Author Sirpa Ahvenlampi
YAMK-tutkintojen tavoitteena on vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Yksi keskeisistä osaamistarpeista on johtamisosaaminen. Osaamisvaatimuksia on kuvattu koskien YAMK-tutkintoja yleisesti, mutta johtamisosaamisen kompetensseja on tärkeää tarkastella myös alakohtaisesti. Tässä artikkelissa esittelemme alustavat sosiaali- ja terveysalan johtamisosaamisen ydinkompetenssit. Kompetenssit perustuvat kirjallisuuskatsaukseen ja yhteiskehittämisen työpajoihin osana Kansallisen sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-koulutuksen verkoston teemaryhmän toimintaa. Ydinkompetenssien avulla mahdollistetaan työelämän tarpeisiin vastaava, uudistuva johtaminen ja tätä tukeva alan johtamiskoulutus.
Sosiaali- ja terveysalan opettajana toimiminen vaatii monipuolista osaamista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tässä artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön osaamisen johtamisen ja kehittämisen tiekartan suunnittelusta ja toteutuksesta vuosien 2021–2023 aikana. Artikkelissa kuvataan lisäksi osaamisen johtamisen ja kehittämisen prosessi ja sen hyödyntäminen tiekartassa. Artikkelissa kuvataan myös opetuksen ja oppimiskulttuurin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Osaamisen kehittämisen tueksi hyödynnetään jatkossa Howspace-alustaa osaamisalan yhteisenä foorumina, joka sisältää TKI-kärkien ja osaajatiimien avoimet materiaalit. Lisäksi foorumi sisältää perehdytysmateriaalin, mentorointisuunnitelman ja koulutuskalenterin opettajien hyödynnettäväksi.
Ammattitaitoisen hoitohenkilöstön väheneminen vaikuttaa hoidon saavutettavuuteen, tasoon ja tuloksiin. Se on myös organisaatioille kallista. Tulevaisuudessa sairaanhoitajien alalta lähteminen näyttäisi kiihtyvän, ellei asialle tehdä mitään. Työtyytyväisyyden on todettu vaikuttavan sairaanhoitajien alalla pysymiseen. Aineistona blogitekstissä on käytetty kansallisia sekä kansainvälisiä artikkeleita sekä julkaisuja. Lisäksi aineistona käytettiin blogitekstin perustana olevan opinnäytetyön tuloksia. Blogitekstillä on tarkoituksena herättää huomiota meihin kaikkiin vaikuttavaan ilmiöön.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi yleisimmistä kansantaudeista. Ne aiheuttavat potilaalle sydämen tai verenkierron heikkenemistä sekä erilaisia toiminnallisia häiriöitä. Tämän potilasryhmän hoitoa toteutetaan erilaisten menetelmien avulla. Omahoitoa tuetaan elintapaohjauksen avulla, ja lisäksi voidaan käyttää lääkehoitoa. Tarvittaessa tehdään avokirurginen leikkaus tai toimenpide suonensisäisen eli endovaskulaarisella menetelmällä. Näiden yhdistelmää kutsutaan hybriditoimenpiteeksi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uuteen Tulevaisuuden sairaalaan avataan ensimmäinen verisuonikirurgian hybridileikkaussali, jolloin perioperatiivinen leikkaussairaanhoitaja tarvitsee aikaisempaa laaja-alaisempaa osaamista turvallisesta säteilyn käytöstä, varjoaineista, erilaisista välineistöistä sekä toimenpiteissä käytettävistä laitteista. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaiseksi perioperatiiviset leikkaussairaanhoitajat kokevat oman osaamisensa hybridihoitotyön eri osa-alueilla. Tutkimustulosten perusteella tuotettiin perehdyttämissuunnitelma hybridihoitotyön osaamisen syventämiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Perehdyttämissuunnitelma sisältää kattavasti kaikki hybridihoitotyön osa-alueet ja sitä voidaan käyttää käytännön arjen työvälineenä leikkausosastolla.
Artikkelissa esitellään cross-expertise mentorointia (CEM) yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä ja jaetaan kokemuksia mentorointiprosessin organisoimisesta. CEM on kahden tasavertaisen asiantuntijan mentorointia ja osaamisen vaihtamista. Tärkeintä prosessissa on vertaisparien tapaamiset ja tavoitteellinen työskentely. Artikkeli pohjautuu kirjoittajien kokemuksiin CEM-prosessin organisoijina sekä osallistujien palautteeseen. Kokemuksien perusteella CEM synnyttää uusia ideoita omaan työskentelyyn sekä antaa vertaistukea. Menetelmää voi hyödyntää myös omien opiskelijoiden kanssa tai työyhteisön kehittämisessä. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen artikkelisarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Oulun ammattikorkeakoulun yhteistä TKI-toimintaa ja strategiaa tukien Sosiaali- ja terveysalan yksikössä toimii neljä TKI-kärkeä. Kärjet linkittyvät Oamkin TKI-toiminnan painoaloihin, joita ovat digitaaliset ratkaisut, vähähiilisyys ja liiketoiminnan kehitys. Yhteiskehittämisen myötä syntyneet sote-yksikön kärkien teemat pohjautuvat sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisiin strategisiin linjauksiin ja alan ajankohtaisiin painotuksiin. TKI-toiminnan fokusoituminen kärkiteemoihin mahdollistaa laajemman ja vaikuttavamman moniammatillisen ja monialaisen toiminnan opetuksessa, hankkeissa ja monipuolisessa työelämäyhteistyössä.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Veli-Matti Mäkelä ja lehtori Pirjo Partanen, jotka kirjoittavat vetytaloudesta.
Blogikirjoitus käsittelee Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2023 julkaisemia kuntien ja maakuntien kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästötietoja. Päästölaskelmat kattavat hyödykkeiden, palveluiden ja tuotteiden kulutuksen. Mukana ovat myös julkisten hankintojen ja investointien päästöt. Kirjoituksessa tarkastellaan maakunnallista aineistoa, eroavaisuuksia sekä keinoja päästöjen vähentämiseen.
Tämä julkaisu on Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen loppuraportti. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) toteuttivat yhteistyöhankkeen vuosina 2020–2023 Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa vaativien hoitoalojen ammattihenkilöiden osaaminen AVH-hoitopolulla, sote-alan opetushenkilöstön osaaminen sekä sote-alan osaamisen johtamisen nykytilanne ja kehittämishaasteet. Kartoituksen jälkeen tunnistettuihin osaamisvajeisiin vastattiin järjestämällä koulutuksilla. Lopuksi hankkeessa tarkoituksena oli rakentaa ja jalkauttaa osaamisen johtamisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle. Tässä julkaisussa on kuvattu hankkeen tavoitteet, toteutuminen sekä keskeisimmät tulokset.
Artikkelissa kerrotaan yleisimpiä huomioitavia asioita asuntosuunnittelussa sekä hirren ominaisuuksista ja vaikutuksista rakennukseen. Artikkelissa perehdytään huoneen määräyksiin ja pohditaan hyvän huoneen ominaisuuksia. Lisäksi siinä perehdytään hirren ominaisuuksiin ja sen vaikutuksista sisäilman laatuun. Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön hirsitalojen asuntosuunnittelusta. Opinnäytetyön tiedot on hankittu RT-kortistosta, ympäristöministeriön asetuksista sekä hirsitalovalmistajien nettisivuilta. Työn tavoitteena on helpottaa asuntosuunnitteluprosessin aloittamista keräämällä tiedot yhteen pakettiin.
Vertaismentoroinnissa ryhmän jäsenet toimivat tasavertaisesti antaen oman panoksensa ryhmän toiminnalle. OSMU-hankkeessa käynnistettiin näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseksi vertaismentorointi. Blogissa kuvatun vertaismentorointiryhmän jäsenten työskentely painottuu koulutukseen, tutkimukseen ja kliinisen hoitotyön asiantuntijuuteen. Vertaismentoroinnin aiheeksi valittiin kliinisen hoitotyön osaamisen arviointi. Työskentelyä jäsensivät näyttöön perustuvan toiminnan vaiheet ja OSMU-hankkeessa laadittu työkirja. Vertaismentoroinnin merkitys tiivistyy osaamisen jakamiseen, reflektointiin ja luottamukselliseen yhteistyöhön. Mielekäs aihepiiri on keskeistä onnistuneelle yhteistyölle. Blogissa kuvattu vertaismentorointiryhmä on esimerkki itseohjautuvasta ja motivoituneesta ryhmästä, joka jatkaa yhteistyötä hankkeen tarjoaman prosessin jälkeenkin.
Lyhytvideopalvelu Tiktok on kasvava vaalikampanjoinnin väline. Vuoden 2023 eduskuntavaalit näkyivät alustalla hyökkäävän viestintätyylin ja debatoinnin kasvussa. Tiktokin avulla on mahdollista vaikuttaa etenkin nuoriin äänestäjiin, ja erityisesti Tiktokista on tullut nuorten äänien kalasteluun tärkeä väline. Kevään 2023 eduskuntavaalit lisäsivätkin yleistä poliittista vastakkainasettelua ja -keskustelua Tiktokissa marras-helmikuun välillä merkittävästi. Tämä selviää Aliisa Uusitalon opinnäytetyöstä, joka on tehty osana medianomin (AMK) tutkintoa Oulun ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin eduskuntavaaleissa 2023 ehdolle pyrkivien poliitikkojen ja puolueiden viestintää Tiktokissa laadullisen sisällönanalyysin ja määrällisen analyysin avulla. Opinnäytetyön tutkimusasetelma oli poikittaistutkimus.
Blogitekstissä käsitellään röntgenhoitajien asiantuntijaprofiilien luomista palvelumuotoilun prosessimallin avulla. Asiantuntijaprofiilit lisäävät ymmärrystä röntgenhoitajien asiantuntijuuden ilmenemisestä. Asiantuntijaprofiilit pohjautuvat laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusvaiheen jälkeen asiantuntijaprofiilit kehitettiin yhteiskehittämisen työpajatoiminnalla. Tulokseksi saatiin kuusi erilaista profiilia, jotka edustavat osaltaan röntgenhoitajan asiantuntijuuden ilmenemistä eri näkökulmista. Asiantuntijaprofiilit ovat säteilytyön asiantuntija, ohjausasiantuntija, laatukehittämisen asiantuntija, substanssikehittämisen asiantuntija, muutoskehittymisen asiantuntija ja moniammatillinen yhteistyöasiantuntija.
Oulun ammattikorkeakoulu on toiminut vuodesta 2017 lähtien maahanmuuton vastuukorkeakouluna. Ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä koulutuksen kehitystyö ovat vakiintuneet osaksi perustoimintaa. Ukrainalaisten kohdalla huomattiin, että olemassa olevaa palvelukonseptia tulee kehittää vastaamaan paremmin juuri ukrainalaisten tarpeita koskien ohjausta, neuvontaa ja koulutusta. Nopeina toimenpiteinä on saatu SIMHE-palveluiden ohjauskieleksi venäjä, lisätty ukrainalaisille suunnattua koulutustarjontaa sekä tiivistetty entisestään alueellista verkostoyhteistyötä.
Artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli saada selville Flow Festival -kävijän näkemyksiä tapahtuman vastuullisuudesta ja turvallisuudesta. Lisäksi tutkijat havainnoivat festivaalin vastuullisuutta ja turvallisuutta. Kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoitiin Webropolia käyttäen. Myös sisällönanalyysia käytettiin osaan aineistoa. Kaikkia vastuullisuuden osa-alueita pidettiin tärkeinä. Flow-festivaalikävijälle kierrätys, jätteiden vähentäminen sekä työntekijöiden turvallisuus ja oikeudenmukainen palkka ovat erittäin tärkeitä. Hiilijalanjäljen kompensaatiomahdollisuutta, alueen asukkaiden huomioimista tapahtuman järjestelyissä ja tuottojen ohjaamista hyväntekeväisyyteen hän ei pidä niin tärkeinä. Turvallisuutta hän pitää itsestäänselvyytenä ja suhtautuu omaan turvallisuuteensa huolettomasti.
Blogitekstissä kerrotaan kielten ja viestinnän opintojen opiskelijapalautteista ja niiden vaikutuksesta. Tarkastelun kohteina ovat olleet Oulun ammattikorkeakoulun vuosittainen opiskelijakysely, AVOP-palautteet, Kielikeskuksen teettämä niin sanottu OPS-kysely sekä uraseurantakysely. Palautteen pohjalta on ryhdytty kehittämistoimiin. Kielten ja viestinnän opintosisältöjä on kehitetty ja opintojaksojen arviointikriteerejä yhtenäistetty. Uusia, joustavia opintojaksototeutuksia on pilotoitu ja kielten ja viestinnän opiskeluun liittyviä käytäntöjä parannetaan, samoin tiedottamista Kielikeskuksen toiminnasta ja kielten ja viestinnän opintotarjonnasta. Palautetta antamalla opiskelijat voivat vaikuttaa kielten ja viestinnän opintoihin. Samalla he kartuttavat omaa osaamistaan tärkeässä työelämätaidossa.
Raportti käsittelee tutkimusta digitalisaation mahdollisuuksien ja uhkien välisestä jännitteestä Oulun ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin toimijoiden kokemusmaailmassa. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastattelujen ja kyselyn avulla, ja sen analyysissa käytettiin kriittistä lähilukua ja sisällönanalyysia. Vastaajien kokemukset tiivistyivät neljään ideaalityyppiin, joissa heijastuvat muutostoimijuuden toteutuminen ja kokemushorisontit: digitaalinen osaaja, positiivinen sopeutuja, epävarma selviytyjä ja toivonsa menettänyt. Tulosten perusteella digitalisaatiossa tulisi nostaa keskiöön kokemus osallisuudesta ja tunne elämän hallinnasta. Lisäksi tuloksissa korostuvat tarve muutostoimijuuden vahvistamiseen aidon korkeakouludemokratian ja päätöksenteon läpinäkyvyyden kautta.
Suussa vallitseva tulehdus ylläpitää koko kehon matala-asteista tulehdusta. Siksi suunhoito on erittäin tärkeä osa myös tehohoitopotilaan kokonaishoitoa. Aiheesta ei löydy paljoa tietoa ja tiedonsaanti jää vajaaksi myös koulutusvaiheessa. Opinnäytetyönä Moodle-oppimisympäristöön moniammatillisena yhteistyönä laadittu oppimateriaali tehohoitopotilaan suunhoidosta lisää opiskelijoiden valmiuksia toimia työelämässä. Webropol 3.0 -palautekyselyn vastausten perusteella oppimateriaali koettiin hyödylliseksi ja se otetaan käyttöön osana opetussuunnitelmaa.
Oulun ammattikorkeakoulun Prinlab-tiimi tutkii ja kehittää CoRoSect-hankkeessa yhdessä eurooppalaisten yhteistyökumppanien kanssa uudenlaista hyönteiskasvatuksen automaatiokokonaisuutta hyönteistiloille. Hanke on kolmivuotinen ja on saanut rahoituksensa Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020. Hankkeeseen osallistuvilla kumppaneilla on hankkeeseen tarvittavaa erilaista erityisosaamista. Oamkin hankeryhmä antaa hankkeeseen oman panoksensa erityisesti anturitekniikan ja mittausjärjestelmien osalta.
Magneettitutkimukset ovat yleisesti käytössä oleva kuvantamismenetelmä. Useista muista kuvantamismenetelmistä poiketen magneettitutkimuksissa ei käytetä säteilyä, vaan siinä hyödynnetään erilaisia magneettikenttiä. Magneettitutkimuksia voidaan toteuttaa liikkuvassa magneettikuvantamisyksikössä eli tutummin magneettirekassa. Vaikka magneettitutkimukset ovat yleisiä, voi magneettirekka olla useimmille ihmisistä tuntematon toimintaympäristö. Vastasimme toimeksiantajan tarpeeseen ja toteutimme oppaan potilaan turvallisesta kuvantamisesta rekkamagneetissa.
Artikkelissa esitellään ”Kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio yrittäjyyskasvatuksessa. Case VÄKEVÄ-hanke” -opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli VÄKEVÄ-hanke ja siinä tuotettiin tietoa uuden yrittäjyyskasvatusstrategian jalkauttamista varten. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Oulun ammattikorkeakoulun opettajat ymmärtävät kansainvälisyyden, kestävän kehityksen ja digitalisaation, sekä minkälaiseksi he kokevat oman osaamisensa hankkeen teemoissa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä ja haastattelua. Kyselyn analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia vertailemalla liiketalouden opettajien vastauksia muiden toimialojen opettajien vastauksiin. Tuloksista kävi ilmi, että opettajat kokivat oman osaamisensa melko hyväksi kaikissa teemoissa, mutta kaikki käsitteet eivät olleet vastaajille tuttuja. Lisäksi osa käsitteistä ymmärrettiin eri tavoilla. Uutta yrittäjyyskasvatusstrategiaa jalkauttaessa tulee siis varmistaa, että opettajat ymmärtävät olennaiset käsitteet samalla tavalla sekä sen, miten kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Affektiivisen ergonomian näkökulmasta erilaiset tunteet ovat osa työelämää ja niitä tulee osata myös kohdata, käsitellä ja johtaa työyhteisössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan tunnekulttuurin kehittämistä alan yrityksille suunnatuissa työpajoissa osana Kestävä aivoterveys -hanketta. Tunnekulttuuria tarkasteltiin tunnetoimijuuden ja psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Tunnetoimijuuden osalta ICT-alan ammattilaiset arvioivat omat tunnetaitonsa hyviksi ja heillä oli myös valmiuksia vaikuttaa myönteisesti työpaikan tunneilmapiiriin. Työyhteisöissä koettiin psykologista turvallisuutta. Työpajojen päätteeksi koostettiin vinkkejä psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Maahanmuuttajien kotoutumisen vaikuttaa, miten he pystyvät osallistumaan digitalisoituvan Suomen toimintaan kaikilla elämän alueilla. Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoitiin syksyllä 2022 selkokielinen digikoulutus, jonka tavoitteena oli parantaa koulutukseen osallistujien valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja arkielämän lisäksi korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Koulutus oli osa Asiantuntijatason digitaidot selkokielellä – SelkoDigi -ESR-hanketta. Syksyllä 2021 käynnistyneessä hankkeessa suunniteltiin asiantuntijatasoisen digiosaamisen kriteeristö, jonka pohjalta kehitettiin kymmenen opintopisteen laajuinen oppimisanalytiikkaa hyödyntävä verkko-oppimisympäristö Moodleen sekä hankkeen tilauskoulutuksia tukeva kaikille avoin opetusmateriaali.
Projektialliansseissa sopimuskumppanin sitouttamista pidetään allianssin kaikkien osapuolten kannalta erityisen tärkeänä. Onnistuneella sitouttamisella on tutkimuksen mukaan vaikutus hankkeen onnistumisen aikatauluun, yhteistoiminnalliseen henkeen sekä kustannuksiin. Sitouttamisella halutaan sopimuskumppanit toimimaan alliansseissa allianssin yhteistoiminnallisen hengen mukaisesti. Mitä aikaisemmin sopimuskumppanit saadaan mukaan ja mitä syvemmin integroitua allianssiin, sitä vahvemmin sitoutuminen tapahtuu.
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailla terveydenhoitajaopiskelijoiden pilotoimaa käänteistä mentorointia työeläjaksolla. DigiSote-ikä-hanke työsti opiskelijoille havainnointi- ja haastattelumatriisit, joiden avulla opiskelijat havainnoivat sote-alan ammattilaisten digitalisaatioon liittyviä asenteita, ennakkoluuloja ja motivaatiota. Näiden jälkeen opiskelijat toimivat mentoreina sote-alan ammattilaisille, kun he hyödynsivät käänteistä mentorointia digitaitojen vahvistamisen tukena.
Käänteinen mentorointi antaa opiskelijalle uuden roolin työelämäjaksolla, koska hän toimii mentoroijana ammattilaiselle. Ohjauksesta tulee kaksisuuntaista ja vastavuoroista. Saadut palautteet ja kommentit olivat pääosin positiivisia ja käänteistä mentorointia tukevia. Menetelmää kuvailtiin ketteräksi ja helpoksi toteuttaa. Haastetta mentorointiin toi ammattilaisen valmiiksi vahva digiosaaminen, jolloin opiskelijan oli vaikeampi löytää mentoroiva aihe tai idea.
Covid-19 pandemia on vauhdittanut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan palvelujen digitalisoimista. Terveydenhuollon haasteena on nykyisin myös sote-alan ammattilaisten ikääntyminen ja eläköityminen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (POHDE) yhteisenä tavoitteena on digitaalisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Muun muassa tulevaisuuden virtuaalinen sote-keskus tulee palvelemaan kaikkia Pohteen alueen asukkaita ja tämä edellyttää sote-ammattilaisilta vahvaa digiosaamista. Alueen sote-alan koulutusmäärät eivät vastaa kasvavaan eläkepoistumaan. Käytettävissä olevan henkilöstön odotetaan vastaavan kasvavaan hoidontarpeeseen yhä monipuolisimmilla menetelmillä. Erityisesti digitalisaatio ja sen osaava hyödyntäminen on yksi keskeisistä keinoista selviytyä edellä mainituista haasteista. Digiosaamista kaiken ikää sosiaali- ja terveysalalla (DigiSote-ikä) -hankkeen päätavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollistaa sukupolvien välisen yhteistoiminnan ja osallistaa korkeakoulujen opiskelijoita, opettajia ja sote-alan ammattilaisia työelämässä vaadittavan digiosaamisen kehittämiseen. Toimintamalli rakentuu neljästä eri moduulista, jotka muodostavat loogisen digiosaamisen kehittämisen prosessin. Moduuleita voi käyttää yhdessä tai erikseen myös muualla kuin sote-toimintaympäristössä. DigiSote-ikä-hankkeen loppujulkaisu on opas toimintamallin hyödyntämiseen. Opas avaa hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin ja sen käytön periaatteet reflektoiden hankkeessa tehtyä ja antaen vinkkejä tulevaan.
Strategiaprosessit kehittyvät osallistavammaksi ja inhimillisemmäksi. Kehityksen myötä henkilöstö on avainasemassa strategisten tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisessa. Strategiatyöhön osallistamisesta on monenlaisia hyötyjä strategian, henkilöstön ja liiketoiminnan kehittymiselle sekä henkilöstön työhyvinvoinnille. Yrityksissä, joissa henkilöstöä on osallistettu strategiaprosessiin, sitoudutaan strategiaan enemmän, se tunnetaan paremmin ja se toteutuu todennäköisemmin. Henkilöstö kokee itsensä arvostetuksi ja motivoituneeksi sekä merkityksellisyyden tunne kasvaa. Asiakasymmärrys, innovaatiot, diversiteetti ja tuottavuus lisääntyvät, kun strategiasta tulee osa jokapäiväistä tekemistä ja kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen mukaisesti. Samalla henkilöstön luottamus, usko ja ymmärrys johtoon kasvaa.
Artikkeli kertoo Jenna Suutarin tekemästä opinnäytetyöstä ja sen tuloksista. Tärkeimpinä tuloksina tutkielmasta selviää se, että urheilumaailmassa tapahtuvat kannanotot ovat kasvussa entisestään, ja niihin myös kannustetaan yhä enemmän. Urheilijoiden kynnys osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun on Suutarin näkemyksen mukaan madaltunut. Työ sisältää aineistoja kolmesta eri kannanotosta, jotka tapahtuivat urheilumaailmassa.
Hiphop on sosiaalinen ja kulttuurinen kenttä, josta ammattilaisuus on vain pieni osa. Ilman sosiaalista näkökulmaa hiphop-tanssia on vaikea edes kutsua hiphopiksi. Hiphopin olemuksellisena ytimenä on alluusio eli sen sisältämät viittaukset ilmiön synnyttäneeseen kontekstiin, sen juuriin ja sosiaalisiin suhteellisuuksiin. Alluusio on itsessään estetiikkaa, joka luo hiphop-koreografialle sisältöä. Hiphopin toiminnallisena kehyksenä on puolestaan cipher eli ympyrämuodossa tapahtuva tanssitilanne. Cipher on demokraattinen rakenne, joka onnistuessaan takaa jokaisen osallistujan näkyväksi tulemisen. Hiphop-tanssissa sosiaalinen vuorovaikutus on keskeistä, ja liikkeiden tavoin se on harjoiteltava tekninen taito.
Kansainväliset opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet kiinnostavat monia opiskelijoita. Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lähteä usean kuukauden mittaiseen opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon. Lyhyt, monimuotoinen opiskelijavaihto on hyvä vaihtoehto perinteiselle vaihdolle. Suuhygienistiopiskelijoiden osallistuminen terveyden edistämisen opintojaksolle Gentissä tarjosi mahdollisuuden lyhytkestoiseen, monialaiseen ja -muotoiseen opiskeluun. Palautteiden perusteella kokemus oli antoisa ja Oamk onkin jo sitoutunut osallistumaan seuraavaan toteutukseen.
Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä.
Hiphop-tanssi on sosiokulttuurinen tuotos, joka kiinnittyy vahvasti etnisiin ja paikallisiin konteksteihin. Sekä pedagogisuus että performatiivisuus ovat syvällä hiphop-tanssin rakenteissa, historiassa ja juurissa, ja hiphopilla on selkeä paikkansa tanssinopetuksessa. Hiphop-tanssi on mustaa tanssia, vaikka globaalisti on olemassa myös ei-mustia hiphop-yhteisöjä. Hiphop-kulttuuri voidaan käsittää afrodiasporisen kulttuurin jatkumona, joka on syntynyt usean kulttuurin risteämässä. Hiphop-tanssin keskeinen funktio on kolonialismin purku eri näkökulmista, mutta samaan aikaan se on aina myös hauskanpitoa yhdessä.
Blogiteksti avaa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitopolulla vaadittavaa osaamista ja sitä, miten osaamistarpeisiin vastattiin koulutuksen keinoin. OSMU-hankkeessa järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen, haastattelujen sekä niiden pohjalta rakennetun itsearviointimittarin avulla selvitettiin sairaanhoitajien, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien sekä hoitotyön opettajien osaamistarpeita. Lisäksi palvelumuotoiluprosessin keinoin selvitettiin AVH-hoitopolun nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä pyrittiin tunnistamaan, millaista osaamista hoitopolun eri vaiheissa tarvitaan. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin neljästä päivästä koostuva koulutuskokonaisuus, joka toteutettiin etäkoulutuksena Teamsissa ja verkko-opintoina Moodlessa. Koulutuskokonaisuus sai pääosin positiivista palautetta. Palautteessa kiiteltiin koulutuskokonaisuuden monipuolisuutta, potilasnäkökulmaa sekä sen tarjoamaa mahdollisuutta verkostoitua ja syventää omaa osaamista. Vastaajat arvioivat oman osaamisensa parantuneen kaikissa osa-alueissa koulutuskokonaisuuden jälkeen.
Kiinteistölle yksilöidyn huoltokalenterin avulla varmistetaan kiinteistön kunnon ja arvon säilyminen
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa perustettiin huoltokalenteri sähköiseen huoltokalenteriohjelmistoon. Tavoitteena oli sisällyttää huoltokalenteriin kaikki kiinteistöjä koskevat hoito-, huolto- ja tarkastustyöt. Samalla tehtävien huoltokalenterinäkyvyys tuli pystyä rajaamaan käyttäjäkohtaisesti. Lisäksi huoltokalenterin tuli soveltua erityyppisten kiinteistöjen käyttöön. Työ toteutettiin suunnittelemalla kolme erilaista huoltokalenteripohjaa: koulut ja päiväkodit, terveyskeskus ja uimahalli. Jako perustuu kohteiden erilaisiin rakenteellisiin ja taloteknisiin tarpeisiin. Koska huoltokalenterit toimivat jatkossa useiden eri käyttäjäryhmien työn tukena ja tarkastuslistana, päädyttiin huoltokalenterin tehtävien näkyvyyttä rajaamaan huoltotehtävien tyypityksellä. Toteutettu työ tarjoaa pohjan kattavalle kiinteistökohtaiselle huoltokalenterille. Kohteen tarpeiden mukaan yksilöity huoltokalenteri varmistaa, että kiinteistöä hoidetaan ja huolletaan suunnitelmallisesti sekä kiinteistökohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Työpäivien ja -viikkojen aikaisella palautumisella on iso merkitys työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Jo pienillä päivittäisillä itsensä johtamisen keinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja -hyvinvointiin. Jokaisen tulee löytää itselle sopivat tavat ja keinot työstä palautumiseen ja aivojen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aivojen hyvinvoinnilla on merkittävä rooli työkyvyllemme nyt ja tulevaisuudessa.