Author Sirpa Ahvenlampi
Julkaisu on tarkoitettu oppaaksi erityisesti oppilaitosten osaamismerkkityön tueksi. Siinä käsitellään osaamismerkkien perusasioita pedagogisesta ja teknisestä näkökulmasta. Keskiössä on osaamismerkkiprosessi merkin suunnittelusta ja luomisesta aina sen myöntämiseen ja jakamiseen asti. Julkaisussa pohditaan myös osaamismerkkien mahdollisuuksia osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tukena. Julkaisu on tuotettu eurooppalaisessa Erasmus+-hankkeessa BadgeTour – Ammatillisen koulutuksen mikrokredentiaalit matkailualalla.
Perinteiseksi muodostunutta vanhustenviikkoa vietetään vuosittain lokakuun ensimmäisellä viikolla. Viime lokakuussa vanhustenviikon teema oli ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”. Teemalla haluttiin nostaa esiin luonnon ja ulkoilun tuottamia myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Oulun yliopiston GeroNursing Centre (GNC), Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikkö järjestivät vanhustenviikolla yhteistyössä tapahtumia kolmessa oululaisessa ikäihmisten palvelukodissa. Opiskelijoiden suunnittelemat ja toteuttamat tapahtumat sisälsivät vanhustenviikon teeman mukaisesti ulkoilua ja erilaisia ohjattuja toimintoja, kuten yhteislaulua ja mielikuvajumppaa liittyen syksyiseen luontoon. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä tapahtumiin ja niiden tuottamaan virkistykseen ja piristykseen. Vuoden 2023 vanhustenviikon teemalla ”Tehdään iästä numero” halutaan muuttaa ikäasenteita nykyistä myönteisemmiksi.
Ikäihmisiä kiinnostavat sellaiset teknologiaratkaisut, jotka lisäävät omatoimisuutta ja auttavat asumaan kotona pidempään. Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton tueksi tarvitaan oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa. Koulutuskuntayhtymä OSAOon on rakenteilla ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä tehtyyn laadulliseen tutkimukseen, jossa selvitettiin OSAOn työelämän yhteistyökumppaneita haastattelemalla, minkälaista osaamista hyvinvointiteknologia-asentajilla tulee olla ikääntyneiden kotona asumista tukevasta teknologiasta. Tulosten mukaan OSAOn suunnitelma rakentaa ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden työelämästä nouseviin osaamistarpeisiin.
Opiskelukyky on opiskelijan työkyky. Se syntyy ja kehittyy opiskelijan ja oppimisympäristön vuorovaikutuksessa. Opiskelukykymalli kuvaa opiskelukyvyn osa-alueet: opiskelijan omat voimavarat, opiskeluympäristön, opiskelutaidot sekä opetuksen ja ohjauksen. Opiskelukyky ei ole vain opiskelijan oma asia, vaan siihen vaikuttaa koko korkeakouluyhteisö sekä sen toimintatavat ja järjestelyt. Korkeakoulussa kaikkien toimijoiden tulisi omalta osaltaan pyrkiä tukemaan opiskelijaa ja hänen opiskelukykyään. Se on kaikkien yhteinen asia.
Recovery College -toiminta on uusi ja viime vuosina kansainvälisesti lisääntynyt toimintamuoto, joka hyödyntää mielenterveyspalveluita käyttävien ja työntekijöiden yhteiskehittämistä ja -toimintaa. Collegen tavoitteena on oppimisen kautta lisätä tietoa toipumisesta ja mahdollistaa henkilökohtaista toipumista mielenterveyden häiriöstä. Toiminnan hyödyistä on saatu tuoretta tieteellisestä näyttöä. Kävimme tutustumassa SWL Recovery Collegen toimintaan Englannissa ja pääsimme osallistumaan myös Recovery Collegen järjestämälle kurssille. Recovery College -toiminnan laajempi hyödyntäminen on ajankohtaista Suomessa.
Mielenterveyspalvelujen toipumisorientoitunut työtapa edistää asiakkaiden toipumista ja elämänlaatua. Toipumisorientaation vahvistamista pidetään tärkeänä tavoitteena myös Suomessa, mutta toipumisorientoituneen työtavan omaksuminen ja soveltaminen ei ole aina yksiselitteistä. Research into Recovery -tutkimusryhmä tutkii aktiivisesti toipumisorientaatiota ja kehittää tukimateriaalia ammattilaisille helpottaakseen viitekehyksen hyödyntämistä tehokkaasti. Tässä blogitekstissä kuvataan toipumisorientaatiosta tehtyä tutkimusta ja esitellään keinoja, joilla toipumisorientaatiota voidaan palveluissa edistää.
Oulun ammattikorkeakoulun SelkoDigi-koulutuksen opiskelijoita pyydettiin kertomaan kokemuksiaan muutostaan digitaaliseen Suomeen sekä opiskelustaan SelkoDigi-koulutuksessa. Osa vastanneista koki digitaalisen Suomen aluksi hankalana ja epäilivät taitojaan opiskelun käynnistyttyä. Onnistumisen kautta minäpystyvyys kuitenkin vahvistuu, ja tässä prosessissa opettajalla on tärkeä rooli tarjota onnistumisen mahdollisuuksia uusia asioita opiskellessa.
Artikkelissa kerrotaan Jouni Ala-Siurun Puumalan Pistohiekkaan opinnäytetyönä suunnitellusta leirintäalueesta ja sen päärakennuksesta. Tavoitteena oli suunnitella laadukkaan leirintäalueen vaatimustason kattava kokonaisuus ja laatia hankkeen pääpiirustukset. Työssä yhdistettiin leirintäalueen luonteelle ominaiset julkiset ja vähemmän julkiset tilat kokonaisuuteen nähden sulautuvaksi. Työtä taustoitettiin tarkastelemalla leirintämatkailun historiaa yleisesti ja tutustumalla Pistohiekan alueen luontoon ja kaavoitukseen. Lisäksi leirintäalueen suunnitteluun liittyviä vaatimuksia selvitettiin tutkimalla alan kirjallisuutta ja ohjeistuksia. Leirintäalueen suunnittelun jälkeen syvennyttiin päärakennuksen suunnitteluratkaisuihin. Suunnittelu toteutettiin Archicad-, Enscape- ja Twinmotion-ohjelmilla. Työn tuloksena syntyi toiminnallisuuden kannalta hyvä kokonaisuus hankkeeseen ryhtyvän hyödynnettäväksi.
Ilokaasu on helppokäyttöinen keino lievittää lapsen pelkoa ja kipua. Ilokaasun käytön vasta-aiheita on vähän ja sen käyttö on turvallista, sillä se aiheuttaa potilaalle vain vähän haittavaikutuksia lyhyinä jaksoina annosteltuna. Yhdistettynä kipulääkitykseen ilokaasulla voidaan korvata yleisanestesian käyttö monissa pientoimenpiteissä, kuten reuman pistoshoidoissa ja selkäydinpunktiossa. Lasten ja perheiden valmistautumismateriaaliksi on toteutettu Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten ajanvarauspoliklinikan kanssa opinnäytetyönä ohjausvideo pientoimenpiteestä, jossa hyödynnetään ilokaasua.
Esihenkilöiden ajatukset ja kokemukset työhyvinvoinnista ja työhön sitoutumisesta sekä vertaismentoroinnin mahdollisuuksista tukevat toisiaan. Vertaismentorointi nähdään mahdollisuutena tukea ja lisätä esihenkilöiden työhyvinvointia ja työhön sitoutumista, kunhan vertaismentoroinnin haasteet huomioidaan riittävän hyvin varsinaisessa mentorointiprosessissa. Tämä käy ilmi artikkelin taustalla olevasta opinnäytetyöstä, jossa tutkittiin esihenkilöiden ajatuksia ja kokemuksia vertaismentoroinnista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin ikääntyneiden palvelualueen esihenkilöiden kanssa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan johtava viestintäasiantuntija Ville Koivuniemi ja viestintäasiantuntija Anne Aho. He kirjoittavat Oamkin yhteisvastuusta arjen toiminnoissa ja opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kädenjäljestä.
Ohjelmistoroboteilla tarkoitetaan sovelluksia, joilla automatisoidaan tavallisesti ihmisen tietokoneilla tekemiä toistuvia työtehtäviä. Ohjelmistorobotit voivat käyttää samoja ohjelmia kuin mitä ihmistyöntekijäkin. Yksinkertaisissakin usein toistuvissa työtehtävissä on suuri tehostusmahdollisuus ohjelmistorobottien avulla. Blogitekstissä kuvataan ohjelmistorobotin toteutus ja sen hyödyt Oulun ammattikorkeakoulun käyttämän Peppi -opintotietojärjestelmän arvosanakirjauksiin. Arvosanakirjaukset toistuvat opettajan työssä usein, ovat mekaanista toistoa ja käsityönä virheille alttiita. Toteutetulla ohjelmistorobotilla saatiin automatisoitua tämä aikaa vievä toistuva toimenpide ja näin parannettua työn tehoa ja tekemisen mielekkyyttä.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja, tiimipäällikkö Kirsi Koivunen ja yliopettaja Kati Päätalo. He kirjoittavat sote-alan Master-koulutuksen työelämävastaavuudesta ja sen tuottamasta osaamisesta.
Syksyn 2022 aikana selvitettiin Oulun alueen korkeakouluopiskelijoiden sekä toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden asenteita ja suhtautumista yrittäjyyteen sekä yrittäjyysteemaisiin tapahtumiin. Opiskelijakyselyn tulosten perusteella suurin osa vastaajista oli ehdottomasti tai mahdollisesti kiinnostunut startup- tai muunlaisesta yrittäjyydestä. Yrittäjyys nähdään mahdollisuutena toteuttaa omanlaista elämää, mutta toisaalta kiinnostukseen vaikuttavat yrittäjyyden riskit sekä toimeentulon epävarmuus.
Artikkelissa kerrotaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden unesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jonka aineisto on kerätty Webropol-kyselytyökalun avulla laaditulla kyselytutkimuksella. Tuloksista käy ilmi, että hieman yli puolet sotealan opiskelijoista kokee unen määrän riittämättömäksi. Eniten unta haittaaviksi tekijöiksi opiskelijat kokivat stressin ja vähäisen ajan unelle. Lisäksi älylaitteen käyttämisen iltaisin sekä epäsäännöllisen päivärytmin koettiin haittaavan unta. Tuloksista selvisi myös, että yli puolet vastanneista kärsi uni- ja nukahtamisongelmista viikoittain ja siihen liittyviä oireita vastaajilla oli ollut jo vuosia. Riittävällä unella on merkitystä opiskeluhyvinvointiin ja siksi opiskelijoiden uniongelmien ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Opiskelijat toivoivat saavansa apua uniongelmiinsa muun muassa opiskelijaterveydenhuollon kautta.
Matkustusrajoitteet ovat poistuneet ja kansainväliset vierailut ovat jälleen mahdollisia. Stuttgartilaisia opiskelijoita ja kaksi professoria saapui tutustumiskäynnille Ouluun syksyllä 2022. Oulun ammattikorkeakoulu organisoi vierailut paikallisiin sosiaalialan palveluihin, sekä järjesti vapaa- ajan ohjelmaa. Vierailu oli antoisa niin vieraille kuin oamkilaisille.
Blogitekstin tarkoituksena on tutkia hahmosuunnittelua videopeliprojektia varten. Tarkemmin määriteltynä tekstistä selviää muistettavan pelihahmon luomisen perusteet, ja kuinka piirtämisen lisäksi hahmosuunnittelussa vaaditaan laajaa taustatutkimusta sekä tietämystä visuaalisten periaatteiden psykologisista merkityksistä. Aineistona on käytetty hahmosuunnitteluun pohjautuvaa kirjallisuutta ja videopelikehitykseen erikoistuneen verkkosivuston blogitekstiä. Johtopäätöksinä hahmosuunnittelusta selviää, kuinka hahmon visuaalinen ilme rakentuu pelissä kerrottavan tarinan pohjalta alusta loppuun asti.
Kuinka eri oppiaineissa menestymisen voidaan arvioida vaikuttavan ensimmäisen vuoden aikana kertyvään ohjelmointiosaamisen tasoon? Opintorekisteristä poimittiin erään opiskelijaryhmän arvosanat ensimmäisen vuoden opintojaksoista ja niiden ja projektiopintojakson arvosanan välisiä riippuvuuksia tutkittiin korrelaation ja regressioanalyysin avulla.
Oulun ammattikorkeakoulussa radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa on kehitetty 360°-virtuaalioppimisympäristöjä, joita voidaan käyttää potilaan ohjaamiseen ja henkilöstön sekä opiskelijoiden oppimiseen ja opetustyöhön. Virtuaaliympäristöjen avulla opiskelijat voivat rauhassa ja turvallisesti tutustua eri kuvantamisen ja sädehoidon modaliteetteihin ja toimintaympäristöihin. Virtuaaliympäristöjä hyödynnetään radiografian ja sädehoidon opiskelijoiden opetuksen lisäksi myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden säteilysuojelukoulutuksessa. Mahdollisuus tutustua toimintaympäristöihin kaventaa teorian ja käytännön harjoittelun välistä kuilua. Virtuaalioppimisympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimiseen ja opettamiseen sekä auttavat erilaisia oppijoita uuden tiedon omaksumisessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Tarja Tapio.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Eija Niemelä ja Reetta Saarnio.
Turvemaat ovat luontaisesti kaliumköyhiä. Niiden kaliumpitoisuutta ei ole helppo nostaa, koska perinteisten lannoitteiden ja karjanlannan kalium huuhtoutuu turvemailla herkästi. Kaliumin puute ja siitä johtuva sadon alentuminen voi vähentää maaperästä vapautuvan typen ja fosforin hyödyntämistä peltokasveilla. Kaliumilla turvemaat tuottamaan -hankkeessa testattiin kaliumpitoisen maanparannusaineen, biotiitin, vaikutuksia turvemaalta saatavaan satoon ja maan ravinnepitoisuuksiin. Kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia sisältävä biotiitti nosti maassa merkitsevästi reservikalium- ja magnesiumpitoisuuksia ja keskimäärin myös hieman maan viljavuustuloksia. Myös satomäärä kasvoi biotiitin käyttömäärän myötä, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Biotiitti näytti lisäävän kokoviljakauran keskimääräisä korrenlujuutta turvemaalla. Biotiitti vaikuttaa erinomaiselta maanparannusaineelta pohjoisen kaliumköyhille maille.
Itsensä johtamisen taitojen merkitys on korostunut johtamistyössä, joka on nykyään muutoksessa. Taidoilla voidaan johtajuuden kautta vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli esihenkilöiden työhyvinvoinnin edistäminen itsensä johtamisen taitojen osalta. Määrällisellä tutkimuksella selvitettiin kyselyn avulla Tornion kaupungin sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän esihenkilöiden itsensä johtamisen taitoja sekä kehitettäviä osa-alueita. Tulosten mukaan organisaatioiden esihenkilöillä oli jo runsaasti itsensä johtamiseen liittyviä taitoja. Kehittämisosio koostui yhteiskehittämisen työpajasta, jossa organisaatioille laadittiin kehittämissuunnitelmat kehitettävistä osa-alueista.
Hankkeessa harjoittelu tarjoaa sosionomiopiskelijalle monipuolisen oppimisympäristön, joka kehittää nykypäivän työelämässä tarvittavia taitoja. Tässä blogitekstissä sosionomiopiskelija kuvaa ammattiharjoitteluaan oppilaitoksen hankkeessa, hanketyön sisältöä sekä sen merkitystä ammatilliseen kehittymiseensä. Harjoittelu tapahtui KEPEÄ ‒ kehittävä työelämäpedagogi -hankkeessa, jossa tavoitteena on edistää erityistä ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden opintojen etenemistä ja kiinnittymistä työmarkkinoille.
KEPEÄ-hankkeessa tempaistiin samalla käyntiin sosionomiopiskelijoiden työelämäyhteistyö Tempo Sistema Oulu ry:n kanssa. Opiskelijan panos hanketyössä ja uudessa työelämäyhteistyössä oli suuri. On tärkeää saada kuuluville opiskelijan näkökulma opetuksen ja hanketyön yhdistämisestä. Siitä integroinnista hyötyvät kaikki osapuolet.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja, tutkintovastaava Outi Virkkula ja lehtori, tutkintovastaava Hanna Laurell.
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa kehitettiin lastensuojeluyksikön ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan yhteistyötä lastensuojeluyksikön näkökulmasta. Työssä kartoitettiin lastensuojeluyksikön ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan yhteistyön haasteita, odotuksia ja niistä nousevia kehittämiskohteita. Kartoitus tehtiin nuorisopsykiatrisen poliklinikan henkilökunnalle Webropol-kyselyllä avoimin kysymyksin. Siinä hyödynnettiin nuorisopsykiatrisen poliklinikan lastensuojelun psykiatrisen hoitotyön osaamista ja kehitettiin yksikön valmiuksia kohdata haastavat tilanteet. Tavoitteena oli luoda lastensuojeluyksikköön konkreettinen palvelupolku, jota lastensuojeluyksikön työntekijät voivat käyttää tukena nuoren psykiatrisessa hoitotyön prosessissa. Tuloksista nousee tarve lastensuojeluyksikön henkilökunnan psykiatriselle koulutukselle, yhteistyönkehittämiselle poliklinikan kanssa sekä lastensuojeluyksikön mielenterveystyön käytänteet.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Merja Männistö ja Outi Kajula. He kirjoittavat Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut tutkinto-ohjelmasta (YAMK), jossa kehitetään erityisosaamisvalmiuksia tunnistamaan digitalisaation liittyviä uudistamis- ja kehittämistarpeita sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan sovellusten käyttöönottoa sote-palveluissa.
Kaksosia odottavan imetysohjaus on tärkeää raskausaikana ja sen jälkeen. Tässä artikkelissa keskitytään raskausaikana tapahtuvan imetysohjauksen merkitykseen. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä tehtyyn laadulliseen tutkimukseen, jossa haastateltiin neljää kaksosvauvoja imettänyttä äitiä. Heistä jokainen olisi toivonut enemmän kannustamista ja ohjausta sekä tietoa kaksosten imettämisestä ennen lasten syntymää. Useat monikkoperheet ovat epävarmoja imetyksen suhteen, joten terveydenhuollon ammattilaisten antama tieto ja ohjaus tukee imetyksen toteutumista.
Vartijoiden voimankäyttö on viimeaikoina herättänyt paljon julkista keskustelua Suomessa, ja sisäministeriö aikookin arvioida turvallisuusalan koulutusten sisältöjä. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan hallitsemaan asiakkaan ja potilaan haasteellista käyttäytymistä pakkotoimien, kuten fyysisen rajoittamisen, avulla. Myös hoitotyössä toteutettavien pakkotoimien turvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen on syytä kiinnittää huomiota.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Kamula ja Lasse Haverinen.
Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin korkeakouluopiskelijoiden hoitomyöntyvyyttä silmälasien käyttöön. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tavoitteina oli selvittää, minkä takia silmälasit jäävät kokonaan tai ajoittain käyttämättä ja onko optisen alan asiantuntijoilla mahdollisuuksia vaikuttaa asiakkaidensa hoitomyöntyvyyteen. Tutkimustuloksista selvisi, että pääasialliset syyt silmälasien käyttämättä jättämiselle olivat riittävän hyvä näkeminen ilman laseja sekä piilolinssien suosiminen silmälasien sijaan. Optisen alan asiantuntijoilla ei nähty olevan merkittäviä vaikutusmahdollisuuksia hoitomyöntyvyyteen.
Interprofessional collaboration is vital in the treatment of breast cancer patients. Nurses play an important role in the care of patients undergoing breast cancer therapy. The Ebreast Project II generates new research data that will aid healthcare educators, CPD specialists, and healthcare students and professionals especially nurses in better understanding breast cancer therapy and other associated interventions through education.
KASVU-hankkeessa selvitettiin viherjätteiden käsittelyn kehittämismahdollisuuksia. Pilottiaiheeksi valittiin aumakompostointi biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen ja haravointijätteen erilaisilla seossuhteilla. Kompostien lämpötiloja seurattiin ja niistä otettiin näytteet tarkempaa analysointia varten. Lisäksi tehtiin tomaatinsiementesti, jolla selvitettiin kompostoinnin tehoa rikkakasvien ja haitallisten vieraskasvilajien torjunnassa. Kokeilun tulokset osoittavat, että riittävän korkeissa lämpötiloissa siementen itämiskyky häviää, riippumatta siitä missä suhteessa mädätysjäännöstä ja haravointijätettä kompostissa on. Kompostin koostumuksella on kuitenkin merkitystä mikrobitoiminnan kannalta, esimerkiksi ilmanvaihdon, kosteuden ja ravinteiden määrien kautta. Mikrobitoiminnan kannalta paras hiili-typpi-suhde oli 100 prosenttia haravointijätettä olevassa aumassa. Pelkkää haravointijätettä sisältänyt auma oli kuivempi kuin muut aumat, mutta sade paransi kosteusolosuhteita. Johtokyky ja ammoniumtypen määrä oli suurempi, kun kompostissa oli seassa mädätysjäännöstä. Korkeampi mädätysjäännöksen osuus aiheutti auman tiivistymistä, mikä on hyvä huomioida prosessin kehittämisessä.
Suun omahoidossa käytettävät suunhoitovälineet, -aineet ja tekniikat voivat tuntua opiskelunsa alussa olevalle suuhygienistiopiskelijalle haastavilta. Koska asiakkaiden ohjaus hyvään suun omahoitoon on keskeinen tehtävä suuhygienistille, laadimme aiheesta opinnäytetyönä oppimateriaalin Moodle-oppimisympäristöön. Materiaali sisältää tekstin ja kuvien lisäksi videoita, joiden avulla opiskelijan on helpompi sukeltaa suun terveydenhoidon maailmaan. Suun omahoidolla tarkoitetaan omien hampaiden puhdistusta sisältäen hampaiden harjauksen ja hammasvälien puhdistuksen. Suuhygienistin työnkuvaan kuuluu olennaisesti suun terveyden ylläpitämisen ja parantamisen lisäksi ennaltaehkäisevä työ eli potilaiden terveysneuvonta ja ohjaus. Oppimisalustalta opittuja tietoja voi siis hyödyntää työelämässä potilaiden ja kollegoiden ohjeistuksessa. Idea opinnäytetyöhön syntyi opiskelijoiden tarpeesta saada selkeää ja helposti lähestyttävää opetusmateriaalia aiheesta.
Printed electronics is a combination of conventional printing techniques used with functional materials in ink or paste format. Technology has been around us already for decades. There are several commercially available applications, such as RFID tags, antennas, flat cables, diagnostic test strips, wearable sensors, batteries, etc. However, many of the printed technology areas are still rapidly evolving and it is a relatively unknown field for the public.