Category Pedagogiikka
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Suomessa asuu korkeakoulutettuja maahanmuuttajataustaisia osaajia, jotka ovat muuttaneet Suomeen puolison työn, avioliiton tai pakolaisstatuksen vuoksi. Heidän työllistymisensä koulutusta vastaaviin tehtäviin on tärkeää mietittäessä työvoiman lisäämistoimia. Lyhyelläkin harjoittelujaksolla, jossa pääsee tutustumaan suomalaiseen työkulttuuriin, voi olla tärkeä merkitys työllistymiseen. Harjoittelu auttaa maahanmuuttajataustaisia myös suomen työkielen kehittymisessä. Yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta harjoittelujaksoilla voi pienillä toimilla lisätä oman työyhteisön monimuotoisuutta. Oulun ammattikorkeakoulun SIMHE-tiimi otti ensimmäiset harjoittelijat vuonna 2022, ja sen jälkeen on ollut lukuisia korkeakoulutettuja tutustumassa suomalaiseen työelämään.
Ammatillisten opettajien jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan työuran eri vaiheissa tapahtuvaa oppimista, jolla edistetään pedagogista ja oman substanssialan osaamista sekä työssä pysymistä ja työhyvinvointia. Opettajalla on monia mahdollisuuksia syventää ja päivittää ammatillista asiantuntijuuttaan sekä hankkia työssään tarvitsemaansa uutta osaamista. Opettajille on tarjolla jatko- ja täydennyskoulutuksia sekä jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja niin kouluorganisaatioissa kuin ammatillisissa verkostoissa. Lisäksi henkilökohtaista kehitystä voi edistää itsenäisellä oppimisella. Tässä artikkelissa avataan tarkemmin ja esimerkkien avulla ammatillisten opettajien jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja ja menetelmiä.
Pedagoginen hyvinvointi tarkoittaa oppilaitosyhteisön kaikkien jäsenten hyvinvointia ja oppimista, joka rakentuu arjen vuorovaikutuksessa. Pedagogista hyvinvointia on mahdollista edistää soveltamalla positiivisen organisaatiotutkimuksen tutkimustietoa läpileikkaavasti johtamisen, organisaation, työyhteisön sekä pedagogiikan tasoilla. Artikkelissa kuvataan pedagogisen hyvinvoinnin kehittämistä nojaten positiivisen organisaation PRIDE-teoriaan pedagogisen hyvinvoinnin edellytysten jäsentäjänä. Artikkelissa hyödynnetään pedagogisen hyvinvoinnin kehittämishankkeissa saatuja kokemuksia. Keskeisenä havaintona on, että pedagogisen hyvinvoinnin kehittäminen hyötyy yhteisestä viitekehyksestä. Lisäksi keskiöön nousee jokaisen työyhteisön jäsenen itsetietoisuuden ja reflektion merkitys.
Artikkelissa tarkastellaan ammatillisten opettajien työn muutosta ja muuttuvia osaamistarpeita. Lisäksi pohditaan, miten ammatillisten opettajien tulisi huomioida edellä esitetyt kehityssuuntaukset ja muutosilmiöt omassa työssään. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen uudistukset asettavat opettajuuteen uudenlaisia vaatimuksia. Jatkuvan oppimisen uudistus kehittää työikäisten oppimista samalla, kun digitalisaatio ja teknologinen kehitys muuttavat osaamisen hankkimisen tapoja. Opettajat tarvitsevat ennakointitietoa tunnistaakseen ja tulkitakseen toimintaympäristön ja työelämän muutoksia, mutta myös havaitakseen oppimiseen ja koulutukseen liittyviä heikkoja signaaleja. Ylläpitääkseen vahvaa ammatillista identiteettiään opettajilta edellytetäänkin oman substanssialansa ja pedagogisen osaamisensa jatkuvaa arviointia ja työuran aikaista oppimista.
Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajankoulutuksen henkilökunta pohti kestävän kehityksen ja vastuullisuuden käytänteitä yhteisöllisissä työpajoissa lukuvuoden 2022–2023 aikana. Työpajatyöskentely tuotti kuvauksia arjen toiminnoista ja periaatteista hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön teemoissa. Hyvinvoinnin koettiin muodostuvan arjessa ihmisten välisissä kohtaamisissa ja organisaation toimintaa ohjaavissa periaatteissa. Kestävä ja vastuullinen talous toteutuu kehittämällä esimerkiksi opetustyöhön liittyvää monipuolista yhteistyötä. Ympäristöä koskevissa arjen teoissa korostuivat valinnat, joita jokainen voi tehdä päivittäin omassa toiminnassaan. Tärkeänä pidettiin sitä, että työympäristö mahdollistaa ja kannustaa ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen.
Tässä artikkelissa luodaan katsaus Oulun ammattikorkeakoulun hybridiopetuksen teknisiin ratkaisuihin ja pedagogisiin malleihin. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta hybridimalleista ja kannustaa ammattikorkeakoulun henkilöstöä hyödyntämään hybridiopetuksen ja -oppimisen ratkaisuja.
Vuoden 2023 aikana Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on organisaatiouudistuksen myötä saanut uusia raameja, henkilöstöä sekä painoalat, joihin toiminta kohdentuu. Vuosi 2024 jatkuu TKI-toiminnan kehittämisen parissa ja TKI-yksikkö on vahvistunut kolmella uudella johtavalla tutkijalla. Johtavat tutkijat kokosivat blogitekstiin hieman taustojaan ja ajatuksia Oamkin TKI-toiminnan tulevista kehityssuunnitelmista.
Opettajatuutori on ammattikorkeakouluopinnoissa opiskelijalle tärkeä ja samalla lähin yhteyshenkilö opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Saadakseen valmiudet tuutorointitehtävään opettajille järjestetään opettajatuutorikoulusta. Tässä artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun opettajatuutorointia ja siihen valmentavaa opettajatuutoroinnin peruskoulutusta.
Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämisen prosessi (Osuva) käynnistettiin Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2023 yhdeksässä tutkinto-ohjelmassa ja Kielikeskuksessa. Osuva vastaa moniammatillisen ohjauksen haasteisiin tarjoamalla koulutusta ja tukea opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ohjauksellisuutta ja oppimisen tuen osaamista. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan ohjausta ja oppimisen tukea. Osuva tekee yhteistyötä korkeakouluyhteisössä.
Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien työtä kuvaa kaksoisammatillisuus. Opettajien vahva ammatillinen identiteetti koostuu oman substanssialan osaamisen ja pedagogisen osaamisen vuoropuhelusta. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä ammatillisen koulutuksen reformi ovat vaikuttaneet opettajien työnkuvaan. Ammatillisten opettajien jatkuvan oppimisen ja tukemisen merkitys kasvaa koko ajan. Opetustoimen henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus kehittää niin substanssi-, pedagogista ja TKI-osaamistaan koko työuran ajan oman työtehtävänsä sisällön ja uusien osaamisvaatimusten mukaisesti. Artikkelissa tarkastellaan ammatilliseen opettajuuteen liittyviä muutosilmiöitä tieteellisten tutkimusten, selvitysten ja ennakointitiedon perusteilla.
Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta -hankkeessa (TEKOS) edistettiin älyvaate ja -huonekaluteknologian avulla toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuutta. Verkoston toiminta perustui jatkuvasti kehittyvään koulutukseen ja monitieteiseen tutkimukseen. Hankkeen tulosten pohjalta luonnosteltiin koulutusaihiotarjotin, joka yhdistää osallisuuden kokemuksen, älykkään teknologian ja tulevaisuusresilienssin teemat trialogisen oppimisen kehykseen. Se vastaa eri alojen opettajien ja opiskelijoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin, erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetus- sekä teknologian aloilla. Koulutusaihiotarjotin herättää kiinnostuksen erilaisten ihmisten kommunikaation, itseilmaisun ja osallisuuden mahdollisuuksien kehittämiseen älyteknologian avulla.
Artikkelissa luodaan katsaus Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeen aikana luotuun digitaaliseen osaamismerkistöön. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta Oulun ammattikorkeakoulun osaamismerkkityöstä ja -asiantuntijuudesta ja kannustaa ammattikorkeakoulun henkilöstöä hyödyntämään osaamismerkkejä osana hankkeita.
Oulun ammattikorkeakoulun ja Stuttgartin Duale Hochschule Baden-Württembergin sosiaalialan opettajat toteuttivat jo neljännen kerran kansainvälisen opintojakson erilaisista hyvinvointiyhteiskunnista. Opetuskielenä oli englanti ja menetelmänä interaktiivinen ja yhteistoiminallinen verkko-opetus. Yhteistyö lehtoreiden ja professoreiden välillä oli antoisaa ja mutkatonta. Kansainvälinen opetus ja opiskelu tuottaa ammatillista kasvua niin opiskelijoille kuin opettajille. Opiskelijapalaute osoittaa, että opintojakson toteutus oli onnistunut ja tällaista kansainvälistä toimintaa kaivataan lisää.
Tässä blogitekstissä kerrotaan, miten Kokko-hanke (2021–2023) kehitti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista neljästä ajankohtaisesta teemasta. Lisäksi esitellään hankkeessa luotu materiaali, jota jokainen korkeakoulu voi avoimesti käyttää opettajien osaamisen kehittämisen tukena. Blogi on hankkeen neljäs julkaisu Oamk Journalissa.
Artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan verkostoja sekä niiden syntymistä ja historiaa. Siinä esitellään tarkemmin KouKe eli korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkosto: mikä se on, miten se toimii ja mitä verkosto tekee? Lisäksi artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien toimijoita eri korkeakoulussa tarkemmin.
Työelämässä oppiminen on tiimityötä, jonka keskiössä on työpaikkaohjaajan, opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Artikkeli pohjautuu opettajille, opiskelijoille ja työelämänedustajille tehtyyn kartoitukseen sekä pilotteihin, joissa kuvataan kolmessa eri oppilaitoksessa tehtyjä kehittämiskokeiluja työelämässä oppimisen ohjauksen parantamiseksi. Pilotit toivat konkreettisesti näkyväksi ohjausyhteistyön tekemiseen liittyviä haasteita, joihin tässä artikkelissa esitellään uusia ratkaisuja.
TEKOS-hankkeessa tuotetun monialaisen videotallenteen tarkoituksena on tuoda esille, miten älyteknologiaa voidaan hyödyntää toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuuden edistämisessä sekä esittää konkreettisia esimerkkejä älyteknologian prototyypeistä. Tavoitteena oli tuottaa ajatuksia herättävä videosisältö, josta katsojalle välittyisi älyteknologian kehittämisen tarvelähtöisyys ja kehittämisessä tarvittavat monialaiset näkökulmat. Videon suunnittelu alkoi tavoitteiden, kohdeyleisön ja esiteltävien älyteknologiaratkaisujen määrittelyllä. Videosisällön keskiössä on monialainen keskustelu älyteknologian soveltamisesta osallisuuden lisäämiseksi. Valmis video on nähtävillä Sote-akatemian YouTube-kanavalla ja TEKOS-hankkeen verkkosivuilla.
Lean itsessään ei ole tavoitetila, vaan antaa keinot rakentaa oppiva organisaatio. Lean koostuu arvojen sisäistämisestä, johtamisen, motivaation, kulttuurin, systeemiajattelun, erilaisten menetelmien ja tilanteen mukaan soveltamisen kokonaisuudesta. Kyse on ajattelu- ja toimintatavan muutoksesta. Oppivalle organisaatiolle muutos ja kehittäminen ovat normaali olotila. Oppiva organisaatio saadaan luotua vain sulauttamalla se organisaation tavaksi toimia. Tästä syystä oppiva organisaatio vaatii ylimmästä johdosta alkaen sitoutumisen ja toimintatapojen, sekä ajattelun muutoksen. Onnistuakseen tällainen muutos tarvitsee pohjakseen tiedon asiakkaasta ja nykytilanteesta, ja avuksi vahvan muutosprosessin.
Digimedioiden käyttö on lisääntynyt ja niistä on muovautunut osa nuorten jokapäiväistä arkea. Digimedioiden, kuten some ja digipelaaminen, käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia hyvinvointivaikutuksia. Nuorten parissa toimivilta ammattilaisilta vaaditaan digihyvinvointiosaamista eli taitoa tunnistaa digimedioiden käyttöön liittyviä hyvinvointiriskejä ja kykyä ohjata nuoria hyvinvointia edistävään median käyttöön. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat kuitenkin kokeneet haasteelliseksi tunnistaa median käytön hyvinvointivaikutuksia sekä ohjata nuoria. Digi-Hyve-hankkeessa kehitettiin nuorten parissa toimiville ammattilaisille ja alan opiskelijoille digihyvinvointiosaamista edistävä DigiWellPRO-verkkokoulutus.
Artikkeli tarkastelee korkeakoulun osaamisperustaisen opetussuunnitelman osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä. Niiden pitää kuvata vaadittavaa osaamista niin selkeästi, että opettaja, opiskelija ja työelämä ymmärtävät ne samalla tavalla. Jotta osaamisperustaisuus voi toteutua koulutuksessa, niin toteutuksen reunaehtoja, esimerkiksi opetussuunnitelmaan kirjattuja aikaan ja paikkaan sidottuja toteutusmuotoja sekä suoritusmuotojen tarkoituksenmukaisuutta pitää tarkastella kriittisesti. Näin opetussuunnitelma mahdollistaa yksilöllisen ja tarvittaessa myös nopean edistymisen opinnoissa.
Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeen Oulun ammattikorkeakoulun osaprojektissa kehitettiin Study Group -tuutorointimenetelmää. Opettajatuutori tapaa opiskelijoita säännöllisesti Study Group -ryhmissä. Sekä opettajatuutoreiden että opiskelijoiden kokemukset ovat olleet positiivia. Menetelmän käyttöönotto onnistuu Study Group -tuutoroinnin käsikirjan avulla. Toimintaa tulee kuvata myös opiskelijoille. Sitä varten on olemassa valmis kalvosarja. Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeleita ja blogitekstejä, joiden avulla saa kuvan menetelmän yksityiskohdista ja sen pilotoinnista ammattikorkeakoulussa.
Artikkelissa esitellään open spacea yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä ja kuvataan sen eri sovellutuksia. Open spacessa ohjelma rakentuu osallistujien toiveista ja tarpeista. Osallistujat saavat jakaa omaa osaamistaan, tietojaan ja kokemustaan. Osallistuminen ei edellytä etukäteen valmisteltua esitystä, vaan teemaan liittyvät keskustelut pohjautuvat yhteiseen jakamiseen, jolloin tilanne rakentuu vertaisoppimiselle. Syksyllä 2022 ja keväällä 2023 Kokko-hanke toteutti open space -seminaarin, joka osoittautui joustavaksi ja innostavaksi työskentelytavaksi. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen artikkelisarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä pilotoitiin Study Group -tuutorointia ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Study Group -tuutoroinnissa opettajatuutori tapaa kaikki Study Group -ryhmän opiskelijat samalla kertaa. Rinnakkaisryhmien tuutorointi haluttiin pitää yhtenäisenä, joten tuutorointi suunniteltiin yhdessä etukäteen. Study Group -ryhmät muodostettiin samalla tavalla, tapaamisten teemat ja aikataulut sovittiin yhdessä. Opiskelijoilta saatu palaute Study Group -toiminnasta ja -tuutoroinnista oli pääosin positiivista. Study Group -tuutorointia jatketaan myös toisen lukuvuoden tuutoroinnissa.
Koulutuskeskus Brahen opetus- ja ohjaushenkilöstö osallistui Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Ammatillisen opettajakorkeakoulun (Amok) pedagogisen henkilöstökoulutuksen toteuttamaan erityisen tuen teemaan liittyvään VETO-koulutuskokonaisuuteen. Tavoitteena oli kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista sekä tuoda konkreettisia toimintamalleja erilaisten oppijoiden oppimiseen sekä arjen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Toisella asteella kehitettyjä erityisen tuen toimintamalleja kannattaa hyödyntää myös korkea-asteella. Oppimisen tuki on myös korkeakouluopetushenkilöstön osaamista, jotta inkluusion mukaisesti myös korkeakouluopiskelijat kohdataan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Opettajien ja ohjaajien aito kiinnostus, yhteistyö, opiskelijan kuunteleminen ja arvostaminen ovat tärkeitä edellytyksiä yksilölliselle tuen suunnittelulle, toteutukselle ja opinnoissa menestymiselle.
Artikkelissa tuodaan esille keinoja, joilla opetussuunnitelmien ja opetustilanteiden kielellistä epäsymmetriaa voidaan kaventaa. Saavutettava kieli parantaa opiskelijoiden osallisuutta ja aktiivisuutta myös osaamisperusteisissa opinnoissa. Kielellisesti saavutettavat opetussuunnitelmat ja opettajan käyttämä saavutettava kieli ovat vastuullista pedagogiikkaa, joka parantaa ymmärrystä ja on siten keskeinen askel kohti yhdenvertaisuutta.
Yrittäjämäisyyteen ja yrittäjyyteen oppimisen merkitys korostuu kaikilla koulutusasteilla osana työelämän ja toimintaympäristön muutosta. Opiskelijoiden innostaminen yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen työnteon tapaan ovat keskiössä yrittäjyyskasvatuksessa, ja opettaja voi tukea niitä pedagogisilla ratkaisuilla. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ammatillisissa opettajaopinnoissa (AmO) yrittäjyyskasvatusosaaminen osoitetaan osaamismerkein. AmO-opinnoista valmistuneille opiskelijoille (k2022‒k2023) tehdyn kyselyn mukaan yrittäjyyskasvatusosaamisen osoittaminen osaamismerkeillä on mielekästä. Merkkien suorittaminen syventää ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksesta ja sen käytännön toteuttamisesta opettajan työssä. Suoritettuja merkkejä on hyödynnetty opetustyössä, työnhaussa tai sosiaalisen median kanavissa.
Artikkelissa esitellään cross-expertise mentorointia (CEM) yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä ja jaetaan kokemuksia mentorointiprosessin organisoimisesta. CEM on kahden tasavertaisen asiantuntijan mentorointia ja osaamisen vaihtamista. Tärkeintä prosessissa on vertaisparien tapaamiset ja tavoitteellinen työskentely. Artikkeli pohjautuu kirjoittajien kokemuksiin CEM-prosessin organisoijina sekä osallistujien palautteeseen. Kokemuksien perusteella CEM synnyttää uusia ideoita omaan työskentelyyn sekä antaa vertaistukea. Menetelmää voi hyödyntää myös omien opiskelijoiden kanssa tai työyhteisön kehittämisessä. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen artikkelisarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Vertaismentoroinnissa ryhmän jäsenet toimivat tasavertaisesti antaen oman panoksensa ryhmän toiminnalle. OSMU-hankkeessa käynnistettiin näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseksi vertaismentorointi. Blogissa kuvatun vertaismentorointiryhmän jäsenten työskentely painottuu koulutukseen, tutkimukseen ja kliinisen hoitotyön asiantuntijuuteen. Vertaismentoroinnin aiheeksi valittiin kliinisen hoitotyön osaamisen arviointi. Työskentelyä jäsensivät näyttöön perustuvan toiminnan vaiheet ja OSMU-hankkeessa laadittu työkirja. Vertaismentoroinnin merkitys tiivistyy osaamisen jakamiseen, reflektointiin ja luottamukselliseen yhteistyöhön. Mielekäs aihepiiri on keskeistä onnistuneelle yhteistyölle. Blogissa kuvattu vertaismentorointiryhmä on esimerkki itseohjautuvasta ja motivoituneesta ryhmästä, joka jatkaa yhteistyötä hankkeen tarjoaman prosessin jälkeenkin.
Artikkelissa esitellään ”Kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio yrittäjyyskasvatuksessa. Case VÄKEVÄ-hanke” -opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli VÄKEVÄ-hanke ja siinä tuotettiin tietoa uuden yrittäjyyskasvatusstrategian jalkauttamista varten. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Oulun ammattikorkeakoulun opettajat ymmärtävät kansainvälisyyden, kestävän kehityksen ja digitalisaation, sekä minkälaiseksi he kokevat oman osaamisensa hankkeen teemoissa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä ja haastattelua. Kyselyn analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia vertailemalla liiketalouden opettajien vastauksia muiden toimialojen opettajien vastauksiin. Tuloksista kävi ilmi, että opettajat kokivat oman osaamisensa melko hyväksi kaikissa teemoissa, mutta kaikki käsitteet eivät olleet vastaajille tuttuja. Lisäksi osa käsitteistä ymmärrettiin eri tavoilla. Uutta yrittäjyyskasvatusstrategiaa jalkauttaessa tulee siis varmistaa, että opettajat ymmärtävät olennaiset käsitteet samalla tavalla sekä sen, miten kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Maahanmuuttajien kotoutumisen vaikuttaa, miten he pystyvät osallistumaan digitalisoituvan Suomen toimintaan kaikilla elämän alueilla. Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoitiin syksyllä 2022 selkokielinen digikoulutus, jonka tavoitteena oli parantaa koulutukseen osallistujien valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja arkielämän lisäksi korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Koulutus oli osa Asiantuntijatason digitaidot selkokielellä – SelkoDigi -ESR-hanketta. Syksyllä 2021 käynnistyneessä hankkeessa suunniteltiin asiantuntijatasoisen digiosaamisen kriteeristö, jonka pohjalta kehitettiin kymmenen opintopisteen laajuinen oppimisanalytiikkaa hyödyntävä verkko-oppimisympäristö Moodleen sekä hankkeen tilauskoulutuksia tukeva kaikille avoin opetusmateriaali.
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailla terveydenhoitajaopiskelijoiden pilotoimaa käänteistä mentorointia työeläjaksolla. DigiSote-ikä-hanke työsti opiskelijoille havainnointi- ja haastattelumatriisit, joiden avulla opiskelijat havainnoivat sote-alan ammattilaisten digitalisaatioon liittyviä asenteita, ennakkoluuloja ja motivaatiota. Näiden jälkeen opiskelijat toimivat mentoreina sote-alan ammattilaisille, kun he hyödynsivät käänteistä mentorointia digitaitojen vahvistamisen tukena.
Käänteinen mentorointi antaa opiskelijalle uuden roolin työelämäjaksolla, koska hän toimii mentoroijana ammattilaiselle. Ohjauksesta tulee kaksisuuntaista ja vastavuoroista. Saadut palautteet ja kommentit olivat pääosin positiivisia ja käänteistä mentorointia tukevia. Menetelmää kuvailtiin ketteräksi ja helpoksi toteuttaa. Haastetta mentorointiin toi ammattilaisen valmiiksi vahva digiosaaminen, jolloin opiskelijan oli vaikeampi löytää mentoroiva aihe tai idea.
Kansainväliset opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet kiinnostavat monia opiskelijoita. Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lähteä usean kuukauden mittaiseen opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon. Lyhyt, monimuotoinen opiskelijavaihto on hyvä vaihtoehto perinteiselle vaihdolle. Suuhygienistiopiskelijoiden osallistuminen terveyden edistämisen opintojaksolle Gentissä tarjosi mahdollisuuden lyhytkestoiseen, monialaiseen ja -muotoiseen opiskeluun. Palautteiden perusteella kokemus oli antoisa ja Oamk onkin jo sitoutunut osallistumaan seuraavaan toteutukseen.
Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä.
Työpäivien ja -viikkojen aikaisella palautumisella on iso merkitys työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Jo pienillä päivittäisillä itsensä johtamisen keinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja -hyvinvointiin. Jokaisen tulee löytää itselle sopivat tavat ja keinot työstä palautumiseen ja aivojen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aivojen hyvinvoinnilla on merkittävä rooli työkyvyllemme nyt ja tulevaisuudessa.