Category Sosiaali ja terveys
Työpäivien ja -viikkojen aikaisella palautumisella on iso merkitys työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Jo pienillä päivittäisillä itsensä johtamisen keinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja -hyvinvointiin. Jokaisen tulee löytää itselle sopivat tavat ja keinot työstä palautumiseen ja aivojen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aivojen hyvinvoinnilla on merkittävä rooli työkyvyllemme nyt ja tulevaisuudessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, joka valottaa Oamkin kestävän kehityksen tiekartan valmistelua.
Gerontologian kongressin luonteeseen kuuluu, että luentotäytteisen päivän jälkeen voi istahtaa ikääntymistä täysin eri suunnasta katsovan seuraan ja kysyä, mikä teillä on päällimmäisenä agendalla. Näin sosiologi kohtaa geriatrin ja he pohtivat tahoillaan, voiko ikääntymisestä ajatella noinkin? Ikääntyminen on toki universaalia, mutta se koetaan yksilötasolla eri tavoin ikääntymisen eri vaiheissa. Gerontologian monialaisuudesta huolimatta ollaan yhtä mieltä siitä, että alkaessaan ikääntymistä ei voi perua, vaan se etenee. Ikääntymistä voi toki hidastaa tutkimusnäyttöönkin perustuen muun muassa elintavoilla. Väestötasolla keski-ikä on läntisessä maailmassa noussut ja yhä suuremmalla osalla väestöä on mahdollisuus saavuttaa korkeakin ikä. Ei ole yhdentekevää, miten ikääntymiseen ja ikääntyviin suhtaudumme niin yksilö kuin yhteiskuntatasolla.
Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat moninaiset ja tärkeitä kaikenikäisille, erityisesti lapsille ja perheille. Luonnossa oleskelun on osoitettu vähentävän stressiä ja ahdistusta sekä parantavan mielialaa ja keskittymiskykyä. Lisäksi tiedetään, että luonto vaikuttaa verenpainetta ja syketasoa laskevasti ja voi auttaa vahvistamaan immuunijärjestelmää. Luonnon merkitystä lapsille ja perheille ei voi aliarvioida. Luonto tarjoaa mahdollisuuden rentoutua, oppia ja kehittää erilaisia taitoja, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja ylläpitää hyvinvointia. Luonto tarjoaa myös ainutlaatuisen ympäristön lapsiperheille tutkia maailmaa, oppia uutta sekä kehittää luontotuntemusta, uteliaisuutta ja vastuullista suhtautumista ympäristöön. Luonnossa liikkuminen voi myös kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan ja siten parantaa fyysistä kuntoa.
As Finnish healthcare becomes more multicultural, establishing a degree program in English will increase regional internationalization and ensure future nurses have the required multicultural skills. The international nursing education curriculum in Northern Ostrobothnia aims to meet the needs of the Finnish and global health societies while also strengthening collaboration with various stakeholders in education and employment. The principles of sustainability in nursing practice will be a key principle in helping nursing students acquire the skills and competencies required by Finnish and European law. This article describes the international nursing education curriculum with a strategic emphasis on sustainable health care and its importance to address the critical nursing shortage in Finland.
Röntgensäteilyä käyttävät myös muut kuin röntgenhoitajat työssään. Lisäksi yhä useammat altistuvat röntgensäteilylle. Tämä osa-alue kaipaa tutkimuksenkin mukaan lisää kouluttautumista. Oulun ammattikorkeakoulu tarjoaa kesäopintoina Campus Onlinessa kolmen opintopisteen suuruista opintojaksoa, jossa käsitellään perusteet-tasolla säteilyfysiikkaa, -biologiaa, -suojelua sekä säteilyannoksiin tietoa, unohtamatta eri kuvantamismenetelmiä. Opintojakso on helppo suorittaa verkossa itsenäisesti. Materiaali on interaktiivista, mikä tekee opiskelusta mielekästä. Sähköinen tentti on opintojakson arviointimenetelmä.
Palliatiivisen hoidon kehityksen myötä yhä useammalla on mahdollisuus saada palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Palliatiivisen hoidon tarpeen varhaisen tunnistamisen avulla pyritään hoitamaan potilaan oireita kokonaisvaltaisesti, ja hoidon tarpeen tunnistaminen on edellytys hyvälle loppuelämän hoidolle. Palliatiivisen hoidon yksi haasteista on, ettei sen tarvetta tunnisteta tai ymmärretä tarpeeksi hyvin ja tällöin oirehallinta ei ole optimaalista, suunnittelemattomat sairaalakäynnit lisääntyvät ja hoitoajat pidentyvät. Hoitajien osaaminen on suuressa roolissa loppuelämän hoidon toteuttamisessa, joten heiltä edellytetään osaamista potilaiden hoitolinjausten ja lähestyvän kuoleman tunnistamisessa sekä toimivan potilaiden puolesta puhujina.
Artikkeli käsittelee digipelaamista ja terveydenhoitajan roolia pelikasvattajana. Artikkelia varten koulu- ja opiskeluterveydenhoitajilta kysyttiin heidän kokemuksiaan omasta pelikasvatusosaamisestaan ja näkökulmia pelikasvatusosaamisen kehittämiseksi. Kyselyyn saatiin yhteensä neljä vastausta. Vastausten perusteella selvisi, että pelikasvatukseen liittyvä koulutus on jäänyt vähäiseksi. Olisi tärkeää, että terveydenhoitajilla olisi riittävät tieto- ja ohjaustaidot pelikasvatukseen liittyen. Ajantasaista ja riittävää tietopohjaa voitaisiin edistää ja ylläpitää jatkuvalla ja päivittyvällä koulutuksella. Koulutuksiin olisi hyvä sisällyttää pelaamisen hyvät ja huonot puolet, ongelmapelaamisen tunnusmerkit sekä keinoja puheeksi ottoon ja motivoivaan haastatteluun. Pelaamiskäyttäytymisen arvioinnin tueksi voitaisiin kehittää työkalu, jonka avulla nuori voisi itse arvioida omaa pelaamistaan.
Artikkelissa käsitellään sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista ja sitä, miten eri osapuolet voivat kiusaamiseen puuttua. Artikkelia varten on haastateltu 12-vuotiasta nuorta, jota on kiusattu sosiaalisessa mediassa usean vuoden ajan. Haastattelun pohjalta on syvennytty terveydenhoitajan rooliin kiusaamistilanteissa. Artikkelissa pohditaan, miten kouluterveydenhoitajan roolia voisi vielä kehittää kiusaamistapauksiin puuttumisessa. Kouluterveydenhoitajan tehtävänä on järjestää moniammatillisen ryhmän apua kiusaamistilanteen selvittämiseksi.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Heidi Ruotsalainen ja palvelualuejohtaja Marjaana Teerikangas. He kirjoittavat kuntoutusalan osaamisen tarpeesta kaikilla sote-aloilla.
Aivomme ovat pitkälle kehittynyt hermojärjestelmä, mutta eivät väsymättä käyvä kone. Aivomme tarvitsevat lihasten tavoin lepoa toimiakseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Työuupumus ja pitkittyneet negatiiviset tunteet näkyvät aivoissa fysiologisina muutoksina. Palautuminen on tärkeää, sekä työpäivän jälkeen että työpäivän aikana. Erityinen huomio tulisi kiinnittää työpäivän aikaiseen palautumiseen ja pieniin itselle sopiviin palauttaviin hetkiin. Riittävä uni on tärkeää, sillä aivomme tarvitsevat unta puhdistuakseen. Työyhteisöjen psykologinen turvallisuus rakentuu yhdessä. Pelon kaltaiset negatiiviset tunnekokemukset varastavat kognitiivista kyvykkyyttä. Pienetkin hyvät asiat kannattaa nostaa isoiksi ja huomioida myös palautteen muodossa.
Artikkelissa kerrotaan etäopiskelun vaikutuksista ammattikorkeakoulun opiskelijoihin ja miten se on vaikuttanut eri osa-alueisiin. Artikkelissa kerrotaan myös Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoille tehdyn tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat kokeneet etäopiskelun vaikuttaneen yhteisöllisyyteen. Opiskelijat antoivat myös opiskeluterveydenhuollon palvelujen kehittämisehdotuksia. Opiskelijat kertoivat kyselyssä, miten opiskeluterveyshuollossa työskentelevä terveydenhoitaja voisi tukea yhteisöllisyyttä ja edistää sitä etäopiskelun aikana. Opiskelijoilta saatujen vastausten myötä voitaisiin terveydenhoitajan työtä kehittää ja parantaa.
Lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratorio (Medical Imaging Teaching and Test Laboratory, Mittlab) mahdollistaa monipuolisen lääketieteellisen kuvantamisen opetus-, tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja testaustoiminnan oppilaitoksille, tutkimusryhmille ja yrityksille. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen kuvantamislaboratorio sijaitsee Oulun yliopistollisen sairaalan tiloissa.
Artikkelissa esitellään opinnäytetyönä kehitetty ja esitestattu sairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittari kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa ja hoitamisessa päivystyspoliklinikan ympäristössä. Opinnäytetyön integroivan kirjallisuuskatsauksen mukaan osaaminen kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa koostui tiedonkeruu-, tulkinta- ja reagointiosaamisesta, ja hoitamisessa kliinisestä osaamisesta, päätöksenteko-, vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta. Kehitettyä itsearviointimittaria esitestattiin Oulun seudun yhteispäivystyksen hoitohenkilöstöllä Webropol-kyselynä. Vastausten perusteella kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa osaaminen sijoittui hyvälle tasolle (ka 4,2) samoin kuin osaaminen kriittisesti sairaan potilaan hoitamisessa (ka 4,3).
Artikkelissa kuvataan ICT-alan kehittämisprosessia, jonka aikana tunnistettiin työn eettistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja kehitettiin eettistä organisaatiokulttuuria neljässä ICT-alan yrityksessä. ICT-alalla eettistä kuormitusta aiheuttivat eniten tilanteet, joissa työntekijä kohtasi työssään ristiriitaisia vaatimuksia sekä tilanteet, joissa työntekijä joutui alentamaan hyvälle työlle asettamiaan vaatimuksia. Eettistä kuormitusta pystytään vähentämään kehittämällä eettistä organisaatiokulttuuria. Vahvan eettisen organisaatiokulttuurin tiedetään vaikuttavan myönteisellä tavalla työntekijöiden työhyvinvointiin sekä lisäämään työntekijöiden sitoutumista ja tyytyväisyyttä ja vaikuttavan sitä kautta positiivisella tavalla koko organisaation suorituskykyyn.
Perinteiseksi muodostunutta vanhustenviikkoa vietetään vuosittain lokakuun ensimmäisellä viikolla. Viime lokakuussa vanhustenviikon teema oli ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”. Teemalla haluttiin nostaa esiin luonnon ja ulkoilun tuottamia myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Oulun yliopiston GeroNursing Centre (GNC), Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikkö järjestivät vanhustenviikolla yhteistyössä tapahtumia kolmessa oululaisessa ikäihmisten palvelukodissa. Opiskelijoiden suunnittelemat ja toteuttamat tapahtumat sisälsivät vanhustenviikon teeman mukaisesti ulkoilua ja erilaisia ohjattuja toimintoja, kuten yhteislaulua ja mielikuvajumppaa liittyen syksyiseen luontoon. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä tapahtumiin ja niiden tuottamaan virkistykseen ja piristykseen. Vuoden 2023 vanhustenviikon teemalla ”Tehdään iästä numero” halutaan muuttaa ikäasenteita nykyistä myönteisemmiksi.
Ikäihmisiä kiinnostavat sellaiset teknologiaratkaisut, jotka lisäävät omatoimisuutta ja auttavat asumaan kotona pidempään. Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton tueksi tarvitaan oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa. Koulutuskuntayhtymä OSAOon on rakenteilla ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä tehtyyn laadulliseen tutkimukseen, jossa selvitettiin OSAOn työelämän yhteistyökumppaneita haastattelemalla, minkälaista osaamista hyvinvointiteknologia-asentajilla tulee olla ikääntyneiden kotona asumista tukevasta teknologiasta. Tulosten mukaan OSAOn suunnitelma rakentaa ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden työelämästä nouseviin osaamistarpeisiin.
Recovery College -toiminta on uusi ja viime vuosina kansainvälisesti lisääntynyt toimintamuoto, joka hyödyntää mielenterveyspalveluita käyttävien ja työntekijöiden yhteiskehittämistä ja -toimintaa. Collegen tavoitteena on oppimisen kautta lisätä tietoa toipumisesta ja mahdollistaa henkilökohtaista toipumista mielenterveyden häiriöstä. Toiminnan hyödyistä on saatu tuoretta tieteellisestä näyttöä. Kävimme tutustumassa SWL Recovery Collegen toimintaan Englannissa ja pääsimme osallistumaan myös Recovery Collegen järjestämälle kurssille. Recovery College -toiminnan laajempi hyödyntäminen on ajankohtaista Suomessa.
Mielenterveyspalvelujen toipumisorientoitunut työtapa edistää asiakkaiden toipumista ja elämänlaatua. Toipumisorientaation vahvistamista pidetään tärkeänä tavoitteena myös Suomessa, mutta toipumisorientoituneen työtavan omaksuminen ja soveltaminen ei ole aina yksiselitteistä. Research into Recovery -tutkimusryhmä tutkii aktiivisesti toipumisorientaatiota ja kehittää tukimateriaalia ammattilaisille helpottaakseen viitekehyksen hyödyntämistä tehokkaasti. Tässä blogitekstissä kuvataan toipumisorientaatiosta tehtyä tutkimusta ja esitellään keinoja, joilla toipumisorientaatiota voidaan palveluissa edistää.
Oulun ammattikorkeakoulun SelkoDigi-koulutuksen opiskelijoita pyydettiin kertomaan kokemuksiaan muutostaan digitaaliseen Suomeen sekä opiskelustaan SelkoDigi-koulutuksessa. Osa vastanneista koki digitaalisen Suomen aluksi hankalana ja epäilivät taitojaan opiskelun käynnistyttyä. Onnistumisen kautta minäpystyvyys kuitenkin vahvistuu, ja tässä prosessissa opettajalla on tärkeä rooli tarjota onnistumisen mahdollisuuksia uusia asioita opiskellessa.
Ilokaasu on helppokäyttöinen keino lievittää lapsen pelkoa ja kipua. Ilokaasun käytön vasta-aiheita on vähän ja sen käyttö on turvallista, sillä se aiheuttaa potilaalle vain vähän haittavaikutuksia lyhyinä jaksoina annosteltuna. Yhdistettynä kipulääkitykseen ilokaasulla voidaan korvata yleisanestesian käyttö monissa pientoimenpiteissä, kuten reuman pistoshoidoissa ja selkäydinpunktiossa. Lasten ja perheiden valmistautumismateriaaliksi on toteutettu Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten ajanvarauspoliklinikan kanssa opinnäytetyönä ohjausvideo pientoimenpiteestä, jossa hyödynnetään ilokaasua.
Esihenkilöiden ajatukset ja kokemukset työhyvinvoinnista ja työhön sitoutumisesta sekä vertaismentoroinnin mahdollisuuksista tukevat toisiaan. Vertaismentorointi nähdään mahdollisuutena tukea ja lisätä esihenkilöiden työhyvinvointia ja työhön sitoutumista, kunhan vertaismentoroinnin haasteet huomioidaan riittävän hyvin varsinaisessa mentorointiprosessissa. Tämä käy ilmi artikkelin taustalla olevasta opinnäytetyöstä, jossa tutkittiin esihenkilöiden ajatuksia ja kokemuksia vertaismentoroinnista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin ikääntyneiden palvelualueen esihenkilöiden kanssa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan johtava viestintäasiantuntija Ville Koivuniemi ja viestintäasiantuntija Anne Aho. He kirjoittavat Oamkin yhteisvastuusta arjen toiminnoissa ja opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kädenjäljestä.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja, tiimipäällikkö Kirsi Koivunen ja yliopettaja Kati Päätalo. He kirjoittavat sote-alan Master-koulutuksen työelämävastaavuudesta ja sen tuottamasta osaamisesta.
Artikkelissa kerrotaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden unesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jonka aineisto on kerätty Webropol-kyselytyökalun avulla laaditulla kyselytutkimuksella. Tuloksista käy ilmi, että hieman yli puolet sotealan opiskelijoista kokee unen määrän riittämättömäksi. Eniten unta haittaaviksi tekijöiksi opiskelijat kokivat stressin ja vähäisen ajan unelle. Lisäksi älylaitteen käyttämisen iltaisin sekä epäsäännöllisen päivärytmin koettiin haittaavan unta. Tuloksista selvisi myös, että yli puolet vastanneista kärsi uni- ja nukahtamisongelmista viikoittain ja siihen liittyviä oireita vastaajilla oli ollut jo vuosia. Riittävällä unella on merkitystä opiskeluhyvinvointiin ja siksi opiskelijoiden uniongelmien ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Opiskelijat toivoivat saavansa apua uniongelmiinsa muun muassa opiskelijaterveydenhuollon kautta.
Matkustusrajoitteet ovat poistuneet ja kansainväliset vierailut ovat jälleen mahdollisia. Stuttgartilaisia opiskelijoita ja kaksi professoria saapui tutustumiskäynnille Ouluun syksyllä 2022. Oulun ammattikorkeakoulu organisoi vierailut paikallisiin sosiaalialan palveluihin, sekä järjesti vapaa- ajan ohjelmaa. Vierailu oli antoisa niin vieraille kuin oamkilaisille.
Oulun ammattikorkeakoulussa radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa on kehitetty 360°-virtuaalioppimisympäristöjä, joita voidaan käyttää potilaan ohjaamiseen ja henkilöstön sekä opiskelijoiden oppimiseen ja opetustyöhön. Virtuaaliympäristöjen avulla opiskelijat voivat rauhassa ja turvallisesti tutustua eri kuvantamisen ja sädehoidon modaliteetteihin ja toimintaympäristöihin. Virtuaaliympäristöjä hyödynnetään radiografian ja sädehoidon opiskelijoiden opetuksen lisäksi myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden säteilysuojelukoulutuksessa. Mahdollisuus tutustua toimintaympäristöihin kaventaa teorian ja käytännön harjoittelun välistä kuilua. Virtuaalioppimisympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimiseen ja opettamiseen sekä auttavat erilaisia oppijoita uuden tiedon omaksumisessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Tarja Tapio.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Eija Niemelä ja Reetta Saarnio.
Itsensä johtamisen taitojen merkitys on korostunut johtamistyössä, joka on nykyään muutoksessa. Taidoilla voidaan johtajuuden kautta vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli esihenkilöiden työhyvinvoinnin edistäminen itsensä johtamisen taitojen osalta. Määrällisellä tutkimuksella selvitettiin kyselyn avulla Tornion kaupungin sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän esihenkilöiden itsensä johtamisen taitoja sekä kehitettäviä osa-alueita. Tulosten mukaan organisaatioiden esihenkilöillä oli jo runsaasti itsensä johtamiseen liittyviä taitoja. Kehittämisosio koostui yhteiskehittämisen työpajasta, jossa organisaatioille laadittiin kehittämissuunnitelmat kehitettävistä osa-alueista.
Hankkeessa harjoittelu tarjoaa sosionomiopiskelijalle monipuolisen oppimisympäristön, joka kehittää nykypäivän työelämässä tarvittavia taitoja. Tässä blogitekstissä sosionomiopiskelija kuvaa ammattiharjoitteluaan oppilaitoksen hankkeessa, hanketyön sisältöä sekä sen merkitystä ammatilliseen kehittymiseensä. Harjoittelu tapahtui KEPEÄ ‒ kehittävä työelämäpedagogi -hankkeessa, jossa tavoitteena on edistää erityistä ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden opintojen etenemistä ja kiinnittymistä työmarkkinoille.
KEPEÄ-hankkeessa tempaistiin samalla käyntiin sosionomiopiskelijoiden työelämäyhteistyö Tempo Sistema Oulu ry:n kanssa. Opiskelijan panos hanketyössä ja uudessa työelämäyhteistyössä oli suuri. On tärkeää saada kuuluville opiskelijan näkökulma opetuksen ja hanketyön yhdistämisestä. Siitä integroinnista hyötyvät kaikki osapuolet.
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa kehitettiin lastensuojeluyksikön ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan yhteistyötä lastensuojeluyksikön näkökulmasta. Työssä kartoitettiin lastensuojeluyksikön ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan yhteistyön haasteita, odotuksia ja niistä nousevia kehittämiskohteita. Kartoitus tehtiin nuorisopsykiatrisen poliklinikan henkilökunnalle Webropol-kyselyllä avoimin kysymyksin. Siinä hyödynnettiin nuorisopsykiatrisen poliklinikan lastensuojelun psykiatrisen hoitotyön osaamista ja kehitettiin yksikön valmiuksia kohdata haastavat tilanteet. Tavoitteena oli luoda lastensuojeluyksikköön konkreettinen palvelupolku, jota lastensuojeluyksikön työntekijät voivat käyttää tukena nuoren psykiatrisessa hoitotyön prosessissa. Tuloksista nousee tarve lastensuojeluyksikön henkilökunnan psykiatriselle koulutukselle, yhteistyönkehittämiselle poliklinikan kanssa sekä lastensuojeluyksikön mielenterveystyön käytänteet.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Merja Männistö ja Outi Kajula. He kirjoittavat Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut tutkinto-ohjelmasta (YAMK), jossa kehitetään erityisosaamisvalmiuksia tunnistamaan digitalisaation liittyviä uudistamis- ja kehittämistarpeita sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan sovellusten käyttöönottoa sote-palveluissa.
Kaksosia odottavan imetysohjaus on tärkeää raskausaikana ja sen jälkeen. Tässä artikkelissa keskitytään raskausaikana tapahtuvan imetysohjauksen merkitykseen. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä tehtyyn laadulliseen tutkimukseen, jossa haastateltiin neljää kaksosvauvoja imettänyttä äitiä. Heistä jokainen olisi toivonut enemmän kannustamista ja ohjausta sekä tietoa kaksosten imettämisestä ennen lasten syntymää. Useat monikkoperheet ovat epävarmoja imetyksen suhteen, joten terveydenhuollon ammattilaisten antama tieto ja ohjaus tukee imetyksen toteutumista.
Vartijoiden voimankäyttö on viimeaikoina herättänyt paljon julkista keskustelua Suomessa, ja sisäministeriö aikookin arvioida turvallisuusalan koulutusten sisältöjä. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan hallitsemaan asiakkaan ja potilaan haasteellista käyttäytymistä pakkotoimien, kuten fyysisen rajoittamisen, avulla. Myös hoitotyössä toteutettavien pakkotoimien turvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen on syytä kiinnittää huomiota.