Category Sosiaali ja terveys
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Kamula ja Lasse Haverinen.
Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin korkeakouluopiskelijoiden hoitomyöntyvyyttä silmälasien käyttöön. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tavoitteina oli selvittää, minkä takia silmälasit jäävät kokonaan tai ajoittain käyttämättä ja onko optisen alan asiantuntijoilla mahdollisuuksia vaikuttaa asiakkaidensa hoitomyöntyvyyteen. Tutkimustuloksista selvisi, että pääasialliset syyt silmälasien käyttämättä jättämiselle olivat riittävän hyvä näkeminen ilman laseja sekä piilolinssien suosiminen silmälasien sijaan. Optisen alan asiantuntijoilla ei nähty olevan merkittäviä vaikutusmahdollisuuksia hoitomyöntyvyyteen.
Interprofessional collaboration is vital in the treatment of breast cancer patients. Nurses play an important role in the care of patients undergoing breast cancer therapy. The Ebreast Project II generates new research data that will aid healthcare educators, CPD specialists, and healthcare students and professionals especially nurses in better understanding breast cancer therapy and other associated interventions through education.
Suun omahoidossa käytettävät suunhoitovälineet, -aineet ja tekniikat voivat tuntua opiskelunsa alussa olevalle suuhygienistiopiskelijalle haastavilta. Koska asiakkaiden ohjaus hyvään suun omahoitoon on keskeinen tehtävä suuhygienistille, laadimme aiheesta opinnäytetyönä oppimateriaalin Moodle-oppimisympäristöön. Materiaali sisältää tekstin ja kuvien lisäksi videoita, joiden avulla opiskelijan on helpompi sukeltaa suun terveydenhoidon maailmaan. Suun omahoidolla tarkoitetaan omien hampaiden puhdistusta sisältäen hampaiden harjauksen ja hammasvälien puhdistuksen. Suuhygienistin työnkuvaan kuuluu olennaisesti suun terveyden ylläpitämisen ja parantamisen lisäksi ennaltaehkäisevä työ eli potilaiden terveysneuvonta ja ohjaus. Oppimisalustalta opittuja tietoja voi siis hyödyntää työelämässä potilaiden ja kollegoiden ohjeistuksessa. Idea opinnäytetyöhön syntyi opiskelijoiden tarpeesta saada selkeää ja helposti lähestyttävää opetusmateriaalia aiheesta.
Asunnottomat naiset ovat entistä nuorempia ja huonokuntoisempia, ja naisille tyypillisen piiloasunnottomuuden vuoksi heidän tavoittamisensa on vaikeaa. Piiloasunnottomuutta pitkittää majapaikasta toiseen siirtyminen, ennakkoluulot ja -asenteet asunnottomuuspalveluita kohtaan, huonot kokemukset palveluista sekä turvallisen matalan kynnyksen paikan puuttuminen. Piiloasunnottomuuteen liittyy hyväksikäytetyksi tulemisen uhka, ja väkivalta näyttäytyykin aivan keskeisenä osana naisten asunnottomuutta. Asunnottomuus aiheuttaa naisille voimakasta häpeää, sillä asunnottomuus tarkoittaa naisille epäonnistumista muun muassa niissä odotuksissa, joita yhteiskunta heille asettaa. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön naisten kokemuksista asunnottomuudesta.
Sosiaali- ja terveysalan uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. Uudistukseen sisältyvän Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua. Tulevaisuuden sote-keskuksista asiakas tulee saamaan kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus luo haasteita tulevaisuuden terveydenhoitajatyöhön, jossa korostuvat erityisesti palvelujen laatu, moniammatillinen yhteistyö, ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen sekä asiakaslähtöisyys.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektisuunnittelija Eeva Suonperä ja projektipäällikkö Ritva Imppola. He kirjoittavat Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöistä ja ilmastotiekartasta.
Muistisairaiden määrä lisääntyy väestön ikääntyessä. Digitalisaatiolla voidaan vastata kasvaviin hoidontarpeisiin, täydentää nykyisiä palveluita ja lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Digitaalisia palveluja tulee kehittää myös muistisairaille yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Terveyskylän digihoitopolut ovat yksi keino edistää omahoitoa ja tiedonsaantia. Muistisairaan digihoitopolku täydentää muistisairaiden nykyistä hoitopolkua Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Se on tarkoitettu sairautta koskevaan tiedonsaantiin ja kommunikointiin ammattilaisten kanssa. Siitä hyötyvät muistisairauteen sairastuneet, heidän läheisensä ja ammattilaiset. Sisältö pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimustuloksiin, muistisairauksien Käypä hoito -suositukseen ja Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian ja geriatrian poliklinikan potilasohjausmateriaaliin. Muistisairaan digihoitopolku lisää oikea-aikaisen tiedon ja tuen saantia sekä auttaa sairauteen sopeutumisessa.
Teimme opinnäytetyönä kuvallisen ohjeistuksen helpottamaan suuhygienistiopiskelijoiden Lifecare- potilashallintajärjestelmän käyttöä opetushammashoitolassa. Suuhygienistiopintoihin sisältyy runsaasti käytännön harjoittelua kliinisen työn parissa. Dentopoliksen opetushammashoitolassa pääsee monipuolisesti harjoittelemaan ja kokemaan, mitä suuhygienistin työnkuvaan kuuluu. Ohjeistuksemme tarkoituksena on kannustaa opiskelijaa itsenäisempään työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kulttuurista osaamista voidaan kehittää myös MOOC-täydennyskoulutuksilla. Sairaanhoitajien esihenkilöiden ja opiskelijaohjaajien kulttuurista osaamista vahvistamalla parannetaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja opiskelijoiden integraatiota sosiaali- ja terveysalalle.
Moodle-oppimisympäristöön luodut koulutuskokonaisuuden voi jakaa Avointen oppimismateriaalien kirjaston (aoe.fi) kautta koulutusten järjestäjille avoimesti hyödynnettäväksi. Tämä kuitenkin sulkee pois mahdollisuuden yksittäisiltä aiheesta kiinnostuneilta suorittaa koulutuksen tai sen osia. Esimerkiksi yksittäisiä H5P-työkalulla laadittuja oppimistehtäviä voi monipuolisemmin jakaa avoimeen käyttöön kuin kokonaisen MOOC-koulutuksen.
Sädehoidossa työskentelevä röntgenhoitaja on säteilynkäytön asiantuntija, joka hallitsee sädehoidon teknisen toteuttamisen ja potilaan kokonaisvaltaisen hoitotyön. Sädehoidossa työskentelevän röntgenhoitajan työnkuva on monipuolinen ja vaatii tarkkuutta, vastuullisuutta, huolellisuutta ja hyviä ihmissuhdetaitoja. Potilaan kokonaisvaltainen hoitotyö edellyttää vastuunottamista ja kykyä toimia itsenäisesti osana moniammatillista tiimiä. Koko ajan kehittyvä laitetekniikka ja hoitotekniikat edellyttävät jatkuvaa oman osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Turvallinen ja laadukas sädehoito edellyttääkin jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä.
Julkaisu perustuu opinnäytetyöhön, joka toteutettiin vastaamaan Oulun ammattikorkeakoulun suunterveydenhuollon tutkinto-ohjelman opiskelijoiden tarpeita heidän aloittaessaan käytännön harjoittelut opetushammashoitola Dentopoliksessa. Tuotoksena syntyi Moodle-oppimisympäristö, joka on suunniteltu erilaiset oppijat huomioiden. Tämän lisäksi oppaan aiheiden valinnoilla pyrittiin rakentamaan oppimisympäristö, joka tukee jokaisen alan opiskelijan opintoja ja on hyödynnettävissä oleva työkalu opettajille sekä ohjaajille.
Blogikirjoituksessa kuvataan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntoutusalan ammattilaisten näkemyksiä ja toiveita hyvinvointialueen kuntoutuspalvelujen kehittämisestä. Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää asiakkaan tarpeista lähteviä oikea-aikaisia kuntoutuspalveluita. Tämä edellyttää monialaista ja moniammatillista yhteistyötä asiakkaan verkostossa toimivien tahojen kanssa. Myös palveluprosesseja on tarpeellista selkeyttää ja sujuvoittaa. Kuntoutusalan ammattilaiset tuovat myös esille järjestötoiminnan merkityksellisyyden asiakkaan kuntoutusprosessissa. Järjestö- ja yhdistystoiminta tarjoaa monenlaisia osallistumisen ja toimimisen paikkoja kuntoutuksen asiakkaille. Sen tietoisuutta tulisi kuitenkin lisätä ammattilaisten keskuudessa. Asiakkaiden, organisaatioiden ja kuntoutusjärjestelmän kannalta parhaaseen tulokseen päästään, kun palveluketjuja ja -kokonaisuuksia kuvataan ja kehitetään yhteistyössä myös asiakkaita edustavien järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa.
Synnytys on ainutlaatuinen kokemus. Vaikka synnytys olisi lääketieteen näkökulmasta ongelmaton, voi synnyttäjä silti kokea sen traumaattisena. Kätilön rooli synnytyksessä on suuri ja siihen sisältyy myös synnyttäjän ja perheen tukeminen. Kätilö voi onnistuneella vuorovaikutuksella ja empaattisella läsnäolollaan luoda mahdollisuuden hyvälle synnytyskokemukselle. Puutteellinen vuorovaikutus ja tiedonsaanti voivat vaikuttaa traumaattisen synnytyskokemuksen syntymiseen. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, josta käy ilmi, että traumaattiseen synnytyskokemukseen vaikuttavat useat eri tekijät. Erityisesti esille nousevat tiedonsaannin puute ja vuorovaikutuksen ongelmat.
Artikkeli käsittelee hoitajan mahdollisuuksia tukea lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta sairaalassaolon aikana. Artikkelissa korostuu erityisesti hoitajan roolin tärkeys. Lapsuus ja lapsuuden kokemukset vaikuttavat myöhempään elämään, joten aiheeseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Artikkeli on toteutettu kehittämistehtävänä, joka perustuu aiheesta aiemmin tehtyyn opinnäytetyöhön. Artikkelin tietopohja pohjautuu opinnäytetyötä varten kerättyyn tutkimustietoon.
Arbeta tillsammans -hankkeessa järjestettiin vuosina 2020-2022 ruotsin kielen koulutusta, joka keskittyi opiskelijoiden, työnhakijoiden ja hankkeessa mukana olevien organisaatioiden henkilökunnan suullisen kielitaidon vahvistamiseen ja positiivisen asenteen luomiseen ruotsin kieltä ja Pohjois-Ruotsia kohtaan. Sadat osallistujat saivat rohkeutta käyttää ruotsin kieltä suullisesti käytännön kielenkäyttötilanteissa. Palautteiden mukaan kielikoulutukseen osallistuneet suhtautuvat myönteisemmin ruotsin kieleen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Julkaisun tarkoitus on levittää tietoa Interreg Nord Arbeta tillsammans -hankkeen kielikoulutuksesta. Oamk vastasi hankkeessa ruotsin kielen kieli- ja kulttuurikoulutuksesta.
Blogitekstissä tuodaan esille hanketyössä toteutettavan tutkimuksellisen kehittämistyön ja siitä viestimisen tärkeys. Oulun ammattikorkeakoulun osatoteutus tuottaa KARITA-hankkeeseen tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmin kattavaa, arvokasta ja työelämälähtöistä tietoa. Aktiivinen tulosten levittäminen on osa hankesuunnitelmaa. Tuloksia levitetään monipuolisesti muun muassa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, kirjoittamalla julkaisuja ja järjestämällä loppuseminaari. Tulosten levittämisellä työ tehdään näkyväksi, saadaan aikaan keskusteluja muiden toimijoiden kanssa ja tuodaan tulokset näkyväksi hankkeen kohderyhmälle eli ikääntyneille.
Artikkelissa kuvataan Laatuhoiva-hankkeen koulutuskokonaisuuden toteutusta ja tuloksia muistisairaan kohtaamisessa. Koulutukseen ilmoittautuneille (N = 115) lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla selvitettiin vastaajien itsearvioitua osaamista ja toimintatapoja muistisairaan kohtaamisessa ja samalla heitä viritettiin tulevaan työpajatyöskentelyyn ja kehittämiskohteiden löytämiseen omassa työssään. Tulosten perusteella vastaajien (n = 34) itsearvioitu muistisairaan ikääntyneen asiakaslähtöiseen kohtaamiseen liittyvä osaaminen oli vahvaa. Teemasta järjestettyjen kahden työpajan välillä osallistujat työstivät välitehtävää, jonka tarkoituksena oli kehittää arkityötä. Kehittämiskokeilut liittyivät ympäristön muokkaamiseen valaistusta säätämällä, muistisairaan henkilön kanssa mielekkään toiminnan aloittamiseen, hoitajan toimintatavan kehittämiseen sekä musiikin ja laulamisen käyttöön hoitotilanteissa.
Läheisen sairastuessa aivoverenkiertohäiriöön, on omaisten tiedon tarve suuri. Ammattilaisilla meneekin paljon aikaa läheisten kysymyksiin vastaamisessa. Tämän blogiteksti perustuu kehittämistehtävään, jossa tavoitteena oli luoda toimintamalli ja parantaa ammattilaisten osaamista Terveyskylä.fi-sivuston materiaalin hyödyntämisessä aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden läheisten ohjauksessa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ammattilaisten ymmärrystä, tietoa ja taitoa ohjausmateriaalien käytössä. Toimintamallilla pyritään helpottamaan ammattilaisen toimintaa vaativassa tilanteessa. Tehtävä toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyskylä-tiimin kanssa palvelumuotoilun prosessia ja välineitä apuna käyttäen.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Tiina Gallén, joka kirjoittaa opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun työttömyysetuudella.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Liisa Kiviniemi ja yliopettaja, tiimipäällikkö Kirsi Koivunen. He kirjoittavat sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulutuksen (YAMK) opettajaverkostosta.
Dialektinen käyttäytymisterapia eli DKT on terapiamuoto, jota käytetään monissa mielenterveyden häiriöissä. Sen tavoitteena on auttaa yksilöä muuttamaan omia tunnetaitojaan eli omaan toimintaan, tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviä tapoja. Perustunteet ovat yleismaallisesti tunnistettavissa, ja tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan. Dialektisen käyttäytymisterapian mukaan merkittävää yksilön elämänlaadun kannalta on oppia tunnistamaan ja luokittelemaan sen hetkisiä tunteita. Tutkimusten mukaan mielen hyvinvointiin liittyvät ongelmat olivat yleisimpiä sijoitetuillakuin muulla tavoin asuvilla lapsilla. Yli puolella kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on todettu lapsuusaikana psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö. Jokilaakson Perhekodit Oy:lle toimeksiantona tehdyssä opinnäytetyössä havainnollistettiin dialektiseen käyttäytymisterapiaan liittyviä taitoja.
Artikkeli käsittelee etävastaanottoja, asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoista sekä etävastaanottojen käyttöönottoa. Artikkelissa kerrotaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) opinnäytetyönä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmällä kehitetystä toimintamallista etävastaanottojen käyttöönottoon. Toimintamalli luotiin yhdistämällä opinnäytetyön tutkimustulokset sekä aiempi tutkimustieto etävastaanottojen käyttöönotosta. Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:in yksiköissä. Etävastaanotto saattaa sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisen suunnitelman avulla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Toimintamallia pilotoidaan uuden tietojärjestelmän valmistuessa etävastaanottojen toteuttamiseksi. Videoneuvottelutekniikalla hoidetuista etävastaanotoista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa.
Kieli- ja viestintätaitoja tarvitaan tulevaisuudessa, vaikka halu kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa useita kieliä on vähentynyt ja vaikka luku- ja kirjoitustaidot heikkenevät PISA-tulosten mukaisesti. Oli ala mikä tahansa, viestinnän ja vieraiden kielten osaamisen merkitys ei ole vähentynyt. Asia on täysin päinvastoin: osaamista tarvitaan opiskelujen aikana monipuolisesti, työnhakuvaiheessa edukseen erottautumisessa osaamalla muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia ja tulevassa ammatissa esimerkiksi erilaisia asiakaskohtaamisia varten. Oamkista valmistuneet ovat korostaneet kieli- ja viestintätaitojen osaamisen tärkeyttä työelämässä menestymisen kannalta, ja näihin taitoihin lukeutuvat myös kansainvälisyys sekä kokous-, neuvottelu-, kommunikointi-, johtamis- ja yhteistyötaidot. Oulun ammattikorkeakoulun Kielikeskus vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla alakohtaisia kieli- ja viestintäopintoja, jotka kattavat näitä edellä mainittuja taitoja.
Koronapandemian myötä tarve kehittää verkossa toteutettavia etäkoulutuksia on kasvanut. Tässä julkaisussa esitellään opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on kuvailla, minkälainen on hyvä verkossa toteutettu henkilöstökoulutus. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui 12 tutkimusartikkelista. Tavoitteena oli luoda tutkimuksen tulosten pohjalta perehdytysmateriaali Järvenpään varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen käyttöön. Tutkimuksen mukaan hyvä verkkokoulutus saa opiskelijan sitoutumaan oppimiseen, kun koulutus on toteutettu opiskelijalähtöisesti ja mahdollistaa vuorovaikutuksen. Hyvässä verkkokoulutuksessa huomioidaan eri aistikanaviin liittyvät oppimistavat, sekä mahdollistetaan aika- ja paikkariippumattomuus. Teknisessä toteutuksessa on huomioitava koulutuksen saatavuus, tekniset resurssit ja opiskelijoiden tekniset taidot. Kouluttajan on oltava koulutukseen hyvin valmistautunut ja hallittava käytössä oleva teknologia. Pelillisten elementtien käyttö koulutuksessa tehostaa oppimista.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, data-analyytikko Seppo Pakanen ja suunnittelija Juho Vikman. He kirjoittavat Oamkin hiilijalanjäljestä ja sen visualisoinnista Power BI -työkalulla.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettajat Eija Niemelä ja Liisa Kiviniemi. He kirjoittavat kliinisen asiantuntijan YAMK-tutkinto-ohjelmasta, jossa osaamista voi kehittää oman urakehityksen tavoitteiden mukaisesti.
Systemaattinen ja monipuolinen osaamisen johtamisen ja kehittämisen mallien, menetelmien ja hyvien käytänteiden soveltaminen on yksi keskeinen tekijä laadukkaan osaamisen johtamisen lisäämiseksi sote-alan organisaatioissa. Tässä artikkelissa esitetyn opiskelijayhteistyönä toteutetun benchmarking-selvityksen tulosten mukaan käytössä olevien menetelmien, mallien ja hyvien käytänteiden määrässä sekä niiden hyödyntämisessä on havaittavissa sote-alan organisaatioissa suuria eroja. Selvityksen mukaan osaamisen johtaminen ja kehittäminen tarvitsevat vielä selkeyttämistä kaikissa prosessin vaiheissa. Varsinaisia malleja, menetelmiä sekä hyviä käytänteitä osaamisen johtamiseen on tällä hetkellä rajallisesti käytössä.
Sosiaali- ja terveysalan digitalisoituessa alalla työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista. Artikkelissa kuvaillaan DigiSote-ikä-hankkeen järjestämiin avoimiin työpajoihin osallistuneiden kokemuksia digiosaamisen nykytilasta, osaamistarpeista ja digiosaamisen kehittämisen menetelmistä. Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme, ja niihin osallistui yhteensä 22 sote-alan ammattilaista, esihenkilöä ja asiantuntijaa. Työpajoissa keskustelua heräteltiin digiosaamisen vahvuuksista ja heikkouksista, digiosaamisen kehittämisestä, sukupolvista ja digiosaamisen kehityksestä sekä digistä omassa työssä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa kävi ilmi, että ammattilaisten digiosaamisen vahvuudet liittyvät erityisesti asenteisiin, rohkeuteen, muutoshalukkuuteen ja tiettyjen sovelluksien ja ohjelmistojen käyttöön. Osaamisen vajetta on tiedonhallintaosaamisessa sekä teknisessä osaamisessa. Erilaisia matalan kynnyksen menetelmiä toivottiin käytettävän jatkossa enemmän digiosaamista kehitettäessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologia edellyttää vahvaa monitieteisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Teknologian eettisessä pohdinnassa on huomioitava käyttäjät ja työntekijät. Ikäteknologialla tarkoitetaan hyvää ikääntymistä tukevia tuotteita, palveluja ja infrastruktuureja sekä sosiaalisia, fyysisiä ja informaatioympäristöjä. Toimijuuden näkökulmasta ikääntyvälle tarjotaan omassa arjessaan oikeus ihmisarvoiseen, omannäköiseen ja kodintuntuiseen teknologiaan. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat yhdenvertaisuuden pohja. Näille elämänalueille kehitettävän teknologian tulee olla helppokäyttöistä, varmatoimista ja ymmärrettävää. Käyttäjien yksityisyyttä ja koskemattomuutta on kunnioitettava ja heillä tulee olla myös mahdollisuus kieltäytyä teknologian käytöstä saamatta silti huonompaa palvelua.
Blogikirjoituksessa esitellään ammattilaisille suunnattuun TerveyskyläPRO-palveluun palvelumuotoilun menetelmin tuotettu TerveyskyläPRO-sivuston perehdytys- ja käyttöönottomalli. Luotu malli kertoo yhdellä silmäyksellä TerveyskyläPRO:n tiivistetyn sisällön. Mallin luomisessa hyödynnettiin TerveyskyläPRO-sivuston vuoden 2021 käyttäjäkyselyn tuloksia ja suunnittelun ytimenä oli asiakaslähtöinen toteutus. Toimeksiantajan mukaan mallia voidaan jatkossa hyödyntää muokattuna vastaamaan TerveyskyläPROn visuaalisen ulkoasun uudistusta. Perehdytysmalli voisi parhaimmillaan toimia kansallisena ohjeena ja olla TerveyskyläPRO-sivustolla ammattilaisten saatavilla.
Sähköiset palvelut mahdollistavat monipuolisen oman terveyden ja hyvinvoinnin seurannan. MODI-erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävänä koottiin diabeetikon asiakasohjauksessa hyödynnettävät materiaalit Terveyskylä.fi-sivuilta linkeiksi tukemaan ammattilaisten tarjoamaa alkuohjausta. Työn eteneminen palvelumuotoilun keinoin vaihe vaiheelta tuki lopputuotoksen kehittymistä sen lopulliseen muotoon. Tavoitteena oli etsiä ja kuvata Terveyskylän avoimelta sivustolta sisältöä diabetekseen sairastuvan alkuohjaukseen niin, että Terveyskylän® materiaali olisi helposti ja nopeasti ammattilaisen löydettävissä ja hyödynnettävissä. Lisäksi kehittämistehtävällä tavoiteltiin Terveyskylä.fi-sivuston tunnettavuuden lisäämistä. Terveyskylä.fi-sivuston sisältö on laadukasta ammattilaisten yhteistyössä tuottamaa tietoa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on asiakkaan saaman hoidon tasa-arvoisuus ja korkea laatu.
Artikkelissa kuvataan palliatiivisen potilaan oirehoidon ohjausta digitaalisessa ympäristössä. Palliatiivisten potilaiden hoitoon avataan Oulun yliopistolliseen sairaalaan syksyllä 2022 monialainen palliatiivinen poliklinikka, jonka digihoitopolku tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa potilasohjauksessa. Digihoitopolulle on laadittu oirekyselylomake, jonka pilotointi ja jatkokehittäminen tapahtuu palliatiivisella poliklinikalla. Lomake pohjautuu Edmonton Symptom Assessment Scale (ESAS) lomakkeeseen ja kansallisten ja kansainvälisten lähteiden tietoon ESAS-oirekyselylomakkeen käytön kehittämisestä. Oirekyselylomakkeen pilotoinnin tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää STM:n palliatiivisen hoidon digitaalisia palveluketjuja kehittävässä hankkeessa. Artikkeli pohjautuu YAMK-opinnäytetyöhön.
Varhaiskasvatuksen digitalisaatio ja sen kehittäminen ovat ajankohtaisia. Yhteiskunta digitalisoituu nopeasti ja lapsille tulee taata edellytykset toimia digitalisoituvassa maailmassa. Kehittämistyöni tavoitteena oli tehdä toimintamalli Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämiseksi. Tutkimus oli laadullinen ja menetelmänä käytin yhteiskehittämistä. Tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa kahdesta Lahden kaupungin varhaiskasvatuksessa toteutetusta kyselystä ja tuloksien laadullisella analyysillä liittyen varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaaliseen osaamiseen. Kehittämistyön tuloksena valmistui varhaiskasvatuksen digitalisaatiostrategia, jonka osana on varhaiskasvatuksen henkilöstön digiosaamisen kehittämismalli. Työn tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvattajien digitaaliset taidot vaihtelevat. Digitaitojen vastuullinen käyttö ja taitojen vahvistaminen on tärkeää. Huomiota tulee kiinnittää laitteiden määrään, laitteiden ja verkkojen toimivuuteen, sähköisen asioinnin kysymyksiin, sekä varhaiskasvattajien asennemuutokseen digitaalisuuteen liittyen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Tarja Tapio. Hän käsittelee sosiaalisesti kestävää kehittämistä.