Author Sirpa Ahvenlampi
Startup-ekosysteemit edistävät alueen osaamista, innovaatiotoimintaa ja elinvoimaisuutta. Artikkelin tavoitteena on tuoda esiin Oulun startup-ekosysteemiä tukevia hyviä käytänteitä ja kehitysehdotuksia benchmark-haastatteluihin pohjautuen. Hyvin toimivissa startup-ekosysteemeissä näyttäisi olevan yhteistä muiden muassa yritysten aktiivinen toiminta osana ekosysteemiä, julkisen sektorin ekosysteemiä koordinoiva rooli, toimijoiden sitouttaminen sekä toiminnan pitkäjänteisyys. Lisäksi toiminnan avoimuus ja yhteisöllisyys nousevat esiin startup-ekosysteemien kehittymistä tukevina piirteinä.
Artikkelissa käsitellään myyntijohtamista ja sen välttämättömyyttä yritysten toiminnan kannalta. Nykypäivän myyntijohtamista haastavat johdon odotukset, asetetut tavoitteet, strategia sekä henkilöstön kokemukset ja mietteet. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Myyntijohtamisen nykytilan kartoittaminen ja kehittäminen Oulun Osuuspankissa”, ja se on Henna Keräsen kypsyysnäyte. Opinnäytetyössä kartoitettiin toimeksiantajan myyntijohtamisen nykytilaa ja luotiin saatujen vastausten perusteella kehittämisideoita tulevaisuutta varten.
Englanninkielisten koulutusohjelmien valintakokeet järjestettiin käyttäen Moodlen oppimisympäristöä. Kokeen kysymykset laadittiin STACkilla. Osallistujien suuri määrä testasi käytetyn järjestelmän toimivuuden, luotettavuuden ja joustavuuden.
Asunnottomat naiset ovat entistä nuorempia ja huonokuntoisempia, ja naisille tyypillisen piiloasunnottomuuden vuoksi heidän tavoittamisensa on vaikeaa. Piiloasunnottomuutta pitkittää majapaikasta toiseen siirtyminen, ennakkoluulot ja -asenteet asunnottomuuspalveluita kohtaan, huonot kokemukset palveluista sekä turvallisen matalan kynnyksen paikan puuttuminen. Piiloasunnottomuuteen liittyy hyväksikäytetyksi tulemisen uhka, ja väkivalta näyttäytyykin aivan keskeisenä osana naisten asunnottomuutta. Asunnottomuus aiheuttaa naisille voimakasta häpeää, sillä asunnottomuus tarkoittaa naisille epäonnistumista muun muassa niissä odotuksissa, joita yhteiskunta heille asettaa. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön naisten kokemuksista asunnottomuudesta.
Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Atlantic Arean rahoittamassa Seafood Age -hankkeessa kehitettiin älykkäitä ja ekoinnovatiivisia ratkaisuja terveellisempään ikääntymiseen ja kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteiden käyttöönottoa meren antimien hyödyntämisessä. Tässä artikkelissa on esitelty hankkeen tuloksia ja kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun PrinLab-laboratorion osallistumisesta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.
Matalan reservikaliumin mailla kaliumlannoituksen satovasteen on arvioitu olevan merkittävä. Liiallinen kaliumin saanti kuitenkin lisää rehuntuotannon kustannuksia ja heikentää nurmirehun ruokinnallista laatua. Kaliumlannoituksen myötä myös rehun kaliumpitoisuus nousee, ja se puolestaan altistaa lehmiä esimerkiksi poikimahalvauksille. Kaliumilla turvemaan tuottamaan -hankkeessa testattiin nurmen kaliumlannoituksen lisäämistä ensimmäisen satovuoden nurmelle Pohjois-Pohjanmaalla. Testaus oli alun perin suunniteltu paksuturpeiselle lohkolle, mutta lohkon nurmi oli kuollut edellisenä talvena. Testaukseen valittu uusi lohko osoittautui ennakoitua karummaksi maaperäksi viljavuuden ja multavuuden osalta. Lisäksi kuivuus vielä koetteli viljelykasvien sadontuottoa, joten kaliumin lisälannoituksesta ei saatu juurikaan näyttöä. Kuivuuden takia nurmirehun kaliumpitoisuudet nousivat korkeiksi lannoitusmääristä riippumatta. Nämä epäonniset tulokset osoittivat selkeästi, että nurmen kaikkien kasvutekijöiden tulee olla kunnossa ja tasapainossa, ennen kuin lisäkaliumista on nurmelle hyötyä. Ravinteiden ja vedensaannin ongelmat kasvukaudella voivat helposti johtaa kivennäisepätasapainoon, joka edelleen aiheuttaa haasteita eläinten ruokinnassa. Rehun kivennäispitoisuuksien seuranta on tärkeää ja kannattavaa muun muassa eläinten terveyden, ruokinnan optimoinnin ja maitotuotosten kannalta.
Sosiaali- ja terveysalan uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. Uudistukseen sisältyvän Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua. Tulevaisuuden sote-keskuksista asiakas tulee saamaan kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus luo haasteita tulevaisuuden terveydenhoitajatyöhön, jossa korostuvat erityisesti palvelujen laatu, moniammatillinen yhteistyö, ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen sekä asiakaslähtöisyys.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektisuunnittelija Eeva Suonperä ja projektipäällikkö Ritva Imppola. He kirjoittavat Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöistä ja ilmastotiekartasta.
Muistisairaiden määrä lisääntyy väestön ikääntyessä. Digitalisaatiolla voidaan vastata kasvaviin hoidontarpeisiin, täydentää nykyisiä palveluita ja lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Digitaalisia palveluja tulee kehittää myös muistisairaille yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Terveyskylän digihoitopolut ovat yksi keino edistää omahoitoa ja tiedonsaantia. Muistisairaan digihoitopolku täydentää muistisairaiden nykyistä hoitopolkua Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Se on tarkoitettu sairautta koskevaan tiedonsaantiin ja kommunikointiin ammattilaisten kanssa. Siitä hyötyvät muistisairauteen sairastuneet, heidän läheisensä ja ammattilaiset. Sisältö pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimustuloksiin, muistisairauksien Käypä hoito -suositukseen ja Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian ja geriatrian poliklinikan potilasohjausmateriaaliin. Muistisairaan digihoitopolku lisää oikea-aikaisen tiedon ja tuen saantia sekä auttaa sairauteen sopeutumisessa.
Teimme opinnäytetyönä kuvallisen ohjeistuksen helpottamaan suuhygienistiopiskelijoiden Lifecare- potilashallintajärjestelmän käyttöä opetushammashoitolassa. Suuhygienistiopintoihin sisältyy runsaasti käytännön harjoittelua kliinisen työn parissa. Dentopoliksen opetushammashoitolassa pääsee monipuolisesti harjoittelemaan ja kokemaan, mitä suuhygienistin työnkuvaan kuuluu. Ohjeistuksemme tarkoituksena on kannustaa opiskelijaa itsenäisempään työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kulttuurista osaamista voidaan kehittää myös MOOC-täydennyskoulutuksilla. Sairaanhoitajien esihenkilöiden ja opiskelijaohjaajien kulttuurista osaamista vahvistamalla parannetaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja opiskelijoiden integraatiota sosiaali- ja terveysalalle.
Moodle-oppimisympäristöön luodut koulutuskokonaisuuden voi jakaa Avointen oppimismateriaalien kirjaston (aoe.fi) kautta koulutusten järjestäjille avoimesti hyödynnettäväksi. Tämä kuitenkin sulkee pois mahdollisuuden yksittäisiltä aiheesta kiinnostuneilta suorittaa koulutuksen tai sen osia. Esimerkiksi yksittäisiä H5P-työkalulla laadittuja oppimistehtäviä voi monipuolisemmin jakaa avoimeen käyttöön kuin kokonaisen MOOC-koulutuksen.
Sädehoidossa työskentelevä röntgenhoitaja on säteilynkäytön asiantuntija, joka hallitsee sädehoidon teknisen toteuttamisen ja potilaan kokonaisvaltaisen hoitotyön. Sädehoidossa työskentelevän röntgenhoitajan työnkuva on monipuolinen ja vaatii tarkkuutta, vastuullisuutta, huolellisuutta ja hyviä ihmissuhdetaitoja. Potilaan kokonaisvaltainen hoitotyö edellyttää vastuunottamista ja kykyä toimia itsenäisesti osana moniammatillista tiimiä. Koko ajan kehittyvä laitetekniikka ja hoitotekniikat edellyttävät jatkuvaa oman osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Turvallinen ja laadukas sädehoito edellyttääkin jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä.
Verkko-opiskelu on itsenäistä ja vaatii opiskelijan itseohjautuvuutta. Opiskelukavereita tavataan pääasiassa verkossa ja perinteinen opiskelijaelämä jää etäiseksi. Kun nuori haluaa vaihtaa verkko-opinnoista päiväryhmään, jonka opetussuunnitelma kulkee puoli vuotta hänen opintojaan jäljessä, on ryhmän vaihtaminen suunniteltava huolella. Opiskelijan tulee suunnitella siirtymävaiheen opinnot. Hänen ryhmäytymistään uuteen ryhmään tulee tukea. Oulun ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmassa opiskelija saatetaan uuteen ryhmään opettajatuutoreiden avustamana.
Julkaisu perustuu opinnäytetyöhön, joka toteutettiin vastaamaan Oulun ammattikorkeakoulun suunterveydenhuollon tutkinto-ohjelman opiskelijoiden tarpeita heidän aloittaessaan käytännön harjoittelut opetushammashoitola Dentopoliksessa. Tuotoksena syntyi Moodle-oppimisympäristö, joka on suunniteltu erilaiset oppijat huomioiden. Tämän lisäksi oppaan aiheiden valinnoilla pyrittiin rakentamaan oppimisympäristö, joka tukee jokaisen alan opiskelijan opintoja ja on hyödynnettävissä oleva työkalu opettajille sekä ohjaajille.
Blogikirjoituksessa kuvataan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntoutusalan ammattilaisten näkemyksiä ja toiveita hyvinvointialueen kuntoutuspalvelujen kehittämisestä. Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää asiakkaan tarpeista lähteviä oikea-aikaisia kuntoutuspalveluita. Tämä edellyttää monialaista ja moniammatillista yhteistyötä asiakkaan verkostossa toimivien tahojen kanssa. Myös palveluprosesseja on tarpeellista selkeyttää ja sujuvoittaa. Kuntoutusalan ammattilaiset tuovat myös esille järjestötoiminnan merkityksellisyyden asiakkaan kuntoutusprosessissa. Järjestö- ja yhdistystoiminta tarjoaa monenlaisia osallistumisen ja toimimisen paikkoja kuntoutuksen asiakkaille. Sen tietoisuutta tulisi kuitenkin lisätä ammattilaisten keskuudessa. Asiakkaiden, organisaatioiden ja kuntoutusjärjestelmän kannalta parhaaseen tulokseen päästään, kun palveluketjuja ja -kokonaisuuksia kuvataan ja kehitetään yhteistyössä myös asiakkaita edustavien järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa.
Maahanmuuttajien kotoutumisen onnistumiseen Suomessa vaikuttaa merkittävästi, miten he pystyvät osallistumaan digitalisoituvan Suomen toimintaan kaikilla elämän alueilla. Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoitiin syksyllä 2022 selkokielinen digikoulutus, jonka tavoitteena oli parantaa koulutukseen osallistujien valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja arkielämän lisäksi korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Koulutus oli osa ESR-hanketta nimeltään Asiantuntijatason digitaidot selkokielellä – SelkoDigi, jonka tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden digitaalisia taitoja. Syksyllä 2021 käynnistyneessä hankkeessa on suunniteltu ja kartoitettu asiantuntijatasoisen digiosaamisen kriteeristö, jonka pohjalta kehitettiin kymmenen opintopisteen laajuinen, oppimisanalytiikkaa hyödyntävä verkko-oppimisympäristö Moodleen. Tekemällä oppimista ja ohjauksellisuutta painottava opetus toteutui kehittävällä työotteella suomi toisena kielenä -opettajan, digiopettajan ja tutoropettajien tiimityöskentelyn kautta oppiaineita integroiden. SelkoDigi-hanke päättyy 31.7.2023.
Synnytys on ainutlaatuinen kokemus. Vaikka synnytys olisi lääketieteen näkökulmasta ongelmaton, voi synnyttäjä silti kokea sen traumaattisena. Kätilön rooli synnytyksessä on suuri ja siihen sisältyy myös synnyttäjän ja perheen tukeminen. Kätilö voi onnistuneella vuorovaikutuksella ja empaattisella läsnäolollaan luoda mahdollisuuden hyvälle synnytyskokemukselle. Puutteellinen vuorovaikutus ja tiedonsaanti voivat vaikuttaa traumaattisen synnytyskokemuksen syntymiseen. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, josta käy ilmi, että traumaattiseen synnytyskokemukseen vaikuttavat useat eri tekijät. Erityisesti esille nousevat tiedonsaannin puute ja vuorovaikutuksen ongelmat.
Artikkeli käsittelee hoitajan mahdollisuuksia tukea lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta sairaalassaolon aikana. Artikkelissa korostuu erityisesti hoitajan roolin tärkeys. Lapsuus ja lapsuuden kokemukset vaikuttavat myöhempään elämään, joten aiheeseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Artikkeli on toteutettu kehittämistehtävänä, joka perustuu aiheesta aiemmin tehtyyn opinnäytetyöhön. Artikkelin tietopohja pohjautuu opinnäytetyötä varten kerättyyn tutkimustietoon.
Arbeta tillsammans -hankkeessa järjestettiin vuosina 2020-2022 ruotsin kielen koulutusta, joka keskittyi opiskelijoiden, työnhakijoiden ja hankkeessa mukana olevien organisaatioiden henkilökunnan suullisen kielitaidon vahvistamiseen ja positiivisen asenteen luomiseen ruotsin kieltä ja Pohjois-Ruotsia kohtaan. Sadat osallistujat saivat rohkeutta käyttää ruotsin kieltä suullisesti käytännön kielenkäyttötilanteissa. Palautteiden mukaan kielikoulutukseen osallistuneet suhtautuvat myönteisemmin ruotsin kieleen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Julkaisun tarkoitus on levittää tietoa Interreg Nord Arbeta tillsammans -hankkeen kielikoulutuksesta. Oamk vastasi hankkeessa ruotsin kielen kieli- ja kulttuurikoulutuksesta.
Blogitekstissä tuodaan esille hanketyössä toteutettavan tutkimuksellisen kehittämistyön ja siitä viestimisen tärkeys. Oulun ammattikorkeakoulun osatoteutus tuottaa KARITA-hankkeeseen tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmin kattavaa, arvokasta ja työelämälähtöistä tietoa. Aktiivinen tulosten levittäminen on osa hankesuunnitelmaa. Tuloksia levitetään monipuolisesti muun muassa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, kirjoittamalla julkaisuja ja järjestämällä loppuseminaari. Tulosten levittämisellä työ tehdään näkyväksi, saadaan aikaan keskusteluja muiden toimijoiden kanssa ja tuodaan tulokset näkyväksi hankkeen kohderyhmälle eli ikääntyneille.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtori Tuukka Uusitalo ja informaatikko Tiina Tolonen. He kirjoittavat Oamkin taidekokoelman monista ulottuvuuksista kestävän kehityksen näkökulmasta.
Modern agriculture combines the smart tools of traditional arable farming and agriculture. Oulu University of Applied Sciences’ BioDiPi-project (Bioeconomy Digital Pilot) focused on precision farming tools for tractors and data transfer between machines. There are many methods for collecting data to support farming, such as satellites and drones, but the acquired information must also be transferred to tractors and implements. ISOBUS has been developed for data transmission, which is a standardized data transmission method commonly used by manufacturers. It can be used to control machines in the fields and thus, through precision farming, to make production more efficient. The results of the survey about the prevalence of precision farming and the use of ISOBUS in Catalonia are also presented in the blog.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Informaatioteknologian yksikön, Business Oulun ja Oulun Insinöörien perinteinen ICT-alan Maalisuora-tapahtuma järjestettiin syksyllä 2021 ensimmäistä kertaa Linnanmaan kampuksella. Tapahtumassa oli mukana useita eri yrityksiä tarjoamassa työllistymismahdollisuuksia opiskelijoille. Tapahtumaa varten opiskelijat tutustuivat ennakkoon ICT-alan yrityksiin ja heidän osaamistarpeisiinsa. Tapahtuman avulla opiskelijat työllistyivät yrityksiin tekemään yritysprojektikursseja, harjoittelua tai opinnäytetyötä. Tapahtuman jälkeen yrityksiltä saatiin palautetta tapahtuman onnistumisesta MS Forms -kyselyllä. Palautteen mukaan yritykset olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja toivoivat pääsevänsä mukaan myös seuraavana vuonna. Erityisesti yritysten antama vapaa palaute oli kiinnostavaa. Myös tapahtuman jälkeen jatkuva monipuolinen yhteistyö Oamkin ja yritysten välillä tukee koulutuksen lisäksi yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Artikkelissa kuvataan Laatuhoiva-hankkeen koulutuskokonaisuuden toteutusta ja tuloksia muistisairaan kohtaamisessa. Koulutukseen ilmoittautuneille (N = 115) lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla selvitettiin vastaajien itsearvioitua osaamista ja toimintatapoja muistisairaan kohtaamisessa ja samalla heitä viritettiin tulevaan työpajatyöskentelyyn ja kehittämiskohteiden löytämiseen omassa työssään. Tulosten perusteella vastaajien (n = 34) itsearvioitu muistisairaan ikääntyneen asiakaslähtöiseen kohtaamiseen liittyvä osaaminen oli vahvaa. Teemasta järjestettyjen kahden työpajan välillä osallistujat työstivät välitehtävää, jonka tarkoituksena oli kehittää arkityötä. Kehittämiskokeilut liittyivät ympäristön muokkaamiseen valaistusta säätämällä, muistisairaan henkilön kanssa mielekkään toiminnan aloittamiseen, hoitajan toimintatavan kehittämiseen sekä musiikin ja laulamisen käyttöön hoitotilanteissa.
Lypsykarjan ruokinnan, hoidon ja hyvinvoinnin huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta valottaa automaattilypsyssä olevien lehmien laidunnusta. Blogissa käydään läpi laiduntamisen käsitettä automaattilypsyssä olevilla lehmillä tuomalla esille laidunnuksen, jaloittelun ja ulkoilun erot. Lisäksi tekstissä kerrotaan laiduntamisella saatavan rehun riittävyydestä korkeatuottoisilla lehmillä, laiduntamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä sen vaikutuksesta lehmien hyvinvointiin ja lypsyrytmiin.
Lypsylehmien laidunnuksen ja automaattilypsyn yhdistäminen vaatii pohtimista jatkuvan lypsyn takia. Jos automaattilypsyn rytmi rikkoontuu laiduntamisen takia, se aiheuttaa pitkiä lypsyvälejä ja johtaa tuotoksen alenemiseen. Laitumet tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle navettaa, jotta lehmät kulkevat aktiivisesti navettaan lypsylle. Lypsyrobotilla tarjottava väkirehu houkuttelee lehmät laitumelta lypsylle. Tutkimusten mukaan veden saanti pelkästään navetassa ei alenna tuotosta verrattuna siihen, että sitä on tarjolla myös laitumella. Automaattilypsyn yhteydessä voidaan puhua osittaislaidunnuksesta tai joissain tapauksessa pelkästään jaloittelusta. Laiduntamisella on usein suurempi lehmän hyvinvointia lisäävä vaikutus kuin ruokinnallinen merkitys.
Läheisen sairastuessa aivoverenkiertohäiriöön, on omaisten tiedon tarve suuri. Ammattilaisilla meneekin paljon aikaa läheisten kysymyksiin vastaamisessa. Tämän blogiteksti perustuu kehittämistehtävään, jossa tavoitteena oli luoda toimintamalli ja parantaa ammattilaisten osaamista Terveyskylä.fi-sivuston materiaalin hyödyntämisessä aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden läheisten ohjauksessa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ammattilaisten ymmärrystä, tietoa ja taitoa ohjausmateriaalien käytössä. Toimintamallilla pyritään helpottamaan ammattilaisen toimintaa vaativassa tilanteessa. Tehtävä toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyskylä-tiimin kanssa palvelumuotoilun prosessia ja välineitä apuna käyttäen.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Tiina Gallén, joka kirjoittaa opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun työttömyysetuudella.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Liisa Kiviniemi ja yliopettaja, tiimipäällikkö Kirsi Koivunen. He kirjoittavat sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulutuksen (YAMK) opettajaverkostosta.
Dialektinen käyttäytymisterapia eli DKT on terapiamuoto, jota käytetään monissa mielenterveyden häiriöissä. Sen tavoitteena on auttaa yksilöä muuttamaan omia tunnetaitojaan eli omaan toimintaan, tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviä tapoja. Perustunteet ovat yleismaallisesti tunnistettavissa, ja tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan. Dialektisen käyttäytymisterapian mukaan merkittävää yksilön elämänlaadun kannalta on oppia tunnistamaan ja luokittelemaan sen hetkisiä tunteita. Tutkimusten mukaan mielen hyvinvointiin liittyvät ongelmat olivat yleisimpiä sijoitetuillakuin muulla tavoin asuvilla lapsilla. Yli puolella kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on todettu lapsuusaikana psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö. Jokilaakson Perhekodit Oy:lle toimeksiantona tehdyssä opinnäytetyössä havainnollistettiin dialektiseen käyttäytymisterapiaan liittyviä taitoja.
Artikkeli käsittelee etävastaanottoja, asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoista sekä etävastaanottojen käyttöönottoa. Artikkelissa kerrotaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) opinnäytetyönä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmällä kehitetystä toimintamallista etävastaanottojen käyttöönottoon. Toimintamalli luotiin yhdistämällä opinnäytetyön tutkimustulokset sekä aiempi tutkimustieto etävastaanottojen käyttöönotosta. Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:in yksiköissä. Etävastaanotto saattaa sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisen suunnitelman avulla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Toimintamallia pilotoidaan uuden tietojärjestelmän valmistuessa etävastaanottojen toteuttamiseksi. Videoneuvottelutekniikalla hoidetuista etävastaanotoista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa.
Blogiteksti avaa pedagogisen saavutettavuuden käsitettä fyysisestä, sosiaalisesta, psyykkisestä, kulttuurisesta ja asenteellisesta näkökulmasta. Se valottaa erityisesti opetusalan toimijoille laajaa näkökulmaa, jotta he rohkaistuisivat entistä herkemmin toteuttamaan omaa opetustaan ja ohjaustaan yhä saavutettavammin. Kun edistää yhtä saavutettavuuden osa-aluetta, tulee samalla edistäneeksi muitakin.
Kieli- ja viestintätaitoja tarvitaan tulevaisuudessa, vaikka halu kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa useita kieliä on vähentynyt ja vaikka luku- ja kirjoitustaidot heikkenevät PISA-tulosten mukaisesti. Oli ala mikä tahansa, viestinnän ja vieraiden kielten osaamisen merkitys ei ole vähentynyt. Asia on täysin päinvastoin: osaamista tarvitaan opiskelujen aikana monipuolisesti, työnhakuvaiheessa edukseen erottautumisessa osaamalla muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia ja tulevassa ammatissa esimerkiksi erilaisia asiakaskohtaamisia varten. Oamkista valmistuneet ovat korostaneet kieli- ja viestintätaitojen osaamisen tärkeyttä työelämässä menestymisen kannalta, ja näihin taitoihin lukeutuvat myös kansainvälisyys sekä kokous-, neuvottelu-, kommunikointi-, johtamis- ja yhteistyötaidot. Oulun ammattikorkeakoulun Kielikeskus vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla alakohtaisia kieli- ja viestintäopintoja, jotka kattavat näitä edellä mainittuja taitoja.
The purpose of this article is to describe the process of creating a customer journey for the underground labs involved in EUL project. The research question was: How to create a customer journey with non-marketing experts in an online setting? The approach was service design, which offered an approriate mindset, a process, a toolset and a cross-disciplinary language for this purpose. The keystones for co-creating the customer journey with non-marketing experts were careful planning of the workshops, a clear focus and aims of the workshops, the use of activating tools, an open atmosphere and goal-oriented facilitation.
Artikkelissa käsitellään Pohjois-Pohjanmaalla luontopalveluja tarjoaville yrityksille suunnatun turvallisuusaiheisen Webropol-kyselyn tuloksia. Tavoitteena oli saada selville palveluntarjoajien käsityksiä turvallisuudesta ja turvallisuuden osa-alueiden tärkeydestä. Tuloksista käy ilmi, että turvallisuus on ennen kaikkea laatua, perusarvo ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Riskien tunnistamista ja hallintaa sekä asiakkaiden turvallisuutta pidettiin ehdottoman tärkeinä. Turvallisuusviestinnässä keskeistä on, että turvallisuus on rakennettu luontevasti palvelun sisään ja että samanaikaisesti on huolehdittu asiakkaiden ohjeistamisesta ja opastamisesta paikan päällä. Turvallisuusviestintää verkkosivuilla ja somessa ei koettu niin oleellisena. Turvallisuusyhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ei nähty aivan yhtä merkityksellisenä kuin varautumista ja viestintää. Turvallisuus voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: varaudu, viesti ja verkostoidu.