvalvonnasta. Kaikki nämä toimintalupahakemukset edellyttämät osat tuotettiin lupahakemuksen liitteiksi opiskelijoiden projektitöinä. Tässä artikkelissa kuvaillaan kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden ajantasaistamisprosessia.
Eläinavusteisten hyvinvointipalveluiden käyttö on lisääntynyt. Samalla on kasvanut kiinnostus hyvinvointipalveluissa työskentelevien hevosten hyvinvoinnista. Hevosen hyvinvoinnista huolehtiminen pohjautuu etologiaan eli eläinten käyttäytymistieteeseen. Hevosen käyttäytyminen antaa runsaasti tietoa sen hyvinvoinnista. Hevosen perimä ja ympäristö muokkaavat niiden käytöstä yksilöllisesti. Jotta hevoset voivat hyvin, niiden tulee saada elää lajityypillisesti mahdollisimman luonnonmukaisissa ihmisen tarjoamissa elinolosuhteissa. Näitä ovat hyvän laumadynamiikan antama turva, riittävästi tilaa liikuskella, vapaus nälästä ja janosta, riittävä päivittäinen liikunta ja terveydestä huolehtiminen. Ihminen on vastuussa hevosen hyvinvoinnista. Oman tiedon lisääminen ja hevosen lukutaito auttavat ymmärtämään hevosen käyttäytymistä ja sen hyvinvoinnista huolehtimista.
Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on tarjota liikuntaneuvontaa raskaana oleville ja synnyttäneille ajankohtaisia liikuntasuosituksia hyödyntäen. Heidän tietämyksessään liikuntasuositusten sekä liikunnan hyötyjen suhteen olisi tutkimusten mukaan kehitettävää, vaikka he tietävät liikunnan olevan hyväksi raskaana oleville ja synnyttäneille sekä näkevät neuvonnan tärkeänä. Raskaana olevat ja synnyttäneet tuovat tutkimuksissa esille saaneensa epäselvää, ristiriitaista, puutteellista ja yksilötöntä neuvontaa. Siitä huolimatta he toivoisivat saavansa tietoa liikuntasuosituksista terveydenhuollon ammattilaisilta. Ammattilaisten saamalla koulutuksella oli positiivista vaikutusta heidän tietämykseensä sekä annetun neuvonnan määrään sekä kokemukseen pystyvyydestä antaa liikuntaneuvontaa.
Artikkelissa jäsennetään pedagogisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia sekä sen yhteyttä osallistavaan pedagogiikkaan. Pedagogisessa hyvinvoinnissa on mukana sekä yhteisöllinen että yksilöllinen taso, mikä tarkoittaa opettajan näkökulmasta kokemusta omasta työhyvinvoinnistaan. Opiskelijalla vastaava hyvinvoinnin kokemus liittyy kiinteästi osallisuuden kokemukseen. Pedagogista hyvinvointia rakennetaan avoimessa ja aidossa kohtaamisessa. Opettajan osaamisen näkökulmasta pedagogisen hyvinvoinnin tuottaminen merkitsee jatkuvaa itsensä sekä oman pedagogisen toiminnan kehittämistä esimerkiksi tutkivan opettajuuden keinoin. Opiskelijalle pedagoginen hyvinvointi mahdollistaa toimijuuden ja osallisuuden. Keskeisiä tekijöitä pedagogisen hyvinvoinnin kokonaisuudessa ovat toimijoiden motivaatio ja itsesäätelytaidot. Pedagogisessa toiminnassa pyritään huomioimaan jokaisen voimavarat ja vahvuudet, mikä on jatkuvan uudistumisen ja kehittymisen edellytys.
Vuosien saatossa kuukautisten alkamisikä on aikaistunut. Monille kuukautiset ja muut murrosiän tuomat muutokset aiheuttavat hämmennystä ja epävarmuutta. Nuorten on tärkeää saada luotettavaa ja oikeanlaista tietoa kuukautisista, koska se auttaa suhtautumaan aikuiseksi kasvamiseen myönteisesti. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden velvollisuuksiin kuuluu ottaa seksuaalisuus ja siihen liittyvät asiat puheeksi esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten yhteydessä. Tätä varten terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee erilaisia konkreettisia menetelmiä ja apuvälineitä. Artikkelissa käsitellään seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä sekä sen merkitystä nuorille. Nuorille on tärkeää käsitellä asioita jo ennen niiden kohtaamista. Lisäksi heille tulee antaa terveysneuvontaa ja -ohjausta, jotta he saavat yksityiskohtaista tietoa muuttuvasta kehosta. Lisäksi artikkelissa käsitellään nykyaikaisten menetelmien, kuten esimerkiksi opetusvideon hyödyntämistä seksuaalikasvatuksessa.
Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua, kehitystä ja sopivan opintopolun löytymistä. Artikkelissa tarkastellaan oululaisia peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen ohjausmalleja opettajien ja opinto-ohjaajien haastatteluihin perustuen. Aineistona käytetyistä haastatteluista on myös kirjoitettu lehtiartikkeleita. Artikkelin tavoitteena on nostaa esiin perusopetuksen puolella tehtävää monipuolista kasvatustyötä ja ohjauksen malleja sekä niiden merkitystä nivelvaiheeseen tultaessa. Ammatillisen opettajan ohjausosaamisen kannalta on tärkeää ymmärtää yhteistyön merkitys yli organisaatiorajojen.
6Aika CircVol-hankkeessa kehitettiin suurivolyymisten maamassojen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä kaupungeissa. Oulun ammattikorkeakoulu ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) selvittivät hankkeen puitteissa uusia mittausmenetelmiä maanrakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden haitta-ainepitoisuuksien ja tilavuuksien määrittämiseen.
Maamassojen tehokas ja järkevä uusiokäyttö vaatii, että maamassojen laatu ja määrä on tarkasti tiedossa. Kiertotalouden näkökulmasta tällöin massalle voidaan löytää sopiva uusiokäyttökohde mahdollisimman nopeasti ilman ylimääräistä logistiikkaa ja ympäristövaikutusta. Tässä julkaisussa kerrotaan hyperspektritekniikkaan perustuvien menetelmien hyödyntämisestä haitta-ainepitoisuuksien havaitsemisessa ja droonien sovellusmahdollisuuksista maamassojen määrän arvioinnissa. CircVol-hankkeen puitteissa testattiin maastossa ja laboratoriossa spektroskopiaan perustuvia kameroita ja mittalaitteita, sekä kehitettiin spektridatan käsittelyä pitoisuuksien mallintamiseen. Maastomittaukset toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin ja alan yritysten kanssa Oulussa ja Rovaniemellä.