Category Pedagogiikka
Vocational education, VET teachers and teacher trainers are experiencing constant societal change, resulting in increased individual competence needs in the future. In demanding dual positions of VET teachers, both substance specific and pedagogical competence is challenged by turbulent digital disruption in different sectors. The studies presented in this report, suggest a variety of options, technologies, and digital pedagogical approaches to be applied in vocational teacher programmes. We hope that these models, studies, and the results reported are useful for many involved in the development of VET and vocational teacher education.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tietojenkäsittelyn lehtori Sinikka Viinikka.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen johtama tutkijaryhmä selvitti validointiin eli osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää käsitteistöä ja ohjeistusta ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa syksyllä 2020. Juuri julkaistun tutkimusartikkelin tulokset kuvaavat, miten Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakoulutus ja tanssinopettajakoulutus ovat Suomen osaamisperusteisimmat mitattuna osaamisen validointiin liittyvillä laatuindikaattoreilla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osaamisperusteinen opetussuunnitelma otettiin käyttöön pilottihankkeessa vuonna 2011 ja tanssinopettajakoulutuksessa vuonna 2020. Kun osaamisperusteista matkaa Oulun ammattikorkeakoulussa on tehty jo kymmenen vuotta, on hyvä pohtia, mihin ensiluokkainen tulos perustuu. Artikkelissa kuvataan Oamkin ammatillisessa opettajankoulutuksessa ja tanssinopettajakoulutuksessa tehtävää opetussuunnitelmatyötä ja pohditaan kehitystyön vaikutuksia käytännössä. Lopuksi kiinnitetään huomio tunnistettuihin haasteisiin ja tulevaan pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön osaamisen validointiin liittyen.
Opiskelijoilla on paljon annettavaa hankkeissa. Opiskelijat voivat tuoda uusia näkemyksiä ja raikkaita ideoita hanketoiminnan eri osa-alueille. Blogikirjoituksessa tuomme esille POTKE-hankkeen kautta, miten opiskelijoille voidaan antaa hankkeista mielekkäitä toimeksiantoja viestinnän eri osa-alueille. Koemme, että olemme hankkeessa saaneet laajan osaamispääoman käyttöömme opiskelijoiden kautta. Hanketyö voi tukea merkittävästi opiskelijan siirtymistä työelämään tarjoamalla mielekkäitä toimeksiantoja. Kannustamme hankkeissa pohtimaan, miten opiskelijat voivat olla niissä mukana.
Artikkelissa jäsennetään yhteisöllisyyden ilmiötä ja sen yhteyttä asiantuntijatyöhön. Yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä ja toimivaa vuorovaikutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisöllisyyden yksi keskeisimpiä ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa on positiivinen ilmapiiri, halu auttaa toisia ja kiitollisuus, joihin voidaan nojautua silläkin hetkellä, kun vaikeat ajat ja haasteet tai konfliktit koettelevat yhteisöä. Asiantuntijan näkökulmasta yhteisöllisen osaamisen merkitys vain korostuu. Substanssiosaaminen ei riitä hyvien tulosten ja positiivisen asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi. Asiantuntijatehtävissä ollaan avainroolissa edistämässä positiivista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Asiantuntijat toimivat yhteisöllisesti, yhteisöllisyyttä edistäen. Yhteisöllisyyden prosessi taas mahdollistaa kollektiivista tapaa ajatella asioista uudelleen. Samalla määrittyy se toimintatapa ja toimintakulttuuri, jota kilpailijat eivät voi kopioida.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.
Blogikirjoituksessa kuvataan kulttuurisen monimuotoisuuden kokemuksia Minnesotan yliopistossa Morriksessa Yhdysvalloissa. Kirjoittaja on Fulbright-stipendiaattina yliopistossa lukuvuoden 2021–2022. Yliopisto on kulttuurisesti monimuotoinen ja yhdenvertaisuutta edistävä yliopisto. Näiden periaatteiden toteutumista tarkastellaan kolmella tasolla: yksilön haluna toimia kulttuurista monimuotoisuutta edistäen, yksilön toimintana sekä yliopistoyhteisön toimintana. Minnesotan yliopisto Morris toimii kulttuurista monimuotoisuutta edistäen. Tämä tulee näkyväksi sekä yksilöiden että koko yliopiston toiminnassa konkreettisesti kulttuurista monimuotoisuutta edistävien tekojen, tapahtumien sekä palvelujen kautta.
LYSTI-hankkeessa vastataan työelämän vaatimukseen rakentamalla harjoittelulle uusi monialaisen harjoittelun malli. Monialaisessa harjoittelussa eri alojen opiskelijat yhdistävät osaamisena ja oppivat yhdessä tiiminä toteuttamalla yrityksen antaman projektin.
Hankkeesta on meneillään pilottivaihe. Opiskelijat suorittavat harjoittelua paikallisissa organisaatioissa ja samalla tutkitaan, miten monialainen harjoittelu toimii sekä miten opiskelijat sen kokevat. Samalla kerätään organisaatioiden kokemuksia ja kehitetään monialaisen harjoittelun mallia.
Harjoittelun vaikuttavuutta arvioidaan hankkeessa. Tavoitteena on, että opiskelijat ja organisaatiot kokisivat monialaisesta harjoittelusta olevan hyötyä oppimisen kannalta. Artikkelissa on käsitelty vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista sekä uudenlaista oppimisen näkökulmaa.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakoulutuksen yksikönjohtaja Asko Karjalainen.
LoLa-järjestelmä mahdollistaa lähes viiveettömän etäyhteyden erinomaisella kuvan- ja äänenlaadulla pitkienkin välimatkojen etäisyydellä. Järjestelmän avulla voidaan esittää ja opettaa musiikin yhtyesoittoa reaaliaikaisesti. LoLa on käytössä kahdeksassa kulttuurialan koulutusta tarjoavassa ammattikorkeakoulussa Oulun ammattikorkeakoulu mukaan lukien. Tässä artikkelissa kerrotaan LoLan käyttöön liittyviä yleisiä ja erityisiä seikkoja.
Oulun ammattikorkeakoulussa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Jukka Kurttila.
Kolumnissa pohditaan tiedon saavutettavuutta ja sosiaalisen median vaikuttavuutta tiedon levittämisessä. Tiedon tuottamisen ja julkaisemisen lisäksi se on osattava jakaa oikeilla kanavilla tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa. Julkaisemalla voidaan tuoda esiin omaa ja organisaation asiantuntijuutta, mutta samalla jakaminen toimii markkinointina.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO saivat keväällä 2021 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa, jolla on tarkoitus lieventää koronan aiheuttamaa korkeakouluopiskelijoiden ahdinkoa. MOOD-hankkeessa OSAKO tekee yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa. Hanke tavoittelee opiskelijoita eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen tartutaan jo ennen opiskelun alkua. Hyvinvointistarttipakettiin kootaan tietoa elämän eri osa-alueilta. OHJY-hankkeessa on mukana Oamkin lisäksi 10 muuta toimijaa. Oamkin hanketoimenpiteet liittyvät verkossa tapahtuvan ohjauksen ja tuen kehittämisen kehittämällä Study Group -tuutorointia. Opiskelijat halutaan saada mahdollisimman pian opintojen alettua tuntemaan itsenä osaksi korkeakouluyhteisöä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla opiskelukavereita, joihin voi turvautua.
Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Vuonna 2021 alkavalle rahoituskaudelle ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin lisättiin työllistymisen laatua kuvaava mittari. Tämän lisäksi kyselyn avulla on mahdollista selvittää, kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen valmistunutta työelämässä. Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa tutkinto- ja alakohtaisesti valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Tiedot auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä. Alumnien vastaukset siitä, mitä ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he kannustavat nykyisiä opiskelijoita kehittämään, ovat erittäin arvokkaita sekä opiskelijoille että myös opetus- ja ohjaustyössä oleville. Kyselyjen tuloksia löytyy muun muassa vipunen.fi-palvelusta.
Keväällä 2021 SILTA-hankkeessa kartoitettiin opiskelijoiden, opettajien ja opinto-ohjaajien tietoisuutta väyläopinnoista. Tässä artikkelissa kuvataan kartoituksen tuloksia. Tulosten mukaan opinto-ohjaajaa merkittävämpi tuki väyläopinnoissa on omaopettajan tuki. Artikkelissa kuvataan myös, miten tietoisuutta väyläopinnoista voidaan lisätä ja tarjonnan kehittämistyötä tehdä yhdessä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajien sekä opiskelijoiden kanssa. SILTA-hankkeen tavoitteena on lisätä amk-opintojen näkyvyyttä ja kehittää toimintatapoja, joiden avulla ammatillisen toisen asteen opiskelija voi tutustua korkeakouluopintoihin. Lisäksi tavoitteena on lisätä oppilaitosten henkilöstön ymmärrystä, valmiuksia ja osaamista opintopolkujen rakentamisessa sekä opiskelijoiden tukemista väyläopintojen aikana. Hankkeessa hyödynnetään yhteistyöverkostoja ja myös Oamkin kumppanioppilaitosten kanssa toteutettavia opintoja muun muassa Highway-opintoja. Verkostoyhteistyö ja rohkeat pilotit lisännevät opiskelijoiden ja opettajien tietoisuutta väyläopinnoista.
SotePeda 24/7 -hankkeessa kehitettiin pedagogisia ratkaisuja ja malleja monialaisesti. Kaksivuotiseen (2018–2020) hankkeeseen osallistui 23 korkeakoulua. Hankkeessa tuotettiin monenlaisia materiaaleja ja opintokokonaisuuksia vapaaseen käyttöön useiden hankkeen työpakettien kautta. Oppimateriaaleja voivat käyttää kaikki sote-digiosaamisesta kiinnostuneet opettajien, opiskelijoiden ja työyhteisöjen lisäksi. Hankkeessa on tehty avoimia oppimateriaaleja 12 tunnistetusta sote-digiosaamisalueesta monipuolisin mikro-oppimateriaalein. Avointen verkkokurssien kautta omaa sote-digiosaamistaan voi täydentää ajasta ja paikasta riippumatta MOOC (Massive Open Online Course) toteutusten kautta.
Digipedagogiikka on nostettu Oulun ammattikorkeakoulussa keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Oamkissa vietetään parhaillaan digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan Oamkin vararehtori Jyrki Laitinen.
Oppimiseen liittyvässä keskustelussa sivutaan usein motivaatiota – toinen opiskelija on hurjan oppiva ja motivoitunut, toista ei voisi vähempää kiinnostaa. Opettajan pitäisi osata opettaa ja ohjata molempia niin, että motivaatio kasvaisi, ei kuihtuisi. Mutta miten? Ihmisen psykologisten perustarpeiden tyydyttyminen on ratkaisevaa. Opettajan on suunniteltava oppimisympäristöt tukemaan opiskelijan autonomian sekä yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden kehittymistä. Blogikirjoituksessa tehdään tiivis yhteenveto käytännön toimista, joilla opettaja voi tukea opiskelijoidensa motivaation kasvua.
Oulun ammattikorkeakoulussa käytetään opintojen alussa opiskelun ja tuutoroinnin kehittämisen työkaluna aloituskyselyä. Aloituskyselyllä saadaan opintojen alussa tärkeää informaatiota tuutoroinnin tueksi. Tässä artikkelissa keskitytään opiskelijan itsereflektiosta saatavan ennakkotiedon hyödynnettävyyteen opintojen alkuvaiheessa. Tuloksina esitetään opiskelijoiden näkökulma, miltä opintojen aloitusvaihe tuntuu ja mitä mahdollisia ongelmatekijöitä he siinä itse näkevät.
Artikkelissa jäsennetään pedagogisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia sekä sen yhteyttä osallistavaan pedagogiikkaan. Pedagogisessa hyvinvoinnissa on mukana sekä yhteisöllinen että yksilöllinen taso, mikä tarkoittaa opettajan näkökulmasta kokemusta omasta työhyvinvoinnistaan. Opiskelijalla vastaava hyvinvoinnin kokemus liittyy kiinteästi osallisuuden kokemukseen. Pedagogista hyvinvointia rakennetaan avoimessa ja aidossa kohtaamisessa. Opettajan osaamisen näkökulmasta pedagogisen hyvinvoinnin tuottaminen merkitsee jatkuvaa itsensä sekä oman pedagogisen toiminnan kehittämistä esimerkiksi tutkivan opettajuuden keinoin. Opiskelijalle pedagoginen hyvinvointi mahdollistaa toimijuuden ja osallisuuden. Keskeisiä tekijöitä pedagogisen hyvinvoinnin kokonaisuudessa ovat toimijoiden motivaatio ja itsesäätelytaidot. Pedagogisessa toiminnassa pyritään huomioimaan jokaisen voimavarat ja vahvuudet, mikä on jatkuvan uudistumisen ja kehittymisen edellytys.
Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua, kehitystä ja sopivan opintopolun löytymistä. Artikkelissa tarkastellaan oululaisia peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen ohjausmalleja opettajien ja opinto-ohjaajien haastatteluihin perustuen. Aineistona käytetyistä haastatteluista on myös kirjoitettu lehtiartikkeleita. Artikkelin tavoitteena on nostaa esiin perusopetuksen puolella tehtävää monipuolista kasvatustyötä ja ohjauksen malleja sekä niiden merkitystä nivelvaiheeseen tultaessa. Ammatillisen opettajan ohjausosaamisen kannalta on tärkeää ymmärtää yhteistyön merkitys yli organisaatiorajojen.
Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelman kehittämistyöhön osallistuu opettajankoulutuksen henkilöstön lisäksi opettajaopiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Eri toimijoiden osallisuus ja jatkuva vuoropuhelu osaamisperustaisen opetussuunnitelman sisällöstä ja toimeenpanosta edistää muutoksen toteutumista. Kaikkien jäsenten tasa-arvoinen osallistuminen mahdollistuu avoimessa, kunnioittavassa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Yhteinen ymmärrys rakentuu vain yhteisöllisen keskustelun ja yhdessä tekemisen avulla. Opiskelijoiden osallistuminen opetussuunnitelman kehittämiseen edesauttaa merkittävästi opiskelijalähtöisen ja ymmärrettävän opetussuunnitelman rakentumista. Artikkelissa kuvataan kehittämistyön lisäksi opettajaopiskelijoiden kokemuksia opetussuunnitelman yhteiskehittämisestä.
Olemme toimineet yli vuoden keskellä digiloikkaa, jota oli jo valmisteltu, mutta joka tuli nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Covid-19 on nopeuttajan nimi. Kolumnissa käsitellään digitaalisuuden aiheuttamia muutoksia työ- ja opiskelukulttuuriissa sekä virtuaalisten työtapojen vaikutusta organisaation ja johtamisen arkeen, työhyvinvointiin sekä yhteisöllisyyteen.
Itsenäisessä verkko-opiskelussa vuorovaikutteiset kontaktit jäävät vähiin, joten opiskelua elävöittäviä ja ohjaavia automaattitoimintoja kannattaa käyttää pedagogisesti mielekkäillä tavoilla ja sopivissa määrin. Tässä kirjoituksessa esitellään Moodlesta löytyvän Muistuttaja-nimisen aktiviteetin toimintaa automaattisesti lähetettävien muistutus- ja kannusviestien näkökulmasta.
Muistuttaja voi palvella opiskelijan lisäksi myös opettajaa ja muita ohjaustoimijoita, koska heillekin voidaan lähettää ilmoituksia esimerkiksi opiskelijoista, jotka eivät pääse tehtävien suorittamisessa eteenpäin ja ovat näin vaarassa pudota ja keskeyttää opintojakson.
Kirjoituksessa esitellään myös pedagogisen muotoilun merkitys ja toteuttaminen kurssialustan suunnittelun alkuvaiheessa. On tärkeää, että datapisteet, laukaisimet sekä viestien määrät ja sisällöt voidaan toteuttaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Kun datapisteet ovat selvillä, voidaan Muistuttaja-aktiviteetit lisätä tarvittaviin kohtiin.
Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman 360⁰ -virtuaalisimulaatioympäristöt mahdollistavat kuvantamisympäristöihin perehtymisen ja niissä toimimisen harjoittelun. Opiskelijoiden mukaan 360⁰ -virtuaalisimulaatioympäristöt mahdollistavat erityisesti tarkemman perehtymisen kuvantamismenetelmään, osastoon, kuvantamislaitteeseen sekä potilaan hoitopolkuun. Magneetti-, tietokonetomografia-, ultraääni- ja isotooppitutkimuksien virtuaalisimulaatioympäristöihin on liitetty erilaisia digitaalisia verkko-opiskelumateriaaleja. Pandemian aikana materiaaleja on valmistunut lisää muun muassa magneettitutkimuksiin, tietokonetomografiatutkimuksiin ja natiivikuvantamiseen.
Artikkelissa esitellään Oamk Journalin toimituskunnan jäsenet. Toimituskunta edistää Oamkin julkaisutoimintaa ja vastaa Oamk Journalin kehittämisestä. Iso osa sen työstä on arvioida ja kommentoida Oamk Journaliin tarjottavia julkaisuja.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.