Category Informaatioteknologia
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan johtava viestintäasiantuntija Ville Koivuniemi ja viestintäasiantuntija Anne Aho. He kirjoittavat Oamkin yhteisvastuusta arjen toiminnoissa ja opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kädenjäljestä.
Ohjelmistoroboteilla tarkoitetaan sovelluksia, joilla automatisoidaan tavallisesti ihmisen tietokoneilla tekemiä toistuvia työtehtäviä. Ohjelmistorobotit voivat käyttää samoja ohjelmia kuin mitä ihmistyöntekijäkin. Yksinkertaisissakin usein toistuvissa työtehtävissä on suuri tehostusmahdollisuus ohjelmistorobottien avulla. Blogitekstissä kuvataan ohjelmistorobotin toteutus ja sen hyödyt Oulun ammattikorkeakoulun käyttämän Peppi -opintotietojärjestelmän arvosanakirjauksiin. Arvosanakirjaukset toistuvat opettajan työssä usein, ovat mekaanista toistoa ja käsityönä virheille alttiita. Toteutetulla ohjelmistorobotilla saatiin automatisoitua tämä aikaa vievä toistuva toimenpide ja näin parannettua työn tehoa ja tekemisen mielekkyyttä.
Blogitekstin tarkoituksena on tutkia hahmosuunnittelua videopeliprojektia varten. Tarkemmin määriteltynä tekstistä selviää muistettavan pelihahmon luomisen perusteet, ja kuinka piirtämisen lisäksi hahmosuunnittelussa vaaditaan laajaa taustatutkimusta sekä tietämystä visuaalisten periaatteiden psykologisista merkityksistä. Aineistona on käytetty hahmosuunnitteluun pohjautuvaa kirjallisuutta ja videopelikehitykseen erikoistuneen verkkosivuston blogitekstiä. Johtopäätöksinä hahmosuunnittelusta selviää, kuinka hahmon visuaalinen ilme rakentuu pelissä kerrottavan tarinan pohjalta alusta loppuun asti.
Kuinka eri oppiaineissa menestymisen voidaan arvioida vaikuttavan ensimmäisen vuoden aikana kertyvään ohjelmointiosaamisen tasoon? Opintorekisteristä poimittiin erään opiskelijaryhmän arvosanat ensimmäisen vuoden opintojaksoista ja niiden ja projektiopintojakson arvosanan välisiä riippuvuuksia tutkittiin korrelaation ja regressioanalyysin avulla.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Kamula ja Lasse Haverinen.
Printed electronics is a combination of conventional printing techniques used with functional materials in ink or paste format. Technology has been around us already for decades. There are several commercially available applications, such as RFID tags, antennas, flat cables, diagnostic test strips, wearable sensors, batteries, etc. However, many of the printed technology areas are still rapidly evolving and it is a relatively unknown field for the public.
Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Atlantic Arean rahoittamassa Seafood Age -hankkeessa kehitettiin älykkäitä ja ekoinnovatiivisia ratkaisuja terveellisempään ikääntymiseen ja kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteiden käyttöönottoa meren antimien hyödyntämisessä. Tässä artikkelissa on esitelty hankkeen tuloksia ja kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun PrinLab-laboratorion osallistumisesta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektisuunnittelija Eeva Suonperä ja projektipäällikkö Ritva Imppola. He kirjoittavat Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöistä ja ilmastotiekartasta.
Verkko-opiskelu on itsenäistä ja vaatii opiskelijan itseohjautuvuutta. Opiskelukavereita tavataan pääasiassa verkossa ja perinteinen opiskelijaelämä jää etäiseksi. Kun nuori haluaa vaihtaa verkko-opinnoista päiväryhmään, jonka opetussuunnitelma kulkee puoli vuotta hänen opintojaan jäljessä, on ryhmän vaihtaminen suunniteltava huolella. Opiskelijan tulee suunnitella siirtymävaiheen opinnot. Hänen ryhmäytymistään uuteen ryhmään tulee tukea. Oulun ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmassa opiskelija saatetaan uuteen ryhmään opettajatuutoreiden avustamana.
Maahanmuuttajien kotoutumisen onnistumiseen Suomessa vaikuttaa merkittävästi, miten he pystyvät osallistumaan digitalisoituvan Suomen toimintaan kaikilla elämän alueilla. Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoitiin syksyllä 2022 selkokielinen digikoulutus, jonka tavoitteena oli parantaa koulutukseen osallistujien valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja arkielämän lisäksi korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Koulutus oli osa ESR-hanketta nimeltään Asiantuntijatason digitaidot selkokielellä – SelkoDigi, jonka tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden digitaalisia taitoja. Syksyllä 2021 käynnistyneessä hankkeessa on suunniteltu ja kartoitettu asiantuntijatasoisen digiosaamisen kriteeristö, jonka pohjalta kehitettiin kymmenen opintopisteen laajuinen, oppimisanalytiikkaa hyödyntävä verkko-oppimisympäristö Moodleen. Tekemällä oppimista ja ohjauksellisuutta painottava opetus toteutui kehittävällä työotteella suomi toisena kielenä -opettajan, digiopettajan ja tutoropettajien tiimityöskentelyn kautta oppiaineita integroiden. SelkoDigi-hanke päättyy 31.7.2023.
Arbeta tillsammans -hankkeessa järjestettiin vuosina 2020-2022 ruotsin kielen koulutusta, joka keskittyi opiskelijoiden, työnhakijoiden ja hankkeessa mukana olevien organisaatioiden henkilökunnan suullisen kielitaidon vahvistamiseen ja positiivisen asenteen luomiseen ruotsin kieltä ja Pohjois-Ruotsia kohtaan. Sadat osallistujat saivat rohkeutta käyttää ruotsin kieltä suullisesti käytännön kielenkäyttötilanteissa. Palautteiden mukaan kielikoulutukseen osallistuneet suhtautuvat myönteisemmin ruotsin kieleen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Julkaisun tarkoitus on levittää tietoa Interreg Nord Arbeta tillsammans -hankkeen kielikoulutuksesta. Oamk vastasi hankkeessa ruotsin kielen kieli- ja kulttuurikoulutuksesta.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Informaatioteknologian yksikön, Business Oulun ja Oulun Insinöörien perinteinen ICT-alan Maalisuora-tapahtuma järjestettiin syksyllä 2021 ensimmäistä kertaa Linnanmaan kampuksella. Tapahtumassa oli mukana useita eri yrityksiä tarjoamassa työllistymismahdollisuuksia opiskelijoille. Tapahtumaa varten opiskelijat tutustuivat ennakkoon ICT-alan yrityksiin ja heidän osaamistarpeisiinsa. Tapahtuman avulla opiskelijat työllistyivät yrityksiin tekemään yritysprojektikursseja, harjoittelua tai opinnäytetyötä. Tapahtuman jälkeen yrityksiltä saatiin palautetta tapahtuman onnistumisesta MS Forms -kyselyllä. Palautteen mukaan yritykset olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja toivoivat pääsevänsä mukaan myös seuraavana vuonna. Erityisesti yritysten antama vapaa palaute oli kiinnostavaa. Myös tapahtuman jälkeen jatkuva monipuolinen yhteistyö Oamkin ja yritysten välillä tukee koulutuksen lisäksi yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Tiina Gallén, joka kirjoittaa opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun työttömyysetuudella.
Kieli- ja viestintätaitoja tarvitaan tulevaisuudessa, vaikka halu kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa useita kieliä on vähentynyt ja vaikka luku- ja kirjoitustaidot heikkenevät PISA-tulosten mukaisesti. Oli ala mikä tahansa, viestinnän ja vieraiden kielten osaamisen merkitys ei ole vähentynyt. Asia on täysin päinvastoin: osaamista tarvitaan opiskelujen aikana monipuolisesti, työnhakuvaiheessa edukseen erottautumisessa osaamalla muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia ja tulevassa ammatissa esimerkiksi erilaisia asiakaskohtaamisia varten. Oamkista valmistuneet ovat korostaneet kieli- ja viestintätaitojen osaamisen tärkeyttä työelämässä menestymisen kannalta, ja näihin taitoihin lukeutuvat myös kansainvälisyys sekä kokous-, neuvottelu-, kommunikointi-, johtamis- ja yhteistyötaidot. Oulun ammattikorkeakoulun Kielikeskus vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla alakohtaisia kieli- ja viestintäopintoja, jotka kattavat näitä edellä mainittuja taitoja.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, data-analyytikko Seppo Pakanen ja suunnittelija Juho Vikman. He kirjoittavat Oamkin hiilijalanjäljestä ja sen visualisoinnista Power BI -työkalulla.
Sosiaali- ja terveysalan digitalisoituessa alalla työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista. Artikkelissa kuvaillaan DigiSote-ikä-hankkeen järjestämiin avoimiin työpajoihin osallistuneiden kokemuksia digiosaamisen nykytilasta, osaamistarpeista ja digiosaamisen kehittämisen menetelmistä. Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme, ja niihin osallistui yhteensä 22 sote-alan ammattilaista, esihenkilöä ja asiantuntijaa. Työpajoissa keskustelua heräteltiin digiosaamisen vahvuuksista ja heikkouksista, digiosaamisen kehittämisestä, sukupolvista ja digiosaamisen kehityksestä sekä digistä omassa työssä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa kävi ilmi, että ammattilaisten digiosaamisen vahvuudet liittyvät erityisesti asenteisiin, rohkeuteen, muutoshalukkuuteen ja tiettyjen sovelluksien ja ohjelmistojen käyttöön. Osaamisen vajetta on tiedonhallintaosaamisessa sekä teknisessä osaamisessa. Erilaisia matalan kynnyksen menetelmiä toivottiin käytettävän jatkossa enemmän digiosaamista kehitettäessä.
Ideas of sci-fi movies are becoming a reality soon, and in the future, there will be more and more flying devices in the air. In the hands of skillful and educated operators, drones are safe tools, and they provide new ways to create added value in different areas of life. Drones are not to harm – they are to help!
OHJY-hankkeessa koottiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä Study Group -tuutoroinnista. Opiskelijoiden kokemukset Study Group -tuutoroinnista ovat tehtyjen kyselyjen mukaan myönteisiä. Study Group -tuutorointi mahdollistaa kokemuksen omasta pienemmästä opiskelijaryhmästä, jonka jäseniin voi tutustua paremmin ja josta voi matalalla kynnyksellä pyytää apua opintoihin liittyvissä asioissa. Opettajatuutorin on mahdollista tavata opiskelijoita useammin samalla annetulla tuutorointiresurssilla, mikä lisää opiskelijoiden tunnetta siitä, että heitä tuetaan.
Jatkuva integrointi, jatkuva jakelu ja jatkuva käyttöönotto muodostavat ohjelmistokehityksen CI/CD-putken (Continuous Integration, Continuous Delivery, Continuous Deployment), joka automatisoi ohjelmiston uusien versioiden käyttöönoton. Jatkuvaa käyttöönottoa pilotoitiin kesän 2022 aikana tukeutumalla Netlify-palveluun. Esimerkkisovelluksena käytettiin naisten jalkapallon EM-turnausta varten kehitettyä veikkauskisasovellusta. Veikkauskisaan osallistui 10 henkilöä tietojenkäsittelyn ja liiketalouden koulutusohjelmista. Netlify-palvelu osoittautui toimivaksi ratkaisuksi, sillä uusien versioiden käyttöönotto palvelun avulla oli suoraviivaista ja nopeaa. Palvelu tunnisti GitHub-palvelun repositorioon viedyt koodimuutokset käynnistäen automaattisesti käännöksen, joka tapahtui nopeasti. Onnistuneen käännöksen jälkeen uusi versio näkyi heti sovelluksen käyttäjille.
Toimialasta riippumatta hanketyöhön sisältyy usein ohjelmistokehitystä, koska ohjelmistot ovat nykyään kaikkialla. Ohjelmistotestaus on keskeinen osa ohjelmistokehitystä. Ympäristöviisas viljelijä- ja TIKO-silta-hankkeiden yhteistyönä ohjelmistotestausta tehtiin Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa kehitettävälle Ympäristökioski-sovellukselle. Kaksi lukiolaisryhmää testasi sovellusta eri aikoina lukuvuoden 2021–2022 aikana. Lisäksi Oamkin tietojenkäsittelyn opiskelija testasi sovellusta Ohjelmistotestausprojekti-opintojaksolla. Kaikki testaukset onnistuivat ja osoittautuivat hyödyllisiksi sovelluksen jatkokehittämisen kannalta. Lukio-opiskelijat ja heidän opettajansa antoivat yhteistyöstä myönteistä palautetta. Opiskelijat kykenevät hyvin ohjeistettuina tuottamaan korkeakoulujen hanketoimintaan aitoa lisäarvoa. Tällä tavalla opiskelijat pääsevät mukaan hankkeiden kehitystyöhön ja heille pystytään tarjoamaan autenttisia työaiheita.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Kaisa Marttila-Tornio.
Edellytyksenä ammattikorkeakoulusta valmistumiselle on opinnäytetyön tekeminen. Ohjaajalla on tässä prosessissa tärkeä rooli. Jokainen ohjaaja tekee ohjaustyötä omalla tavallaan ja annettujen resurssien puitteissa. Parhaimmillaan opinnäytetyö on opintojen huipentuma, pahimmillaan pakollinen vuori, jonka valloitus tuntuu mahdottomalta. Opinnäytetyön tekijän, ohjaajan ja toimeksiantajan yhteistyön sujuessa työt valmistuvat asetetuissa aikatauluissa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pirjo Partanen, joka pohtii kieli- ja viestintätaitojen merkitystä elämäntaitoina, joita tarvitaan opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Kieli- ja viestintätaidot edistävät sosiaalista kestävää kehitystä.
Opinnäytetyön tekijän tulee aina pohtia tutkimuksensa eettisiä näkökulmia. Opinnäytetyön aihe tai tutkimusasetelma kohdistuu ihmisiin, kun aineistoa kerätään esimerkiksi organisaation henkilökuntaa haastattelemalla tai lähettämällä heille kyselylomake. Tällöin opinnäytetyössä tulee huomioida ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet sekä selvittää edellyttääkö aihe tai tutkimusasetelma eettistä ennakkoarviointia. Sillä tarkoitetaan tutkimussuunnitelman arviointia tieteenalakohtaisten eettisten käytänteiden mukaisesti ja siinä painotetaan tutkimuksesta tai sen tuloksista tutkittavalle mahdollisesti koituvan haitan ennakointia. Jos opinnäytetyölle olisi pitänyt tehdä eettinen ennakkoarviointi eikä sitä ole tehty, kyseessä voi olla hyvän tieteellisen käytännön loukkaus. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimusetiikan tukihenkilöt ovat työstäneet tarkistuslistan avuksi tilanteisiin, joissa opinnäytetyö kohdistuu ihmisiin ja tekijä pohtii eettisen ennakkoarvioinnin tarpeellisuutta.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ohjaustarpeet työllistävät opettajia yhä useammin suunniteltua enemmän. Opettajien venymisestä huolimatta vaarana on, että yksittäinen opiskelija ei pääse kunnolla kiinni oman alansa työelämään. Opettajan ohjausresurssin parempi kohdentaminen sekä eri toimijoiden roolien ja harjoitteluprosessin selkiyttäminen lisäisivät koulutuksen vaikuttavuutta. Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen sosiaalialan piloteissa tärkeimmiksi ohjauksen kehittämisen paikoiksi tunnistettiin ohjaus ennen harjoittelun alkua, sekä harjoittelun lopussa arviointikeskustelujen yhteydessä. Artikkeli on käytännönläheinen ja siinä kuvataan konkreettisella tasolla kahden eri pilotin toteutusta ja tuloksia. Piloteissa on etsitty uusia ideoita omien ohjauskäytäntöjen kehittämiseen alasta riippumatta.
Viljelijät ovat jo pitkään käyttäneet maataloustukijärjestelmään liittyviä viljelyn suunnittelu- ja dokumentointiohjelmistoja sekä niistä jatkokehitettyjä älykkäitä, koottuun ja analysoituun dataan pohjautuvia ohjelmistoratkaisuja. Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa viljelijöille kehitettiin käyttäjäystävällinen ratkaisu maatilan ympäristöystävällisten toimenpiteiden valintaan. Ympäristökioski koostuu sovelluksesta ja sivustosta, joita voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. Sovelluksen kehittämisen lähtökohtana toimi Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Elävä Itämeri Säätiön (BSAG) kehittämä ja julkaisema sähköisenä pdf-lomakkeena toteutettu työkalu. Sovelluksen kehittäminen alkoi keväällä 2021 tiiviissä yhteistyössä ProAgria Oulun asiantuntijoiden kanssa. Kehittämiseen on osallistunut useita luonnonvara-alan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoita. Lisäksi kaksi lukiolaisryhmää on testannut sovellusta TIKO-silta-hankkeen kautta toteutuneen yhteistyön tuloksena. Sovelluksen kehittäminen jatkuu syksyllä 2022, jolloin sovellusta testataan laajemmin viljelijöiden kanssa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan Legal Councel Ulla Virranniemi ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Anu Skog.
Blogikirjoitus kertoo DigiSote-ikä-hankkeessa työskentelystä kahden opiskelijan näkökulmasta. Kirjoituksessa taustoitetaan hieman DigiSote-ikä-hanketta, pohditaan hanketyön erilaisuutta verrattuna kurssimuotoiseen opiskeluun sekä pohditaan hankkeessa opittuja taitoja ja asioita. Näitä olivat muun muassa moniammatillisessa tiimissä toimiminen, esiintymis- ja koulutustaidot sekä hankemuotoinen työskentely.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan rehtori Heidi Fagerholm, joka kirjoittaa vastuullisuudesta osana arkea ja valintoja.
Blogissa kerrotaan käytännön esimerkki viestinnän opintojaksojen työelämätekstien opetuksesta eri opintojaksototeutusten tehtäviä linkittäen. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa opiskelijaryhmät kirjoittivat Web-ohjelmoinnin 15 op:n laajuisesta sovellusprojektistaan blogitekstejä, artikkeleita, teknisiä kuvauksia ja GitHub-esittelytekstejä. Ammatillisen viestinnän ryhmä sai tehtäväkseen valita projektista kirjoitetuista teksteistä julkaistavat tekstit, ja he laativat tekstiharjoituksina lausunnon sekä tiedotteen. Kirjoittamisen taitoina saatiin tuntumaa työelämän tekstilajeihin ja kirjoitusprosessiin sekä kiinnitettiin huomiota tekstin viimeistelyyn julkaisemista varten ja tekstin saavutettavuuden varmistamiseen.
Kolumnissa pohditaan erilaisuuden käsitettä, erilaisuuden hyväksymistä, kiusaamista ja asiatonta käytöstä työyhteisössä. Siinä tuodaan esille myös Oulun ammattikorkeakoulussa laadittu hyvän käytöksen ohje.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pia Puustjärvi Liiketalouden yksiköstä.
Viime vuosien aikana lähes kaikessa työssä informaatiokuormitus on lisääntynyt voimakkaasti. Informaatioylikuormituksen tiedetään lisäävän stressiä, heikentävän muistia sekä yleisesti työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Työpaikoilla on tästä syystä tärkeää kiinnittää huomiota työn informaatioergonomiaan ja kehittää ratkaisuja, joilla informaation määrä saadaan pidettyä hallittavalla tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia ratkaisuja ICT-alan yritykset tuottivat Kestävä aivoterveys -hankeen järjestämissä informaatioergonomian työpajoissa. Alan työn luonteesta johtuen, työssä joutuu seuraamaan ja analysoimaan suuria määriä informaatiota. ICT-alan ratkaisut liittyivät työn priorisointiin ja jäsentelyyn, sovittuihin viestinnän käytäntöihin ja keskeytyksettömän työn mahdollistamiseen. Tunnistettujen ratkaisujen avulla on mahdollista keventää muistikuormaa, vähentää tietotulvaa ja välttyä keskeytyksiltä, mikä edistää oman työn hallinnan kokemusta.
Artikkelissa verrataan Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian kahden osaston eli tieto- ja viestintätekniikan sekä tietojenkäsittelyn opintosuunnitelmia ja niiden opintojaksoja YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen seitsemääntoista tavoitteeseen. Työkaluna on käytetty tekoälyyn pohjautuvaa Agenda 2030 -ohjelmaa (SDG). Lisäksi on verrattu muutamia muita tutkinto-ohjelmia, jotta nähdään, millaisia tuloksia analyysiohjelma antaa muista kuin IT-alan opinnoista. Artikkelissa myös kuvataan, millä tavalla käytetty tekoälysovellus toimii.
SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan tietoisuus opintojen aikaisista korkeakouluopinnoista eli niin kutsutuista väyläopinnoista on vähäistä. Ammattikorkeakouluopinnot nähdään kuitenkin jatko-opinto mahdollisuutena ja tietoisuutta lisäämällä ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä korkeakouluopintoihin voidaan parantaa. Tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja muutoksista on hyvä tiedottaa opiskelijaa, jotta korkeakouluihin hakeutuminen nähtäisiin mielekkäänä vaihtoehtona ammatillisen tutkinnon jälkeen. Moni opiskelija miettii, millaista on opiskella korkeakoulussa ja miten sinne voi hakeutua. Tiedon on hyvä olla selkeää ja helposti saatavaa, mutta opiskelijat haluavat tietää myös mitä hyötyä ammattikorkeakouluopinnoista on työuralla ja millaisiin tehtäviin ammattikorkeakoulun kautta työelämässä sijoittuu.