Category Pedagogiikka
Study Group -tuutorointimallista hyötyvät opettajatuutorit ja opiskelijat. Opettajatuutoreiden vertaistapaamisissa tuli esille, että Study -Group -tuutorointi mahdollistaa varhaisen puuttumisen, mikäli opiskelija on vaarassa viivästyä opinnoissaan. Tuutoritapaamisia on mahdollista järjestää enemmän kuin perinteistä tuutorointimenetelmää käytettäessä. Opiskelijoiden ajankäyttö tehostuu, kun opettajat hyödyntävät opintojaksoilla Study Group -tuutorointia varten tehtyä ryhmäjakoa. Study Group -ryhmät ovat opiskelijoille tärkeitä vertaistuen kannalta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan Legal Councel Ulla Virranniemi ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Anu Skog.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan rehtori Heidi Fagerholm, joka kirjoittaa vastuullisuudesta osana arkea ja valintoja.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Kolumnissa pohditaan erilaisuuden käsitettä, erilaisuuden hyväksymistä, kiusaamista ja asiatonta käytöstä työyhteisössä. Siinä tuodaan esille myös Oulun ammattikorkeakoulussa laadittu hyvän käytöksen ohje.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pia Puustjärvi Liiketalouden yksiköstä.
Artikkelissa verrataan Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian kahden osaston eli tieto- ja viestintätekniikan sekä tietojenkäsittelyn opintosuunnitelmia ja niiden opintojaksoja YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen seitsemääntoista tavoitteeseen. Työkaluna on käytetty tekoälyyn pohjautuvaa Agenda 2030 -ohjelmaa (SDG). Lisäksi on verrattu muutamia muita tutkinto-ohjelmia, jotta nähdään, millaisia tuloksia analyysiohjelma antaa muista kuin IT-alan opinnoista. Artikkelissa myös kuvataan, millä tavalla käytetty tekoälysovellus toimii.
Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kaksi lehtoria ja Stuttgartin Duale Hochschule Baden-Württembergin professori toteuttivat yhteisopetusta sosiaalialan opiskelijoille Suomeen ja Saksaan. Opintojakson aiheena olivat erilaiset hyvinvointiyhteiskunnat ja niiden vertailu. Opetusmenetelmänä käytettiin interaktiivista ja yhteistoiminallista verkko-opetusta. Toteutuksen onnistumista arvioitiin Webropol-kyselyllä. Kyselyyn vastasi 56 prosenttia opintojaksolle osallistuneista ja tulosten perusteella opintojakso koettiin hyödyllisenä. Tässä julkaisussa tuodaan esille kansainvälisen yhteisopettajuuden haasteet ja mahdollisuudet yhteistoiminallisessa oppimisessa ja interaktiivisessa opetuksessa, sekä mahdolliset kehittämiskohteet. Julkaisun tavoitteena on toimia myös inspiraationa osallistua kansainväliseen yhdessä oppimiseen.
Kielellisen ilmaisun selkeys on avainasemassa, kun saavutettavia ohjeita, opetusta ja oppimisen resursseja toteutetaan. Kielellinen ja kognitiivinen saavutettavuus tukee inklusiivista koulutusajattelua, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja osallistua. Selkeän yleiskielen lisäksi tarvitaan selkokielen erilaisia tasoja. Selkokuvat ja muut tekstin sanomaa täydentävät visuaaliset ratkaisut nivoutuvat selkokieleen. Opettajille ja muille koulutuksen parissa työskenteleville on tarjolla neuvoja ja ohjeita, joiden avulla voi selkoistaa omia tuotoksia.
Digital Tools for Learning and Validation in VET and WBL: Training Program for VET Teachers, Trainers and Mentors (Dig4VET) is an Erasmus+ KA2 Strategic Partnerships for VET-project aimed to improve skills and competences of vocational teachers, trainers and mentors in using digital tools in education process. Main goal is to raise awareness of a variety of digital tools and technologies that can be used in vocational education and training (VET) and workbased learning (WBL) settings for both classroom and distance learning. Dig4VET proposes empowering VET teachers, trainers and mentors/WBL tutors with the support of a training program for VET teachers, trainers and mentors which can be implemented by VET institutions (local level), by national continuous professional development (CPD) systems and internationally as Erasmus+ courses. In this publication we communicate a review of digital skills of VET teachers and trainers in partner organisations (VET schools) and partner countries, including a report on the use of SELFIE in Latvia, Lithuania and Portugal. We also suggest recommendations for future training programs in digital pedagogy for VET teachers, trainers and WBL tutors. The recommendations section is initialised with an overview of competence-based approaches in advanced CPD which may be specially designed for VET Teachers, Trainers and Potential Mentors to enhance the use of digital tools for teaching, learning, assessment and validation. The report is a multidimensional information resource regarding digital competences of VET teachers, trainers, mentors, and it will be useful for VET policy and decision makers, VET school management, researchers, and particularly – for VET teacher trainers. It can also be of interest and use for other sectors of education (general education, higher education, adult education).
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana Pohjois-Pohjanmaalle toteutettavassa ESR-rahoitteisessa Väkevä-hankkeessa, jossa alueelle laaditaan uudistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia. Loka-marraskuun 2021 aikana tehtyjen tutkintovastaavien haastattelujen avulla kartoitettiin nykytilaa siitä, miten yrittäjyyskasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa ja millaisia ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta, kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja digitalisaatiosta tutkintovastaavilla on. Haastattelujen perusteella yrittäjyyskasvatusta pidettiin tärkeänä ja sitä toteutetaan monella tapaa. Kansainvälisyyden koettiin toteutuvan yrittäjyysopinnoissa muun muassa yhteisten projektien, yritysideoiden, kotikansainvälistymisen, englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijavaihdon kautta. Digitalisaation koettiin sisältyvän kiinteästi opetukseen ja työelämään. Digitalisaation kehittyminen on niin nopeaa, että haasteeksi koettiin niiden haltuunotto opetuksessa ja työelämätaidoissa. Kestävä kehitys näyttäytyy läpileikkaavana ja vahvana teemana opetussuunnitelmassa ja opetuksen käytänteissä. Kestävä kehitys nähtiin olevan vahvassa muutoksessa ja sen merkitys korostuu edelleen.
Työelämäpedagogiikalla tavoitellaan toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä luovat yhdessä teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä oppimisympäristöjä. Oamkin hybridiympäristöjen kokonaisuus yksi monialaisimmista suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Kehittyvien oppimisympäristöjen lisäksi jatkuvan oppimisen tueksi tarvitaan uutta, työelämälähtöistä ja monimuotoista koulutustarjontaa. Kun toimintaympäristöt digitalisoituvat, asettaa se osaamiselle kasvavia vaatimuksia. Uuden tiedon löytäminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa myös opetussuunnitelmatyötä, opetuksen pedagogista suunnittelua, tiedon työpaikkasovellusten pohdintaa ja lopulta opitun soveltamista yksilötasolla. Integratiivisessa pedagogiikassa on kyse erilaisten asiantuntijuuden elementtien yhdistämisestä oppimisen ja työskentelyn aikana, esimerkiksi käytännön harjoitusten avulla tai soveltamalla teoreettista tietoa käytäntöön. Integratiivinen pedagogiikka ei itsessään ole menetelmä, vaan pedagoginen malli, jota sovellettaessa voidaan hyödyntää monenlaisia eri menetelmiä. Integratiivinen malli auttaa suunnittelemaan teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä opintoja esimerkiksi työelämäprojektien avulla.
Blogiteksti on kirjoitettu Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatillisen koulutuksen kehittämisen valinnaisissa opinnoissa. Kirjoituksessa kuvataan ja arvioidaan opetusvastuuvuorojen digipedagogista suunnitteluprosessia ja sekä opetuksen toteutusta verkko-oppimisympäristössä. Blogitekstiä voidaan hyödyntää esimerkiksi orientaationa tulevissa verkkoryhmissä.
Ammattikorkeakoulun tulee järjestää opintojen ohjausta. Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) ohjaus perustuu holistiseen malliin, joka muodostuu oppimisen ja opiskelun ohjauksesta, urasuunnittelun ja ammatillisen kasvun ohjauksesta sekä persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemisesta. Opettajatuutorilla on tärkeä rooli opiskelijoiden lähiohjaajana. Oamkissa ollaan kehittämässä Study Group -tuutorointia opettajatuutoroinnin menetelmäksi opintojen alkuvaiheeseen. Opiskelijat jaetaan Study Group -ryhmiin ja opettajatuutori tapaa kunkin ryhmän tuutoritapaamisissa noin kuukauden välein. Tapaamiset voivat olla verkossa tai lähitapaamisina. Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeessa Study Group -tuutorointia pilotoidaan Oamkin eri tutkinto-ohjelmissa.
Vankkuri-hanke toimii Oulun eteläisellä alueella mahdollistaen erityislapsille ja -nuorille normaalia osallisuutta ja toimintaa yhteiskunnassamme. Julkaisu kertoo kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin Vankkuri-hankkeen toimintaan sen toimintakaudella 2017–2021 osallistuneiden erityislasten ja -nuorten vanhempien kokemuksia hankkeen toiminnasta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta. Kyselyn aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla, ja siihen vastasi 32 henkilöä. Tuloksista käy ilmi, että hankkeen toiminnalla koettiin olleen myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä perheiden jaksamiseen. Vankkuri-hankkeen ansiosta perheet olivat saaneet tietoa heille kuuluvista palveluista, ja toiminta oli mahdollistanut lapsille ja nuorille erilaisia leirejä, tapahtumia ja kannustanut heitä kokeilemaan uusia taitoja. Vastaajat kokivat, että Vankkuri-hanke oli tukenut heidän vanhemmuuttaan erityislasten ja -nuorten vanhempina merkittävästi, ja että toiminnan jatkumiselle oli yhä tarvetta.
Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) opetussuunnitelmia kehitettiin ensimmäistä kertaa kilpailun muodossa lukuvuonna 2021–2022. OPStart tulevaisuuteen -kilpailu innosti monia Oamkin opettajia osallistumaan erilaiseen tapaan tehdä kehittämistyötä. Kilpailussa esitetyt ideat toivat esiin uudenlaisia pedagogisia toteutustapoja. Kilpailu antoi arvostusta opettajien työlle.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan digimentorina toimiva lehtori Ulla Reinikainen.
Verkko-opinnoissa opiskelijat eivät tapaa toisiaan luonnollisella tavalla, kuten kampuksella opiskelevat. Opiskelijoiden ryhmäytymiseen etänä tulee kiinnittää huomiota opintojen eri vaiheissa. Study Group -ryhmät auttavat oman tukiverkon rakentumisessa. Opettajat voivat tarjota Study Group -ryhmille luonnollisia tapaamismahdollisuuksia verkossa luentojen tauoilla ja oppituntien jälkeen. Pienillä teoilla voidaan lisätä opiskelijoiden ryhmäytymistä myös verkossa.
Oppimisprosessin suunnittelijoiden työkalupakkiin on lisääntynyt oppimisen muotoilun kehykset. Kehykset perustuvat sosiokonstruktivistiseen oppimisteoriaan ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Oppimisprosessin suunnittelijoille tarjotaan innovatiivisia uusia työskentelymalleja. Yhteistä kaikille malleille on nykyaikainen moniammatillinen suunnittelu tiimeissä ja opiskelijoiden osallistuminen suunnitteluun. Kaikilla malleilla on myös yhteinen kehittämiskohde: miten voidaan varmistaa oppimisprosessin tavoiteltu elämyksellisyys? Lisäksi mallit ohjaavat suunnitteluprosessia, mutta onnistunut lopputulos perustuu edelleen suunnittelijoiden ja opettajien pedagogiseen asiantuntemukseen.
Artikkeli pohjautuu Kati Mäenpään Lectio Praecursoriaan kasvatustieteiden väitöskirjaan ”Motivation regulation and study well-being during nurse education studies”. Väitöstutkimus lisää ymmärrystä ja tietoa oppimisen motivaation säätelystä, sen mukautuvuudesta ja yhteydestä opiskeluhyvinvointiin. Tutkimustulokset ovat hyvin sovellettavissa terveysalan ammattikorkeakouluopetukseen, mutta yleisemmin myös muihin opiskelijaryhmiin ja oppimisympäristöihin.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Hanna Alaniska.
Osaamismerkin suunnittelu ja pilotointi vaatii tekijältään kokemusta, osaamista ja aikaa. Tässä artikkelissa kuvataan Case-esimerkin avulla yrittäjyysosaamisen merkin suunnitteluprosessia OTE-hankkeessa. Osaamismerkin suunnittelu prosessina on pitkä ja se vaatii huolellista perehtyneisyyttä ja useita palavereja. Ilman merkkiosaajien apuja ja yhteistyötä ei osaamismerkin tekeminen onnistu. Yksi tärkeimpiä asioita osaamismerkkiä suunnitellessa on ymmärtää ja tietää mitä on tekemässä. Tärkeää on ymmärtää miten merkkitehdas Open Badge Factory toimii ja miettiä myös, miten merkin käyttö opastetaan sekä suorittajille että arvioijalle. On huomioitava merkin osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Lisäksi merkkiä suunnitellessa merkin sisällön tulee olla selkeä, jotta arviointi onnistuu, osaaminen tulee näkyviin ja merkin myöntäminen on sujuvaa.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea ja edistää korkeakoulutettujen naisten tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Tässä artikkelissa esitellään syksyn 2021 aikana hankkeessa toteutettuja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajoja sekä kartoituksia Oamkissa. Työpajat suunnattiin opiskelijoille, henkilökunnalle, työelämän edustajille sekä valtakunnalliselle NAU! -hankeverkostolle.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajojen vastaanotto oli erittäin myönteinen. Hankkeen työpajoilla onnistuttiin lisäämään tietoisuutta tasa-arvon nykytilasta ja syrjinnän ehkäisemisestä niin opiskelijan, henkilökunnan kuin koko korkeakoulun tasolla. Työpajoissa tarjottiin myös konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja tasa-arvo-osaamisen vahvistamiseksi.
Kartoituksissa nousi esiin vahva tarve koulutusmateriaalille, jota opettajat ja ohjaajat voisivat hyödyntää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopetuksessa. Hanke jatkaa työkalujen ja tasa-arvoisen mentorointimallin tuottamista sekä opettajien, opiskelijoiden että työelämän käyttöön.
Opintojakson luominen ja kehittäminen on usein yksittäisen opettajan työtä. Ammattikorkeakoulun, työelämän ja opiskelijoiden yhteistyötä tiivistämällä saisimme enemmän työelämälähtöisiä opintojaksoja.
Osaamista sijaishuoltoon -hankkeessa lisättiin sosiaalialan opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteistyötä sekä korkeakouluopetuksen että hanketoiminnan synergiaa kehittämällä yhdessä eri toimijoiden kanssa lastensuojelun opintojakso. Sijaishuoltoa perheissä ja yksiköissä -opintojakson kehittämiseen osallistuivat Oulun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Projektiharjoittelu-opintojakson puitteissa, joka toteutettiin sosiaalipedagogiikkaa ja osaamis- ja ongelmaperustaista oppimista hyödyntäen.
In this report we connect the concept of competence with competence frameworks that provide tools to enhance professional teachers digital pedagogical competence. The concept of competence is separated, by paradigmatic difference, from the concept of competency, as competency refers to the potential of an individual as a whole. The current educational paradigm in VET suggests that the domains of knowledge, skills and abilities describe the composition of individual competence. Competence can be seen also as an achievement acquired through training and development. The European Reference Framework of Key Competences for Lifelong Learning (EU, 2007) describes “competence” as not only the required knowledge but also skills, attitudes and the ability to apply learning outcomes as is appropriate to the context (e.g., working life).
Vocational education and training (VET) policy is among top priorities in all European Union (EU) countries as the quality of our life in future to the great extent depends on the skills and competences of the workforce. Changes brought about by technologies and digitalisation demands us to learn new things every day. Situations where the majority of students digitally outperform their teachers is reality in most education systems. To improve digital competences of VET teachers and trainers and make their teaching more attractive by making use of various digital tools the National Centre for Education of the Republic of Latvia with partners from Latvia, Lithuania, Finland, Portugal and the Czech Republic in September 2020 started EU Erasmus+ project “Dig4VET – Digital Tools for Learning and Validation in VET and WBL: Training Program for VET Teachers, Trainers and Mentors”. Project consortium represented VET schools, training centres, public authority and a university of applied sciences. The variety of institutions gave an added value to the project as partners had diverse experience and expertise.
This report is an information resource regarding digital competences of VET teachers, trainers, mentors, and it will be useful for VET policy and decision makers, VET school management, researchers, and particularly for VET teacher trainers. The long-term experience of Finns as developers of digital pedagogical education opens up a point of reference at which this network can continue to work on higher quality content and development of the training program. In the Dig4VET project, Oulu University of Applied Sciences, School of Professional Teacher Education had an excellent viewpoint to look at the recognised training needs and the training packages planned and implemented during the initiative. In the following chapter we will discuss our review results in relation to recent recommendations, research findings and teacher trainees’ experiences. At the same time, we aim to provide guidelines for the development of future training programs and open education resources, too.
Vocational education and training in Europe has many similarities but also many differences. The countries participating in the Dig4VET project follow this pattern also. A basic aspect of vocational training is directly linked to the definition of VET as education and training which aims to equip people with knowledge, know-how, skills and competences required in particular occupations or more broadly on the labour market. European VET is changing in many ways and the pandemic has forced this process. Responding to rapidly changing demographics, technologies and labour market, European VET is diversifying its programmes and qualifications and becoming more digital. To gain a broader understanding of digital skills and recent development directions in VET especially in partnering countries, we conducted a brief desk research. Partnering countries also contributed to data collection and gathered previous findings of research or reports conducted at the national level.
This training needs analysis presents the survey results of use of digital technologies in VET, in Dig4VET partner countries Latvia, Lithuania and Portugal. The particular focus is on digital competences of VET teachers, trainers, WBL tutors/mentors in the field of education technologies. The need analysis includes their perceptions about their digital competences. It comprises their understanding of the potential of digital tools in learning, teaching, assessment, validation, awareness of digital policies and their perception of training needs. Consistently, it includes the perceptions of VET students and VET school managers. The need analysis also covers an overview of digital tools, education technologies and apps relevant and useful for VET and WBL settings. As well, it offers an overview of how VET schools, VET teachers and school leaders in partner countries were prepared and how they succeeded during the time of Covid-19 pandemic outbreak.
Tables and Figures.
List of Abbreviations.
In general, the current epoch suggests us to consider novel and more complex approaches to learning and implementing the student-centred and digitally supported learning practices. This has also been incentivized by the Declarations issued in Bologna and Berlin. For instance, several studies have concluded that effective integration of advanced digital technologies push teaching and learning towards the constructivist pedagogical paradigm and student-centred practices. Moreover, educational provisions in VET are often already based on student-centred practices by nature. Still, these interactive, student-centred teaching strategies for learning require critical and constructive evaluation in order to move towards better implementations. The provided projects and experiments can help us with the review.