Category Sosiaali ja terveys
Digimedioiden käyttö on lisääntynyt ja niistä on muovautunut osa nuorten jokapäiväistä arkea. Digimedioiden, kuten some ja digipelaaminen, käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia hyvinvointivaikutuksia. Nuorten parissa toimivilta ammattilaisilta vaaditaan digihyvinvointiosaamista eli taitoa tunnistaa digimedioiden käyttöön liittyviä hyvinvointiriskejä ja kykyä ohjata nuoria hyvinvointia edistävään median käyttöön. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat kuitenkin kokeneet haasteelliseksi tunnistaa median käytön hyvinvointivaikutuksia sekä ohjata nuoria. Digi-Hyve-hankkeessa kehitettiin nuorten parissa toimiville ammattilaisille ja alan opiskelijoille digihyvinvointiosaamista edistävä DigiWellPRO-verkkokoulutus.
Kausiluonteinen ja ympärivuotinen allerginen sidekalvontulehdus ovat yleisimmät silmäallergian muodot. Ne ovat yleensä hyvänlaatuisia, mutta saattavat aiheuttaa potilaalle hankalanakin koettuja oireita. Tässä tekstissä esitellään optometristin roolia osana allergisen sidekalvontulehduksen hoitoa. Optometristi pystyy tunnistamaan ja ohjaamaan potilaan omahoitoa tehokkaasti, jolloin muut terveydenhuollon resurssit eivät turhaan kuormitu.
SimLab-simulaatioympäristössä yritykset ja organisaatiot voivat testata, kehittää ja tutkia terveys- ja hyvinvointialan tuotteitaan ja palveluitaan sekä kouluttaa henkilöstöään. Älykäs TKI-toiminta digitaalisten hyvinvointi- ja terveysratkaisujen kehittämiseen (Äly-TKI) -hankkeessa kehitettiin simuloitu data -palvelu täydentämään SimLabissa tarjottavia palveluita. Simuloitua terveys- ja hyvinvointidataa tuotetaan simuloiduista tilanteista ja SimLab voi tuottaa simuloitua dataa yrityksille tuotekehittelyn innovaatio ja ideavaiheeseen yrityksen toimeksiannosta. Oamk SimLabin palvelussa yrityksellä on mahdollisuuden saada asiantuntijan tai käyttäjän näkökulmaa tai palautetta datapohjaisesta ratkaisustaan tai palvelustaan. Palvelussa voidaan tuottaa myös opinnäytetöitä ja toteuttaa tutkimusta.
Nordplus Ta ett snack! -hankkeen (2022–2024) toteuttamat yhteispohjoismaiset opintojaksot koostuvat suullisista harjoituksista virtuaalisesti Oamkin opiskelijoiden ja Högskolan Dalarnan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Jokaisen opintojakson lopussa järjestetään seminaaripäivät Suomessa tai Ruotsissa. Tavoitteena on motivoida ja rohkaista opiskelijoita käyttämään yhteisenä kielenä ruotsia erimaalaisten opiskelijoiden kanssa sekä tutustua naapurimaan kulttuuriin. Kantavana voimana hankkeessa on neljän opettajan välinen yhteisopettajuus.
Artikkelissa kuvataan provosoituvaa vulvodyniaa sairastavien naisten kumppaneiden erilaisia reaktioita yhdyntätilanteessa esiintyvään kipuun ja reaktioiden merkitystä naisten seksuaalitoiminnoille. Seksuaalitoimintojen kannalta parhaimmiksi reaktioiksi on tutkimuksissa osoitettu fasilitoivat reaktiot, jotka edesauttavat naisen sopeutumista sisältäen rohkaisua, hellyydenosoituksia ja positiivista asennetta. Myös empaattinen vastakaiku on todettu tärkeäksi seksuaalitoimintoja parantavaksi tekijäksi. Artikkeli perustuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettuun opinnäytetyöhön.
Blogiteksti perustuu Juho-Matti Mäyrän opinnäytetyönä tehtyyn integratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen, jossa kuvattiin mielenterveystyössä käytössä olevia ammattilaisten ohjaamia täysi-ikäisille suunnattuja ryhmähoitoja sekä tarkasteltiin niiden toipumista edistäviä ominaisuuksia. Katsaukseen valittiin yhdeksän tutkimusta, jotka käsittelivät erilaisia ja eri kohderyhmille suunnattuja ryhmähoitoja. Laadullisen sisällönanalyysin kautta tunnistettiin kolme pääteemaa ryhmien toimintaa ja toipumista edistävistä tekijöistä: ryhmän sisältö, ryhmän toteutus ja vertaistuki ja ryhmään kuuluminen. Vertaistuki ja ryhmään kuuluminen ovat ryhmäympäristön tulosta, eikä näin ollen ole saavutettavissa yksilötyöskentelyllä.
Saattohoitoon siirryttäessä suurin osa potilaista haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään, osa kuolemaansa saakka. Psykososiaalinen tuki on oleellinen osa kotisaattohoitoa. Läheisten rooli on suuri, ja heidän tukemisensa vaatii varsinkin kotisaattohoidon loppuvaiheessa hoitajalta laajaa osaamista, kohtaamisen taitoja sekä hoitajan aikaa. Jotta kotona omaistaan saattohoitavalle läheiselle voidaan tarjota laadukasta psykososiaalista tukea, tarvitaan hoitohenkilökunnalta vahvaa osaamista ja terveydenhuollon yksiköiltä ja yhteiskunnalta osallistumista kotisaattohoitoon ja sen järjestämiseen. Läheisten kokemusten mukaan psykososiaalista tukea saatiin kotisaattohoidon aikana, mutta tuen laatu ja määrä eivät aina toteutuneet tasa-arvoisesti.
As in many other sectors, within the field of dental hygiene the development and growth of professional skills is a vital goal in which workshops and tutored practical training are playing a key role. Practical implementation of the workshops and contents of practicing may vary between universities, although the principles and objectives are quite similar. Participation in an exchange period is an excellent way to get new professional and personal perspectives and experiences, strengthening individual competences as well as learning more of the foreign country and its’ culture.
Hyvinvointipalvelujen tarve ja kuormittuneisuus ovat tunnistettuja haasteita. Digitaalisten hyvinvointipalvelujen avulla voidaan muun muassa sujuvoittaa palvelujen saavutettavuutta ja tehokkuutta. Toimivien digitaalisten hyvinvointipalvelujen tunnettuutta ja käyttöönottoa tulee kasvattaa merkittävästi. Se vaatii resursseja sekä markkinointistrategian, joka pohjautuu syvälliseen ymmärrykseen kohderyhmän käyttäytymisestä, asenteista ja motiiveista. Päivi Sipolan nuorten hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen markkinointiin liittyvässä YAMK-opinnäytetyössä luotiin markkinointistrategia nuorille suunnatun digitaalisen hyvinvointipalvelu Zekin tunnettuuden ja käyttöönoton parantamiseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Toimivista hyvinvointipalveluista tulisi viestiä nuorten lisäksi heitä tukeville ammattilaisille, tarjota tukimateriaalia sekä avata monipuolisia hyödyntämismahdollisuuksia.
Kotona Asumista Rohkeasti ja Itsenäisesti Teknologian Avulla (KARITA) -hankkeen tavoitteena oli teknologiaa hyödyntäen vähentää sote-palvelujen tarvetta ikäihmisten palveluissa sekä siirtää säännöllisten palvelujen tarvetta. Hankkeessa Oamkin kehittämiskohteena oli asiakasosallisuuden edistäminen sekä eettisyyden tarkastelu kotiin vietävissä palveluissa ja teknologian hyödyntämisessä. Toteutettujen kartoitusten ja tutkimusten perusteella luotiin kaksi toimintamallia. Asiakaslähtöinen tarvekartoitus ‒ asiakasosallisuuden kokemusta edistämässä ja Digiteknologialla tuetun kotona asumisen eettisen toiminnan malleja tulisi käyttää yhtäaikaisesti kehittämistoiminnassa. Oamk oli yksi hankkeen osatoteuttajista.
Huumorilla on aivan erityinen merkitys palliatiivisessa ja saattohoidossa. Naurulla eli huumorin tuotoksella voidaan lievittää muun muassa kipua, ahdistusta, ikävää, ja yksinäisyyden tunnetta sekä tuoda mielihyvää, turvaa ja iloa. Huumori on selviytymiskeino, joka auttaa käsittelemään myös vaikeita asioita. Huumorin tulee olla aina potilaasta lähtöisin. Hoitajalta edellytetään ihmistuntemusta, herkkyyttä ja vuorovaikutustaitoja, jotta hän kykenee tunnistamaan, kenelle huumori sopii. Nauru ja huumori auttavat myös hoitajia selviytymään vaativasta ja raskaasta työstä. Huumori onkin sekä potilaiden että ammattilaisten voimavara ja selviytymistä kannatteleva tekijä.
Korkeakoulussa toimivien opettajien osaamista on tärkeää kartoittaa ja sitä edelleen kehittää osaamiskartoituksen tulosten pohjalta. Tässä artikkelissa kuvataan sote-alan opettajien osaamisen mittarin kehittämisen prosessista ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaamisen tämänhetkisestä tasosta Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulun opettajien osaamista kartoitettiin keväällä 2022. Osaamisen mittariin vastasi 81 opettajaa, jotka kuuluivat sosiaalialan, hoitoalan, kuntoutusalan, terveydenhuollon erityisalan sekä ylemmän amk:n tiimeihin. Tuloksia tarkastellaan tässä artikkelissa kuvailevin tilastollisin menetelmin tiimeihin kuulumisen kautta. Artikkeli on osa OSMU-hanketta, jossa kehitettiin osaamisen kehittämisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle.
Kestävä aivoterveys -hankkeessa on kehitetty uutta ymmärrystä työpaikan affektiivisesta ergonomiasta osana aivoterveellistä työtä. Affektiivinen ergonomia liittyy työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöön, työn eettiseen kuormitukseen ja eettiseen organisaatiokulttuuriin, joilla on merkitystä aivojen kuormittumiselle ja aivoterveydelle. Hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu uusi työkalu näiden asioiden arvioimiseksi työpaikoilla: affektiivisen ergonomian tarkistuslista. Tarkistuslista mahdollistaa näiden tekijöiden tunnistamisen, arvioinnin sekä yhteisen keskustelun työpaikoilla.
ESR-rahoitteisen SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan Oulun ammattikorkeakoulu saa hyvän kokonaisarvosanan erilaisia väyläopintoja pitkin tutkinto-opiskelijaksi tulleilta opiskelijoilta. Tämän on mahdollistanut monet erilaiset väylämahdollisuudet. Työelämästä tullaan jatkokouluttautumaan ammattikorkeakouluun, taustalla voi olla halu edetä uralla ja tavoitella unelmia. Oamkin tiedottamisella on suuri merkitys väylätyössä jo hakeutumisvaiheessa. Oulun ammattikorkeakoulussa väylät on erittäin hyvin suunniteltu, mutta kehitettävääkin löytyy. Huomioitavaa useissa vastauksissa oli väylä opintoja suorittaneiden positiivinen asenne ja kiitollisuus mahdollisuudesta päästä väylän kautta opiskelijaksi. Kehittämistyössä huomio on hyvä kiinnittää ohjaukseen, tietoteknisiin ratkaisuihin ja tiedottamiseen. Yleisarvosana Oamkille väyläopintojen toteuttamisesta on hyvä.
Teknologisilla ratkaisuilla haetaan apua hoitotyön haasteisiin. Automatiikalla pyritään lisäämään hoitajien aikaa välittömään hoitotyöhön. Oulun yliopistollinen sairaala on ottamassa käyttöön annosjakelurobotin, jonka tarkoituksena on olla osa katkeamatonta lääkehoitoprosessia. Katkeamaton lääkehoitoprosessi on käsitteenä vielä melko uusi Suomessa, eikä sille ole vakiintunut vielä täydellistä määritelmää. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sitä, että lääkehoitoprosessin kaikki vaiheet ovat sähköisesti varmistettuja. Sen tarkoituksena on taata saumaton tiedonkulku sairaalan eri osastoiden välillä. Sairaanhoitajien työnkuva tulee muuttumaan monella tapaa. Manuaalinen jakaminen jää käytännössä kokonaan pois sekä lääkkeiden jakamisessa ja antamisessa tullaan hyödyntämään viivakooditeknologiaa.
Jokaisella työyhteisöön kuuluvalla on vaikutusmahdollisuus työyhteisön sisäiseen yhteisöllisyyteen. Työn tekemisen mielekkyyden myötä työhyvinvointi kasvaa ja hyvinvoivan työntekijän tehokkuus lisääntyy. Johtajan rooli on vuosien aikana muuttunut valmentajatyyppiseksi, jolloin hänen tehtävänään on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset organisaation toiminnalle. Yhteisöllinen johtaja jakaa vastuuta tasaisesti työyhteisöön ja saa motivoitua työntekijöitä työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Blogiteksti perustuu Mari Haapavirran ja Anne Kaisanlahden opinnäytetyöhön, jossa kartoitettiin esihenkilöiden kokemuksia johtamisesta yhteisöllisyyden edistäjänä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruu tehtiin teemahaastatteluina. Tuloksissa korostuu yhteisöllisyyden merkitys työssäjaksamisen kannalta.
Korkeakouluilla on keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa ja innovaatiotoiminta puolestaan mahdollistaa hyvinvointiamme ylläpitävän, kestävän kasvun. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Jatkumo-hankkeessa kymmenen ammattikorkeakoulua on kehittänyt yhteisen toiminta- ja palvelumallin, jonka avulla ammattikorkeakoulut voivat yhä paremmin tuottaa yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitsemia palveluja. Mallin lisäksi hankkeen merkityksellisenä antina on ollut eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden yhteisen ymmärryksen muodostaminen erilaisten palvelujen roolista yhteiskunnan kehittämisessä.
Sara Potila ja Janine Nurkkala toteuttivat opinnäytetyön tutkielman ”Mobiilitasohyppelypelin 2D-hahmosuunnittelu: Mitä tulee ottaa huomioon, että hahmo on toteutettavissa useammalla graafikolla?” Blogiteksti nostaa esiin tutkielman merkittävimmät tulokset, miten yhteistyö sujuu tiimissä mutkitta ja miten saavutetaan tehokas ja toimiva tiimi, joka pystyy viemään peliprojektin maaliin. Keskeisenä osana on kertoa lukijalle, miten tunnistetaan epäterve ja terve konflikti, joiden luonteilla on selvät erot peliprojektin edistymisen kannalta. Aineistona on käytetty tiimityöskentelyyn ja projektin hallintaan pohjautuvaa kirjallisuutta ja verkkosivujen blogitekstejä. Johtopäätöksenä selviää, mihin tiimin muodostaessa kannattaa panostaa, että pelin kehitykselle haitallisien konfliktien riskiä minimoitaisiin.
YAMK-tutkintojen tavoitteena on vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Yksi keskeisistä osaamistarpeista on johtamisosaaminen. Osaamisvaatimuksia on kuvattu koskien YAMK-tutkintoja yleisesti, mutta johtamisosaamisen kompetensseja on tärkeää tarkastella myös alakohtaisesti. Tässä artikkelissa esittelemme alustavat sosiaali- ja terveysalan johtamisosaamisen ydinkompetenssit. Kompetenssit perustuvat kirjallisuuskatsaukseen ja yhteiskehittämisen työpajoihin osana Kansallisen sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-koulutuksen verkoston teemaryhmän toimintaa. Ydinkompetenssien avulla mahdollistetaan työelämän tarpeisiin vastaava, uudistuva johtaminen ja tätä tukeva alan johtamiskoulutus.
Sosiaali- ja terveysalan opettajana toimiminen vaatii monipuolista osaamista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tässä artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön osaamisen johtamisen ja kehittämisen tiekartan suunnittelusta ja toteutuksesta vuosien 2021–2023 aikana. Artikkelissa kuvataan lisäksi osaamisen johtamisen ja kehittämisen prosessi ja sen hyödyntäminen tiekartassa. Artikkelissa kuvataan myös opetuksen ja oppimiskulttuurin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Osaamisen kehittämisen tueksi hyödynnetään jatkossa Howspace-alustaa osaamisalan yhteisenä foorumina, joka sisältää TKI-kärkien ja osaajatiimien avoimet materiaalit. Lisäksi foorumi sisältää perehdytysmateriaalin, mentorointisuunnitelman ja koulutuskalenterin opettajien hyödynnettäväksi.
Ammattitaitoisen hoitohenkilöstön väheneminen vaikuttaa hoidon saavutettavuuteen, tasoon ja tuloksiin. Se on myös organisaatioille kallista. Tulevaisuudessa sairaanhoitajien alalta lähteminen näyttäisi kiihtyvän, ellei asialle tehdä mitään. Työtyytyväisyyden on todettu vaikuttavan sairaanhoitajien alalla pysymiseen. Aineistona blogitekstissä on käytetty kansallisia sekä kansainvälisiä artikkeleita sekä julkaisuja. Lisäksi aineistona käytettiin blogitekstin perustana olevan opinnäytetyön tuloksia. Blogitekstillä on tarkoituksena herättää huomiota meihin kaikkiin vaikuttavaan ilmiöön.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi yleisimmistä kansantaudeista. Ne aiheuttavat potilaalle sydämen tai verenkierron heikkenemistä sekä erilaisia toiminnallisia häiriöitä. Tämän potilasryhmän hoitoa toteutetaan erilaisten menetelmien avulla. Omahoitoa tuetaan elintapaohjauksen avulla, ja lisäksi voidaan käyttää lääkehoitoa. Tarvittaessa tehdään avokirurginen leikkaus tai toimenpide suonensisäisen eli endovaskulaarisella menetelmällä. Näiden yhdistelmää kutsutaan hybriditoimenpiteeksi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uuteen Tulevaisuuden sairaalaan avataan ensimmäinen verisuonikirurgian hybridileikkaussali, jolloin perioperatiivinen leikkaussairaanhoitaja tarvitsee aikaisempaa laaja-alaisempaa osaamista turvallisesta säteilyn käytöstä, varjoaineista, erilaisista välineistöistä sekä toimenpiteissä käytettävistä laitteista. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaiseksi perioperatiiviset leikkaussairaanhoitajat kokevat oman osaamisensa hybridihoitotyön eri osa-alueilla. Tutkimustulosten perusteella tuotettiin perehdyttämissuunnitelma hybridihoitotyön osaamisen syventämiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Perehdyttämissuunnitelma sisältää kattavasti kaikki hybridihoitotyön osa-alueet ja sitä voidaan käyttää käytännön arjen työvälineenä leikkausosastolla.
Oulun ammattikorkeakoulun yhteistä TKI-toimintaa ja strategiaa tukien Sosiaali- ja terveysalan yksikössä toimii neljä TKI-kärkeä. Kärjet linkittyvät Oamkin TKI-toiminnan painoaloihin, joita ovat digitaaliset ratkaisut, vähähiilisyys ja liiketoiminnan kehitys. Yhteiskehittämisen myötä syntyneet sote-yksikön kärkien teemat pohjautuvat sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisiin strategisiin linjauksiin ja alan ajankohtaisiin painotuksiin. TKI-toiminnan fokusoituminen kärkiteemoihin mahdollistaa laajemman ja vaikuttavamman moniammatillisen ja monialaisen toiminnan opetuksessa, hankkeissa ja monipuolisessa työelämäyhteistyössä.
Tämä julkaisu on Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen loppuraportti. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) toteuttivat yhteistyöhankkeen vuosina 2020–2023 Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa vaativien hoitoalojen ammattihenkilöiden osaaminen AVH-hoitopolulla, sote-alan opetushenkilöstön osaaminen sekä sote-alan osaamisen johtamisen nykytilanne ja kehittämishaasteet. Kartoituksen jälkeen tunnistettuihin osaamisvajeisiin vastattiin järjestämällä koulutuksilla. Lopuksi hankkeessa tarkoituksena oli rakentaa ja jalkauttaa osaamisen johtamisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle. Tässä julkaisussa on kuvattu hankkeen tavoitteet, toteutuminen sekä keskeisimmät tulokset.
Vertaismentoroinnissa ryhmän jäsenet toimivat tasavertaisesti antaen oman panoksensa ryhmän toiminnalle. OSMU-hankkeessa käynnistettiin näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseksi vertaismentorointi. Blogissa kuvatun vertaismentorointiryhmän jäsenten työskentely painottuu koulutukseen, tutkimukseen ja kliinisen hoitotyön asiantuntijuuteen. Vertaismentoroinnin aiheeksi valittiin kliinisen hoitotyön osaamisen arviointi. Työskentelyä jäsensivät näyttöön perustuvan toiminnan vaiheet ja OSMU-hankkeessa laadittu työkirja. Vertaismentoroinnin merkitys tiivistyy osaamisen jakamiseen, reflektointiin ja luottamukselliseen yhteistyöhön. Mielekäs aihepiiri on keskeistä onnistuneelle yhteistyölle. Blogissa kuvattu vertaismentorointiryhmä on esimerkki itseohjautuvasta ja motivoituneesta ryhmästä, joka jatkaa yhteistyötä hankkeen tarjoaman prosessin jälkeenkin.
Blogitekstissä käsitellään röntgenhoitajien asiantuntijaprofiilien luomista palvelumuotoilun prosessimallin avulla. Asiantuntijaprofiilit lisäävät ymmärrystä röntgenhoitajien asiantuntijuuden ilmenemisestä. Asiantuntijaprofiilit pohjautuvat laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusvaiheen jälkeen asiantuntijaprofiilit kehitettiin yhteiskehittämisen työpajatoiminnalla. Tulokseksi saatiin kuusi erilaista profiilia, jotka edustavat osaltaan röntgenhoitajan asiantuntijuuden ilmenemistä eri näkökulmista. Asiantuntijaprofiilit ovat säteilytyön asiantuntija, ohjausasiantuntija, laatukehittämisen asiantuntija, substanssikehittämisen asiantuntija, muutoskehittymisen asiantuntija ja moniammatillinen yhteistyöasiantuntija.
Blogitekstissä kerrotaan kielten ja viestinnän opintojen opiskelijapalautteista ja niiden vaikutuksesta. Tarkastelun kohteina ovat olleet Oulun ammattikorkeakoulun vuosittainen opiskelijakysely, AVOP-palautteet, Kielikeskuksen teettämä niin sanottu OPS-kysely sekä uraseurantakysely. Palautteen pohjalta on ryhdytty kehittämistoimiin. Kielten ja viestinnän opintosisältöjä on kehitetty ja opintojaksojen arviointikriteerejä yhtenäistetty. Uusia, joustavia opintojaksototeutuksia on pilotoitu ja kielten ja viestinnän opiskeluun liittyviä käytäntöjä parannetaan, samoin tiedottamista Kielikeskuksen toiminnasta ja kielten ja viestinnän opintotarjonnasta. Palautetta antamalla opiskelijat voivat vaikuttaa kielten ja viestinnän opintoihin. Samalla he kartuttavat omaa osaamistaan tärkeässä työelämätaidossa.
Suussa vallitseva tulehdus ylläpitää koko kehon matala-asteista tulehdusta. Siksi suunhoito on erittäin tärkeä osa myös tehohoitopotilaan kokonaishoitoa. Aiheesta ei löydy paljoa tietoa ja tiedonsaanti jää vajaaksi myös koulutusvaiheessa. Opinnäytetyönä Moodle-oppimisympäristöön moniammatillisena yhteistyönä laadittu oppimateriaali tehohoitopotilaan suunhoidosta lisää opiskelijoiden valmiuksia toimia työelämässä. Webropol 3.0 -palautekyselyn vastausten perusteella oppimateriaali koettiin hyödylliseksi ja se otetaan käyttöön osana opetussuunnitelmaa.
Magneettitutkimukset ovat yleisesti käytössä oleva kuvantamismenetelmä. Useista muista kuvantamismenetelmistä poiketen magneettitutkimuksissa ei käytetä säteilyä, vaan siinä hyödynnetään erilaisia magneettikenttiä. Magneettitutkimuksia voidaan toteuttaa liikkuvassa magneettikuvantamisyksikössä eli tutummin magneettirekassa. Vaikka magneettitutkimukset ovat yleisiä, voi magneettirekka olla useimmille ihmisistä tuntematon toimintaympäristö. Vastasimme toimeksiantajan tarpeeseen ja toteutimme oppaan potilaan turvallisesta kuvantamisesta rekkamagneetissa.
Affektiivisen ergonomian näkökulmasta erilaiset tunteet ovat osa työelämää ja niitä tulee osata myös kohdata, käsitellä ja johtaa työyhteisössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan tunnekulttuurin kehittämistä alan yrityksille suunnatuissa työpajoissa osana Kestävä aivoterveys -hanketta. Tunnekulttuuria tarkasteltiin tunnetoimijuuden ja psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Tunnetoimijuuden osalta ICT-alan ammattilaiset arvioivat omat tunnetaitonsa hyviksi ja heillä oli myös valmiuksia vaikuttaa myönteisesti työpaikan tunneilmapiiriin. Työyhteisöissä koettiin psykologista turvallisuutta. Työpajojen päätteeksi koostettiin vinkkejä psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailla terveydenhoitajaopiskelijoiden pilotoimaa käänteistä mentorointia työeläjaksolla. DigiSote-ikä-hanke työsti opiskelijoille havainnointi- ja haastattelumatriisit, joiden avulla opiskelijat havainnoivat sote-alan ammattilaisten digitalisaatioon liittyviä asenteita, ennakkoluuloja ja motivaatiota. Näiden jälkeen opiskelijat toimivat mentoreina sote-alan ammattilaisille, kun he hyödynsivät käänteistä mentorointia digitaitojen vahvistamisen tukena.
Käänteinen mentorointi antaa opiskelijalle uuden roolin työelämäjaksolla, koska hän toimii mentoroijana ammattilaiselle. Ohjauksesta tulee kaksisuuntaista ja vastavuoroista. Saadut palautteet ja kommentit olivat pääosin positiivisia ja käänteistä mentorointia tukevia. Menetelmää kuvailtiin ketteräksi ja helpoksi toteuttaa. Haastetta mentorointiin toi ammattilaisen valmiiksi vahva digiosaaminen, jolloin opiskelijan oli vaikeampi löytää mentoroiva aihe tai idea.
Covid-19 pandemia on vauhdittanut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan palvelujen digitalisoimista. Terveydenhuollon haasteena on nykyisin myös sote-alan ammattilaisten ikääntyminen ja eläköityminen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (POHDE) yhteisenä tavoitteena on digitaalisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Muun muassa tulevaisuuden virtuaalinen sote-keskus tulee palvelemaan kaikkia Pohteen alueen asukkaita ja tämä edellyttää sote-ammattilaisilta vahvaa digiosaamista. Alueen sote-alan koulutusmäärät eivät vastaa kasvavaan eläkepoistumaan. Käytettävissä olevan henkilöstön odotetaan vastaavan kasvavaan hoidontarpeeseen yhä monipuolisimmilla menetelmillä. Erityisesti digitalisaatio ja sen osaava hyödyntäminen on yksi keskeisistä keinoista selviytyä edellä mainituista haasteista. Digiosaamista kaiken ikää sosiaali- ja terveysalalla (DigiSote-ikä) -hankkeen päätavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollistaa sukupolvien välisen yhteistoiminnan ja osallistaa korkeakoulujen opiskelijoita, opettajia ja sote-alan ammattilaisia työelämässä vaadittavan digiosaamisen kehittämiseen. Toimintamalli rakentuu neljästä eri moduulista, jotka muodostavat loogisen digiosaamisen kehittämisen prosessin. Moduuleita voi käyttää yhdessä tai erikseen myös muualla kuin sote-toimintaympäristössä. DigiSote-ikä-hankkeen loppujulkaisu on opas toimintamallin hyödyntämiseen. Opas avaa hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin ja sen käytön periaatteet reflektoiden hankkeessa tehtyä ja antaen vinkkejä tulevaan.
Kansainväliset opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet kiinnostavat monia opiskelijoita. Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lähteä usean kuukauden mittaiseen opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon. Lyhyt, monimuotoinen opiskelijavaihto on hyvä vaihtoehto perinteiselle vaihdolle. Suuhygienistiopiskelijoiden osallistuminen terveyden edistämisen opintojaksolle Gentissä tarjosi mahdollisuuden lyhytkestoiseen, monialaiseen ja -muotoiseen opiskeluun. Palautteiden perusteella kokemus oli antoisa ja Oamk onkin jo sitoutunut osallistumaan seuraavaan toteutukseen.
Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä.
Blogiteksti avaa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitopolulla vaadittavaa osaamista ja sitä, miten osaamistarpeisiin vastattiin koulutuksen keinoin. OSMU-hankkeessa järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen, haastattelujen sekä niiden pohjalta rakennetun itsearviointimittarin avulla selvitettiin sairaanhoitajien, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien sekä hoitotyön opettajien osaamistarpeita. Lisäksi palvelumuotoiluprosessin keinoin selvitettiin AVH-hoitopolun nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä pyrittiin tunnistamaan, millaista osaamista hoitopolun eri vaiheissa tarvitaan. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin neljästä päivästä koostuva koulutuskokonaisuus, joka toteutettiin etäkoulutuksena Teamsissa ja verkko-opintoina Moodlessa. Koulutuskokonaisuus sai pääosin positiivista palautetta. Palautteessa kiiteltiin koulutuskokonaisuuden monipuolisuutta, potilasnäkökulmaa sekä sen tarjoamaa mahdollisuutta verkostoitua ja syventää omaa osaamista. Vastaajat arvioivat oman osaamisensa parantuneen kaikissa osa-alueissa koulutuskokonaisuuden jälkeen.