Category Informaatioteknologia
Luova Kampus 2020 -hankkeessa on rakennettu uusi opetusnavetta Keski-Pohjanmaan ammattiopiston käyttöön. Oulun ammattikorkeakoulu on ollut mukana hankkeessa. Hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu navettaan erilaisia opetus- ja tutkimusyhteistyötä mahdollistavia ratkaisuja. Näistä tärkeimmät ovat lypsyrobottien ja tuotannonhallintajärjestelmän etäkäyttö, etäkäytettävä kameravalvonta ja tiedonkeruujärjestelmä. Tässä julkaisussa esitellään tarkemmin kameravalvonnan ja tiedonkeruujärjestelmän toteutusta. Tiedonkeruujärjestelmä perustuu Fidera Flow pilvipohjaiseen ohjelmistoon, jolla päästään käsiksi navetan veden- ja energiankulutuksen tietoihin sekä olosuhdeantureiden tietoihin. Järjestelmät on asennettu käyttökuntoon, seuraavaksi on vuorossa käyttäjien koulutus ja käyttöoikeuksista sopiminen.
Artikkelissa avataan digitalisaation luomaa mahdollisuutta luonnonvara-alan kiertotalouden liiketoiminnan edistämisessä. Artikkelissa perehdytään Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Biotalouden Digi Pilotit -hankkeessa kehitettyyn pilottisovellukseen, jota on kehitetty yhteiskehittämisen menetelmää hyödyntäen yhdessä kaupan ja hävikkiruokaa hyödyntävän yrityksen kesken. Sovelluksella voidaan tehostaa hävikkiruoan kulkua kaupasta jatkojalostajalle ja siitä edelleen ympäristötietoiselle kuluttajalle. Digitaalisen alustan toimintaperiaate ja vaiheet ovat esitetty artikkelissa infograafin muodossa. Kehittämällä elintarvikkeiden ylijäämästä uusia korkeamman lisäarvon tuotteita alueella pureudutaan ruokahävikin määrän ja ympäristövaikutuksien vähenemiseen. Sovellusaloitteella vastataan muun muassa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategiassa 2017‒2025 esitettyihin kehittämishaasteisiin.
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana Pohjois-Pohjanmaalle toteutettavassa ESR-rahoitteisessa Väkevä-hankkeessa, jossa alueelle laaditaan uudistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia. Loka-marraskuun 2021 aikana tehtyjen tutkintovastaavien haastattelujen avulla kartoitettiin nykytilaa siitä, miten yrittäjyyskasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa ja millaisia ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta, kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja digitalisaatiosta tutkintovastaavilla on. Haastattelujen perusteella yrittäjyyskasvatusta pidettiin tärkeänä ja sitä toteutetaan monella tapaa. Kansainvälisyyden koettiin toteutuvan yrittäjyysopinnoissa muun muassa yhteisten projektien, yritysideoiden, kotikansainvälistymisen, englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijavaihdon kautta. Digitalisaation koettiin sisältyvän kiinteästi opetukseen ja työelämään. Digitalisaation kehittyminen on niin nopeaa, että haasteeksi koettiin niiden haltuunotto opetuksessa ja työelämätaidoissa. Kestävä kehitys näyttäytyy läpileikkaavana ja vahvana teemana opetussuunnitelmassa ja opetuksen käytänteissä. Kestävä kehitys nähtiin olevan vahvassa muutoksessa ja sen merkitys korostuu edelleen.
Työelämäpedagogiikalla tavoitellaan toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä luovat yhdessä teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä oppimisympäristöjä. Oamkin hybridiympäristöjen kokonaisuus yksi monialaisimmista suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Kehittyvien oppimisympäristöjen lisäksi jatkuvan oppimisen tueksi tarvitaan uutta, työelämälähtöistä ja monimuotoista koulutustarjontaa. Kun toimintaympäristöt digitalisoituvat, asettaa se osaamiselle kasvavia vaatimuksia. Uuden tiedon löytäminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa myös opetussuunnitelmatyötä, opetuksen pedagogista suunnittelua, tiedon työpaikkasovellusten pohdintaa ja lopulta opitun soveltamista yksilötasolla. Integratiivisessa pedagogiikassa on kyse erilaisten asiantuntijuuden elementtien yhdistämisestä oppimisen ja työskentelyn aikana, esimerkiksi käytännön harjoitusten avulla tai soveltamalla teoreettista tietoa käytäntöön. Integratiivinen pedagogiikka ei itsessään ole menetelmä, vaan pedagoginen malli, jota sovellettaessa voidaan hyödyntää monenlaisia eri menetelmiä. Integratiivinen malli auttaa suunnittelemaan teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä opintoja esimerkiksi työelämäprojektien avulla.
Entistä isommat ammattikorkeakoulutuksen sisäänottoryhmät ja pienenevät resurssit aiheuttavat tarvetta keksiä lisää tapoja toteuttaa viestinnän opetusta niin, että opettajan resurssia riittää opiskelijoiden yksilölliseen ohjaukseen ja palautteeseen. Blogissa esitellään Oamkin tietotekniikan tutkinto-ohjelman työyhteisöviestinnän opintojaksolta esimerkki isojen opetusryhmien opetussisältöjen muokkaamisesta itsenäisesti suoritettaviksi ennakkotehtäviksi ja harjoituksiin valmistautumiseksi sekä opiskelijoiden organisoimisesta kokous- ja neuvotteluviestinnän harjoitusryhmiksi.
EU:n hiljattain voimaan astunut yhtenäinen asetus droonien lennättämisestä voi vaatia eritasoisia lupia ja edellyttää riskien tunnistamista eri tasoilla, kuten maassa ja ilmassa. Droonien lennättäjinä toimivat kauko-ohjaajat tarvitsevat pääsääntöisesti luvat ja useimmat laitteet on rekisteröitävä. Lentotoiminnan luonteesta riippuen väliaikaisen vaara-alueen lupa voi tulla kysymykseen osana ilmariskin minimointia. Toiminnan yhteydessä droonioperaattori on velvollinen huolehtimaan maariskeistä. Droonioperaattorin, kuten Oamkin, on tunnettava voimassa oleva regulaatio sekä kyettävä ennakoimaan erilaisia käyttötilanteita. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on drooneihin liittyvän tutkimustoiminnan keskiössä Suomen Akatemian myöntämän tutkimusrahoituksen avustuksella.
Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) opetussuunnitelmia kehitettiin ensimmäistä kertaa kilpailun muodossa lukuvuonna 2021–2022. OPStart tulevaisuuteen -kilpailu innosti monia Oamkin opettajia osallistumaan erilaiseen tapaan tehdä kehittämistyötä. Kilpailussa esitetyt ideat toivat esiin uudenlaisia pedagogisia toteutustapoja. Kilpailu antoi arvostusta opettajien työlle.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan digimentorina toimiva lehtori Ulla Reinikainen.
Videopäiväkirjamuotoinen opinnäytetyökokeilu Oulun ammattikorkeakoulun Informaatioteknologian yksikössä tuotti yhdeksäntoista päiväkirjavideota, joissa kaksi opiskelijaa kuvaa videoilla Spotify-musiikinsoittopalvelun tietoverkkorajapintaa käyttävän ohjelmiston laatimisprosessia. Artikkelissa käsitellään myös päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön hyviä puolia ja sen ohjausta.
Kati Kangas kirjoitti keväällä 2022 opinnäytetyönään tutkielman ”Kuinka suunnitella tuottava mobiilipeli? Graafinen suunnittelu mobiilipelin ansaintalogiikan tukena”. Tämä artikkeli on tehty kypsyysnäytteenä kertomaan tutkielman tuloksista. Aineistona on käytetty mobiilipelialan ammattilaisten artikkeleja, luentoja ja kirjallisuutta.
Tutkielmassa käytiin läpi mobiilipelialan ansaintalogiikat, joista mikromaksut olivat alalla yleisin. Mikromaksujen käytäntöjä ja sijoittelua tutkiessa paljastui, kuinka tehokkaasti mobiilipeliala hyödyntää ihmisten käytösmalleja. Pelit suunnitellaan erittäin houkutteleviksi ja vetovoimaisiksi. Pelaajan ennakkoluulot rahankäytöstä hajotetaan ja ostokset sijoitellaan tarpeen hetkiin. Pelaajat käyttävät peliin toistuvasti rahaa pelikokemuksensa parantamiseksi jahdatessaan hyvän mielen tunnetta.
Motivoituneet työntekijät ovat organisaatioiden tärkein voimavara. Työmotivaatiolla on suora yhteys työn tuottavuuteen sekä työntekijän ja koko työyhteisön työhyvinvointiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitkä tekijät motivoivat hoitajia, opettajia ja ICT-alalla toimivia heidän työssään. Artikkelin tulokset perustuvat tutkimusaineistoon, joka kerättiin kyselylomakkeen avoimella kysymyksellä Kestävä aivoterveys -hankkeessa ajanjaksolla 11/2020–2/2021. Kysely toteutettiin hankkeen kohderyhminä olevien alojen (hoito- (n=53), opetus- (n=72) ja ICT-ala (n=46)) toimijoille. Tulosten mukaan opettajia, hoitajia ja ICT-alan toimijoita työssä motivoivat tekijät liittyivät työn merkityksellisyyteen, työyhteisöön kuulumisen palkitsevuuteen, työnkuvaan ja työtehtäviin liittyviin motivoiviin tekijöihin, työsuhteen etuihin, positiivisen palautteen saamiseen asiakkailta ja työyhteisöltä sekä työn mahdollistamiin onnistumisen kokemuksiin.
Oulun ammattikorkeakoulun koordinoiman TIKO-silta-hankkeen verkostoituminen Ilmastonmuutos lukioihin! -hankkeen kanssa mahdollisti korkeakoulu- ja lukio-opiskelijoiden välisen yhteistyön, jonka tavoitteena oli toteuttaa lukiolaisille suunnattu hiilijalanjälkilaskuri mobiilisovelluksena. Laskurin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi syksyllä 2020 joukko Oamkin tietojenkäsittelyn opiskelijoita ja lukiolaisia, joiden lisäksi toimintaan osallistuivat graafisen suunnitteluun sekä hiilijalanjälkeen liittyvään laskentaan erikoistuneet yritykset. Sovelluksen toteutus aloitettiin Oamkin tietojenkäsittelyn koulutukseen kuuluvalla Mobile project -opintojaksolla. Projektin tuloksena hiilijalanjälkilaskurista syntyi versio, jota jatkokehitettiin lukiolaisvoimin keväällä 2021. Yhteistyö päättyi menestyksekkäästi, kun sovelluksen kehitykseen osallistuneet Haukiputaan lukion opiskelijat voittivat sillä kansainvälisen Luma StarT -kilpailun.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Hanna Alaniska.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea ja edistää korkeakoulutettujen naisten tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Tässä artikkelissa esitellään syksyn 2021 aikana hankkeessa toteutettuja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajoja sekä kartoituksia Oamkissa. Työpajat suunnattiin opiskelijoille, henkilökunnalle, työelämän edustajille sekä valtakunnalliselle NAU! -hankeverkostolle.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajojen vastaanotto oli erittäin myönteinen. Hankkeen työpajoilla onnistuttiin lisäämään tietoisuutta tasa-arvon nykytilasta ja syrjinnän ehkäisemisestä niin opiskelijan, henkilökunnan kuin koko korkeakoulun tasolla. Työpajoissa tarjottiin myös konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja tasa-arvo-osaamisen vahvistamiseksi.
Kartoituksissa nousi esiin vahva tarve koulutusmateriaalille, jota opettajat ja ohjaajat voisivat hyödyntää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopetuksessa. Hanke jatkaa työkalujen ja tasa-arvoisen mentorointimallin tuottamista sekä opettajien, opiskelijoiden että työelämän käyttöön.
Because of restrictions in travelling and having meetings there is a need for virtual ways to tell people what we do and what are the possibilities we offer. For that reason we decided to make a video, kind of a virtual tour with narrative of our printed intelligence laboratory – PrinLab. With this video you can get to know PrinLab laboratory and its machinery even from your own sofa or office at any time you like. Length of video 15:13.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tietojenkäsittelyn lehtori Sinikka Viinikka.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjottiin mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa kokemus konferenssityöskentelystä, kun Oulussa järjestettyyn kansainväliseen eHealth-konferenssiin haettiin opiskelijoita osaksi järjestäjävastuussa olevaa tiimiä. Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulujen opiskelijat työskentelivät hybridimuotoisessa konferenssissa yhdessä Suomen Telelääketieteen ja eHealth-seuran, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Monipuolisissa työtehtävissä opiskelijat pääsivät haastamaan itseään ja kerryttämään arvokasta työkokemusta muun muassa tiimityöskentelystä. Tässä artikkelissa kuvaillaan opiskelijoiden kokemuksia tapahtumassa työskentelystä ja jaetaan vinkkejä hybridikonferenssin järjestämiseen.
Teknologia-ala kaipaa naispuoleisia työntekijöitä. Tyttöjä tulee innostaa tutustumaan ja valitsemaan teknologia-alan koulutus. Sinä osaat! – Tytöt ja teknologia -hankkeessa on tehty kouluille materiaaleja tähän. Koulun TET-jakso tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua teknologia-alaan. Tarvitaan kuitenkin toimenpiteitä, että tytöt ja teknologia-alan työnantajat saadaan kohtaamaan. Voisiko sähköinen ’TET-tori’ auttaa tässä?
Opiskelijoilla on paljon annettavaa hankkeissa. Opiskelijat voivat tuoda uusia näkemyksiä ja raikkaita ideoita hanketoiminnan eri osa-alueille. Blogikirjoituksessa tuomme esille POTKE-hankkeen kautta, miten opiskelijoille voidaan antaa hankkeista mielekkäitä toimeksiantoja viestinnän eri osa-alueille. Koemme, että olemme hankkeessa saaneet laajan osaamispääoman käyttöömme opiskelijoiden kautta. Hanketyö voi tukea merkittävästi opiskelijan siirtymistä työelämään tarjoamalla mielekkäitä toimeksiantoja. Kannustamme hankkeissa pohtimaan, miten opiskelijat voivat olla niissä mukana.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) osallistui vuosina 2019–2021 kuuden ammattikorkeakoulun kanssa Highway to Code (H2C) -hankkeeseen, jonka puitteissa järjestettiin 40 op ohjelmointialan täydennyskoulutus, jonka tavoitteena oli kouluttaa lisää osaajia ohjelmistoalan työtehtäviin. Oulun H2C-opintoihin haki 277 hakijaa. Oamkin H2C-opintoihin valittiin 144 opiskelijaa. Oamkiin valitut opiskelijat suorittivat hankkeen aikana yhteensä 3 239 opintopistettä. Vaikuttavuuskyselyn perusteella näyttää siltä, että H2C-koulutus on vaikuttanut hakijoiden työllisyystilanteeseen positiivisesti. Kyselyn toteutushetkellä työssäkäyvien vastaajien prosenttiosuus oli noussut koulutuksen hakuhetkeen verrattuna. Vastaavien täydennyskoulutusten järjestämisessä kyselyn perusteella kannattaa huomioida erityisesti yritysyhteistyö koulutuksen sisällön suunnittelussa sekä harjoittelupaikkojen mahdollistamisessa, verkkokoulutuksen saavutettavuus, luentotallenteiden käyttö sekä itsenäisen työskentelyn mahdollisuus. Hankkeen aikana toteutettu 40 op täydennyskoulutus onnistui kokonaisuutena erittäin hyvin.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.
Oulun ammattikorkeakoulun Game Lab tarjoaa erinomaisen monialaisen oppimisympäristön sellaiselle opiskelijalle, joka on kiinnostunut pelikehityksestä ja -tuottamisesta. Game Lab sijaitsee nykyisin Linnanmaan kampuksella. Game Lab -opinnot löytyvät Oamkin opinto-oppaasta ja ne ovat tarjolla ristiinopiskelun kautta myös yliopiston opiskelijoille.
Itsensä johtaminen on keskeinen työelämätaito ja elämäntaito. Itsensä johtaminen sisältää tavoitteellisuuden, tietoisuuden omasta suorituksesta ja itsensä palkitsemisen sekä vastuun omasta työkyvystä. Aivoterveyden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa haasteet ja voimavarat, joihin vaikuttamalla voi muokata omaa työtään itselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan kokeiluja itsensä johtamisesta ja miten jokainen voisi olla paras mahdollinen pomo itselleen. Tarkastelun kohteena on Kestävä aivoterveys –hankkeeseen sisältyvä työpajakokonaisuus, joka käsitti kolme kahden tunnin mittaista työpajaa, joihin osallistui ICT-alan ammattilaisia neljästä yrityksestä. ICT-alan työn tuunaamisen kokeiluissa pääpaino oli työn tauottamiseen, kalenterointiin sekä liikkeeseen ja liikuntaan liittyneissä kokeiluissa. Nämä teemat korostuivat sekä tiimi- että yksilötason kokeiluissa.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakoulutuksen yksikönjohtaja Asko Karjalainen.
LoLa-järjestelmä mahdollistaa lähes viiveettömän etäyhteyden erinomaisella kuvan- ja äänenlaadulla pitkienkin välimatkojen etäisyydellä. Järjestelmän avulla voidaan esittää ja opettaa musiikin yhtyesoittoa reaaliaikaisesti. LoLa on käytössä kahdeksassa kulttuurialan koulutusta tarjoavassa ammattikorkeakoulussa Oulun ammattikorkeakoulu mukaan lukien. Tässä artikkelissa kerrotaan LoLan käyttöön liittyviä yleisiä ja erityisiä seikkoja.
Oulun ammattikorkeakoulussa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Jukka Kurttila.
Oulun ammattikorkeakoulu osallistui syksyn 2019 ja syksyn 2021 välisenä aikana H2C eli Highway to code -hankkeeseen yhdessä kuuden ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa koulutettiin ohjelmistoalan ammattilaisia oman alueen työelämän tarpeisiin nopealla aikataululla. Oulun ammattikorkeakoulu tarjosi kolme 10 opintopisteen opintokokonaisuutta keskittyen selainsovellusten käyttöliittymien ohjelmointiin (front-end) sekä 10 opintopisteen harjoittelun. Hankkeen aikana Oamkiin valitut H2C-opiskelijat tekivät yhteensä 3 239 opintopistettä. Hanke osoitti, että tämänkaltaiselle lyhyelle työelämätarpeisiin vastaaville koulutuksille on tarvetta, mutta lyhyt ja vaativa web-ohjelmoinnin koulutus asettaa opiskelijalle myös haasteita.
Oamk Highway on Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan opintoväylä toiselta asteelta Oamkiin. Opiskelupaikan saanti Oamkista edellyttää Oamk Highway -opintojen ja toisen asteen tutkinnon suorittamista. Oamk Highway koostuu kolmesta 5 opintopisteen kurssista, joista matematiikan ja fysiikan kurssit ovat pakollisia. Kolmas suoritettava kurssi on alakohtainen, vapaasti valittava verkkokurssi. Pilot-lukuvuoden 2020–21 aikana mukana oli 8 oppilaitosta ja yli 90 opiskelijaa, joista 10 suoritti koko kokonaisuuden varmistaen näin opiskelupaikan Oamkista. Lukuvuodelle 2021–22 yhteistyöoppilaitosten määrä on kasvanut jo yli 30:een. Myös Oamkin tietotekniikan ja tietojen käsittelyn tutkinto-ohjelmat liittyivät mukaan Oamk Highwaylle. Oamk Highwayn opiskelu on suunniteltu siten, ettei kuormitus opiskelijoille kasva liian suureksi toisella asteella.
Kolumnissa pohditaan tiedon saavutettavuutta ja sosiaalisen median vaikuttavuutta tiedon levittämisessä. Tiedon tuottamisen ja julkaisemisen lisäksi se on osattava jakaa oikeilla kanavilla tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa. Julkaisemalla voidaan tuoda esiin omaa ja organisaation asiantuntijuutta, mutta samalla jakaminen toimii markkinointina.
Artikkelissa esitetään uuden opetusnavetan tavanomaisesta poikkeavia teknologisia ratkaisuja lypsyrobotin osalta. Navettaan halutaan niin sanottu digisilta, joka tarjoaa mahdollisuuden päästä käsiksi navetan tapahtumiin ja siellä kerättyyn tietoon etäyhteyksin.
Tämän tarpeen toteutuminen varmistettiin painottamalla asiaa kilpailutuksessa. Lypsyrobotiksi valikoitui hyvä järjestelmä, joka täyttää hankkeessa tunnistetut käyttäjätarpeet.
Muut uuteen opetusnavettaan tulevat kamera- ja tiedonkeruujärjestelmät ovat vielä kilpailutusprosessissa, ja niitä käsitellään myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO saivat keväällä 2021 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa, jolla on tarkoitus lieventää koronan aiheuttamaa korkeakouluopiskelijoiden ahdinkoa. MOOD-hankkeessa OSAKO tekee yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa. Hanke tavoittelee opiskelijoita eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen tartutaan jo ennen opiskelun alkua. Hyvinvointistarttipakettiin kootaan tietoa elämän eri osa-alueilta. OHJY-hankkeessa on mukana Oamkin lisäksi 10 muuta toimijaa. Oamkin hanketoimenpiteet liittyvät verkossa tapahtuvan ohjauksen ja tuen kehittämisen kehittämällä Study Group -tuutorointia. Opiskelijat halutaan saada mahdollisimman pian opintojen alettua tuntemaan itsenä osaksi korkeakouluyhteisöä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla opiskelukavereita, joihin voi turvautua.
Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Vuonna 2021 alkavalle rahoituskaudelle ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin lisättiin työllistymisen laatua kuvaava mittari. Tämän lisäksi kyselyn avulla on mahdollista selvittää, kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen valmistunutta työelämässä. Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa tutkinto- ja alakohtaisesti valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Tiedot auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä. Alumnien vastaukset siitä, mitä ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he kannustavat nykyisiä opiskelijoita kehittämään, ovat erittäin arvokkaita sekä opiskelijoille että myös opetus- ja ohjaustyössä oleville. Kyselyjen tuloksia löytyy muun muassa vipunen.fi-palvelusta.
Keväällä 2021 SILTA-hankkeessa kartoitettiin opiskelijoiden, opettajien ja opinto-ohjaajien tietoisuutta väyläopinnoista. Tässä artikkelissa kuvataan kartoituksen tuloksia. Tulosten mukaan opinto-ohjaajaa merkittävämpi tuki väyläopinnoissa on omaopettajan tuki. Artikkelissa kuvataan myös, miten tietoisuutta väyläopinnoista voidaan lisätä ja tarjonnan kehittämistyötä tehdä yhdessä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajien sekä opiskelijoiden kanssa. SILTA-hankkeen tavoitteena on lisätä amk-opintojen näkyvyyttä ja kehittää toimintatapoja, joiden avulla ammatillisen toisen asteen opiskelija voi tutustua korkeakouluopintoihin. Lisäksi tavoitteena on lisätä oppilaitosten henkilöstön ymmärrystä, valmiuksia ja osaamista opintopolkujen rakentamisessa sekä opiskelijoiden tukemista väyläopintojen aikana. Hankkeessa hyödynnetään yhteistyöverkostoja ja myös Oamkin kumppanioppilaitosten kanssa toteutettavia opintoja muun muassa Highway-opintoja. Verkostoyhteistyö ja rohkeat pilotit lisännevät opiskelijoiden ja opettajien tietoisuutta väyläopinnoista.
Kätilötyön sekä tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden yhteistyönä toteutettiin matkasynnytyssovellus Android-mobiililaitteille Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien käyttöön. Idea lähti kätilöopiskelijan huomiosta, että pitkien matkojen Lapissa ensihoidossa tarvittaisiin ohjeita synnytyksen hoitamiseen ambulanssissa. Opiskelijat toteuttivat sovelluksen laatimisen osana omia opintojaan. Valmis sovellus jätettiin sairaanhoitopiirin ensihoitajille pilottikokeiluun. Yhteistyö eri alan opiskelijoiden kesken sujui mutkattomasti toinen toiselta oppien.