Category Liiketalous
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Psykologinen turvallisuus, luottamus ja dialogi ovat tärkeitä kehittyvässä työyhteisössä. Artikkelin tarkoituksena on tarkastella psykologista turvallisuutta, luottamusta ja dialogia sekä niiden merkitystä onnistuneessa yhteiskehittämisessä. Kun yhteisön jäsenet kokevat olonsa turvalliseksi, he voivat luottaa toisiinsa. Dialogissa työntekijät voivat ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan avoimesti ja kunnioittavasti. Onnistuneen yhteiskehittämisen toteutumiseen turvallisuuden ja luottamuksen sekä dialogin merkitys ovat oleellisia Yhteiskehittämisessä yksittäisen henkilön osaaminen muuttuu yhteisesti jaetuksi. Yhteisesti sovitut toimintatavat edistävät turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Tarvitaan myös joustavuutta, jota vahvistaa kaikkien toimijoiden kesken toimiva dialogi.
Droppi − Rohkeat droonikokeilut -hankkeessa haettiin drooneilla toteutettujen rohkeiden kokeilujen kautta kohteita, joissa miehittämättömien ilma-alusten avulla päästöjä ja energian käyttöä voidaan tehostaa. Kohteet valittiin noudattaen Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan kärkiteemoja. Hankkeesta tehtiin selvitys nykytilanteesta ja määriteltiin jatkotoimenpiteet hankkeen päättyessä. Hankkeessa toteutetut neljä droonikokeilua tehtiin Oulun, Kuusamon ja Ruukin alueella. Nämä kokeilut olivat elokuvakuvauspaikkojen etsintä, metsätaimien siirto drooneilla, satamakonttien kuvaus tekoälyä hyödyntäen sekä leikkuupuimurin käytön etäopetus. Kokeilut toivat erinomaista tietoa nykyteknologian käytettävyydestä sekä haasteista, joita olivat muu muassa tekoälyn soveltuvuus, droonien käytettävyys tämänkaltaisissa toiminnoissa sekä lainsäädännön rajoitukset droonien käytössä.
Positiivinen psykologinen pääoma on positiivisen organisaatiotutkimuksen käsite, jonka avulla voidaan kuvata yksilön tulevaisuususkoa, itseluottamusta ja resilienssiä. Psykologinen pääoma on tutkimusperustainen ja mitattava ominaisuus, joka tutkitusti on yhteydessä yksilöiden hyvinvointiin ja menestymiseen työelämän ja uran eri vaiheissa. Koska osaaminen vanhenee yhä nopeammin, on psykologinen pääoma keskeinen menestystekijä myös organisaatioille. Se auttaa hyödyntämään myös muita pääoman lajeja, kuten osaamispääomaa ja sosiaalista pääomaa. Psykologinen pääoma varmistaa oppimisen ja innovatiivisuuden myös muutoksessa. Psykologista pääomaa on mahdollista kehittää lyhyidenkin interventioiden avulla ja siihen vaikuttavat keskeisesti ihmislähtöinen johtaminen ja organisointi.
Vuoden 2023 aikana Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on organisaatiouudistuksen myötä saanut uusia raameja, henkilöstöä sekä painoalat, joihin toiminta kohdentuu. Vuosi 2024 jatkuu TKI-toiminnan kehittämisen parissa ja TKI-yksikkö on vahvistunut kolmella uudella johtavalla tutkijalla. Johtavat tutkijat kokosivat blogitekstiin hieman taustojaan ja ajatuksia Oamkin TKI-toiminnan tulevista kehityssuunnitelmista.
Viime vuosien kriisien mukanaan tuomat toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Muutokset edellyttävät yrityksiltä uudistumista ja uuden tiedon omaksuminen tapahtuu usein työn lomassa arjen kiireiden keskellä. Osaamisen ja muutosvalmiuden jatkuvalle kehittämiselle on kasvava tarve, johon ammattikorkeakoulut pystyvät luontevasti vastaamaan. MUUVI – Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio (React, Pohjois-Suomi) -hankkeen tulosjulkaisu luo katsauksen valtakunnallisen Yritysten muutoskumppanina -hankekokonaisuuden Pohjois-Suomen suuralueen toimenpiteisiin ja tuloksiin sekä tarjoaa kootusti vinkit ja linkit osaamisen ja toiminnan kehittämiseen yritysten hektisessä ja jatkuvasti muuttuvassa arjessa. Hankkeen tarjontaan kuului yrityksille suunnattuja mikro-opintoja, info- ja sparraustilaisuuksia sekä hyviä käytänteitä esiin nostava yritystarinakampanja. Lisäksi hankkeessa panostettiin ammattikorkeakoulun ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen.
Biotalouden arvonlisää voidaan nostaa resurssiviisaasti kiertotalouden keinoin. Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit (EAKR, 2020-2023) hankkeessa tehty kehitystyö biotalouden digitalisaation edistämiseksi vahvistaa alueen yritysten ja organisaatioiden tietoisuutta digitalisaation mahdollisuuksista. Blogikirjoituksessa on kuvattu hankkeen aikana tehtyä kehitystyötä, jonka myötä biotalouden digitalisaation kehitystyö voi tuoda ICT-alan yrityksille mahdollisuuksia kehittää biotalouden toimintoihin digitaalisia ratkaisuja, joiden myötä yritysten liiketoimintamahdollisuukset kasvavat. Blogissa on esiteltynä hankkeen aikana luodut sovellusten kaupallistamissuunnitelmat sekä nostettu esiin alueen potentiaali ja mahdollisuudet biotalouden ja digitalisaation yhteistyömahdollisuuksista.
Likis-lähiruokatapahtuma houkuttelee vuosittain tuhansia kävijöitä tutustumaan lähialueen viljelijöiden ja käsityöläisten tuotteisiin sekä osallistumaan tapahtuma-aktiviteetteihin Linnanmaan kampusalueella Oulussa. Syyskuussa 2023 kokeiltiin monialaista järjestämisyhteistyötä luonnonvara-alan agrologiopiskelijoiden sekä liiketalouden ja terveydenhoidon opiskelijoiden kanssa. Liiketalouden opiskelijat laativat tänä vuonna tapahtumalle markkinointisuunnitelman. Osaamisalojen välinen Likis-yhteistyö mahdollistaa opinnoissa hankittujen taitojen käytännön harjoittelun yhä useammalle opiskelijalle ja sitä halutaan jatkaa tulevinakin vuosina.
Lean itsessään ei ole tavoitetila, vaan antaa keinot rakentaa oppiva organisaatio. Lean koostuu arvojen sisäistämisestä, johtamisen, motivaation, kulttuurin, systeemiajattelun, erilaisten menetelmien ja tilanteen mukaan soveltamisen kokonaisuudesta. Kyse on ajattelu- ja toimintatavan muutoksesta. Oppivalle organisaatiolle muutos ja kehittäminen ovat normaali olotila. Oppiva organisaatio saadaan luotua vain sulauttamalla se organisaation tavaksi toimia. Tästä syystä oppiva organisaatio vaatii ylimmästä johdosta alkaen sitoutumisen ja toimintatapojen, sekä ajattelun muutoksen. Onnistuakseen tällainen muutos tarvitsee pohjakseen tiedon asiakkaasta ja nykytilanteesta, ja avuksi vahvan muutosprosessin.
TUOKIO – Turvallisuusosaamisen kasvattaminen palveluyrityksissä -hankkeen loppujulkaisu kokoaa yhteen hankkeen keskeisiä tuloksia ja tarjoaa esimerkkejä turvallisten ja vastuullisten palvelujen kehittämiseen. Hankkeen työpajoissa ja koulutuksissa yhdistettiin muotoiluajattelu, liiketoimintaosaaminen, turvallisuus ja vastuullisuus, ja tuettiin yritysten kykyä kehittää asiakkailleen turvallisia ja vastuullisia palveluja. Loppujulkaisu avaa palvelujen turvallisuutta ja vastuullisuutta asiakaslähtöisesti ja esittelee Tuokio turvallisuutta ja vastuullisuutta -työkalukortteja, jotka tarjoavat konkreettisia välineitä vastuullisuustekojen ja asiakkaan turvallisuuskokemuksen kehittämiseen.
Nordplus Ta ett snack! -hankkeen (2022–2024) toteuttamat yhteispohjoismaiset opintojaksot koostuvat suullisista harjoituksista virtuaalisesti Oamkin opiskelijoiden ja Högskolan Dalarnan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Jokaisen opintojakson lopussa järjestetään seminaaripäivät Suomessa tai Ruotsissa. Tavoitteena on motivoida ja rohkaista opiskelijoita käyttämään yhteisenä kielenä ruotsia erimaalaisten opiskelijoiden kanssa sekä tutustua naapurimaan kulttuuriin. Kantavana voimana hankkeessa on neljän opettajan välinen yhteisopettajuus.
Maatilojen kannattavuus on kiristynyt viime vuosina. Tuottajahinnat ovat pysyneet lähes samalla tasolla, vaikka tukimäärät ovat laskeneet ja tuotantopanosten kustannukset ovat kohonneet. Tiloilla etsitäänkin keinoja, joilla kannattavuuteen voidaan vaikuttaa. Kannattavan yrityksen neljä tärkeää tekijää ovat osaaminen, kannattavuus, yhteydet ja hyvinvointi. Osaaminen tulee pitää ajan tasalla, jotta yritys pystyy vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä raportissa esitellään toimintamalli, jossa opastetaan seuraamaan ja mittaamaan tilan toiminnan kannalta oleellisia asioita. Toimintamallissa kuvataan yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen. Toimintamallin tarkoituksena on mahdollistaa maito-, liha- ja viljatilan tilakohtainen johtamisprosessin kehittäminen ja käyttöönotto.
Hyvinvointipalvelujen tarve ja kuormittuneisuus ovat tunnistettuja haasteita. Digitaalisten hyvinvointipalvelujen avulla voidaan muun muassa sujuvoittaa palvelujen saavutettavuutta ja tehokkuutta. Toimivien digitaalisten hyvinvointipalvelujen tunnettuutta ja käyttöönottoa tulee kasvattaa merkittävästi. Se vaatii resursseja sekä markkinointistrategian, joka pohjautuu syvälliseen ymmärrykseen kohderyhmän käyttäytymisestä, asenteista ja motiiveista. Päivi Sipolan nuorten hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen markkinointiin liittyvässä YAMK-opinnäytetyössä luotiin markkinointistrategia nuorille suunnatun digitaalisen hyvinvointipalvelu Zekin tunnettuuden ja käyttöönoton parantamiseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Toimivista hyvinvointipalveluista tulisi viestiä nuorten lisäksi heitä tukeville ammattilaisille, tarjota tukimateriaalia sekä avata monipuolisia hyödyntämismahdollisuuksia.
Kuntosalien turvallisuus on tärkeä osa asiakaskokemusta. Turvallisuuteen vaikuttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Kerätyssä asiakastutkimuksessa sosiaaliset tekijät koettiin vähemmän tärkeiksi kuin fyysiset, jotka ovat helpoiten havaittavissa.
Merkittäviksi turvallisuustekijöiksi koettiin selkeä hinnoittelu ja sopimusehdot, ehjät kuntoilulaitteet, tapaturmavaaran minimointi, siisteys ja tilojen väljyys. Helppokäyttöinen kulkujärjestelmä, tietoturvasta huolehtiminen, luotettavuus, ystävällinen viestintä, nopea palautteeseen reagointi ja henkilökunnan läsnäolo nousivat myös esille. Blogiteksti perustuu Terhi Kallisen opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin kuntosalikävijän turvallisuuskokemuksen muodostumista ja kehittämistä palvelumuotoilua hyödyntämällä.
ESR-rahoitteisen SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan Oulun ammattikorkeakoulu saa hyvän kokonaisarvosanan erilaisia väyläopintoja pitkin tutkinto-opiskelijaksi tulleilta opiskelijoilta. Tämän on mahdollistanut monet erilaiset väylämahdollisuudet. Työelämästä tullaan jatkokouluttautumaan ammattikorkeakouluun, taustalla voi olla halu edetä uralla ja tavoitella unelmia. Oamkin tiedottamisella on suuri merkitys väylätyössä jo hakeutumisvaiheessa. Oulun ammattikorkeakoulussa väylät on erittäin hyvin suunniteltu, mutta kehitettävääkin löytyy. Huomioitavaa useissa vastauksissa oli väylä opintoja suorittaneiden positiivinen asenne ja kiitollisuus mahdollisuudesta päästä väylän kautta opiskelijaksi. Kehittämistyössä huomio on hyvä kiinnittää ohjaukseen, tietoteknisiin ratkaisuihin ja tiedottamiseen. Yleisarvosana Oamkille väyläopintojen toteuttamisesta on hyvä.
Korkeakouluilla on keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa ja innovaatiotoiminta puolestaan mahdollistaa hyvinvointiamme ylläpitävän, kestävän kasvun. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Jatkumo-hankkeessa kymmenen ammattikorkeakoulua on kehittänyt yhteisen toiminta- ja palvelumallin, jonka avulla ammattikorkeakoulut voivat yhä paremmin tuottaa yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitsemia palveluja. Mallin lisäksi hankkeen merkityksellisenä antina on ollut eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden yhteisen ymmärryksen muodostaminen erilaisten palvelujen roolista yhteiskunnan kehittämisessä.
Artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli saada selville Flow Festival -kävijän näkemyksiä tapahtuman vastuullisuudesta ja turvallisuudesta. Lisäksi tutkijat havainnoivat festivaalin vastuullisuutta ja turvallisuutta. Kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoitiin Webropolia käyttäen. Myös sisällönanalyysia käytettiin osaan aineistoa. Kaikkia vastuullisuuden osa-alueita pidettiin tärkeinä. Flow-festivaalikävijälle kierrätys, jätteiden vähentäminen sekä työntekijöiden turvallisuus ja oikeudenmukainen palkka ovat erittäin tärkeitä. Hiilijalanjäljen kompensaatiomahdollisuutta, alueen asukkaiden huomioimista tapahtuman järjestelyissä ja tuottojen ohjaamista hyväntekeväisyyteen hän ei pidä niin tärkeinä. Turvallisuutta hän pitää itsestäänselvyytenä ja suhtautuu omaan turvallisuuteensa huolettomasti.
Blogitekstissä kerrotaan kielten ja viestinnän opintojen opiskelijapalautteista ja niiden vaikutuksesta. Tarkastelun kohteina ovat olleet Oulun ammattikorkeakoulun vuosittainen opiskelijakysely, AVOP-palautteet, Kielikeskuksen teettämä niin sanottu OPS-kysely sekä uraseurantakysely. Palautteen pohjalta on ryhdytty kehittämistoimiin. Kielten ja viestinnän opintosisältöjä on kehitetty ja opintojaksojen arviointikriteerejä yhtenäistetty. Uusia, joustavia opintojaksototeutuksia on pilotoitu ja kielten ja viestinnän opiskeluun liittyviä käytäntöjä parannetaan, samoin tiedottamista Kielikeskuksen toiminnasta ja kielten ja viestinnän opintotarjonnasta. Palautetta antamalla opiskelijat voivat vaikuttaa kielten ja viestinnän opintoihin. Samalla he kartuttavat omaa osaamistaan tärkeässä työelämätaidossa.
Artikkelissa esitellään ”Kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio yrittäjyyskasvatuksessa. Case VÄKEVÄ-hanke” -opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli VÄKEVÄ-hanke ja siinä tuotettiin tietoa uuden yrittäjyyskasvatusstrategian jalkauttamista varten. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Oulun ammattikorkeakoulun opettajat ymmärtävät kansainvälisyyden, kestävän kehityksen ja digitalisaation, sekä minkälaiseksi he kokevat oman osaamisensa hankkeen teemoissa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä ja haastattelua. Kyselyn analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia vertailemalla liiketalouden opettajien vastauksia muiden toimialojen opettajien vastauksiin. Tuloksista kävi ilmi, että opettajat kokivat oman osaamisensa melko hyväksi kaikissa teemoissa, mutta kaikki käsitteet eivät olleet vastaajille tuttuja. Lisäksi osa käsitteistä ymmärrettiin eri tavoilla. Uutta yrittäjyyskasvatusstrategiaa jalkauttaessa tulee siis varmistaa, että opettajat ymmärtävät olennaiset käsitteet samalla tavalla sekä sen, miten kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Strategiaprosessit kehittyvät osallistavammaksi ja inhimillisemmäksi. Kehityksen myötä henkilöstö on avainasemassa strategisten tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisessa. Strategiatyöhön osallistamisesta on monenlaisia hyötyjä strategian, henkilöstön ja liiketoiminnan kehittymiselle sekä henkilöstön työhyvinvoinnille. Yrityksissä, joissa henkilöstöä on osallistettu strategiaprosessiin, sitoudutaan strategiaan enemmän, se tunnetaan paremmin ja se toteutuu todennäköisemmin. Henkilöstö kokee itsensä arvostetuksi ja motivoituneeksi sekä merkityksellisyyden tunne kasvaa. Asiakasymmärrys, innovaatiot, diversiteetti ja tuottavuus lisääntyvät, kun strategiasta tulee osa jokapäiväistä tekemistä ja kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen mukaisesti. Samalla henkilöstön luottamus, usko ja ymmärrys johtoon kasvaa.
Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä.
Työpäivien ja -viikkojen aikaisella palautumisella on iso merkitys työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Jo pienillä päivittäisillä itsensä johtamisen keinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja -hyvinvointiin. Jokaisen tulee löytää itselle sopivat tavat ja keinot työstä palautumiseen ja aivojen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aivojen hyvinvoinnilla on merkittävä rooli työkyvyllemme nyt ja tulevaisuudessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, joka valottaa Oamkin kestävän kehityksen tiekartan valmistelua.
Myyntikilpailuja hyödynnetään osana myynnin opetusta Suomessa ja maailmalla. Joulukuussa 2022 Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä järjestettiin ensimmäinen oma myyntikilpailu, Oulun Paras Myyjä. Myyntikilpailu on todentuntuinen tilanne myyntineuvottelun harjoitteluun. Oamkin opiskelijat osallistuivat osana Asiantuntijapalveluiden myynti -opintojaksoa. Kilpailu oli avoin muillekin Oamkin opiskelijoille. Kilpailussa opiskelijat saivat kehitettyä omaa myyntiosaamistaan ja uudenlaisen oppimiskokemuksen, myyntikokemuksen, yhteistyökumppani OP Oulun tarjoaman yrityscasen avulla.
Blogiteksti pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa haettiin vastauksia uuden digitaalisen palvelualustan suunnitteluun liikunta-alalla toimivalle yritykselle asiakaskokemuksen sujuvoittamiseen. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin siihen erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja siinä toteutettiin alustava suunnitelma kohdeyrityksen tulevasta digitaalisesta palvelualustasta ja sen käyttöön ottamisesta. Suunnitelman pohjalta yritys pystyy ottamaan käyttöönsä uuden digitaalisen palvelualustan, joka vastaa heidän ja heidän asiakkaiden tarpeisiin.
Autenttisuutta pidetään ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ydinulottuvuutena. Autenttisuuden osatekijät ovat itsetietoisuus, itsereflektio, autenttinen toiminta sekä autenttinen vuorovaikutus. Autenttisuus on humanistisen psykologian käsite, jota on tutkittu myös työelämässä ja johtamisessa, jossa sen on eri tavoin todettu olevan yhteydessä työhyvinvointiin. Autenttinen johtaminen on myös oma johtamisteoriansa, jotka tosin eivät välttämättä ole riittävän kattavia hyödynnettäväksi johtamisen ja organisoinnin kokonaisvaltaisena viitekehyksenä. Autenttisuus on kuitenkin ominaisuus, jota on tärkeä tukea esimerkiksi johtamisvalmennusten kautta. Johtajan autenttisuus edistää myönteistä vuorovaikutusta ja ilmapiiriä, ja auttaa sitä kautta vastaamaan moniin arkipäivän johtamisen haasteisiin.
TUOKIO-hanke vieraili Matkamessuilla 2023 tavoitteenaan verkostoitua, tavata asiantuntijoita, saada kouluttajakontakteja ja hankkia viimeisintä tietoa vastuullisuudesta ja alan trendeistä. Blogitekstissä tuodaan esiin kohokohtia Matkamessuilta: Vastuullisuuskilpailun finaali, vuoden 2023 merkittävimmät kuluttajatrendit ja keskeisiä havaintoja messujen puheenvuoroista ja tapaamisista. Vastuullisuus on kilpailuetu ja tulevaisuudessa matkailun ydintä. Ympäristövastuun lisäksi yrityksen on tarkasteltava sosiaalista ja taloudellista vastuuta. Etumatkaa saadakseen liikkeelle on lähdettävä nyt, ja kaikenkokoisilla teoilla on merkitystä.
Oulun ammattikorkeakoulun SelkoDigi-koulutuksen opiskelijoita pyydettiin kertomaan kokemuksiaan muutostaan digitaaliseen Suomeen sekä opiskelustaan SelkoDigi-koulutuksessa. Osa vastanneista koki digitaalisen Suomen aluksi hankalana ja epäilivät taitojaan opiskelun käynnistyttyä. Onnistumisen kautta minäpystyvyys kuitenkin vahvistuu, ja tässä prosessissa opettajalla on tärkeä rooli tarjota onnistumisen mahdollisuuksia uusia asioita opiskellessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan johtava viestintäasiantuntija Ville Koivuniemi ja viestintäasiantuntija Anne Aho. He kirjoittavat Oamkin yhteisvastuusta arjen toiminnoissa ja opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kädenjäljestä.
Syksyn 2022 aikana selvitettiin Oulun alueen korkeakouluopiskelijoiden sekä toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden asenteita ja suhtautumista yrittäjyyteen sekä yrittäjyysteemaisiin tapahtumiin. Opiskelijakyselyn tulosten perusteella suurin osa vastaajista oli ehdottomasti tai mahdollisesti kiinnostunut startup- tai muunlaisesta yrittäjyydestä. Yrittäjyys nähdään mahdollisuutena toteuttaa omanlaista elämää, mutta toisaalta kiinnostukseen vaikuttavat yrittäjyyden riskit sekä toimeentulon epävarmuus.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Kamula ja Lasse Haverinen.
Startup-ekosysteemit edistävät alueen osaamista, innovaatiotoimintaa ja elinvoimaisuutta. Artikkelin tavoitteena on tuoda esiin Oulun startup-ekosysteemiä tukevia hyviä käytänteitä ja kehitysehdotuksia benchmark-haastatteluihin pohjautuen. Hyvin toimivissa startup-ekosysteemeissä näyttäisi olevan yhteistä muiden muassa yritysten aktiivinen toiminta osana ekosysteemiä, julkisen sektorin ekosysteemiä koordinoiva rooli, toimijoiden sitouttaminen sekä toiminnan pitkäjänteisyys. Lisäksi toiminnan avoimuus ja yhteisöllisyys nousevat esiin startup-ekosysteemien kehittymistä tukevina piirteinä.
Artikkelissa käsitellään myyntijohtamista ja sen välttämättömyyttä yritysten toiminnan kannalta. Nykypäivän myyntijohtamista haastavat johdon odotukset, asetetut tavoitteet, strategia sekä henkilöstön kokemukset ja mietteet. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Myyntijohtamisen nykytilan kartoittaminen ja kehittäminen Oulun Osuuspankissa”, ja se on Henna Keräsen kypsyysnäyte. Opinnäytetyössä kartoitettiin toimeksiantajan myyntijohtamisen nykytilaa ja luotiin saatujen vastausten perusteella kehittämisideoita tulevaisuutta varten.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektisuunnittelija Eeva Suonperä ja projektipäällikkö Ritva Imppola. He kirjoittavat Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöistä ja ilmastotiekartasta.
Maahanmuuttajien kotoutumisen onnistumiseen Suomessa vaikuttaa merkittävästi, miten he pystyvät osallistumaan digitalisoituvan Suomen toimintaan kaikilla elämän alueilla. Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoitiin syksyllä 2022 selkokielinen digikoulutus, jonka tavoitteena oli parantaa koulutukseen osallistujien valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja arkielämän lisäksi korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Koulutus oli osa ESR-hanketta nimeltään Asiantuntijatason digitaidot selkokielellä – SelkoDigi, jonka tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden digitaalisia taitoja. Syksyllä 2021 käynnistyneessä hankkeessa on suunniteltu ja kartoitettu asiantuntijatasoisen digiosaamisen kriteeristö, jonka pohjalta kehitettiin kymmenen opintopisteen laajuinen, oppimisanalytiikkaa hyödyntävä verkko-oppimisympäristö Moodleen. Tekemällä oppimista ja ohjauksellisuutta painottava opetus toteutui kehittävällä työotteella suomi toisena kielenä -opettajan, digiopettajan ja tutoropettajien tiimityöskentelyn kautta oppiaineita integroiden. SelkoDigi-hanke päättyy 31.7.2023.