Tässä artikkelissa luodaan katsaus Oulun ammattikorkeakoulun digipedagogisten osaamismerkkien kehitystyön taustoihin ja nykytilanteeseen. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta osaamismerkeistä osana Oamkin henkilöstön digipedagogisen osaamisen tunnistamista ja tunnustamisesta sekä tukea osaamismerkkien suorittamista.
Artikkelissa kuvataan oppimisen muotoilun mallien ja työkalujen soveltamista uuden opintojakson suunnittelussa. Esillä ovat DDD-pedagoginen malli, oppimisen muotoilun tueksi luotuja canva-mallipohjia sekä iteratiivisen suunnittelua ohjaava tuplatimanttimalli. Artikkeli on jatkoa aiemmin ilmestyneelle ”Oppimisen muotoilulla kohti merkityksellistä oppimista” julkaisulle.
Artikkelissa avataan oppimisen muotoilun käsitettä, periaatteita ja käytäntöjä. Siinä kuvataan, miten oppimisen muotoilun avulla luodaan oppimisprosessia niin, että opiskelija oppisi parhaiten.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, joka valottaa Oamkin kestävän kehityksen tiekartan valmistelua.
Julkaisussa esitellään konsulttiryhmätyöskentelyä yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä. Menetelmä on kehitetty 20 vuoden aikana korkeakoulujen opettajien, kehittäjien ja opiskelijoiden työvälineeksi. Julkaisu pohjautuu osallistujien palautteeseen sekä kirjoittajien kokemuksiin menetelmän käyttäjinä. Työskentelystä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Se on parhaillaan edistänyt omaa kehittymistä, kasvua ja jaksamista omissa työtehtävissä ja -rooleissa. Sen on koettu tukevan myös kollegiaalisuutta. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen julkaisujen sarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Raportissa esitellään Oulun alueen koulutusorganisaatioiden valmiuksia skaalautuvien digitaalisten koulutusratkaisujen kehittämiseksi kv-markkinoille sekä valmiuksia osallistua esimerkiksi YK:n ja muiden kehitysrahoittajien projekteihin. Pohjois-Pohjanmaan koulutusviennissä nähdään merkittävää potentiaalia, mutta kehittämiskohteita löytyy erityisesti liiketoimintaosaamiseen, myyntiin ja rahoitukseen liittyen. Toimijoiden strateginen sitoutuminen viennin kehittämiseen vaihtelee suuresti. Yhtenä ratkaisuna ehdotetaan oppilaitosten kansainvälisyystoiminnan ja viennin tavoitteiden yhtenäistämistä. Kansainvälisten kehitysrahoittajien projekteissa kokemusta voidaan hankkia askeleittain kohti suurempia rooleja. Aineistona on hyödynnetty ScalED-hankkeen kartoitusta (2021) sekä muita lähteitä.
Ryhmätyöt ovat tärkeä osa opintoja ja niissä opitaan tärkeitä työelämätaitoja. Parhaimmillaan ryhmätyöt voivat olla voimaannuttava kokemus, mutta ne tuottavat opiskelijoille usein myös ongelmia. Aikataulut eivät täsmää tai henkilökemiat eivät toimi. Aikataulujen yhteensovittamista voidaan helpottaa hyödyntämällä ryhmätöissä Study Group -ryhmiä. Study Group -tuutoroinnissa opettajatuutori tapaa koko ryhmän yhdessä ja voi luontevasti nostaa esiin ryhmätöissä ja ryhmän toiminnassa esiin nousseita asioita. Jotta mahdolliset ongelmat saadaan esiin ja opiskelijat voidaan ohjata ongelmien itsenäiseen käsittelyyn. on opintojaksojen opettajien ja opettajatuutoreiden yhteistyö tärkeää.
Luota itseesi ja työllistymiseesi (LYSTI) -hankkeen tavoitteena oli kehittää uusi malli ja menetelmiä opintojen loppuvaiheessa oleviin monialaisiin, ammatillisiin työharjoitteluihin. Tavoitteena oli malli, jossa opitaan työelämässä vaadittavia monialaisia tiimitaitoja, verkostoitumistaitoja, itsesäätelyä (itsensä johtamista) ja teknologiataitoja. Hankkeen tuottamassa kolmiportaisessa mallissa monialainen harjoittelu toteutuu opintojen eri vaiheissa muodostaen prosessin, jossa oma ammatillinen osaaminen ja yhteisten rajapintojen ymmärtäminen monialaisessa työssä syvenee. Artikkelissa kuvataan, miten malli kehitettiin, esitellään mallin eri vaiheet ja kuvataan monialaiseen harjoitteluun liittyviä mahdollisuuksia ja vaikeuksia siten kuin ne hankkeen aikana tulivat esille.
Digitaaliset osaamismerkit ovat yleistyneet osaksi Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämiä opetustoimen täydennyskoulutuksia. Tässä blogitekstissä kerrotaan Osaamisperusteisuus ja osaamisen arviointi -koulutuskokonaisuuden tueksi luodusta digitaalisesta osaamismerkistöstä.
Julkaisu on tarkoitettu oppaaksi erityisesti oppilaitosten osaamismerkkityön tueksi. Siinä käsitellään osaamismerkkien perusasioita pedagogisesta ja teknisestä näkökulmasta. Keskiössä on osaamismerkkiprosessi merkin suunnittelusta ja luomisesta aina sen myöntämiseen ja jakamiseen asti. Julkaisussa pohditaan myös osaamismerkkien mahdollisuuksia osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tukena. Julkaisu on tuotettu eurooppalaisessa Erasmus+-hankkeessa BadgeTour – Ammatillisen koulutuksen mikrokredentiaalit matkailualalla.
Opiskelukyky on opiskelijan työkyky. Se syntyy ja kehittyy opiskelijan ja oppimisympäristön vuorovaikutuksessa. Opiskelukykymalli kuvaa opiskelukyvyn osa-alueet: opiskelijan omat voimavarat, opiskeluympäristön, opiskelutaidot sekä opetuksen ja ohjauksen. Opiskelukyky ei ole vain opiskelijan oma asia, vaan siihen vaikuttaa koko korkeakouluyhteisö sekä sen toimintatavat ja järjestelyt. Korkeakoulussa kaikkien toimijoiden tulisi omalta osaltaan pyrkiä tukemaan opiskelijaa ja hänen opiskelukykyään. Se on kaikkien yhteinen asia.
Oulun ammattikorkeakoulun SelkoDigi-koulutuksen opiskelijoita pyydettiin kertomaan kokemuksiaan muutostaan digitaaliseen Suomeen sekä opiskelustaan SelkoDigi-koulutuksessa. Osa vastanneista koki digitaalisen Suomen aluksi hankalana ja epäilivät taitojaan opiskelun käynnistyttyä. Onnistumisen kautta minäpystyvyys kuitenkin vahvistuu, ja tässä prosessissa opettajalla on tärkeä rooli tarjota onnistumisen mahdollisuuksia uusia asioita opiskellessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan johtava viestintäasiantuntija Ville Koivuniemi ja viestintäasiantuntija Anne Aho. He kirjoittavat Oamkin yhteisvastuusta arjen toiminnoissa ja opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kädenjäljestä.
Matkustusrajoitteet ovat poistuneet ja kansainväliset vierailut ovat jälleen mahdollisia. Stuttgartilaisia opiskelijoita ja kaksi professoria saapui tutustumiskäynnille Ouluun syksyllä 2022. Oulun ammattikorkeakoulu organisoi vierailut paikallisiin sosiaalialan palveluihin, sekä järjesti vapaa- ajan ohjelmaa. Vierailu oli antoisa niin vieraille kuin oamkilaisille.
Oulun ammattikorkeakoulussa radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa on kehitetty 360°-virtuaalioppimisympäristöjä, joita voidaan käyttää potilaan ohjaamiseen ja henkilöstön sekä opiskelijoiden oppimiseen ja opetustyöhön. Virtuaaliympäristöjen avulla opiskelijat voivat rauhassa ja turvallisesti tutustua eri kuvantamisen ja sädehoidon modaliteetteihin ja toimintaympäristöihin. Virtuaaliympäristöjä hyödynnetään radiografian ja sädehoidon opiskelijoiden opetuksen lisäksi myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden säteilysuojelukoulutuksessa. Mahdollisuus tutustua toimintaympäristöihin kaventaa teorian ja käytännön harjoittelun välistä kuilua. Virtuaalioppimisympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimiseen ja opettamiseen sekä auttavat erilaisia oppijoita uuden tiedon omaksumisessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektisuunnittelija Eeva Suonperä ja projektipäällikkö Ritva Imppola. He kirjoittavat Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöistä ja ilmastotiekartasta.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kulttuurista osaamista voidaan kehittää myös MOOC-täydennyskoulutuksilla. Sairaanhoitajien esihenkilöiden ja opiskelijaohjaajien kulttuurista osaamista vahvistamalla parannetaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja opiskelijoiden integraatiota sosiaali- ja terveysalalle.
Moodle-oppimisympäristöön luodut koulutuskokonaisuuden voi jakaa Avointen oppimismateriaalien kirjaston (aoe.fi) kautta koulutusten järjestäjille avoimesti hyödynnettäväksi. Tämä kuitenkin sulkee pois mahdollisuuden yksittäisiltä aiheesta kiinnostuneilta suorittaa koulutuksen tai sen osia. Esimerkiksi yksittäisiä H5P-työkalulla laadittuja oppimistehtäviä voi monipuolisemmin jakaa avoimeen käyttöön kuin kokonaisen MOOC-koulutuksen.
Verkko-opiskelu on itsenäistä ja vaatii opiskelijan itseohjautuvuutta. Opiskelukavereita tavataan pääasiassa verkossa ja perinteinen opiskelijaelämä jää etäiseksi. Kun nuori haluaa vaihtaa verkko-opinnoista päiväryhmään, jonka opetussuunnitelma kulkee puoli vuotta hänen opintojaan jäljessä, on ryhmän vaihtaminen suunniteltava huolella. Opiskelijan tulee suunnitella siirtymävaiheen opinnot. Hänen ryhmäytymistään uuteen ryhmään tulee tukea. Oulun ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmassa opiskelija saatetaan uuteen ryhmään opettajatuutoreiden avustamana.
Maahanmuuttajien kotoutumisen onnistumiseen Suomessa vaikuttaa merkittävästi, miten he pystyvät osallistumaan digitalisoituvan Suomen toimintaan kaikilla elämän alueilla. Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoitiin syksyllä 2022 selkokielinen digikoulutus, jonka tavoitteena oli parantaa koulutukseen osallistujien valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja arkielämän lisäksi korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Koulutus oli osa ESR-hanketta nimeltään Asiantuntijatason digitaidot selkokielellä – SelkoDigi, jonka tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden digitaalisia taitoja. Syksyllä 2021 käynnistyneessä hankkeessa on suunniteltu ja kartoitettu asiantuntijatasoisen digiosaamisen kriteeristö, jonka pohjalta kehitettiin kymmenen opintopisteen laajuinen, oppimisanalytiikkaa hyödyntävä verkko-oppimisympäristö Moodleen. Tekemällä oppimista ja ohjauksellisuutta painottava opetus toteutui kehittävällä työotteella suomi toisena kielenä -opettajan, digiopettajan ja tutoropettajien tiimityöskentelyn kautta oppiaineita integroiden. SelkoDigi-hanke päättyy 31.7.2023.
Arbeta tillsammans -hankkeessa järjestettiin vuosina 2020-2022 ruotsin kielen koulutusta, joka keskittyi opiskelijoiden, työnhakijoiden ja hankkeessa mukana olevien organisaatioiden henkilökunnan suullisen kielitaidon vahvistamiseen ja positiivisen asenteen luomiseen ruotsin kieltä ja Pohjois-Ruotsia kohtaan. Sadat osallistujat saivat rohkeutta käyttää ruotsin kieltä suullisesti käytännön kielenkäyttötilanteissa. Palautteiden mukaan kielikoulutukseen osallistuneet suhtautuvat myönteisemmin ruotsin kieleen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Julkaisun tarkoitus on levittää tietoa Interreg Nord Arbeta tillsammans -hankkeen kielikoulutuksesta. Oamk vastasi hankkeessa ruotsin kielen kieli- ja kulttuurikoulutuksesta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Tiina Gallén, joka kirjoittaa opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun työttömyysetuudella.
Koronapandemian myötä tarve kehittää verkossa toteutettavia etäkoulutuksia on kasvanut. Tässä julkaisussa esitellään opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on kuvailla, minkälainen on hyvä verkossa toteutettu henkilöstökoulutus. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui 12 tutkimusartikkelista. Tavoitteena oli luoda tutkimuksen tulosten pohjalta perehdytysmateriaali Järvenpään varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen käyttöön. Tutkimuksen mukaan hyvä verkkokoulutus saa opiskelijan sitoutumaan oppimiseen, kun koulutus on toteutettu opiskelijalähtöisesti ja mahdollistaa vuorovaikutuksen. Hyvässä verkkokoulutuksessa huomioidaan eri aistikanaviin liittyvät oppimistavat, sekä mahdollistetaan aika- ja paikkariippumattomuus. Teknisessä toteutuksessa on huomioitava koulutuksen saatavuus, tekniset resurssit ja opiskelijoiden tekniset taidot. Kouluttajan on oltava koulutukseen hyvin valmistautunut ja hallittava käytössä oleva teknologia. Pelillisten elementtien käyttö koulutuksessa tehostaa oppimista.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, data-analyytikko Seppo Pakanen ja suunnittelija Juho Vikman. He kirjoittavat Oamkin hiilijalanjäljestä ja sen visualisoinnista Power BI -työkalulla.
Opetuksen ja oppimisen pelillistämistä voidaan ajatella pinnallisesti pelielementtien kautta, mutta todellisuudessa vaikuttavan ja motivoivan oppimiskokemuksen rakentaminen edellyttää monitasoista pedagogista suunnittelua. TRIPEDA – Laatua pedagogiseen suunnitteluun -täydennyskoulutuksessa sovellettiin pelillisyyttä opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisen osaamisen syventämiseen digitaalisessa oppimisympäristössä. Koulutuksen loppuvaiheessa toteutetun kuusituntisen pelin aikana osallistujat laativat itselleen oppimispolun ja kävivät sen mukaan toiminnallisilla rasteilla, joissa pedagogisia lähestymistapoja sovellettiin tukemaan opettajien oman kehittämistehtävän suunnitteluprosessia. Parhaat suoriutujat tunnustettiin julkisesti ja palkittiin. Pistesaaliin määrästä riippumatta osallistujat kokivat pelin innostavana ja kuvasivat oppineensa pedagogisia näkökulmia sekä niiden soveltamistapoja. Howspace-työtilat ja ZOOM-verkkokokousympäristö tarjosivat teknisesti hyvän mahdollisuuden pelin toteuttamiseen. Kaikki opettajat ja osallistujat olivat etäyhteydessä koko pelipäivän ajan.
Varhaiskasvatuksen digitalisaatio ja sen kehittäminen ovat ajankohtaisia. Yhteiskunta digitalisoituu nopeasti ja lapsille tulee taata edellytykset toimia digitalisoituvassa maailmassa. Kehittämistyöni tavoitteena oli tehdä toimintamalli Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämiseksi. Tutkimus oli laadullinen ja menetelmänä käytin yhteiskehittämistä. Tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa kahdesta Lahden kaupungin varhaiskasvatuksessa toteutetusta kyselystä ja tuloksien laadullisella analyysillä liittyen varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaaliseen osaamiseen. Kehittämistyön tuloksena valmistui varhaiskasvatuksen digitalisaatiostrategia, jonka osana on varhaiskasvatuksen henkilöstön digiosaamisen kehittämismalli. Työn tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvattajien digitaaliset taidot vaihtelevat. Digitaitojen vastuullinen käyttö ja taitojen vahvistaminen on tärkeää. Huomiota tulee kiinnittää laitteiden määrään, laitteiden ja verkkojen toimivuuteen, sähköisen asioinnin kysymyksiin, sekä varhaiskasvattajien asennemuutokseen digitaalisuuteen liittyen.
OHJY-hankkeessa koottiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä Study Group -tuutoroinnista. Opiskelijoiden kokemukset Study Group -tuutoroinnista ovat tehtyjen kyselyjen mukaan myönteisiä. Study Group -tuutorointi mahdollistaa kokemuksen omasta pienemmästä opiskelijaryhmästä, jonka jäseniin voi tutustua paremmin ja josta voi matalalla kynnyksellä pyytää apua opintoihin liittyvissä asioissa. Opettajatuutorin on mahdollista tavata opiskelijoita useammin samalla annetulla tuutorointiresurssilla, mikä lisää opiskelijoiden tunnetta siitä, että heitä tuetaan.
Blogikirjoitus käsittelee Oulun ammattikorkeakoulun OPStart-kilpailun vuonna 2021 voittanutta CampusOnline.fi-portaalissa kesäisin tarjolla olevaa tekniikan alan englannin opintojaksoa. Kirjoituksessa käydään läpi lähtötilanne ja opintojakson perusrakenne, jonka ansiosta opiskelijalla on enemmän valinnan vapautta. Lisäksi esitellään, miten opintojaksoa on kilpailun jälkeen kehitetty niin, että opiskelijoiden suullista vuorovaikutusta on saatu lisättyä. Lisäksi siinä kerrotaan, miten opiskelijat ovat ottaneet uudistukset vastaan ja lopuksi kerrotaan, miten kehitystyö jatkuu.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Kaisa Marttila-Tornio.
Edellytyksenä ammattikorkeakoulusta valmistumiselle on opinnäytetyön tekeminen. Ohjaajalla on tässä prosessissa tärkeä rooli. Jokainen ohjaaja tekee ohjaustyötä omalla tavallaan ja annettujen resurssien puitteissa. Parhaimmillaan opinnäytetyö on opintojen huipentuma, pahimmillaan pakollinen vuori, jonka valloitus tuntuu mahdottomalta. Opinnäytetyön tekijän, ohjaajan ja toimeksiantajan yhteistyön sujuessa työt valmistuvat asetetuissa aikatauluissa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pirjo Partanen, joka pohtii kieli- ja viestintätaitojen merkitystä elämäntaitoina, joita tarvitaan opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Kieli- ja viestintätaidot edistävät sosiaalista kestävää kehitystä.
Opinnäytetyön tekijän tulee aina pohtia tutkimuksensa eettisiä näkökulmia. Opinnäytetyön aihe tai tutkimusasetelma kohdistuu ihmisiin, kun aineistoa kerätään esimerkiksi organisaation henkilökuntaa haastattelemalla tai lähettämällä heille kyselylomake. Tällöin opinnäytetyössä tulee huomioida ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet sekä selvittää edellyttääkö aihe tai tutkimusasetelma eettistä ennakkoarviointia. Sillä tarkoitetaan tutkimussuunnitelman arviointia tieteenalakohtaisten eettisten käytänteiden mukaisesti ja siinä painotetaan tutkimuksesta tai sen tuloksista tutkittavalle mahdollisesti koituvan haitan ennakointia. Jos opinnäytetyölle olisi pitänyt tehdä eettinen ennakkoarviointi eikä sitä ole tehty, kyseessä voi olla hyvän tieteellisen käytännön loukkaus. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimusetiikan tukihenkilöt ovat työstäneet tarkistuslistan avuksi tilanteisiin, joissa opinnäytetyö kohdistuu ihmisiin ja tekijä pohtii eettisen ennakkoarvioinnin tarpeellisuutta.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ohjaustarpeet työllistävät opettajia yhä useammin suunniteltua enemmän. Opettajien venymisestä huolimatta vaarana on, että yksittäinen opiskelija ei pääse kunnolla kiinni oman alansa työelämään. Opettajan ohjausresurssin parempi kohdentaminen sekä eri toimijoiden roolien ja harjoitteluprosessin selkiyttäminen lisäisivät koulutuksen vaikuttavuutta. Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen sosiaalialan piloteissa tärkeimmiksi ohjauksen kehittämisen paikoiksi tunnistettiin ohjaus ennen harjoittelun alkua, sekä harjoittelun lopussa arviointikeskustelujen yhteydessä. Artikkeli on käytännönläheinen ja siinä kuvataan konkreettisella tasolla kahden eri pilotin toteutusta ja tuloksia. Piloteissa on etsitty uusia ideoita omien ohjauskäytäntöjen kehittämiseen alasta riippumatta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Juha Pousi.
Uudistuva yhteiskunta ja työelämä luovat paineita ammatilliselle opetukselle, jonka tehtävänä on valmistaa ammattilaisia ja osaajia tulevaisuuteen. Tieteen ja teknologian kehitys vaikuttavat kaikkeen työelämään ja siten tämän kehityksen tulee olla keskeinen osa jo nykyistä koulutusta ja opetusta. Kansallisen Digivisio 2030 strategian mukaan tulevaisuuden koulutus huomioi muuttuvan maailman tarpeet, korkeakoulutuksen taso nousee ja suomalaisten työllistyminen paranee. Tässä artikkelissa kuvataan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämistä ja visioidaan uutta työssäoppimisen ja hybridioppimisen pedagogista mallia.
© 2024 Oamk Journal — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑