Category Kulttuuri
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Suomessa asuu korkeakoulutettuja maahanmuuttajataustaisia osaajia, jotka ovat muuttaneet Suomeen puolison työn, avioliiton tai pakolaisstatuksen vuoksi. Heidän työllistymisensä koulutusta vastaaviin tehtäviin on tärkeää mietittäessä työvoiman lisäämistoimia. Lyhyelläkin harjoittelujaksolla, jossa pääsee tutustumaan suomalaiseen työkulttuuriin, voi olla tärkeä merkitys työllistymiseen. Harjoittelu auttaa maahanmuuttajataustaisia myös suomen työkielen kehittymisessä. Yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta harjoittelujaksoilla voi pienillä toimilla lisätä oman työyhteisön monimuotoisuutta. Oulun ammattikorkeakoulun SIMHE-tiimi otti ensimmäiset harjoittelijat vuonna 2022, ja sen jälkeen on ollut lukuisia korkeakoulutettuja tutustumassa suomalaiseen työelämään.
In this publication four case studies on the challenges of contemporary theatre in a changing technological environment is presented. The case studies are based on the experiences of four organizations involved in the project. The Azkuna Zentroa study will show how artistic residency programs help artists create and share knowledge. The Amsterdam-based theatre company De Toneelmakerij discusses narrative design and design thinking in their case study. The Saxion University of Applied Sciences Saxion XR lab case study introduces Design Thinking tools, which are essential in testbed design. The Estonian Academy of Arts case study provides an overview of two case studies that integrate telecommunication systems in the contemporary theatre environment and art.
Hybridituottaja 2026 -täydennyskoulutukset käynnistyvät kesällä 2024 osana Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulu2026:n yhteishanketta. Koulutukset pureutuvat tämän päivän tapahtumatuottajien tarvitsemiin digitaalisiin taitoihin hybriditapahtumien tuottamiseksi. Koulutusten suunnittelutyön pohjana on käytetty kartoitustyötä, johon haastateltiin suomalaisia kulttuurin digitaalisuuden parissa työskenteleviä ammattilaisia muun muassa television, teatterin ja festivaalien saralta. Kartoitustyön pohjalta koulutuksiin on nostettu keskeiseen asemaan digitaalisen asiakaskokemuksen kehittäminen. Täydennyskoulutuksessa tehdään yhteistyötä Oulu2026:n, Euroopan kulttuuripääkaupungin, kanssa ja opiskelijat voivat osallistua Oulu2026-projektien hybridituotantoihin työharjoitteluiden muodossa.
Vuoden 2023 aikana Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on organisaatiouudistuksen myötä saanut uusia raameja, henkilöstöä sekä painoalat, joihin toiminta kohdentuu. Vuosi 2024 jatkuu TKI-toiminnan kehittämisen parissa ja TKI-yksikkö on vahvistunut kolmella uudella johtavalla tutkijalla. Johtavat tutkijat kokosivat blogitekstiin hieman taustojaan ja ajatuksia Oamkin TKI-toiminnan tulevista kehityssuunnitelmista.
Blogitekstissä kuvataan mielen hyvinvoinnin keskeisiä piirteitä ja seuratanssia mielen hyvinvoinnin edistäjänä. Mielen hyvinvointi on ihmisen kokemus omasta hyvinvoinnistaan ja mielen tasapainosta. Mielen hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä ovat yhteydet toisiin ihmisiin ja niistä syntyvät yhteenkuulumisen ja yhteisöllisyyden kokemukset. Osallisuus ja läsnäolo ovat seuratanssin ydinasioita. Seuratanssikulttuurin tavoite on, ettei kukaan jää yhteisön ulkopuolelle. Se on myös mielen hyvinvoinnin edistämisen tavoite, sillä yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat keskeisiä mielen hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Seuratanssi on esimerkki siitä, että kulttuurin eri muotoja hyödyntämällä on mahdollista rakentaa kohtaamisia ja yhteyttä ihmisten välillä.
Viestintäalalla tarvitaan uutta näkemystä ja uusia taitoja, jotka liittyvät etenkin tekoälyyn, data- ja mobiilijournalismiin, podcastiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Oli väline, alusta tai kanava mikä tahansa, sisällön on oltava kiinnostavaa ja tavoitettavaa mutta myös palvelun luonteeseen sopivaa. Samalla on huolehdittava siitä, että tiedonvälitys säilyy luotettavana ja sävyltään oikeanlaisena. Digitaalinen turvallisuus on faktapohjaisen tiedon elinehto, aina tiedon hankinnasta sen säilyttämiseen ja jakamiseen. Journalistien ja muiden viestijöiden on pystyttävä suojaamaan itsensä, lähteensä ja työnsä sekä hallittava keinot ja välineet kyberuhkien ja disinformaation tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Vahvaa viestiä digisti -opas painottuu digitaaliseen viestintään ja vastaa edellä esitettyihin haasteisiin. Sekä työelämän käyttöön että oppikirjaksi tarkoitetun oppaan sisältö on saanut rakennuspuita viestinnän ammattilaisille suunnatun Vahva viesti -hankkeen työpajoista. Hanke toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulussa 1.8.2022–31.12.2023.
Lean itsessään ei ole tavoitetila, vaan antaa keinot rakentaa oppiva organisaatio. Lean koostuu arvojen sisäistämisestä, johtamisen, motivaation, kulttuurin, systeemiajattelun, erilaisten menetelmien ja tilanteen mukaan soveltamisen kokonaisuudesta. Kyse on ajattelu- ja toimintatavan muutoksesta. Oppivalle organisaatiolle muutos ja kehittäminen ovat normaali olotila. Oppiva organisaatio saadaan luotua vain sulauttamalla se organisaation tavaksi toimia. Tästä syystä oppiva organisaatio vaatii ylimmästä johdosta alkaen sitoutumisen ja toimintatapojen, sekä ajattelun muutoksen. Onnistuakseen tällainen muutos tarvitsee pohjakseen tiedon asiakkaasta ja nykytilanteesta, ja avuksi vahvan muutosprosessin.
Nordplus Ta ett snack! -hankkeen (2022–2024) toteuttamat yhteispohjoismaiset opintojaksot koostuvat suullisista harjoituksista virtuaalisesti Oamkin opiskelijoiden ja Högskolan Dalarnan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Jokaisen opintojakson lopussa järjestetään seminaaripäivät Suomessa tai Ruotsissa. Tavoitteena on motivoida ja rohkaista opiskelijoita käyttämään yhteisenä kielenä ruotsia erimaalaisten opiskelijoiden kanssa sekä tutustua naapurimaan kulttuuriin. Kantavana voimana hankkeessa on neljän opettajan välinen yhteisopettajuus.
This document is an overview and non-exhaustive treatment of technological theater from the past to the present. It aims to outline the historical and theoretical context necessary for the development of ACuTe, a collaborative project between performing arts and technology. The project is co-funded by the Creative Europe programme. The document is a scan report and tries to show the connections between modern developments and historical predecessors.
Pauliina Puurusen opinnäytetyöhön pohjautuvassa artikkelissa vertaillaan pesäpallolähetyksiä lääketieteen koulutuksiin ja selvitetään, mitä aiheita voi striimata. Opinnäytetyön aineistona on kaksi Ruudun miesten Superpesiksen Supermaanantailähetyksiä ja kaksi Terve Median kongressilivestriimikoulutusta. Yhteistä tarkastelluille tallenteille on muun muassa se, että ne on luotu tietylle kohdeyleisölle. Eroavaisuuksia löytyy tallenteiden välisissä kestoissa ja suunnittelussa. Striimaaminen vaikuttaisi soveltuvan hyvinkin erilaisiin tuotantoihin, kunhan ne vain toteutetaan oikein.
ESR-rahoitteisen SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan Oulun ammattikorkeakoulu saa hyvän kokonaisarvosanan erilaisia väyläopintoja pitkin tutkinto-opiskelijaksi tulleilta opiskelijoilta. Tämän on mahdollistanut monet erilaiset väylämahdollisuudet. Työelämästä tullaan jatkokouluttautumaan ammattikorkeakouluun, taustalla voi olla halu edetä uralla ja tavoitella unelmia. Oamkin tiedottamisella on suuri merkitys väylätyössä jo hakeutumisvaiheessa. Oulun ammattikorkeakoulussa väylät on erittäin hyvin suunniteltu, mutta kehitettävääkin löytyy. Huomioitavaa useissa vastauksissa oli väylä opintoja suorittaneiden positiivinen asenne ja kiitollisuus mahdollisuudesta päästä väylän kautta opiskelijaksi. Kehittämistyössä huomio on hyvä kiinnittää ohjaukseen, tietoteknisiin ratkaisuihin ja tiedottamiseen. Yleisarvosana Oamkille väyläopintojen toteuttamisesta on hyvä.
Korkeakouluilla on keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa ja innovaatiotoiminta puolestaan mahdollistaa hyvinvointiamme ylläpitävän, kestävän kasvun. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Jatkumo-hankkeessa kymmenen ammattikorkeakoulua on kehittänyt yhteisen toiminta- ja palvelumallin, jonka avulla ammattikorkeakoulut voivat yhä paremmin tuottaa yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitsemia palveluja. Mallin lisäksi hankkeen merkityksellisenä antina on ollut eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden yhteisen ymmärryksen muodostaminen erilaisten palvelujen roolista yhteiskunnan kehittämisessä.
Sara Potila ja Janine Nurkkala toteuttivat opinnäytetyön tutkielman ”Mobiilitasohyppelypelin 2D-hahmosuunnittelu: Mitä tulee ottaa huomioon, että hahmo on toteutettavissa useammalla graafikolla?” Blogiteksti nostaa esiin tutkielman merkittävimmät tulokset, miten yhteistyö sujuu tiimissä mutkitta ja miten saavutetaan tehokas ja toimiva tiimi, joka pystyy viemään peliprojektin maaliin. Keskeisenä osana on kertoa lukijalle, miten tunnistetaan epäterve ja terve konflikti, joiden luonteilla on selvät erot peliprojektin edistymisen kannalta. Aineistona on käytetty tiimityöskentelyyn ja projektin hallintaan pohjautuvaa kirjallisuutta ja verkkosivujen blogitekstejä. Johtopäätöksenä selviää, mihin tiimin muodostaessa kannattaa panostaa, että pelin kehitykselle haitallisien konfliktien riskiä minimoitaisiin.
Oulun ammattikorkeakoulun taiteellisessa toiminnassa käytetään MiMU-käsineitä, joiden avulla voidaan ohjata reaaliaikaisesti esittävän taiteen digitaalisia mediaelementtejä. Puettavan musiikkiteknologian avulla lähtökohtaisesti staattiset digitaaliset elementit heräävät eloon ja kommunikoivat esiintyjien kanssa. Käsinepohjaisilla digitaalisilla musiikki-instrumenteilla voidaan esiintyä liikkeeseen ja eleisiin perustuen. Jussi Tuohinon YAMK-opinnäytetyö tuo esille tapaustutkimuksena MiMU-käsineiden käyttötapauksia Oamkin taiteellisessa toiminnassa ja puettavan musiikkiteknologian historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta.
Lyhytvideopalvelu Tiktok on kasvava vaalikampanjoinnin väline. Vuoden 2023 eduskuntavaalit näkyivät alustalla hyökkäävän viestintätyylin ja debatoinnin kasvussa. Tiktokin avulla on mahdollista vaikuttaa etenkin nuoriin äänestäjiin, ja erityisesti Tiktokista on tullut nuorten äänien kalasteluun tärkeä väline. Kevään 2023 eduskuntavaalit lisäsivätkin yleistä poliittista vastakkainasettelua ja -keskustelua Tiktokissa marras-helmikuun välillä merkittävästi. Tämä selviää Aliisa Uusitalon opinnäytetyöstä, joka on tehty osana medianomin (AMK) tutkintoa Oulun ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin eduskuntavaaleissa 2023 ehdolle pyrkivien poliitikkojen ja puolueiden viestintää Tiktokissa laadullisen sisällönanalyysin ja määrällisen analyysin avulla. Opinnäytetyön tutkimusasetelma oli poikittaistutkimus.
Artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli saada selville Flow Festival -kävijän näkemyksiä tapahtuman vastuullisuudesta ja turvallisuudesta. Lisäksi tutkijat havainnoivat festivaalin vastuullisuutta ja turvallisuutta. Kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoitiin Webropolia käyttäen. Myös sisällönanalyysia käytettiin osaan aineistoa. Kaikkia vastuullisuuden osa-alueita pidettiin tärkeinä. Flow-festivaalikävijälle kierrätys, jätteiden vähentäminen sekä työntekijöiden turvallisuus ja oikeudenmukainen palkka ovat erittäin tärkeitä. Hiilijalanjäljen kompensaatiomahdollisuutta, alueen asukkaiden huomioimista tapahtuman järjestelyissä ja tuottojen ohjaamista hyväntekeväisyyteen hän ei pidä niin tärkeinä. Turvallisuutta hän pitää itsestäänselvyytenä ja suhtautuu omaan turvallisuuteensa huolettomasti.
Blogitekstissä kerrotaan kielten ja viestinnän opintojen opiskelijapalautteista ja niiden vaikutuksesta. Tarkastelun kohteina ovat olleet Oulun ammattikorkeakoulun vuosittainen opiskelijakysely, AVOP-palautteet, Kielikeskuksen teettämä niin sanottu OPS-kysely sekä uraseurantakysely. Palautteen pohjalta on ryhdytty kehittämistoimiin. Kielten ja viestinnän opintosisältöjä on kehitetty ja opintojaksojen arviointikriteerejä yhtenäistetty. Uusia, joustavia opintojaksototeutuksia on pilotoitu ja kielten ja viestinnän opiskeluun liittyviä käytäntöjä parannetaan, samoin tiedottamista Kielikeskuksen toiminnasta ja kielten ja viestinnän opintotarjonnasta. Palautetta antamalla opiskelijat voivat vaikuttaa kielten ja viestinnän opintoihin. Samalla he kartuttavat omaa osaamistaan tärkeässä työelämätaidossa.
Raportti käsittelee tutkimusta digitalisaation mahdollisuuksien ja uhkien välisestä jännitteestä Oulun ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin toimijoiden kokemusmaailmassa. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastattelujen ja kyselyn avulla, ja sen analyysissa käytettiin kriittistä lähilukua ja sisällönanalyysia. Vastaajien kokemukset tiivistyivät neljään ideaalityyppiin, joissa heijastuvat muutostoimijuuden toteutuminen ja kokemushorisontit: digitaalinen osaaja, positiivinen sopeutuja, epävarma selviytyjä ja toivonsa menettänyt. Tulosten perusteella digitalisaatiossa tulisi nostaa keskiöön kokemus osallisuudesta ja tunne elämän hallinnasta. Lisäksi tuloksissa korostuvat tarve muutostoimijuuden vahvistamiseen aidon korkeakouludemokratian ja päätöksenteon läpinäkyvyyden kautta.
Artikkeli kertoo Jenna Suutarin tekemästä opinnäytetyöstä ja sen tuloksista. Tärkeimpinä tuloksina tutkielmasta selviää se, että urheilumaailmassa tapahtuvat kannanotot ovat kasvussa entisestään, ja niihin myös kannustetaan yhä enemmän. Urheilijoiden kynnys osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun on Suutarin näkemyksen mukaan madaltunut. Työ sisältää aineistoja kolmesta eri kannanotosta, jotka tapahtuivat urheilumaailmassa.
Hiphop on sosiaalinen ja kulttuurinen kenttä, josta ammattilaisuus on vain pieni osa. Ilman sosiaalista näkökulmaa hiphop-tanssia on vaikea edes kutsua hiphopiksi. Hiphopin olemuksellisena ytimenä on alluusio eli sen sisältämät viittaukset ilmiön synnyttäneeseen kontekstiin, sen juuriin ja sosiaalisiin suhteellisuuksiin. Alluusio on itsessään estetiikkaa, joka luo hiphop-koreografialle sisältöä. Hiphopin toiminnallisena kehyksenä on puolestaan cipher eli ympyrämuodossa tapahtuva tanssitilanne. Cipher on demokraattinen rakenne, joka onnistuessaan takaa jokaisen osallistujan näkyväksi tulemisen. Hiphop-tanssissa sosiaalinen vuorovaikutus on keskeistä, ja liikkeiden tavoin se on harjoiteltava tekninen taito.
Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä.
Hiphop-tanssi on sosiokulttuurinen tuotos, joka kiinnittyy vahvasti etnisiin ja paikallisiin konteksteihin. Sekä pedagogisuus että performatiivisuus ovat syvällä hiphop-tanssin rakenteissa, historiassa ja juurissa, ja hiphopilla on selkeä paikkansa tanssinopetuksessa. Hiphop-tanssi on mustaa tanssia, vaikka globaalisti on olemassa myös ei-mustia hiphop-yhteisöjä. Hiphop-kulttuuri voidaan käsittää afrodiasporisen kulttuurin jatkumona, joka on syntynyt usean kulttuurin risteämässä. Hiphop-tanssin keskeinen funktio on kolonialismin purku eri näkökulmista, mutta samaan aikaan se on aina myös hauskanpitoa yhdessä.
Työpäivien ja -viikkojen aikaisella palautumisella on iso merkitys työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Jo pienillä päivittäisillä itsensä johtamisen keinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja -hyvinvointiin. Jokaisen tulee löytää itselle sopivat tavat ja keinot työstä palautumiseen ja aivojen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aivojen hyvinvoinnilla on merkittävä rooli työkyvyllemme nyt ja tulevaisuudessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, joka valottaa Oamkin kestävän kehityksen tiekartan valmistelua.
Mobiilijournalismi eli mojo on sisältöä, jota toimittaja tekee mobiililaitteella, kuten älypuhelimella. Kännykällä on ketterä raportoida, haastatella ja jakaa sisältöä yleisölle, jopa reaaliaikaisesti. Älypuhelin myös kulkee mukana sinne, jonne järeämpi tv-kalusto ei taivu. Oulun ammattikorkeakoulun Vahva viesti -hanke järjesti maaliskuussa 2023 viestinnän ammattilaisille suunnatun kaksipäiväisen työpajan, jossa pureuduttiin mojon ideaan ja kalustoon sekä käsikirjoittamiseen ja editointiin. Lopuksi osallistujat tekivät omat mojo-videonsa. Edellä kuvatun lisäksi blogissa kerrotaan mojon matkasta salonkikelpoiseksi sekä puntaroidaan sen etuja – nopeutta, helppoutta ja edullisuutta – suhteessa riskeihin, jotka liittyvät mis- ja disinformaatioon.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Jouko Tötterström. Hän valottaa Kulttuurin törmäyskurssin ideointia ja syntyä oman kokemusmaailmansa pohjalta.
Podcast on yhä suositumpi kerronnan väline ja uusi viestinnän muoto. Suomalaiset mediatalot ja viestijät ovat myös innostuneet podcastien tekemisestä. Journalisteille ja muille viestinnän ammattilaisille suunnatulle podcast-koulutukselle on suuri tarve Pohjois-Pohjanmaalla. Tähän tarpeeseen vastasi Oamkin Vahva viesti -hanke, joka järjesti kohderyhmälle suunnatun koulutuksen Oulussa loppuvuonna 2022. Kolmen päivän koulutuksen aikana osallistujat kuulivat podcastin tekemisen perusteista ja perehtyivät podcastin tekemiseen tarvittavaan tekniikkaan. Osallistujat myös aloittivat omien podcastiensa suunnittelun. Työpajojen jälkeen osallistujat ovat aloittaneet omien podcastiensa tekemisen käytännössä.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Riitta Tötterström. Hän kirjoittaa kulttuurialan eettisistä periaatteista.
Oulun ammattikorkeakoulun SelkoDigi-koulutuksen opiskelijoita pyydettiin kertomaan kokemuksiaan muutostaan digitaaliseen Suomeen sekä opiskelustaan SelkoDigi-koulutuksessa. Osa vastanneista koki digitaalisen Suomen aluksi hankalana ja epäilivät taitojaan opiskelun käynnistyttyä. Onnistumisen kautta minäpystyvyys kuitenkin vahvistuu, ja tässä prosessissa opettajalla on tärkeä rooli tarjota onnistumisen mahdollisuuksia uusia asioita opiskellessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan johtava viestintäasiantuntija Ville Koivuniemi ja viestintäasiantuntija Anne Aho. He kirjoittavat Oamkin yhteisvastuusta arjen toiminnoissa ja opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kädenjäljestä.
Blogitekstin tarkoituksena on tutkia hahmosuunnittelua videopeliprojektia varten. Tarkemmin määriteltynä tekstistä selviää muistettavan pelihahmon luomisen perusteet, ja kuinka piirtämisen lisäksi hahmosuunnittelussa vaaditaan laajaa taustatutkimusta sekä tietämystä visuaalisten periaatteiden psykologisista merkityksistä. Aineistona on käytetty hahmosuunnitteluun pohjautuvaa kirjallisuutta ja videopelikehitykseen erikoistuneen verkkosivuston blogitekstiä. Johtopäätöksinä hahmosuunnittelusta selviää, kuinka hahmon visuaalinen ilme rakentuu pelissä kerrottavan tarinan pohjalta alusta loppuun asti.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektisuunnittelija Eeva Suonperä ja projektipäällikkö Ritva Imppola. He kirjoittavat Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöistä ja ilmastotiekartasta.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kulttuurista osaamista voidaan kehittää myös MOOC-täydennyskoulutuksilla. Sairaanhoitajien esihenkilöiden ja opiskelijaohjaajien kulttuurista osaamista vahvistamalla parannetaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja opiskelijoiden integraatiota sosiaali- ja terveysalalle.
Moodle-oppimisympäristöön luodut koulutuskokonaisuuden voi jakaa Avointen oppimismateriaalien kirjaston (aoe.fi) kautta koulutusten järjestäjille avoimesti hyödynnettäväksi. Tämä kuitenkin sulkee pois mahdollisuuden yksittäisiltä aiheesta kiinnostuneilta suorittaa koulutuksen tai sen osia. Esimerkiksi yksittäisiä H5P-työkalulla laadittuja oppimistehtäviä voi monipuolisemmin jakaa avoimeen käyttöön kuin kokonaisen MOOC-koulutuksen.
Arbeta tillsammans -hankkeessa järjestettiin vuosina 2020-2022 ruotsin kielen koulutusta, joka keskittyi opiskelijoiden, työnhakijoiden ja hankkeessa mukana olevien organisaatioiden henkilökunnan suullisen kielitaidon vahvistamiseen ja positiivisen asenteen luomiseen ruotsin kieltä ja Pohjois-Ruotsia kohtaan. Sadat osallistujat saivat rohkeutta käyttää ruotsin kieltä suullisesti käytännön kielenkäyttötilanteissa. Palautteiden mukaan kielikoulutukseen osallistuneet suhtautuvat myönteisemmin ruotsin kieleen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Julkaisun tarkoitus on levittää tietoa Interreg Nord Arbeta tillsammans -hankkeen kielikoulutuksesta. Oamk vastasi hankkeessa ruotsin kielen kieli- ja kulttuurikoulutuksesta.