Author Sirpa Ahvenlampi
Koronapandemian myötä tarve kehittää verkossa toteutettavia etäkoulutuksia on kasvanut. Tässä julkaisussa esitellään opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on kuvailla, minkälainen on hyvä verkossa toteutettu henkilöstökoulutus. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui 12 tutkimusartikkelista. Tavoitteena oli luoda tutkimuksen tulosten pohjalta perehdytysmateriaali Järvenpään varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen käyttöön. Tutkimuksen mukaan hyvä verkkokoulutus saa opiskelijan sitoutumaan oppimiseen, kun koulutus on toteutettu opiskelijalähtöisesti ja mahdollistaa vuorovaikutuksen. Hyvässä verkkokoulutuksessa huomioidaan eri aistikanaviin liittyvät oppimistavat, sekä mahdollistetaan aika- ja paikkariippumattomuus. Teknisessä toteutuksessa on huomioitava koulutuksen saatavuus, tekniset resurssit ja opiskelijoiden tekniset taidot. Kouluttajan on oltava koulutukseen hyvin valmistautunut ja hallittava käytössä oleva teknologia. Pelillisten elementtien käyttö koulutuksessa tehostaa oppimista.
Kevytmuokkaus, jossa maata muokataan matalammalta perinteiseen kyntämiseen verrattuna, voi tarjota viljelijöille varteenotettavan vaihtoehdon muokkausmenetelmää valitessa. Blogikirjoitus käsittelee kevennetyn maanmuokkauksen taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä sekä menetelmässä huomioitavia seikkoja. Kirjoitus perustuu Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opinnäytetyöhön Kevennetyn maanmuokkauksen mahdollisuudet viljelijöille, jonka toimeksiantajana oli CANEMURE-hanke.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, data-analyytikko Seppo Pakanen ja suunnittelija Juho Vikman. He kirjoittavat Oamkin hiilijalanjäljestä ja sen visualisoinnista Power BI -työkalulla.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettajat Eija Niemelä ja Liisa Kiviniemi. He kirjoittavat kliinisen asiantuntijan YAMK-tutkinto-ohjelmasta, jossa osaamista voi kehittää oman urakehityksen tavoitteiden mukaisesti.
Systemaattinen ja monipuolinen osaamisen johtamisen ja kehittämisen mallien, menetelmien ja hyvien käytänteiden soveltaminen on yksi keskeinen tekijä laadukkaan osaamisen johtamisen lisäämiseksi sote-alan organisaatioissa. Tässä artikkelissa esitetyn opiskelijayhteistyönä toteutetun benchmarking-selvityksen tulosten mukaan käytössä olevien menetelmien, mallien ja hyvien käytänteiden määrässä sekä niiden hyödyntämisessä on havaittavissa sote-alan organisaatioissa suuria eroja. Selvityksen mukaan osaamisen johtaminen ja kehittäminen tarvitsevat vielä selkeyttämistä kaikissa prosessin vaiheissa. Varsinaisia malleja, menetelmiä sekä hyviä käytänteitä osaamisen johtamiseen on tällä hetkellä rajallisesti käytössä.
Sosiaali- ja terveysalan digitalisoituessa alalla työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista. Artikkelissa kuvaillaan DigiSote-ikä-hankkeen järjestämiin avoimiin työpajoihin osallistuneiden kokemuksia digiosaamisen nykytilasta, osaamistarpeista ja digiosaamisen kehittämisen menetelmistä. Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme, ja niihin osallistui yhteensä 22 sote-alan ammattilaista, esihenkilöä ja asiantuntijaa. Työpajoissa keskustelua heräteltiin digiosaamisen vahvuuksista ja heikkouksista, digiosaamisen kehittämisestä, sukupolvista ja digiosaamisen kehityksestä sekä digistä omassa työssä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa kävi ilmi, että ammattilaisten digiosaamisen vahvuudet liittyvät erityisesti asenteisiin, rohkeuteen, muutoshalukkuuteen ja tiettyjen sovelluksien ja ohjelmistojen käyttöön. Osaamisen vajetta on tiedonhallintaosaamisessa sekä teknisessä osaamisessa. Erilaisia matalan kynnyksen menetelmiä toivottiin käytettävän jatkossa enemmän digiosaamista kehitettäessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologia edellyttää vahvaa monitieteisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Teknologian eettisessä pohdinnassa on huomioitava käyttäjät ja työntekijät. Ikäteknologialla tarkoitetaan hyvää ikääntymistä tukevia tuotteita, palveluja ja infrastruktuureja sekä sosiaalisia, fyysisiä ja informaatioympäristöjä. Toimijuuden näkökulmasta ikääntyvälle tarjotaan omassa arjessaan oikeus ihmisarvoiseen, omannäköiseen ja kodintuntuiseen teknologiaan. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat yhdenvertaisuuden pohja. Näille elämänalueille kehitettävän teknologian tulee olla helppokäyttöistä, varmatoimista ja ymmärrettävää. Käyttäjien yksityisyyttä ja koskemattomuutta on kunnioitettava ja heillä tulee olla myös mahdollisuus kieltäytyä teknologian käytöstä saamatta silti huonompaa palvelua.
Oulun ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa pääosin EAKR-rahoitteisen Ilmastoindikaattori-hankkeen. Tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän pyrkimyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi. Hankkeessa laaditaan toimialakohtainen ohjelma, joka tähtää hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kompensaatioon. Yritysten saataville tuodaan konkreettisia lukuja eri prosessi-, materiaali- ja energiavaihtoehtojen hiilidioksidipäästöistä ja kustannuksista. Hankkeessa hyödynnetään hiilijalanjälkilaskennassa Life Cycle Assessment (LCA) -työkaluja ja elinkaarianalyysin laskennassa Life Cycle Cost (LCC) -työkaluja. Laskennan tuloksena ja johtopäätöksenä voidaan todeta, että materiaalivaihdoilla on vain marginaaliset (2–3 %) vaikutukset rakennuksen koko elinkaaren hiilipäästöihin. Suurin osa rakennuksen elinkaaren aikaisista hiilipäästöistä muodostuu lämmitysenergian päästöistä. Maalämmöllä lämmitettävä rakennus on aina hiiliystävällisempi kuin kaukolämmöllä lämmitettävä runkomateriaalista riippumatta.
Ideas of sci-fi movies are becoming a reality soon, and in the future, there will be more and more flying devices in the air. In the hands of skillful and educated operators, drones are safe tools, and they provide new ways to create added value in different areas of life. Drones are not to harm – they are to help!
Blogikirjoituksessa esitellään ammattilaisille suunnattuun TerveyskyläPRO-palveluun palvelumuotoilun menetelmin tuotettu TerveyskyläPRO-sivuston perehdytys- ja käyttöönottomalli. Luotu malli kertoo yhdellä silmäyksellä TerveyskyläPRO:n tiivistetyn sisällön. Mallin luomisessa hyödynnettiin TerveyskyläPRO-sivuston vuoden 2021 käyttäjäkyselyn tuloksia ja suunnittelun ytimenä oli asiakaslähtöinen toteutus. Toimeksiantajan mukaan mallia voidaan jatkossa hyödyntää muokattuna vastaamaan TerveyskyläPROn visuaalisen ulkoasun uudistusta. Perehdytysmalli voisi parhaimmillaan toimia kansallisena ohjeena ja olla TerveyskyläPRO-sivustolla ammattilaisten saatavilla.
Opetuksen ja oppimisen pelillistämistä voidaan ajatella pinnallisesti pelielementtien kautta, mutta todellisuudessa vaikuttavan ja motivoivan oppimiskokemuksen rakentaminen edellyttää monitasoista pedagogista suunnittelua. TRIPEDA – Laatua pedagogiseen suunnitteluun -täydennyskoulutuksessa sovellettiin pelillisyyttä opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisen osaamisen syventämiseen digitaalisessa oppimisympäristössä. Koulutuksen loppuvaiheessa toteutetun kuusituntisen pelin aikana osallistujat laativat itselleen oppimispolun ja kävivät sen mukaan toiminnallisilla rasteilla, joissa pedagogisia lähestymistapoja sovellettiin tukemaan opettajien oman kehittämistehtävän suunnitteluprosessia. Parhaat suoriutujat tunnustettiin julkisesti ja palkittiin. Pistesaaliin määrästä riippumatta osallistujat kokivat pelin innostavana ja kuvasivat oppineensa pedagogisia näkökulmia sekä niiden soveltamistapoja. Howspace-työtilat ja ZOOM-verkkokokousympäristö tarjosivat teknisesti hyvän mahdollisuuden pelin toteuttamiseen. Kaikki opettajat ja osallistujat olivat etäyhteydessä koko pelipäivän ajan.
Sähköiset palvelut mahdollistavat monipuolisen oman terveyden ja hyvinvoinnin seurannan. MODI-erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävänä koottiin diabeetikon asiakasohjauksessa hyödynnettävät materiaalit Terveyskylä.fi-sivuilta linkeiksi tukemaan ammattilaisten tarjoamaa alkuohjausta. Työn eteneminen palvelumuotoilun keinoin vaihe vaiheelta tuki lopputuotoksen kehittymistä sen lopulliseen muotoon. Tavoitteena oli etsiä ja kuvata Terveyskylän avoimelta sivustolta sisältöä diabetekseen sairastuvan alkuohjaukseen niin, että Terveyskylän® materiaali olisi helposti ja nopeasti ammattilaisen löydettävissä ja hyödynnettävissä. Lisäksi kehittämistehtävällä tavoiteltiin Terveyskylä.fi-sivuston tunnettavuuden lisäämistä. Terveyskylä.fi-sivuston sisältö on laadukasta ammattilaisten yhteistyössä tuottamaa tietoa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on asiakkaan saaman hoidon tasa-arvoisuus ja korkea laatu.
Artikkelissa kuvataan palliatiivisen potilaan oirehoidon ohjausta digitaalisessa ympäristössä. Palliatiivisten potilaiden hoitoon avataan Oulun yliopistolliseen sairaalaan syksyllä 2022 monialainen palliatiivinen poliklinikka, jonka digihoitopolku tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa potilasohjauksessa. Digihoitopolulle on laadittu oirekyselylomake, jonka pilotointi ja jatkokehittäminen tapahtuu palliatiivisella poliklinikalla. Lomake pohjautuu Edmonton Symptom Assessment Scale (ESAS) lomakkeeseen ja kansallisten ja kansainvälisten lähteiden tietoon ESAS-oirekyselylomakkeen käytön kehittämisestä. Oirekyselylomakkeen pilotoinnin tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää STM:n palliatiivisen hoidon digitaalisia palveluketjuja kehittävässä hankkeessa. Artikkeli pohjautuu YAMK-opinnäytetyöhön.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtori Joni Kosamo ja koulutuspäällikkö Jouni Kääriäinen. He kirjoittavat Oamkin uudesta kiertotalousosaamiseen keskittyvästä tutkinto-ohjelmasta, joka on rakennettu vahvasti yhteistyössä Pohjois-Suomen yritysten kanssa.
Varhaiskasvatuksen digitalisaatio ja sen kehittäminen ovat ajankohtaisia. Yhteiskunta digitalisoituu nopeasti ja lapsille tulee taata edellytykset toimia digitalisoituvassa maailmassa. Kehittämistyöni tavoitteena oli tehdä toimintamalli Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämiseksi. Tutkimus oli laadullinen ja menetelmänä käytin yhteiskehittämistä. Tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa kahdesta Lahden kaupungin varhaiskasvatuksessa toteutetusta kyselystä ja tuloksien laadullisella analyysillä liittyen varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaaliseen osaamiseen. Kehittämistyön tuloksena valmistui varhaiskasvatuksen digitalisaatiostrategia, jonka osana on varhaiskasvatuksen henkilöstön digiosaamisen kehittämismalli. Työn tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvattajien digitaaliset taidot vaihtelevat. Digitaitojen vastuullinen käyttö ja taitojen vahvistaminen on tärkeää. Huomiota tulee kiinnittää laitteiden määrään, laitteiden ja verkkojen toimivuuteen, sähköisen asioinnin kysymyksiin, sekä varhaiskasvattajien asennemuutokseen digitaalisuuteen liittyen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Tarja Tapio. Hän käsittelee sosiaalisesti kestävää kehittämistä.
OHJY-hankkeessa koottiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä Study Group -tuutoroinnista. Opiskelijoiden kokemukset Study Group -tuutoroinnista ovat tehtyjen kyselyjen mukaan myönteisiä. Study Group -tuutorointi mahdollistaa kokemuksen omasta pienemmästä opiskelijaryhmästä, jonka jäseniin voi tutustua paremmin ja josta voi matalalla kynnyksellä pyytää apua opintoihin liittyvissä asioissa. Opettajatuutorin on mahdollista tavata opiskelijoita useammin samalla annetulla tuutorointiresurssilla, mikä lisää opiskelijoiden tunnetta siitä, että heitä tuetaan.
Jatkuva integrointi, jatkuva jakelu ja jatkuva käyttöönotto muodostavat ohjelmistokehityksen CI/CD-putken (Continuous Integration, Continuous Delivery, Continuous Deployment), joka automatisoi ohjelmiston uusien versioiden käyttöönoton. Jatkuvaa käyttöönottoa pilotoitiin kesän 2022 aikana tukeutumalla Netlify-palveluun. Esimerkkisovelluksena käytettiin naisten jalkapallon EM-turnausta varten kehitettyä veikkauskisasovellusta. Veikkauskisaan osallistui 10 henkilöä tietojenkäsittelyn ja liiketalouden koulutusohjelmista. Netlify-palvelu osoittautui toimivaksi ratkaisuksi, sillä uusien versioiden käyttöönotto palvelun avulla oli suoraviivaista ja nopeaa. Palvelu tunnisti GitHub-palvelun repositorioon viedyt koodimuutokset käynnistäen automaattisesti käännöksen, joka tapahtui nopeasti. Onnistuneen käännöksen jälkeen uusi versio näkyi heti sovelluksen käyttäjille.
Blogikirjoitus käsittelee Oulun ammattikorkeakoulun OPStart-kilpailun vuonna 2021 voittanutta CampusOnline.fi-portaalissa kesäisin tarjolla olevaa tekniikan alan englannin opintojaksoa. Kirjoituksessa käydään läpi lähtötilanne ja opintojakson perusrakenne, jonka ansiosta opiskelijalla on enemmän valinnan vapautta. Lisäksi esitellään, miten opintojaksoa on kilpailun jälkeen kehitetty niin, että opiskelijoiden suullista vuorovaikutusta on saatu lisättyä. Lisäksi siinä kerrotaan, miten opiskelijat ovat ottaneet uudistukset vastaan ja lopuksi kerrotaan, miten kehitystyö jatkuu.
Kulttuurinen osaaminen ikääntyneiden hoitotyössä on yksilöllistä hoitotyön suunnittelua, jonka lähtökohtana on ikääntyneen henkilön elämänhistorian, uskomusten, arvojen, tapojen ja elämäntyylin tunteminen ja arvostaminen. Laatuhoiva – Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen hoivapalveluissa -hankkeessa ikääntyneiden parissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden kulttuurista osaamista pyrittiin vahvistamaan osana Ikääntyneen hoitotyön asiantuntijuus -koulutuskokonaisuutta. Koulutukseen ilmoittautuneille suunnatun kyselyn perusteella ikääntyneiden asiakkaiden näkemyksiä, tapoja ja tottumuksia huomioitiin hoitotyössä keskimääräisesti enemmän kuin usein. Kulttuurista osaamista voidaan tukea vahvistamalla hoitotyöntekijöiden tietoja, taitoja ja asenteita. Monipuolisen kulttuurisen osaamisen hyödyntämiseksi terveydenhuollon palvelujärjestelmien tulee taata hoitotyöntekijöille myös riittävät ajalliset resurssit yksilöllisen hoitotyön toteuttamiseen.
Toimialasta riippumatta hanketyöhön sisältyy usein ohjelmistokehitystä, koska ohjelmistot ovat nykyään kaikkialla. Ohjelmistotestaus on keskeinen osa ohjelmistokehitystä. Ympäristöviisas viljelijä- ja TIKO-silta-hankkeiden yhteistyönä ohjelmistotestausta tehtiin Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa kehitettävälle Ympäristökioski-sovellukselle. Kaksi lukiolaisryhmää testasi sovellusta eri aikoina lukuvuoden 2021–2022 aikana. Lisäksi Oamkin tietojenkäsittelyn opiskelija testasi sovellusta Ohjelmistotestausprojekti-opintojaksolla. Kaikki testaukset onnistuivat ja osoittautuivat hyödyllisiksi sovelluksen jatkokehittämisen kannalta. Lukio-opiskelijat ja heidän opettajansa antoivat yhteistyöstä myönteistä palautetta. Opiskelijat kykenevät hyvin ohjeistettuina tuottamaan korkeakoulujen hanketoimintaan aitoa lisäarvoa. Tällä tavalla opiskelijat pääsevät mukaan hankkeiden kehitystyöhön ja heille pystytään tarjoamaan autenttisia työaiheita.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Taina Junttila, joka kirjoittaa jatkuvasta oppimisesta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Kaisa Marttila-Tornio.
Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa eli Osaava-hankkeessa tehtiin monitahoista ja hyvää oppilaitosyhteistyötä. Hankkeessa pilotointiin toisen asteen opiskelijoiden osallistumista varhaiskasvatuksen opintoihin. Pilotoinneista saaduista kokemuksista yhdeksi tärkeimmistä nousi opiskelijoilta saatu tieto siitä, että tulevien varhaiskasvatuksessa työskentelevien tiimiläisten olisi hyvä olla tekemisissä jo opintojensa aikana. Tulevaisuudessa olisikin kiinnitettävä huomiota eri organisaatioiden ja opiskelijoiden väliseen yhteistyöhön, jotta opiskelijat eri koulutusasteilta voisivat kohdata toisensa opintojensa aikana ja harjoitellakseen tulevan ammattinsa vaatimia tiimityötaitoja ja jakaakseen kokemuksiaan.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke järjestivät tilaisuuden, jossa esiteltiin hiilikaupan ja päästökompensaation toimintaperiaatteet sekä kuultiin kokemuksia vapaaehtoisen päästökompensaation hyödyntämisestä yrityksissä. Hiilensidontaan ja hiilen pitkäaikaiseen varastointiin sekä päästöjen vähentämiseen perustuville kompensaatiopalveluille on kasvava kysyntä. Päästökompensaatio ei korvaa päästövähennystoimia, mutta se tukee yrityksien ja organisaatioiden ilmastotavoitteita ja mahdollistaa päästöjen ylikompensoinnin. Erityisesti sivuvirtojen hyödyntämistä edistävillä kompensaatiomalleilla on ilmastovaikutusten ohella myös muita hyötyjä. Niiden avulla edistetään kiertotaloutta ja vahvistetaan eri toimialojen välistä yhteistyötä. Luonnonvara-alalle hiilikauppa luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun palvelutarjontaa voidaan laajentaa ja markkinoille tuoda uusia innovaatioita. Korkeat kriteerit ja ulkopuolinen arviointi lisäävät kompensaatiopalveluiden luotettavuutta ja vaikuttavuutta, mikä on sekä palvelun tuottajan että ostajan etu, mutta myös edellytys aidosti hyödyllisille ilmastotoimille. Siksi hiilikaupan ja vapaaehtoisen päästökompensaatioiden mahdollisuudet ja rajoitteet on tärkeää pitää tiiviisti mukana ilmastokeskustelussa.
Edellytyksenä ammattikorkeakoulusta valmistumiselle on opinnäytetyön tekeminen. Ohjaajalla on tässä prosessissa tärkeä rooli. Jokainen ohjaaja tekee ohjaustyötä omalla tavallaan ja annettujen resurssien puitteissa. Parhaimmillaan opinnäytetyö on opintojen huipentuma, pahimmillaan pakollinen vuori, jonka valloitus tuntuu mahdottomalta. Opinnäytetyön tekijän, ohjaajan ja toimeksiantajan yhteistyön sujuessa työt valmistuvat asetetuissa aikatauluissa.
Artikkeli käsittelee asiakaskokemuksen muodostumista, hyötyjä ja kehittämisen haasteita pitkässä palveluketjussa ja isossa globaalissa yrityksessä. Asiakaskeskeinen strategia ja tahtotila ovat lähtökohta asiakaskokemuksen kehittämiselle, mutta toteutus vaatii onnistuakseen organisaation rajat ylittävää johtamista ja konkreettisia toimenpiteitä. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Asiakaskokemuksen nykytila ja kehittämistarpeet vuokratekstiiliasiakkaalla” ja se on Kirsi Leinosen kypsyysnäyte. Opinnäytetyössä pureuduttiin yrityksen asiakaskokemukseen nykytila-analyysin kautta ja annettiin kehitysehdotuksia asiakaskokemuksen parantamiseksi.
Moniammatillisen tiimin konsultaatiokäytäntöä voidaan kehittää kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Kognitiivinen ergonomia sujuvoittaa konsultaatiota ja mahdollisesti lisää työssä jaksamista. Sujuva konsultaatiokäytäntö edellyttää moniammatillisessa tiimissä yhdessä sovittuja käytänteitä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan moniammatillisen tiimin työntekijöiden kokemuksia suullisesta konsultaatiosta kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Tutkimustuloksissa nousi kolme osa-aluetta: konsultaation rakenteisuus, työyhteisön kyky organisoida työtä ja moniammatillisen tiimin myönteiset työyhteisötaidot. Tutkimustulosten perusteella nousseista tarpeista toteutettiin kehittämisiltapäivä, jossa kehitettiin ohjeet konsultaatiolle. Konsultaation rakenteisuutta tuettiin luomalla valmiit fraasit potilastietojärjestelmään kirjaamisen tueksi ISBAR-menetelmän pohjalta, ajanvarauskirjoja yhdenmukaistettiin ja tuotiin kiireellisyysarvio aikamääreineen näkyväksi sekä luotiin konsultaation kultaiset säännöt tukemaan kognitiivista ergonomiaa konsultaatiotilanteessa.
Pinnallinen virtsarakon syöpä kuuluu yleisimpiin syöpäsairauksiin. Potilaat voivat jäädä yksin ja itse hankkimansa tiedon varaan diagnosoinnin jälkeen. Rakkosyöpä voi vaikuttaa potilaan arkeen koko elämän ajan. Oulun yliopistolliseen sairaalaan on tulossa digihoitopolku kyseiselle potilasryhmälle. Digihoitopolku sisältää tietoa sairaudesta, hoidosta ja seurannasta. Potilas voi nähdä yhdellä silmäyksellä hoidon kulun. Erilaiset tutkimukset ja niihin valmistautuminen havainnollistetaan videoin ja ohjein. Potilailla on mahdollisuus viestiä hoitohenkilökunnan kanssa jo ennen toimenpidettä ja sen jälkeen, mikäli kysymyksiin ei löydy vastausta usein kysytyistä kysymyksistä. Näillä toiminnoilla pyritään vähentämään puheluita sekä haastatteluja. Siten voidaan säästää myös hoitajien työaikaa. Digihoitopolulle rekisteröityminen lyhentää potilaan poliklinikkakäyntiaikaa ja potilaat ovat valveutuneempia leikkaukseen tullessaan. Leikkauksen jälkeen digihoitopolulta voi palauttaa mieleen asioita, jotka ovat jääneet askarruttamaan. Viestintä tuo hoitohenkilökunnan lähemmäs potilasta ja tekee hoidosta asiakaslähtöisemmän sekä luo turvallisuuden tunnetta.
Moni miettii nykyään liikkumistaan sekä sen kustannuksia ja vaikutuksia ympäristöön. Niin minäkin. Vaihtoehtoja löytyy sekä kukkaroa että ympäristöä säästävistä vaihtoehdoista. Tällä hetkellä työmatkani on 47 kilometriä suuntaansa. Viikossa ajokilometrejä työmatkalta kertyy vähintään 500 kilometriä ja vuodessa normaali kilometrimäärä on 40 000 kilometriä. Kolmessakymmenessä vuodessa kilometrejä kertyy reilusti toista miljoonaa. Kolmenkymmenen vuoden autoilun tulos on noin 180 000 kiloa hiilidioksidia. Se on liian suuri määrä ja jotain piti tehdä. Oulun ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja meneillään olevassa Biokaasua ja biometaania maatiloilta -hankkeessakin vaihtoehtoja fossiilisille etsitään ja löydetään. Maatiloilla tuotetulla biokaasulla nykyistä useampi autoilija voisi jatkossa matkaansa taittaa.
Kesätyöllä on tärkeä rooli nuoren elämässä oppimisen ja kasvun mahdollistajana. Kesätyössä nuori oppii arvokkaita työelämätaitoja ja pääsee osaksi työyhteisöä. Kesätyön kautta nuori myös itsenäistyy ja oppii kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Nuori kuitenkin näkee kesätyöt usein pelkästään keinona ansaita rahaa. On siis tärkeää, että nuoria autetaan näkemään kesätöiden laajempi merkitys. Tässä tehtävässä valmentava ote toimii nuoria aktivoivana, motivoivana menetelmänä. Julkaisu on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Peruskoulunsa päättävien opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen -hankkeessa. Hankkeen toteuttajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettiin 1.9.2019–30.8.2022.
Kotimainen luonnonkala on terveellinen ja ympäristöystävällinen valinta, mutta sen käyttö on tällä hetkellä vähäistä. Sekä ammattikeittiöt että kala-alan jalostajat ovat halukkaita edistämään luonnonkalan käyttöä lisäämällä lähikalaa valikoimiinsa. Luonnonkalan käyttöä ammattikeittiöissä on edistetty hankkeiden avulla. Myös kala-alan jalostajat pyrkivät kehittelemään uusia tuotteita luonnonkalasta ammattikeittiöiden tarpeisiin. Ammattikeittiöiden, kala-alan jalostajien ja kalatuotteiden loppukäyttäjien mukaan tukea ja tiedottamista kaivataan kuitenkin lisää, jotta lähikalan käyttöä saadaan lisättyä.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Reetta Saarnio ja Kati Päätalo. He käsittelevät tutkimuksellista kehittämistä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöissä.
Ilmastonmuutos ja pyrkimys hiilineutraaliin rakentamiseen asettavat haasteita korjausrakentamiseen. Rappausten korjaamisessa purkaminen ja jätteiden siirto muodostavat suuren menoerän lisäksi ison osan päästöistä. Purkamista välttämällä voidaan säästää rahaa, aikaa ja luontoa. Artikkeli on Risto-Matti Laurosen kypsyysnäyte.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pirjo Partanen, joka pohtii kieli- ja viestintätaitojen merkitystä elämäntaitoina, joita tarvitaan opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Kieli- ja viestintätaidot edistävät sosiaalista kestävää kehitystä.