Category Kulttuuri
Turun yliopiston Brahea-keskuksen johtama tutkijaryhmä selvitti validointiin eli osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää käsitteistöä ja ohjeistusta ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa syksyllä 2020. Juuri julkaistun tutkimusartikkelin tulokset kuvaavat, miten Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakoulutus ja tanssinopettajakoulutus ovat Suomen osaamisperusteisimmat mitattuna osaamisen validointiin liittyvillä laatuindikaattoreilla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osaamisperusteinen opetussuunnitelma otettiin käyttöön pilottihankkeessa vuonna 2011 ja tanssinopettajakoulutuksessa vuonna 2020. Kun osaamisperusteista matkaa Oulun ammattikorkeakoulussa on tehty jo kymmenen vuotta, on hyvä pohtia, mihin ensiluokkainen tulos perustuu. Artikkelissa kuvataan Oamkin ammatillisessa opettajankoulutuksessa ja tanssinopettajakoulutuksessa tehtävää opetussuunnitelmatyötä ja pohditaan kehitystyön vaikutuksia käytännössä. Lopuksi kiinnitetään huomio tunnistettuihin haasteisiin ja tulevaan pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön osaamisen validointiin liittyen.
Opiskelijoilla on paljon annettavaa hankkeissa. Opiskelijat voivat tuoda uusia näkemyksiä ja raikkaita ideoita hanketoiminnan eri osa-alueille. Blogikirjoituksessa tuomme esille POTKE-hankkeen kautta, miten opiskelijoille voidaan antaa hankkeista mielekkäitä toimeksiantoja viestinnän eri osa-alueille. Koemme, että olemme hankkeessa saaneet laajan osaamispääoman käyttöömme opiskelijoiden kautta. Hanketyö voi tukea merkittävästi opiskelijan siirtymistä työelämään tarjoamalla mielekkäitä toimeksiantoja. Kannustamme hankkeissa pohtimaan, miten opiskelijat voivat olla niissä mukana.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.
Oulun ammattikorkeakoulun Game Lab tarjoaa erinomaisen monialaisen oppimisympäristön sellaiselle opiskelijalle, joka on kiinnostunut pelikehityksestä ja -tuottamisesta. Game Lab sijaitsee nykyisin Linnanmaan kampuksella. Game Lab -opinnot löytyvät Oamkin opinto-oppaasta ja ne ovat tarjolla ristiinopiskelun kautta myös yliopiston opiskelijoille.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakoulutuksen yksikönjohtaja Asko Karjalainen.
LoLa-järjestelmä mahdollistaa lähes viiveettömän etäyhteyden erinomaisella kuvan- ja äänenlaadulla pitkienkin välimatkojen etäisyydellä. Järjestelmän avulla voidaan esittää ja opettaa musiikin yhtyesoittoa reaaliaikaisesti. LoLa on käytössä kahdeksassa kulttuurialan koulutusta tarjoavassa ammattikorkeakoulussa Oulun ammattikorkeakoulu mukaan lukien. Tässä artikkelissa kerrotaan LoLan käyttöön liittyviä yleisiä ja erityisiä seikkoja.
Oulun ammattikorkeakoulussa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Jukka Kurttila.
Kokoomateos on kolmas Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurituottamisen ja luovan talouden (YAMK) Master-opiskelijaryhmän ja opettajien yhteistyönä laatima artikkelikokoelma kulttuurituottamisen ajankohtaisista aiheista. Teoksen sisältämien artikkelien teemoja ovat tuottajan työn keskeiset piirteet ja suhteet muihin professioihin, koronapandemian suora ja vahva vaikutus kulttuurialan toimintaan ja toimijoihin, ihmisten osallistaminen kulttuurin tekemiseen, kuluttamiseen ja kulttuuripalvelujen saavutettavuuteen, tarinallistaminen kulttuurin kuluttamisen houkuttelevuuden lisääjänä sekä digitalisoituvan kulttuurin haasteet ja mahdollisuudet. Jokainen artikkeli toimii itsenäisenä tekstinä, joten lukija voi halutessaan poimia niistä itseään kiinnostavimmat.
Oulun ammattikorkeakoulun taidekokoelma sisältää useita muotokuvia, jotka esittävät sekä Oamkin että sitä edeltäneiden oppilaitosten johtoa. Kuvien esittämät henkilöt ovat jääneet oppilaitoksen historiaan toisin kuin taiteilijat, jotka ovat maalauksia toteuttaneet. Nyt kun Linnanmaan kampukselle muuton jälkeen taidekokoelma on ripustettu uudestaan ovat useat teokset, kuten nämä muotokuvat, aikaisempaa paremmin esillä. Tästä syystä on aiheellista tuoda esille myös tekijöitä teosten taustalla, sillä kokoelmassa on usean nimekkään suomalaisen muotokuvamaalarin teoksia. Artikkelissa esitellään muutamia taiteilijoita sekä heidän teoksiaan Linnanmaan ja Kontinkankaan kampukselta.
Kolumnissa pohditaan tiedon saavutettavuutta ja sosiaalisen median vaikuttavuutta tiedon levittämisessä. Tiedon tuottamisen ja julkaisemisen lisäksi se on osattava jakaa oikeilla kanavilla tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa. Julkaisemalla voidaan tuoda esiin omaa ja organisaation asiantuntijuutta, mutta samalla jakaminen toimii markkinointina.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO saivat keväällä 2021 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa, jolla on tarkoitus lieventää koronan aiheuttamaa korkeakouluopiskelijoiden ahdinkoa. MOOD-hankkeessa OSAKO tekee yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa. Hanke tavoittelee opiskelijoita eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen tartutaan jo ennen opiskelun alkua. Hyvinvointistarttipakettiin kootaan tietoa elämän eri osa-alueilta. OHJY-hankkeessa on mukana Oamkin lisäksi 10 muuta toimijaa. Oamkin hanketoimenpiteet liittyvät verkossa tapahtuvan ohjauksen ja tuen kehittämisen kehittämällä Study Group -tuutorointia. Opiskelijat halutaan saada mahdollisimman pian opintojen alettua tuntemaan itsenä osaksi korkeakouluyhteisöä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla opiskelukavereita, joihin voi turvautua.
Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Vuonna 2021 alkavalle rahoituskaudelle ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin lisättiin työllistymisen laatua kuvaava mittari. Tämän lisäksi kyselyn avulla on mahdollista selvittää, kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen valmistunutta työelämässä. Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa tutkinto- ja alakohtaisesti valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Tiedot auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä. Alumnien vastaukset siitä, mitä ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he kannustavat nykyisiä opiskelijoita kehittämään, ovat erittäin arvokkaita sekä opiskelijoille että myös opetus- ja ohjaustyössä oleville. Kyselyjen tuloksia löytyy muun muassa vipunen.fi-palvelusta.
Keväällä 2021 SILTA-hankkeessa kartoitettiin opiskelijoiden, opettajien ja opinto-ohjaajien tietoisuutta väyläopinnoista. Tässä artikkelissa kuvataan kartoituksen tuloksia. Tulosten mukaan opinto-ohjaajaa merkittävämpi tuki väyläopinnoissa on omaopettajan tuki. Artikkelissa kuvataan myös, miten tietoisuutta väyläopinnoista voidaan lisätä ja tarjonnan kehittämistyötä tehdä yhdessä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajien sekä opiskelijoiden kanssa. SILTA-hankkeen tavoitteena on lisätä amk-opintojen näkyvyyttä ja kehittää toimintatapoja, joiden avulla ammatillisen toisen asteen opiskelija voi tutustua korkeakouluopintoihin. Lisäksi tavoitteena on lisätä oppilaitosten henkilöstön ymmärrystä, valmiuksia ja osaamista opintopolkujen rakentamisessa sekä opiskelijoiden tukemista väyläopintojen aikana. Hankkeessa hyödynnetään yhteistyöverkostoja ja myös Oamkin kumppanioppilaitosten kanssa toteutettavia opintoja muun muassa Highway-opintoja. Verkostoyhteistyö ja rohkeat pilotit lisännevät opiskelijoiden ja opettajien tietoisuutta väyläopinnoista.
Miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus korkeakoulussa toteutuvat ja miten niitä voidaan edistää? Artikkeli kartoittaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien huomioimista korkeakoulun toiminnassa erityisesti uraohjauksen näkökulmasta. Artikkelin kartoitus perustuu Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita koskevaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, toteutettuihin opiskelijapalautekyselyihin sekä opinto-ohjauksen dokumentteihin. Lisäksi kartoituksessa hyödynnettiin Oamkin sisäisiä julkaisemattomia dokumentteja sekä haastateltiin kolmea asiantuntijaa.
Kartoituksen tulosten avulla kehitetään sukupuolitietoista uraohjausta ja vahvistetaan erityisesti naisopiskelijoita hyödyttäviä opintojen aikaisia työelämäyhteistyön muotoja sekä korkeakoulujen tasa-arvo työtä. Jatkotoimenpiteiden tavoitteena on tuottaa käytänteitä, joilla lisätään ymmärrystä yhdenvertaisuuteen liittyvistä rakenteista ja mahdollisista tiedostamattomista tasa-arvoon liittyvistä vääristymistä käytänteissä. Uusien käytänteiden avulla edesautetaan erityisesti korkeakoulutettujen naisten urapolkuja ja yrittäjyyttä yhdessä työelämän kanssa.
Digipedagogiikka on nostettu Oulun ammattikorkeakoulussa keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Oamkissa vietetään parhaillaan digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan Oamkin vararehtori Jyrki Laitinen.
Olemme toimineet yli vuoden keskellä digiloikkaa, jota oli jo valmisteltu, mutta joka tuli nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Covid-19 on nopeuttajan nimi. Kolumnissa käsitellään digitaalisuuden aiheuttamia muutoksia työ- ja opiskelukulttuuriissa sekä virtuaalisten työtapojen vaikutusta organisaation ja johtamisen arkeen, työhyvinvointiin sekä yhteisöllisyyteen.
Blogitekstissä käsitellään matkailualan Tourist Experiences Next Door -webinaarin sisältöjä. Webinaarissa tarjottiin ajantasaista informaatiota rajat ylittävästä matkailusta ja sen tulevaisuudesta. Teemoja olivat kestävä matkailu, virtuaalimatkailu sekä autenttiset matkailija elämykset ja -kokemukset.
Koronapandemia on siirtänyt oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön verkkoon. Yhteiskehittämiseen pohjautuvia työpajoja voidaan järjestää sekä hybriditapahtumina että kokonaan verkossa. Onnistuneen verkkotyöpajan järjestämisessä pitää kuitenkin huomioida erilaisia asioita kuin perinteisissä tapahtumissa. Opiskelijoiden ja mikroyrittäjien yhteistyöllä tavoitellaan uusia kehittämisideoita yrityksille, työelämälähtöistä oppimista opiskelijoille ja yhteiskehittämisen mallien kokeilua oppilaitosnäkökulmasta.
Artikkelissa esitellään Oamk Journalin toimituskunnan jäsenet. Toimituskunta edistää Oamkin julkaisutoimintaa ja vastaa Oamk Journalin kehittämisestä. Iso osa sen työstä on arvioida ja kommentoida Oamk Journaliin tarjottavia julkaisuja.
On helppoa todeta se, minkä niin moni muukin on jo tämän vuoden aikana todennut: korona ja kokoontumisrajoitukset ovat muuttaneet vapaa-aikaamme ja työelämää täysin, emmekä voi nauttia kulttuuri- ja urheilutapahtumista kuten ennen. Kulttuurin saralla epidemian aiheuttamat tappiot ovat järkyttävät. Onkin aika silmäillä miten kulttuurialan kulurakenne ja tulot ovat rakentuneet. Esimerkiksi festivaaleja jouduttiin jättää järjestämättä, ja myös useat teatterit ovat lomauttaneet työntekijänsä, joten kuluttajat eivät pääse nauttimaan varsinkaan kotimaisesta viihteestä kuten aiemmin.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Tässä artikkelissa pohditaan verkostoitumista kulttuurituottamisessa eri näkökulmista. Aiheesta näkemyksiään kertovat haastatellut asiantuntijat. Paljonko verkostoitumisella voi vaikuttaa kulttuurialan eri hankkeiden ja projektien rahoitukseen? Mitkä ovat parhaat keinot verkostoitua, ja missä verkostoitumisen osa-alueissa kohdataan eniten haasteita? Näihin kysymyksiin vastasivat omasta näkövinkkelistään Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom, kaupunginosakulttuurin vastaava tuottaja Ville-Mikko Sikiö, kulttuurihyvinvoinnin vastaava tuottaja Jaana Potkonen ja Kulttuurikasarmi Hiukkavaara ry:n hallituksen puheenjohtaja Raimo Ahlroos.
Nyt tehtävillä päätöksissä liittyen kirjaston tiloihin ja muihin strategisiin ratkaisuihin on väistämättä vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksenteon tueksi täytyisi olla se kuuluisia kristallipallo, jotta tietäisi mitä velvoitteita kirjastolaitokselta ja taitoja työntekijöiltä tulevaisuudessa tullaan vaatimaan. Näköpiirissä on, että kirjastotyö tulee painottumaan yhä enemmän yli hallintokuntien ja eri sektoreiden väliseen yhteistyöhön. Myös kuntalaisia tulee osallistaa palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun enenevissä määrin. Lisäksi kirjastopalveluiden toimintaa ja palvelutuotantoa tulee osata arvioida eri näkökulmista.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Millaista on tehdä tanssia teollisuusrobotille ja mitä tuntemuksia robotit ihmisissä herättävät? Thomas Freundlich kertoo koreografin työstä tanssiteoksissa Actuator (2008) ja Human Interface (2012).
Digitalisaatio läpäisee parhaillaan yhteiskunnallisia rakenteita. Valtiovallan toimeenpanolla on tehty periaatepäätökset julkishallinnollisen avoimen tiedon jakamisen ja laajan saavutettavuuden toteuttamiseksi. Taidemuseot ovat innokkaasti mukana ottamassa käyttöön ajanmukaisia keinoja ja madaltamassa näin toiminnallaan eri lähtökohdista olevien ihmisten kynnystä tutustua uudenlaisiin tapoihin käyttää julkisia palveluita. Taidemuseoiden sisältötuotannossa työskentelevillä on tyypillisesti vahva humanistinen koulutustausta. Uusien teknologioiden omaksuminen keskeisiksi työvälineiksi tapahtuukin yleensä käytännön tekemisen kautta. Rakenteellisen muutoksen lähettiläänä taidemuseo instituutiona edellyttää näin ollen työntekijöiltään erityistä luovuutta ja joustavuutta.
Millaisia kokemuksia museoalan ammattilaisilla on opastettujen museokierrosten tarinallistamisesta? Tätä asiaa pohditaan artikkelin haastatteluissa monesta eri näkökulmasta.
Työyhteisöviestinnällä tarkoitetaan organisaatioiden sisällä tapahtuvaa tiedon ja kokemusten vaihtoa ja keskustelua, jota tarvitaan tehtävistä ja velvoitteista suoriutumiseen. Artikkelissa selvitetään, miten työyhteisöviestintä toimii kahdessa Suomen parhaat työpaikat 2020 -tutkimuksessa menestyneessä yrityksessä muutenkin kuin yksipuolisena tiedon jakamisena ja miksi henkilöstön sitouttaminen siihen on koettu molemmin puolin kannattavana.
Tässä artikkelissa syvennytään kaupunkiorganisaatioiden viestinnän muutokseen. Kimmokkeena tekstille toimi Oulun kaupungin julkaisema kaupunkimedia Mun Oulu, joka herätti jo ennen syntymäänsä tiukkaa keskustelua siitä, millaista verovaroin tuotettu sisältö voi olla – tai saa olla.
Podcast-sarjassa pohditaan sitä, kuinka eri alojen ammattilaisista saadaan irti mahdollisimman hyvin heidän paras osaamisensa, paras työpanoksensa? Ja kuinka tehdään mahdollisimman hienoa kulttuuria ja taidetta?
Kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta tai muista saavutettavuuden haasteista riippumatta. Tätä tarkoitusta varten monissa kunnissa on käytössä maksuton kulttuuripassi Kaikukortti. Kortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon.
Tapahtumat ovat kiinteä osa paikallista kulttuuritoimintaa. Niiden merkityksen tunnustaminen ei kuitenkaan ole aina ollut itsestään selvää. Viime vuosina tässä on tapahtunut selkeä muutos, ja tapahtumat kiinnostavat yhä enemmän niin kuntalaisia kuin päättäjiäkin.
Kulttuuri- ja taidealat kamppailevat niukkenevien resurssien parissa, ja toimijoiden on etsittävä uusia keinoja profiloitua erityisesti monikansallisten kaupallisten yritysten puristuksessa. Tarinallistaminen tarjoaa mahdollisuuksia positiiviseen brändäykseen, jonka kautta mitä erilaisimmat yritykset voivat erottautua globaalien markkinoiden massasta ja löytää juuri heidän toiminnastaan tai tuotteistaan kiinnostuneita asiakkaita.
Musiikin opetus asettaa erityisesti yhtyesoiton osalta erityisvaatimuksia etäopetussovelluksille. Luonnollisesti välittyvän äänen lisäksi verkkoyhteyksien pitäisi toimia luotettavasti mahdollisimman pienellä viiveellä eli latenssilla. Oulun ammattikorkeakoulussa otettiin 10 vuotta sitten ensiaskelia musiikin etäopetuksen haastavalla polulla. Millaista kehitystä alalla on viime vuosien aikana tapahtunut? Millä tavoin musiikin opettajat kokevat etäopetuksen lähiopetukseen verrattuna? Kuinka siirtyminen etäopetukseen on poikkeustilan myötä sujunut?