Category Luonnonvara-ala
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Perunatilan viljelykierron kehittämisellä voidaan parantaa maan kasvukuntoa. Perunan viljely tuo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia viljelykierron toteuttamiseen. Sopiva viljelykierto on aina tilakohtainen ja riippuu käytettävissä olevista resursseista.
Tämä blogikirjoitus perustuu havaintoihini, joita on kerääntynyt muun muassa opinnäytetyötä tehdessäni ja opintojen ohella sekä muutenkin maatalousalan menoa seurattuani. Tekstissä kerrotaan asiat, jotka pitää tehdä tai joihin pitää kiinnittää huomiota, kun päätetään ryhtyä kotieläintilalliseksi. Teksti on hyödyllinen etenkin maatalousalan toimijoille, jotka miettivät kasvintuotannosta siirtymistä eläintuotantoon.
Oulun ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen opiskelijat tekivät maaseutuyrityksen ympäristö- ja laatujohtamisen kurssilla ympäristö- ja laatukatselmuksen paikalliselle mikroyritykselle Naturest Oy:lle. Lisäksi he selvittivät mikroyrityksen mahdollisuuksia toimia vastuullisesti. Mikroyritys pystyy määrittelemään itse näkökulmansa vastuullisuuteen ja sen toteuttamiseen yrityksessä. Tällöin vastuullisuus lähtee yrittäjän arvopohjasta ja näkyy konkreettisina toimina yrityksen toiminnassa. Sertifikaattien avulla yritys pystyy osoittamaan vastuullisuuttaan asiakkaille, mutta vastuullisesti voi toimia myös ilman niitä.
Oulun ammattikorkeakoulussa agrologiopiskeluun kuuluvalla Nautakarjatalouden suunnittelu -opintojaksolla tehdään navetan toiminnallinen suunnitelma. Opiskelijat tekevät ryhmissä navetan pohja- ja asemapiirroksen. Suunnitelmassa huomioidaan sekä karjan että ihmisten tarpeet, helppohoitoisuus, muunneltavuus ja käytännöllisyys. MAA22KM-ryhmän opiskelijat saivat avukseen 4dBarnin Täyden kympin robottipihatto -verkkokurssin. Sen avulla pystyttiin suuntaamaan huomiota navetan toiminnallisessa suunnittelussa olennaisiin asioihin. Neljä ryhmää teki oman suunnitelmansa. Yhden ryhmän suunnitelma oli olemassa olevalle tilalle, ja muut tekivät suunnitelman alusta asti itse.
Droppi − Rohkeat droonikokeilut -hankkeessa haettiin drooneilla toteutettujen rohkeiden kokeilujen kautta kohteita, joissa miehittämättömien ilma-alusten avulla päästöjä ja energian käyttöä voidaan tehostaa. Kohteet valittiin noudattaen Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan kärkiteemoja. Hankkeesta tehtiin selvitys nykytilanteesta ja määriteltiin jatkotoimenpiteet hankkeen päättyessä. Hankkeessa toteutetut neljä droonikokeilua tehtiin Oulun, Kuusamon ja Ruukin alueella. Nämä kokeilut olivat elokuvakuvauspaikkojen etsintä, metsätaimien siirto drooneilla, satamakonttien kuvaus tekoälyä hyödyntäen sekä leikkuupuimurin käytön etäopetus. Kokeilut toivat erinomaista tietoa nykyteknologian käytettävyydestä sekä haasteista, joita olivat muu muassa tekoälyn soveltuvuus, droonien käytettävyys tämänkaltaisissa toiminnoissa sekä lainsäädännön rajoitukset droonien käytössä.
Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteessä vertailtiin perinteistä käsityönä tehtävää kammiomittausmenetelmää ja automaattista mittauskammiota kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseksi turvemaalla. Kammiomittausmenetelmää testattiin turvemaan koekentällä, jossa Luonnonvarakeskus tutki eri muokkausmenetelmien vaikutusta turvemaan kasvihuonekaasupäästöihin. Automaattikammion suunnitteli ja rakensi Oamkin agrologiopiskelija Iikka Jurva osana opinnäytetyötään. Tulokset osoittavat, että automaattinen mittauskammio tuottaa yksityiskohtaisempia tuloksia kuin perinteisempi kammiomittaus. Automaattikammio havaitsee herkemmin erot kasvihuonekaasupäästöissä eri kylvömenetelmien välillä. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä toistaa kenttäkoe intensiivimittauksella eloperäisten peltojen kasvihuonekaasupäästöjen selvittämiseksi tarkemmin.
Blogitekstissä käsitellään metsäalan vetovoimaa ja alan yritysten henkilöstösuunnittelua yrittäjien näkökulmasta. Metsäalan haasteena on ollut löytää motivoituneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka pysyvät yrityksessä ja alalla. Haaste heijastuu myös yrittäjien resursseihin ja työn laatuun henkilöstön vaihtuvuuden kautta. Metsäala on tärkeä kotimaiselle energiantuotannolle ja huoltovarmuudelle, joten alan vetovoimaisuuden parantaminen on tärkeää.
Vuoden 2023 aikana Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on organisaatiouudistuksen myötä saanut uusia raameja, henkilöstöä sekä painoalat, joihin toiminta kohdentuu. Vuosi 2024 jatkuu TKI-toiminnan kehittämisen parissa ja TKI-yksikkö on vahvistunut kolmella uudella johtavalla tutkijalla. Johtavat tutkijat kokosivat blogitekstiin hieman taustojaan ja ajatuksia Oamkin TKI-toiminnan tulevista kehityssuunnitelmista.
Blogitekstissä käsitellään siiliorakasta (Hericium erinaceus) ja sen sisältämiä bioaktiivisia komponentteja. Tekstissä avataan bioaktiivisten komponenttien terveysvaikutuksia ja niiden tärkeyttä ravintolisissä. Lisäksi pohditaan, mikä vaikuttaa bioaktiivisten komponenttien määrään ja biologiseen tehokkuuteen. Komponenttiensa ansiosta siiliorakkaalla on todella paljon arvoa ravintolisämarkkinoilla. Tulevaisuudessa siiliorakasta voidaan kenties hyödyntää myös lääketieteessä. On kuitenkin muistettava, että vaaditaan lisää tutkimustietoa ennen kuin mitään terveysvaikutuksia voidaan todeta varmoiksi. Teoriapohjana käytetään tutkimuksia ja omia kokemuksia.
Viime vuosien kriisien mukanaan tuomat toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Muutokset edellyttävät yrityksiltä uudistumista ja uuden tiedon omaksuminen tapahtuu usein työn lomassa arjen kiireiden keskellä. Osaamisen ja muutosvalmiuden jatkuvalle kehittämiselle on kasvava tarve, johon ammattikorkeakoulut pystyvät luontevasti vastaamaan. MUUVI – Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio (React, Pohjois-Suomi) -hankkeen tulosjulkaisu luo katsauksen valtakunnallisen Yritysten muutoskumppanina -hankekokonaisuuden Pohjois-Suomen suuralueen toimenpiteisiin ja tuloksiin sekä tarjoaa kootusti vinkit ja linkit osaamisen ja toiminnan kehittämiseen yritysten hektisessä ja jatkuvasti muuttuvassa arjessa. Hankkeen tarjontaan kuului yrityksille suunnattuja mikro-opintoja, info- ja sparraustilaisuuksia sekä hyviä käytänteitä esiin nostava yritystarinakampanja. Lisäksi hankkeessa panostettiin ammattikorkeakoulun ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen.
Biotalouden arvonlisää voidaan nostaa resurssiviisaasti kiertotalouden keinoin. Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit (EAKR, 2020-2023) hankkeessa tehty kehitystyö biotalouden digitalisaation edistämiseksi vahvistaa alueen yritysten ja organisaatioiden tietoisuutta digitalisaation mahdollisuuksista. Blogikirjoituksessa on kuvattu hankkeen aikana tehtyä kehitystyötä, jonka myötä biotalouden digitalisaation kehitystyö voi tuoda ICT-alan yrityksille mahdollisuuksia kehittää biotalouden toimintoihin digitaalisia ratkaisuja, joiden myötä yritysten liiketoimintamahdollisuukset kasvavat. Blogissa on esiteltynä hankkeen aikana luodut sovellusten kaupallistamissuunnitelmat sekä nostettu esiin alueen potentiaali ja mahdollisuudet biotalouden ja digitalisaation yhteistyömahdollisuuksista.
Selkeillä ja ajantasaisilla työohjeilla voidaan taata vasikkakasvattamossa kasvatettaville vasikoille tasavertaiset mahdollisuudet kasvaa tuottaviksi lihanaudoiksi. Työohjeiden avulla parannetaan työntekijöiden työturvallisuutta ja töiden sujuvuutta.
Työohjeiden laatimisprosessi on aikavievää, joten projektiin sitoutumisen ja halun tulee lähteä yritykseltä.
Likis-lähiruokatapahtuma houkuttelee vuosittain tuhansia kävijöitä tutustumaan lähialueen viljelijöiden ja käsityöläisten tuotteisiin sekä osallistumaan tapahtuma-aktiviteetteihin Linnanmaan kampusalueella Oulussa. Syyskuussa 2023 kokeiltiin monialaista järjestämisyhteistyötä luonnonvara-alan agrologiopiskelijoiden sekä liiketalouden ja terveydenhoidon opiskelijoiden kanssa. Liiketalouden opiskelijat laativat tänä vuonna tapahtumalle markkinointisuunnitelman. Osaamisalojen välinen Likis-yhteistyö mahdollistaa opinnoissa hankittujen taitojen käytännön harjoittelun yhä useammalle opiskelijalle ja sitä halutaan jatkaa tulevinakin vuosina.
Lean itsessään ei ole tavoitetila, vaan antaa keinot rakentaa oppiva organisaatio. Lean koostuu arvojen sisäistämisestä, johtamisen, motivaation, kulttuurin, systeemiajattelun, erilaisten menetelmien ja tilanteen mukaan soveltamisen kokonaisuudesta. Kyse on ajattelu- ja toimintatavan muutoksesta. Oppivalle organisaatiolle muutos ja kehittäminen ovat normaali olotila. Oppiva organisaatio saadaan luotua vain sulauttamalla se organisaation tavaksi toimia. Tästä syystä oppiva organisaatio vaatii ylimmästä johdosta alkaen sitoutumisen ja toimintatapojen, sekä ajattelun muutoksen. Onnistuakseen tällainen muutos tarvitsee pohjakseen tiedon asiakkaasta ja nykytilanteesta, ja avuksi vahvan muutosprosessin.
Nordplus Ta ett snack! -hankkeen (2022–2024) toteuttamat yhteispohjoismaiset opintojaksot koostuvat suullisista harjoituksista virtuaalisesti Oamkin opiskelijoiden ja Högskolan Dalarnan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Jokaisen opintojakson lopussa järjestetään seminaaripäivät Suomessa tai Ruotsissa. Tavoitteena on motivoida ja rohkaista opiskelijoita käyttämään yhteisenä kielenä ruotsia erimaalaisten opiskelijoiden kanssa sekä tutustua naapurimaan kulttuuriin. Kantavana voimana hankkeessa on neljän opettajan välinen yhteisopettajuus.
Oulun kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämispalvelua ollaan uudistamassa. Uudistus koskee Oulun kaupungin oululaisille maa- ja metsätiloille tarjoamaa maaseutuelinkeinojen kehittämisrahaa. Jonna Roinisen YAMK-opinnäytetyössä etsittiin palvelumuotoilun menetelmin kehittämispalvelulle uusia rahoituskohteita. Uusi kehittämispalvelumalli kannustaa oululaisia maatiloja toiminnan kehittämiseen sekä maatalousyrittäjien, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen. Uudet rahoituskohteet mahdollistavat kehittämisrahan paremman vaikuttavuuden ja käyttöasteen.
Kierrätystä ja kiertotaloutta voidaan edistää merkittävästi digitalisaation ja uusien teknologioiden avulla. Tässä artikkelissa perehdytään siihen, millaisia ratkaisuja Pohjois-Pohjanmaalla on kehitetty kierrätyksen edistämiseen teknologioita ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Yhtenä esimerkkinä esitellään Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit -hankkeessa kehitetty LajitteluNeuvo-mobiilisovellus. Artikkelissa on avattu myös ajankohtaisia aiheita jätehuollon ja kierrätyksen saralta koko Suomen laajuisesti, sillä jotta voimme saavuttaa Euroopan unionin asettamat velvoitteet yhdyskuntajätteen kierrätyksen osalta, on jätteen kierrätystä tehostettava merkittävästi.
Maatilojen kannattavuus on kiristynyt viime vuosina. Tuottajahinnat ovat pysyneet lähes samalla tasolla, vaikka tukimäärät ovat laskeneet ja tuotantopanosten kustannukset ovat kohonneet. Tiloilla etsitäänkin keinoja, joilla kannattavuuteen voidaan vaikuttaa. Kannattavan yrityksen neljä tärkeää tekijää ovat osaaminen, kannattavuus, yhteydet ja hyvinvointi. Osaaminen tulee pitää ajan tasalla, jotta yritys pystyy vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä raportissa esitellään toimintamalli, jossa opastetaan seuraamaan ja mittaamaan tilan toiminnan kannalta oleellisia asioita. Toimintamallissa kuvataan yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen. Toimintamallin tarkoituksena on mahdollistaa maito-, liha- ja viljatilan tilakohtainen johtamisprosessin kehittäminen ja käyttöönotto.
Blogikirjoituksessa esitellään Suomen ympäristökeskuksen laatima kuntien kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen arvioinnin skenaariotyökalu ALasSken. Työkalu tukee kuntien ilmastotyötä ja tavoitteiden asettelua, koska sen avulla voidaan arvioida kunnan tulevaisuuden päästökehitystä eri sektoreilla sekä tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet.
Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa kehitetty Ympäristökioski-sovellus julkaistiin joulukuussa 2022. Käyttöönottoa edelsi hosting-palvelujen kartoitus ja vertailu sekä lopullinen päätös palvelun käyttöönotosta yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. Hosting-palvelun tilaus ja käyttöönotto tehtiin yhteistyössä Oulun yliopiston ICT-palveluiden kanssa. Käyttöönoton jälkeen käynnistyi ylläpitovaihe, joka kattaa kaikki ohjelmiston ylläpidon osa-alueet. Ympäristöviisas viljelijä -hanke päättyi kesäkuussa 2023. Palvelimen, sovelluksen ja käyttäjätiedot sisältävän tietokannan ylläpito luovutettiin ProAgria Oululle.
Bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan osaamistarvekartoitus Pohjois-Suomessa toimiville alan yrityksille suunnatulla kyselyllä toteutettiin keväällä 2021. Kyselyssä bio- ja kiertotalousalalla toimivia yrityksiä pyydettiin arvioimaan osaamistarpeita, joihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota alan täydennyskoulutuksessa ja jatkuvassa oppimisessa. Selvityksen tuloksia käytetään Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen sisältöjen ja toteutustapojen suunnittelussa. Bio- ja kiertotalouden toimialalla tunnistettiin Pohjois-Suomessa toimivan 76 yritystä, joista 17 vastasi kyselyyn. Vastausten mukaan lisää osaamista tarvitaan erityisesti hukkalämpöjen hyödyntämiseen, energian käytön tehostamiseen sekä teollisuuden orgaanisten ja epäorgaanisten sivuvirtojen hyödyntämiseen osana yrityksen raaka-ainevalikoimaa. Valmistusprosesseihin liittyen erotusprosessien osaamista pidettiin tärkeänä. Mikrobiologian perusteet, biokemiallisten prosessien, biojalostamokonseptien ja mekaanisten operaatioiden osaaminen ovat yritysten näkökulmasta myös tärkeitä osaamisalueita. Alan toimintaa ohjaavan ympäristölainsäädännön osaaminen koettiin tärkeäksi. Erilaisten analyysitekniikoiden, kuten spektrometrian ja kromatografian osaaminen muun muassa laadun seurannassa ja kehittämisessä nousivat vastauksissa esille. Myös prosessidynamiikkaan, automaatiojärjestelmiin ja säätötekniikkaan liittyviä osaamistarpeita bio- ja kiertotalousalan yritykset toivat esille vastauksissaan. Yritykset ovat erityisen kiinnostuneita hankeyhteistyöstä tutkimuksessa ja koulutuksessa korkeakoulujen kanssa. Vastauksissa nousi esille useita jo käytössä olevia yhteistyömuotoja, kuten opinnäytetyöt, harjoittelupaikat sekä hackathontyyppiset tilaisuudet.
ESR-rahoitteisen SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan Oulun ammattikorkeakoulu saa hyvän kokonaisarvosanan erilaisia väyläopintoja pitkin tutkinto-opiskelijaksi tulleilta opiskelijoilta. Tämän on mahdollistanut monet erilaiset väylämahdollisuudet. Työelämästä tullaan jatkokouluttautumaan ammattikorkeakouluun, taustalla voi olla halu edetä uralla ja tavoitella unelmia. Oamkin tiedottamisella on suuri merkitys väylätyössä jo hakeutumisvaiheessa. Oulun ammattikorkeakoulussa väylät on erittäin hyvin suunniteltu, mutta kehitettävääkin löytyy. Huomioitavaa useissa vastauksissa oli väylä opintoja suorittaneiden positiivinen asenne ja kiitollisuus mahdollisuudesta päästä väylän kautta opiskelijaksi. Kehittämistyössä huomio on hyvä kiinnittää ohjaukseen, tietoteknisiin ratkaisuihin ja tiedottamiseen. Yleisarvosana Oamkille väyläopintojen toteuttamisesta on hyvä.
Korkeakouluilla on keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa ja innovaatiotoiminta puolestaan mahdollistaa hyvinvointiamme ylläpitävän, kestävän kasvun. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Jatkumo-hankkeessa kymmenen ammattikorkeakoulua on kehittänyt yhteisen toiminta- ja palvelumallin, jonka avulla ammattikorkeakoulut voivat yhä paremmin tuottaa yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitsemia palveluja. Mallin lisäksi hankkeen merkityksellisenä antina on ollut eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden yhteisen ymmärryksen muodostaminen erilaisten palvelujen roolista yhteiskunnan kehittämisessä.
Blogikirjoitus käsittelee Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2023 julkaisemia kuntien ja maakuntien kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästötietoja. Päästölaskelmat kattavat hyödykkeiden, palveluiden ja tuotteiden kulutuksen. Mukana ovat myös julkisten hankintojen ja investointien päästöt. Kirjoituksessa tarkastellaan maakunnallista aineistoa, eroavaisuuksia sekä keinoja päästöjen vähentämiseen.
Blogitekstissä kerrotaan kielten ja viestinnän opintojen opiskelijapalautteista ja niiden vaikutuksesta. Tarkastelun kohteina ovat olleet Oulun ammattikorkeakoulun vuosittainen opiskelijakysely, AVOP-palautteet, Kielikeskuksen teettämä niin sanottu OPS-kysely sekä uraseurantakysely. Palautteen pohjalta on ryhdytty kehittämistoimiin. Kielten ja viestinnän opintosisältöjä on kehitetty ja opintojaksojen arviointikriteerejä yhtenäistetty. Uusia, joustavia opintojaksototeutuksia on pilotoitu ja kielten ja viestinnän opiskeluun liittyviä käytäntöjä parannetaan, samoin tiedottamista Kielikeskuksen toiminnasta ja kielten ja viestinnän opintotarjonnasta. Palautetta antamalla opiskelijat voivat vaikuttaa kielten ja viestinnän opintoihin. Samalla he kartuttavat omaa osaamistaan tärkeässä työelämätaidossa.
Oulun ammattikorkeakoulun Prinlab-tiimi tutkii ja kehittää CoRoSect-hankkeessa yhdessä eurooppalaisten yhteistyökumppanien kanssa uudenlaista hyönteiskasvatuksen automaatiokokonaisuutta hyönteistiloille. Hanke on kolmivuotinen ja on saanut rahoituksensa Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020. Hankkeeseen osallistuvilla kumppaneilla on hankkeeseen tarvittavaa erilaista erityisosaamista. Oamkin hankeryhmä antaa hankkeeseen oman panoksensa erityisesti anturitekniikan ja mittausjärjestelmien osalta.
Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä.
Työpäivien ja -viikkojen aikaisella palautumisella on iso merkitys työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Jo pienillä päivittäisillä itsensä johtamisen keinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja -hyvinvointiin. Jokaisen tulee löytää itselle sopivat tavat ja keinot työstä palautumiseen ja aivojen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aivojen hyvinvoinnilla on merkittävä rooli työkyvyllemme nyt ja tulevaisuudessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, joka valottaa Oamkin kestävän kehityksen tiekartan valmistelua.
Oamk Highway tarjoaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa ammattikorkeakouluopintoja toisen asteen aikana ja tätä kautta hankkimaan suoraan opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta. Luonnonvara-alan Highway koostuu kolmesta viiden opintopisteen kurssista. Kaksi kursseista on pakollisia ja yhden opiskelija saa valita oman kiinnostuksensa mukaan. Toteutukset on rakennettu siten, että opiskelija pystyy suorittamaan ne itsenäisesti tutustumalla aineistoon ja katsomalla nauhoitteita. Kurssien avulla opiskelija saa kosketuspinnan luonnonvara-alan koulutustarjontaan ja pääsee testaamaan omaa kiinnostustaan alaan.
KV-farmari-hankkeessa suomalaiset maatilayrittäjät lähtevät 1‒2 viikon jaksoille ulkomaisille tiloille osallistumaan kohdetilan toimintaan ja oppimaan sen käytänteistä. Vastavuoroisesti he voivat ottaa vastaan ulkomaisen yrittäjän omalle tilalleen. Tätä edistämään hankkeessa koottiin Suomi-paketti, joka esittelee suomalaista maataloutta ja maidontuotantoa pohjoisissa olosuhteissa. Lisäksi tarkemmassa esittelyssä on kuusi erilaista KV-farmari-hankkeessa mukana olevaa tilaa ja yrittäjää eri puolilta Itä- ja Pohjois-Suomea. Yrittäjät tekivät itse kuvaukset tiloistaan ja sen lisäksi hanketoimijat kokosivat tiloilta aineistoa haastatteluin sekä valo- ja videokuvaamalla. Pakettia voi hyödyntää myös opetuksessa. Sitä jaetaan hanketoimijoiden kansainvälisissä verkostoissa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan johtava viestintäasiantuntija Ville Koivuniemi ja viestintäasiantuntija Anne Aho. He kirjoittavat Oamkin yhteisvastuusta arjen toiminnoissa ja opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kädenjäljestä.
Turvemaat ovat luontaisesti kaliumköyhiä. Niiden kaliumpitoisuutta ei ole helppo nostaa, koska perinteisten lannoitteiden ja karjanlannan kalium huuhtoutuu turvemailla herkästi. Kaliumin puute ja siitä johtuva sadon alentuminen voi vähentää maaperästä vapautuvan typen ja fosforin hyödyntämistä peltokasveilla. Kaliumilla turvemaat tuottamaan -hankkeessa testattiin kaliumpitoisen maanparannusaineen, biotiitin, vaikutuksia turvemaalta saatavaan satoon ja maan ravinnepitoisuuksiin. Kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia sisältävä biotiitti nosti maassa merkitsevästi reservikalium- ja magnesiumpitoisuuksia ja keskimäärin myös hieman maan viljavuustuloksia. Myös satomäärä kasvoi biotiitin käyttömäärän myötä, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Biotiitti näytti lisäävän kokoviljakauran keskimääräisä korrenlujuutta turvemaalla. Biotiitti vaikuttaa erinomaiselta maanparannusaineelta pohjoisen kaliumköyhille maille.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja, tutkintovastaava Outi Virkkula ja lehtori, tutkintovastaava Hanna Laurell.