Yrittäjyys ja yrittäjämäiset taidot ovat merkityksellinen osa sosiaali- ja terveysalan opintoja ja työtä. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan Terwa-akatemiassa, jossa he saavat kokemusta projektioppimisesta sekä yrittäjyydestä monialaisissa tiimeissä työskennellen. Monialaisissa tiimeissä Terwa-opiskelijat sekä sotealan-opiskelijat saavat mahdollisuuden tuoda yhteen oman osaamisensa erilaisissa, yhdessä suunnitelluissa projekteissa. Haastattelimme Terwa-akatemian opiskelijoita sekä siellä opintojaan suorittaneita sote-alan opiskelijoita ja kuulimme heidän kokemuksiaan yhteistyöstä.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Hanna Alaniska.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea ja edistää korkeakoulutettujen naisten tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Tässä artikkelissa esitellään syksyn 2021 aikana hankkeessa toteutettuja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajoja sekä kartoituksia Oamkissa. Työpajat suunnattiin opiskelijoille, henkilökunnalle, työelämän edustajille sekä valtakunnalliselle NAU! -hankeverkostolle.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajojen vastaanotto oli erittäin myönteinen. Hankkeen työpajoilla onnistuttiin lisäämään tietoisuutta tasa-arvon nykytilasta ja syrjinnän ehkäisemisestä niin opiskelijan, henkilökunnan kuin koko korkeakoulun tasolla. Työpajoissa tarjottiin myös konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja tasa-arvo-osaamisen vahvistamiseksi.
Kartoituksissa nousi esiin vahva tarve koulutusmateriaalille, jota opettajat ja ohjaajat voisivat hyödyntää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopetuksessa. Hanke jatkaa työkalujen ja tasa-arvoisen mentorointimallin tuottamista sekä opettajien, opiskelijoiden että työelämän käyttöön.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tietojenkäsittelyn lehtori Sinikka Viinikka.
Vaikuttavuus esiin -hankkeessa Oulun ammattikorkeakoulu ja Nouseva Rannikkoseutu ry kehittävät maaseuturahaston hankkeiden vaikuttavuuden mittaamiseen erilaisia työkaluja ja mittareita yhdessä alueen toimijoiden kanssa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tässä artikkelissa on tarkasteltu, mitä mahdollisuuksia ekosysteemien hyödyntämisellä on yrittäjyystukien vaikuttavuuden arvioinnissa. Kentän käytännön toimijat näkevät isojakin mahdollisuuksia yhteistyössä ja yhteisissä tavoitteissa. Opiskelijat ovat kartoittaneet myös yritysten kokemuksia yhteistyön lisäämisestä hankkeiden avulla ja vastanneiden yritysten mukaan yhteisissä hankkeissa mahdollistuu verkostoituminen, toiminnan laajeneminen ja osaamisen kasvattaminen.
Suomen vapaa-ajan matkailu pohjautuu vahvasti luontoon ja luontoon liittyviin palveluihin. Tässä artikkelissa tarkastellaan LUOTA-hankkeessa kartoitettuja luontoperustaisia palveluja Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa kehitetään turvallisia palvelukokemuksia yhdessä palveluntarjoajien kanssa palvelumuotoilua käyttäen.
Luontoperustaisia palveluja ei sellaisenaan löydy virallisesta toimialaluokituksesta, vaan niitä esiintyy useammassa luokassa. Kartoituksen perusteella luontoperustaisia palveluita löytyy Pohjois-Pohjanmaan alueelta melko monipuolisesti. Koska luontoperustaisia palveluja ei ole määritelty yksiselitteisesti, niiden volyymistakaan ei ole tarkkaa tietoa. Hankkeessa tehty opinnäytetyö tuo arvokasta lisätietoa Pohjois-Pohjanmaan luontoperustaisista palveluista, niiden tarjoajista ja toiminnan volyymista.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii maahanmuuttajien vastuukorkeakouluna, johon kuuluu muun muassa koulutustarjonnan kehitystyö maahanmuuttajakohderyhmälle. Tärkeään rooliin ovat nousemassa työperäiset maahanmuuttajat ja erilaiset tukitoimet heidän yhteiskuntaan integroitumiseksi. Suomen kielen omaksuminen on äärimmäisen tärkeää työllistymisen ja muun arkielämän näkökulmasta. Työn ja opiskelun ohessa suoritettavat opinnot tulee olla ajasta ja paikasta riippumattomia, jolloin mahdollistuu koulutukseen osallistuminen. Oulun ammattikorkeakouluun syntyi digitaalinen alkeiskielitaidon kolmen opintojakson suuruinen kokonaisuus, jossa tarjottiin mahdollisuutta itsenäiseen opiskeluun ja kielen vakiinnuttamiseksi osaksi arkielämää. Kahdessa ensimmäisessä oli lisäksi opettajavetoista opetusta. Kolmas opintojakso oli täysin itsenäisesti suoritettava verkkokurssi, jossa samalla opiskelijoita motivoitiin suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja urapolkuaan sekä avattiin alueemme potentiaalia ja näkymiä hyvään tulevaisuuteen Pohjois-Suomessa.
Opiskelijoilla on paljon annettavaa hankkeissa. Opiskelijat voivat tuoda uusia näkemyksiä ja raikkaita ideoita hanketoiminnan eri osa-alueille. Blogikirjoituksessa tuomme esille POTKE-hankkeen kautta, miten opiskelijoille voidaan antaa hankkeista mielekkäitä toimeksiantoja viestinnän eri osa-alueille. Koemme, että olemme hankkeessa saaneet laajan osaamispääoman käyttöömme opiskelijoiden kautta. Hanketyö voi tukea merkittävästi opiskelijan siirtymistä työelämään tarjoamalla mielekkäitä toimeksiantoja. Kannustamme hankkeissa pohtimaan, miten opiskelijat voivat olla niissä mukana.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat eläneet omassa kielikuplassaan: englanninkielinen työyhteisö ja kommunikointi omalla äidinkielellä lähipiirin kanssa ovat poistaneet akuuttitarpeen suomen opiskelulta. Suomalainen työelämä ja yhteiskuntaan integroituminen edellyttävät kuitenkin hyvää suomen kielen taitoa.
Vuonna 2021 akateemisille osaajille suunnattiin eOSY – alkeissuomen verkkokoulutuskokonaisuus, joka koostui kolmesta alkeistasolta lähtevästä opintojaksosta: Aloita alkeista – suomea verkossa 1 & 2 ja Aloita alkeista – työelämän suomea verkossa. Opiskelu oli ripeätahtista, itseohjautuvaa ja omassa aikataulussa etenevää. Opintojaksojen suunnittelun perustana oli, että opiskelu onnistuu työn ohessa ja että suorituspalaute on välitöntä. Akateemisten osaajien alkeissuomen verkko-opetukselle on selkeä tarve ja palaute toteutuksista hyvää. Kielenoppiminen vaatii kuitenkin aina myös aikaa harjoittelulle.
Artikkelissa käsitellään opinnäytetyönä palvelumuotoilun menetelmillä toteutettua verkkosivuprototyypin kehittämistä. Palvelumuotoilun menetelmien avulla haluttiin vastata käyttäjien aitoihin tarpeisiin. Palvelumuotoiluprosessi pohjautui Design Councilin tuplatimanttimalliin ja siinä hyödynnettiin teoreettisen viitekehyksen laadintaa, Mystery Shopping -menetelmää, käyttäjäprofiileja, Brainstorming-menetelmää ja palvelupolkua. Verkkosivusto luotiin kotisivukoneella ja sen toteuttamiseksi tarvittiin osaamista myös brändäyksestä, digitaalisesta markkinoinnista ja graafisesta suunnittelusta logon luomiseksi.
LYSTI-hankkeessa vastataan työelämän vaatimukseen rakentamalla harjoittelulle uusi monialaisen harjoittelun malli. Monialaisessa harjoittelussa eri alojen opiskelijat yhdistävät osaamisena ja oppivat yhdessä tiiminä toteuttamalla yrityksen antaman projektin.
Hankkeesta on meneillään pilottivaihe. Opiskelijat suorittavat harjoittelua paikallisissa organisaatioissa ja samalla tutkitaan, miten monialainen harjoittelu toimii sekä miten opiskelijat sen kokevat. Samalla kerätään organisaatioiden kokemuksia ja kehitetään monialaisen harjoittelun mallia.
Harjoittelun vaikuttavuutta arvioidaan hankkeessa. Tavoitteena on, että opiskelijat ja organisaatiot kokisivat monialaisesta harjoittelusta olevan hyötyä oppimisen kannalta. Artikkelissa on käsitelty vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista sekä uudenlaista oppimisen näkökulmaa.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakoulutuksen yksikönjohtaja Asko Karjalainen.
Oulun ammattikorkeakoulussa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Jukka Kurttila.
Opiskelu voi tuntua työläältä ja luennot pitkiltä, joten opetukseen olisi hyvä välillä saada jotain vaihtelua. Yksi tapa sitouttaa opiskelijoita opiskeltaviin asioihin on aktivoida heitä miettimään ja ratkaisemaan opiskeltaviin sisältöihin liittyviä aivopähkinöitä. Tähän voidaan liittää myös tarinallisuus ja jopa huumori. Tätä lähestymistä käytetiin Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden opintojaksolla Perhe- ja perintöoikeus. Opintojakson toteuttamisen jälkeen kahden ryhmän opiskelijoilta kysyttiin heidän näkemyksiään siitä, millä tavalla tarinoihin sisältyvä huumori vaikutti opetustilanteeseen. Osoittautui, että opiskelijat kokivat käytetyn huumorin pääpiirteittäin positiiviseksi piirteeksi opetuksessa. Huomionarvoista on kuitenkin, että keskimäärin alhaisimmat arvot opiskelijat antoivat väitteille, joiden mukaan huumori olisi lisännyt opiskelumotivaatiota tai helpottanut asioiden ymmärtämistä. Opiskelijoiden näkemysten mukaan huumorilla on siis positiivisia vaikutuksia oppimistilanteisiin, mutta sen vaikutus oppimisprosessiin vaatii lisää tutkimusta.
Kolumnissa pohditaan tiedon saavutettavuutta ja sosiaalisen median vaikuttavuutta tiedon levittämisessä. Tiedon tuottamisen ja julkaisemisen lisäksi se on osattava jakaa oikeilla kanavilla tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa. Julkaisemalla voidaan tuoda esiin omaa ja organisaation asiantuntijuutta, mutta samalla jakaminen toimii markkinointina.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO saivat keväällä 2021 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa, jolla on tarkoitus lieventää koronan aiheuttamaa korkeakouluopiskelijoiden ahdinkoa. MOOD-hankkeessa OSAKO tekee yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa. Hanke tavoittelee opiskelijoita eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen tartutaan jo ennen opiskelun alkua. Hyvinvointistarttipakettiin kootaan tietoa elämän eri osa-alueilta. OHJY-hankkeessa on mukana Oamkin lisäksi 10 muuta toimijaa. Oamkin hanketoimenpiteet liittyvät verkossa tapahtuvan ohjauksen ja tuen kehittämisen kehittämällä Study Group -tuutorointia. Opiskelijat halutaan saada mahdollisimman pian opintojen alettua tuntemaan itsenä osaksi korkeakouluyhteisöä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla opiskelukavereita, joihin voi turvautua.
Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Vuonna 2021 alkavalle rahoituskaudelle ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin lisättiin työllistymisen laatua kuvaava mittari. Tämän lisäksi kyselyn avulla on mahdollista selvittää, kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen valmistunutta työelämässä. Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa tutkinto- ja alakohtaisesti valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Tiedot auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä. Alumnien vastaukset siitä, mitä ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he kannustavat nykyisiä opiskelijoita kehittämään, ovat erittäin arvokkaita sekä opiskelijoille että myös opetus- ja ohjaustyössä oleville. Kyselyjen tuloksia löytyy muun muassa vipunen.fi-palvelusta.
Keväällä 2021 SILTA-hankkeessa kartoitettiin opiskelijoiden, opettajien ja opinto-ohjaajien tietoisuutta väyläopinnoista. Tässä artikkelissa kuvataan kartoituksen tuloksia. Tulosten mukaan opinto-ohjaajaa merkittävämpi tuki väyläopinnoissa on omaopettajan tuki. Artikkelissa kuvataan myös, miten tietoisuutta väyläopinnoista voidaan lisätä ja tarjonnan kehittämistyötä tehdä yhdessä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajien sekä opiskelijoiden kanssa. SILTA-hankkeen tavoitteena on lisätä amk-opintojen näkyvyyttä ja kehittää toimintatapoja, joiden avulla ammatillisen toisen asteen opiskelija voi tutustua korkeakouluopintoihin. Lisäksi tavoitteena on lisätä oppilaitosten henkilöstön ymmärrystä, valmiuksia ja osaamista opintopolkujen rakentamisessa sekä opiskelijoiden tukemista väyläopintojen aikana. Hankkeessa hyödynnetään yhteistyöverkostoja ja myös Oamkin kumppanioppilaitosten kanssa toteutettavia opintoja muun muassa Highway-opintoja. Verkostoyhteistyö ja rohkeat pilotit lisännevät opiskelijoiden ja opettajien tietoisuutta väyläopinnoista.
Miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus korkeakoulussa toteutuvat ja miten niitä voidaan edistää? Artikkeli kartoittaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien huomioimista korkeakoulun toiminnassa erityisesti uraohjauksen näkökulmasta. Artikkelin kartoitus perustuu Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita koskevaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, toteutettuihin opiskelijapalautekyselyihin sekä opinto-ohjauksen dokumentteihin. Lisäksi kartoituksessa hyödynnettiin Oamkin sisäisiä julkaisemattomia dokumentteja sekä haastateltiin kolmea asiantuntijaa.
Kartoituksen tulosten avulla kehitetään sukupuolitietoista uraohjausta ja vahvistetaan erityisesti naisopiskelijoita hyödyttäviä opintojen aikaisia työelämäyhteistyön muotoja sekä korkeakoulujen tasa-arvo työtä. Jatkotoimenpiteiden tavoitteena on tuottaa käytänteitä, joilla lisätään ymmärrystä yhdenvertaisuuteen liittyvistä rakenteista ja mahdollisista tiedostamattomista tasa-arvoon liittyvistä vääristymistä käytänteissä. Uusien käytänteiden avulla edesautetaan erityisesti korkeakoulutettujen naisten urapolkuja ja yrittäjyyttä yhdessä työelämän kanssa.
Digipedagogiikka on nostettu Oulun ammattikorkeakoulussa keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Oamkissa vietetään parhaillaan digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan Oamkin vararehtori Jyrki Laitinen.
Olemme toimineet yli vuoden keskellä digiloikkaa, jota oli jo valmisteltu, mutta joka tuli nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Covid-19 on nopeuttajan nimi. Kolumnissa käsitellään digitaalisuuden aiheuttamia muutoksia työ- ja opiskelukulttuuriissa sekä virtuaalisten työtapojen vaikutusta organisaation ja johtamisen arkeen, työhyvinvointiin sekä yhteisöllisyyteen.
Blogitekstissä käsitellään matkailualan Tourist Experiences Next Door -webinaarin sisältöjä. Webinaarissa tarjottiin ajantasaista informaatiota rajat ylittävästä matkailusta ja sen tulevaisuudesta. Teemoja olivat kestävä matkailu, virtuaalimatkailu sekä autenttiset matkailija elämykset ja -kokemukset.
Koronapandemia on siirtänyt oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön verkkoon. Yhteiskehittämiseen pohjautuvia työpajoja voidaan järjestää sekä hybriditapahtumina että kokonaan verkossa. Onnistuneen verkkotyöpajan järjestämisessä pitää kuitenkin huomioida erilaisia asioita kuin perinteisissä tapahtumissa. Opiskelijoiden ja mikroyrittäjien yhteistyöllä tavoitellaan uusia kehittämisideoita yrityksille, työelämälähtöistä oppimista opiskelijoille ja yhteiskehittämisen mallien kokeilua oppilaitosnäkökulmasta.
Artikkelissa kerrotaan vastuullisuuden eri osa-alueista ruokaketjussa. Se tarjoaa alkutuottajille, elintarvikejalostajille, ammattikeittiöille ja kaupan alan toimijoille eväitä vastuullisuuden eri osa-alueiden tunnistamiseen, mittaamiseen ja johtamiseen sekä onnistuneeseen vastuullisuusviestintään. Lisäksi julkaisussa käsitellään ruokaketjun toimijoiden vastuullisuuteen liittyviä kehittämistarpeita.
Artikkelissa esitellään Oamk Journalin toimituskunnan jäsenet. Toimituskunta edistää Oamkin julkaisutoimintaa ja vastaa Oamk Journalin kehittämisestä. Iso osa sen työstä on arvioida ja kommentoida Oamk Journaliin tarjottavia julkaisuja.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
© 2024 Oamk Journal — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑